ULKOMAAN KAUPPA. II. 19l6. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. /2> 39.5 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN HELSINKI

Transkriptio

1 /2> 39.5 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. -\ (L'S.~W,c l\lasti);.. ) L \(ÖHr.t. \ K,." ~~(JA II. ULKOMAAN KAUPPA.. 9l6. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN JULKAISEMA. HELSINKI SANOMALEHTI JA KI~JAPAINOOSAKEYHTIÖN KI~JAPAINO 98.

2 STATISTIQUE DE 'LA VILLE DE HELSINGfORS. II. e 0 M ME RC EEX TE R,I E U R PUBLIE PAR LE B.uREAU DE STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. HELSINGfORS, 98.

3 ALKULAUSE. Esillä oleva julkaisu, millä Helsingin. kaupungin, tilastokonttori alkaa u.utta julkaisusaljaansa "Helsingin kaupungin tilasto II, Ulkomaaq kauppa", liittyy välittömästi Helsingin kauppayhdistyksen, otsikolla i,helsingjors import och export 'm. m.", monen vuoden aikana julkaisemiin.vuosijulkaisuihin. jo kahdessa Helsingin kaupungin valtuustolle antamassaan lausunnossa elokuun 5 p:ltä 94 ja' toukokuun 9 p:ltä 94 (ks. Helsingin kaupunginvaltuuston painettuja as~ak!fjoja n:o 57 v:lta 92 ja n:o 42, 'v:lta 94) oli tilastok,onttori ohimennen osottanut kunnallisen /l.auppatil~tollisen j!!l!iq.~l!:sarian julkaisemisen konttorin toimesta ioivottavaksi. Itse asiassa olikin tilastokonttorin aikomuksena ollut syksyllä viimemainittuna vuonna 95 vuoden menosääntöehdotuksen yhteydessä tehdä kaupungin valtuustolle mainittuun suuntaan käypä ehdotus. Suunnitelman toteuttamiseksi tarvittavien kustannusten vuoksi oli konttori kuitenkin silloin pakotettu toistaiseksi luopumaan aikeestaan, koska kaupunginvaltuusto vähää ennen, syttyneen sodan johdosta, oli ltehoittanut kaupungin kaikkia viranomaisia nouaattamaan mitä suurinta säästäväisyyttä. Käytännöllisen aiotteen asiassa otti sillä välin pakkahuoneeninspehtqri kollegiasessori- -Ossian Häggman, joka Helsingin kauppayhdistykseltä oli saanut toimekseen laatia uuden suu(lnitelman Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja.merenkulkua koskevien tietojen kokoamista ja käyttelemistä varten ja joka kauppayhdistykselle maal(skuun 5 p:nä 95 antamassaan lausunnossa m. m. ehdotti, että tämä tilasto vastedes oli laadittava tilastollisen ammattiohjauksen alaisena, kernaimmin kaupungin tilastokonttorissa.,. jonka puoleen kauppayhdistyksen tätä tarkoitusta varten tulisi kääntyä. Saman vuoden toukokuun 8 p:nä Helsingin kauppavaltuute~uille antamassaan lausunnossa' tila,stokonttori yhtyi periaatteessa täydellisesti ehdotukseen, että kunnallinen kauppaja merenkulkutilasto olisi konttorin laadittava ja julkaistava, mutta huomautti sen ohella m. m., ettei lionttorilla ollut valtaa vastaanottaa tätä tointa muulta viranomaiselta kuin kaupunginvaltuustolta, minkä vuoksi kauppa valtuutettujen tulisi lähettää kaupunginvaltaustolle asiassa esitys, sekä että tilastokonttorin työvoimia puheenalaista,. tarkoitusta varten samalla olisi lisättävä yhdellä amanuenssilla.. Mitä tilaston laadintaan ja julkaisemiseen tulee, muodosteli tilastokonttori ehdotuksen..<;a siten, että kaupunginvaltuusto velvoittaisi konttoria vuosittain " laatimaan ja julkaisemaan Helsingin kaupungin. kauppa- ja merenkulku tilastollisen -tahi! jos pidettäisiin soveliaampana, erikoisen kauppa-

4 IV tilastolliselj ja merenkulku tilastollisen julkaisun sekä että mainittu julkaisu (tahi julkaisut) tulisi kuulumaan "Helsingin kaupungin tilasto II nimiseen sarjaan, julkaistaisiin kahtena painoksena, kummallakin kotimaisella.kielellä, ja käsittäisi teksti- ja tauluosaston, viimemainittu myös ranskankielisillä taulu- ja sarekkeenotsakkeilla varustettuna. Tämän johdosta jättivät Helsingin kauppa valtuutetut maaliskuun 9 p:nä 96 kallpllnginvauuustolle ehdotuksen, että kauppa-ja merenkulkutilasto vastaisuudessa tulisi kaupungin kustannettavaksi ja tilastokonttori~ laadittavaksi, minkä ohella kauppavaltuutetut kaupungilta anoivat tilapäistä määrärahaa kysy"!yksessäole~a~ tilaston julkaisemiseksi v:lta 95, jota varten jo oli' ryhdytty alustaviin toimenpiteisiin kauppavaltuutettuien puolelta. Sittenkun tilastokonttori maaliskuun 2 p:nä s. v. antamassaan lausunnossa täydellisesti oli yhtynyt kauppa valtuutettujen ehdotukseen ja rahatoimikamari lausunnossaan maaliskuun 27 p:ltä vielä oli puoltanut sen hyväksymistä, päätti kaupunginvaltuusto sitä seuraavan huhtikuu.i p:nä, hyväksyen kauppavaltuutettujen ehdotuksen, m. m.: että tilastokonttorin vuodesta 97 alkaen tulee laatia ja -julkaista kauppa- ja merenkulku tilastollinen tahi, jos pidetään soveliaampana, erikoinen kauppa tilastollinen ja merenkulkutilastollinen Helsingin kaupunkia koskeva julkaisu,. sekä että sanotunjulkaisun tulee kuulua "Helsingin kaup-ungin tilasto II nimiseen safjaan, on julkaistava eri painoksina kummallakin kotimaisella kielellä sekä käsittävä teksti- ja tauluosaston. Tämän yhteydessä' kaupunginvaltuusto myös päätti perustaa uuden vakinaisen tilastokonttorin amanuenssin viran vuoden 97 alusta. - I(ysymys siitä, olivatko kauppatilasto ja merenkulkutilasto samassa niteessä Julkaistavat, vai kumpikin erikseen, ratkaistiin taasen kaupunginvaltuuston marraskuun.. 2 p:nä 96 tekemällä päätöksellä ehdotuksen mukaan, minkä oli laatinut kaupungin painatustöitten järjestämistä varten asetettu valiokunta, jonka töihin myöskin tilastokonttorin johtaja asiantuntijana oli ottanut osaa" siten että kauppatilasto jl!-.. merenkulkutilasto tulivat julkaistaviksi eri niteinä Helsingin kaupungin tilastoa, edellinen satjanumerona II, jälkiinäinen sarjanumerona.. Sillä aikaa kuin kysymystä täten käsiteltiin ja lopullisesti ratkaistiin niin hyvin Helsingin kauppayhdistyksen kuin kaupungin tilastokonttorinkin haluamaan' suuntaan, ryhtyi kauppayhdistys erinäisiin toimenpiteisiin vuosijulkaisunsa parantelemiseksi. Oltuaan ennen vain vähäpätöinen, korkeintaan./4 paillosivua käsittävä vihkonen, johon pääasiall~esti sisältyi vain summittaistauluja, laajennettiin sitä v:n 93 julkaisusta alkaen 'siinä suhteessa, et~ä tuontia ja. vientiä käsittäviin tauluihin otettiin erikoistietoja kaikistå niistä tavaialajeista, mitkä ovat mainitut koko maata käsittä-vissä virallisissa kauppaiilastollistssa julkaisuissa. Vuosien 9; ja.95, asessori Häq-gman'in toimittamiin julkaisuihin tehtiin vielä muitl!kin parannuksia ja {aajennuksia.

5 v Niinpä jo vuosikerta 9/4 varustettiin hyvinkin tarpeellisella opastavalla tekstillä, ja vuosikerta /9/5 julkaistiin kaksikielisessä (ruotsalais-suomcjjflisessa) asussa, laajennet-. tuine teksti- ja tauluosastoineen. I. Esillä oleva nide, kuten edellä esitetystä ja sen nimestäkin käy selville, sisältää ainoastaan kauppatilastoa tahi, lähemmin ilmoitettuna, tilastollisen esityksen Helsingin kaupungin kaupasta Venäjän ja ulkomaiden ) kanssa vuonna /96. Numeroaineisto sen päätauluihin (taulut ja 3) o,n otettu tullikamarin ilmoituskirjakappaleista, mikä työ, kuten myös näissä tauluissa oleva arvioiminen, on tilastokonttorin laskuun tullihallituksen tilastokonttorissa suoritettu. ' Lähimpiin edeltäjiinsä verrattuna puuttuu siis tästä julkaisusta kaikki kaupungin merenkulkua koskevat yksityistiedot, jota tekstissä vain sivumennen kosketeilaan. Sitä vastoin on kaupalle sekä teksti- että tauluosastossa suotu monessa suhteessa huomattavasti laajempi valaisu kuin aikaisemmissa julkaisuissa. Tämä koskee varsinkin tekstiosastoa, mihin m. m. taustan antamiseksi esitykselle sekä selvemmän yleiskuvan saamiseksi eri tavararyhmien merkityksestä kaupungin tuonnille ja viennille ja näistä verrattuna maan kokonaiskauppaim, on otettu useita taannehtivia yleiskafsauksia Ja joukko erilaatuisia suhteellisia numerotietoja.. myös on yksityisiin tavaralajeihin kohdistuvien, taannehtivien pa(jous- Ja arvotietojen lukumäärää lisätty. Taulustoon, missä tuonti- ja vientitaulut luonnollisesti ovat olleet voimassaoleviin nimistöihin sidotut, on tullut lisäksi uusia tauluja fullikannosta (taulu 6), kauttakulkuliikkeestä (taulu 7), liikennekonttorin maksunpanosta ja kannosta (taulu 0) sekä Helsingin makasiiniosakeyhtiön toiniinnasta (taulu ), minkä ohella siinä myös aikaisemmin oleva tuontia Ja vientiä koskeva taannehtiva taulu on laajennettu ja jaettu' kahtia (taulut 2 ja 4). Kaikki sekä teksti- että tauluosaston taulukot ja näiden sarekkeet on varustettu, paitsi suomenkielisillä, myös ranskankielisillä otsakkeilla. Aikaisempia liitteitä lukuunottamatta on sellaisina myös julkaistu liikennekonttodn vuosikertomus v:lta 96. sekä, julkaisun laajaperäisemmän käyttämisen helpottamiseksi' ulkomaillakin,. ranskankielinen luettelo tauluissa ja 3 luetelluista tuonti- ja vientitavaroista. Työn johtaminen, niinhyvin teksti- kuin tauluosastoon nähden, on ollut allekir-. jotfaneen huolena. Teksiiosaston laadinnassa ovat osittaisesti avustaneet amanuenssi filosofianlisensiaatti Oscar Lundell ja hänen jälkeensä v. t. amanuenssi filosofian-. I kandidaatti Gunnar Modeen, jotka kumpikin työn kestäessä -ovat eronneet tilastokonttorin palveluksesta. I \ ) Koska julkaisun sisllto kuuluu ennen Suomen itsenttisyyttl kuluneeseen aikaan. ovat aikaisemman terminologian mukaan lausetavat.ulkomaan paikka" ja.ulkomaat" inerkityksissll.ulkomaan paikka Venttjttn ulkopuolella" ja.muut maat Venljlltt lukuunottamatta", stjilytetyt.

6 VI Kollegiasessori Ossian Häggman'ille qn 'konttori kiitollisuuden velassa hänen.työn kuluessa suosiollisesti antamistaan neuvoista ja ilmoituksista. julkaisu ilmestyy hyvin myöhästyneenä, pääasiallisesti useittell, painatustyössä tapahtuneitten arvaamattomien keskeytymisien tähden, m. m. viimekesäisen kirjaltajalako(l ja bolshevikkikapinan aikana, sekä ylipäansä vaikeutuneiden painatussuhteitten vuoksi; myöhästymiseen ovat myös molemmat yllämainitut tilastokonttorin henkilönmuutokset vaikuttaneet. Helsingin kaupungin tilastokonttorissa heinäkuun 25 p:nä 9$., Harald Dalström.

7 SISÄLL YSLUETTELO.. \. Johdanto. ~ '.' '.'. ;.. 2. Tuonti.... Slv Vienti... ',' Tullikanto Tulllvarasto-, yleinen tall~tusvarasto- ja kauttakulkulllke... ~ LIIkennekonttorin kanto Helslngl,n makasiinlosakeyhtiö TABLE DESMATIERES. Page.. Introduction Importatlon..., Exportation Drolts' per~us par la douane Mouvement des entrepots et des maga.slns generaux, m0;lvement de transit Droits per~us par le Bureau de percep. tlon des drolts mu',icpaux Soclete de depots a Helsingfors Tauluja.. Tuonti. Helsinkiin Venäjältä ja ulkomailta vuonna 96 sekä tuonnin kokonaismäärä vuonna 95, tavaralajeittain.... 3* 2. Helsinkiin Venäjältä ja ulkomailta tuotujen tavaroiden arvo, jaettuna tavararyhmien mukaan, vuosina * 3. Vienti H'elsingistä Venäjälle ja ulkomaille vuonna 96 sekä viennin kokonaismäärä vuonna 95, tavaral~jeittain.. 4* 4. Helsingistä Venäjälle ja ulkomaille vietyjen (paitsi takaisinvietyjen) tavaroiden arvo, jaettuna tavararyhmien mukaan, vuosina * 5. Helsingin tullikamarin kanto vuosina : * 6. Helsingin kaupungin tuonti ja vienti sekä sen tullikamarin kanto koko maahan verraten vllosina 885-9' * 7. Eräitä tullivarastossa' vuosien 93-6 alussa olleita tavaralajeja sekä tullivarastoliike vuonna * " Tableaux. i, Importation å Helsingfors de Russie et des pays etrangers en 96, par marchandises; total correspondant pour l'annee 95...,... '...,.. 3* 2, Valeur de I'importatlon å Helsingfors de. Russle et des pays etrangers, par groupes de marchandises, en * 3. Exportation de Helsingfors en Russie et aux pays etrangers en 96, pa~ marchandises; tollil correspondant pour l'annee * 4. Valeur de l'exportation (reexportation non comprise) de Helsingfors en Russie et aux pays etrangers. par groupes de marchandises, en ,, * 5. Droits per~us par la douane å Helsingfors en * 6. Valeur de l'lmportation et de I'exportation et droits per~us par la douane å Helsingfors en ; chiffres cor-. respondants pour le pays entier '" 7. Quantites de quelques marchandises en entrepols au debut des annees 93-6 et mouvement des entrepöts en 96 6*_

8 VIII 8. Eräitä,yleisessä talletusvarastossa vuosien alussa olleita tavaralajeja sekä yleinen talletusvarastoliike vuonna *' 9. Helsingin kautta Venäjälle vuonna 96 lähetettyä kauuakulkutavaraa * 0. Liikennekonttorin maksunpano ja kanto vuosina _.. 63*. Helsingin makasiinlosakeyhtiön toiminta_ vuosina * -8. Quantites de quelques marchandises en magasins generaux au debut des annees 93-6 et mouvement de ces magaslns en * 9. Marchandises en transit pour la Russie par Helsingfors en * 0. Droits portes et percus par le Bureau de perception des droits _ municipaux en 900--~ *-. Societe de depöis å Helsingfors en :... 64* Llltteiti.. Helsingin kaupungin IiikennekonUorin kertomus vuodelta * II. Eräiden tärkeämpi en tavaralajien arvonormaalit vuosina : * II. Tuotujen- ja vietyjen tavaralajien luettelo taulujen ja 3 mukaan (ranskankielinen) * IV. Aakkosellinen tavaraluettelo 82* Appendlces.. Rapport du Bureau de perception des II. II. droits municipaux de la ville de Helsingfors de I'annee * Valeurs normales de quelques marchandises prlncipales en * Liste des marchandises importees et exportees contenues dans les tableaux et * IV. Repertoire alphabetique des marchandi 7 ses (finnois) 82* Slv. 46, rivi 4*, " 3*,. " 26*,,, 27*,'. 28*,. 2 39*,. 7 o i kai s t a via. Corrections. 5 ylh.. on: vuosienkuluessa; lue: vuosien kuluessa. 8 alh., on: vesirinkelill; lue: vcsirlnkeleilll. 3 on: kasvaineita; lue: kasv/aineila. 24 on: peilinlaslea; lue: peilinlaseja. 6 on: Chilin; lue: Chilen. on: patronia; lue: patroneja. _ on: saroili; lue: sarvia...

9 ~ _. _.. Johdanto. Introduction. Sota-ajan aiheuttama Suomen kauppasuhteitten erikoinen muodostelu tulee luonteen- Johdanto. omaisella tavalla näkyviin Helsingin kaupungin tuontia ja vientiä vuonna 96 käsittelevistä luvuista. Vastakohta kauppasuhteissa ennen ja jälkeen sodan syttymisen riippuu, mikä:ii se 'Suomea koskee, lähinnä \iikennevaikeuksista. Seurauksena näistä on ollut, että esim. useanlaisten tärkeiden tarvikkeiden ja raaka-.aineiden :tuonti joko on vähentynyt tahi kokonaan lakannut 'sekä että muutamien tärkeiden aineiden vienti, erikoisesti puuaineiden, mitkä rauhanaikana ovat maamme tärkeimpänä vientitavarana, on vähentynyt kerrassaan mitättömåksi. Edelleen on varsin'kin tuonti kärsinyt kauppayhteyden täydellisestä katkeamisesta Saksan kanssa. Koko maan ja myöskin Helsingin kauppa on tämän.johdosta ollut pakotettu osaksi kulkeplaan uusia uria ja site'n on kauppa Venäjän kanssa vuosi vuodelta voittanut suurempaa merkitystä. Koko Helsingin kaupungin vienti suuntautui vuonna 96 Venäjälle, ja melkein kaksi kolmannesta tuonnista sanottuna vuonna oli niinikään Venäjältä peräisin: Tämä :muutos ulkomaan kaupan ja. Venäjän kaupan keski~ näisessä suhte.essaon myöskin aiheuttanut.melkoisia muutoksia erilaisten maahan tuotujen ja maasta vietyjen tavanlfyhrniensuhteeliisessa vojmakkuudessa. Tähän ovat venäläisten markkinoiden omituiset tarpeet, m. m. sotatarv.etilaukset, suuresti vaikuttaneet; viimemainitut näkyvät silti vain epätäydellisesti tilastosta.. Myöskin v~ihtelut ulkomaisten valuuttojen arvoissa ovat huomattavasti ~aikuttaneet Valuuttasiihen kehitykseen, minkä alaisena kaupungin kauppa sodan aikana on ollut, ja erikoisesti kursseja. tuonnin arvo on ollut niistä suuresti riippuvainen. Vertailun vuoksi esitettäköön alla kahden tärkeimmän rahalajin myyntikurssin kuukausittain lasketut keskiarvot vuosina Ruplan keskimääräinen 'myyntikurssi oli Suomen pankin rttiteerausten mukaan ) seuraava: Cours moyen du change des roubles en 93-6, par mois. ;:,;;;l ~ if' :s: ::t >-i ~ <",'if ~~ tjc.., _ 0 0 ;;>::; :..[!l {:~ at'"' "'-0 '" :::t <3 ~'3 S:~ :..s:: :: _. ~ S:~... '" " 0.. : _. " s:: icl 6 ~ ~ 3 <:) : 0 ;:,.:>::" '" en».~ en _ s:: :! ~ :! s:: :::t :: < ~. ~ ~. a!"'. :r:' r::ä" li' ä :! :>::" <:)0:>::" <:)0:>::" '!'l ä ~a <:)os:: ~ s:: <:)0:>::" Annee. s:: ~\~ :-0 ~ :-0 F F. F ~ s::.~ F ~ s:: ~ s:: := F F. F ~. ~ F ~ F ~. v u 0 s i. ~ ::r :: ~ :::.:g <:) 0... «... :>::" '".. '" - Markkaa j a p e n n i ä. - Marcs et penni ~67 22 ~ C 20 OS 266 9S ~67 ~67 3q ~ ;3 ~ , ~ / ~6234 ~62 ~~6 6 ~60 - ~ ~ ~ 256 5e 25 2 ~4 6~~ 02 ~ ~ ~ ~4 50 ~6 9~ 26,44 ~4 50 ~ ) Näihin ruplan kursseihin!lähden on kuitenkin huomattava, että ne melkein heti sodan puhjettua ovat olleet vain nimellisiä, sillä pankki on vain poikkeustapauksissa eikä ainakaan ilmoitettuihin kursseihin myynyt ruplia yksityisostajille. i I

10 2 Ruotsin kruunujen keskimääräine'n myyqtikurssi, lokakuun 26:een p:aan 94 laskettuna Suomen pankin ja senjälkeen pankkiyhdistyksen noteerausten mukaan, oli samana aikana seuraava: Cours moyen (Ju change des couronnes suedoises en 93.-6, par mois. Vuosi. Annie. M a r k k a aja p e n n i ä, Marcs et penni. 93 """".. 39i4 ~ "',',',', C 394C """"" ~ ~ """"" ~02 90 ~ ' 28 O~ ~2 95 ~Ö3 42 ~ ~08 50 ~ ;3 Helsingin Helsingin kaup~~gin kokonaisk3:!!l2q.a~aihto vuonna 96"osotti edellisiin vuosiin kaupungin ja verrattuna erittäin voimakasta arvonnousua, vaihdon kokonaisarvon vuonna 96 olle~sa koko maan 0 miljoonaa markkäa suuremman kuin vastaava summa,kaikkina edellisinä vuosina k~~ppavaihto ja vuoteen,95 verrattuna näyttäessä. kerrassaan erikoista:. suhteellistakin kohoamista tolstlnsa rauuina, ver t 0: II a. V as t aava, vie. " apa - voima.' kk aampl 'k' m " Isays 0 I k't UI en k" m vuonna 96 h uomattavissa koko maan kauppavaihdossa, mikä nousi 74~3 Otomit, ollen niinikään ainoa,) laatuaan oleva ilmiö 'maan kauppatilastossa. Yleiskatsaus koko maan kauppavaihdon arvoon ja Helsingin kaupungin osuuteen siihen viimeisten ky.mmenen. vuoden aikana annetaan seuraavassa taulukossa: Valeur du mouvement commerdal total de Helsingfors et du pays entier en Helsingin ka'upungin kokonaisvaihto ). ~ ~.~ ~_. Mouvement commercial de Mouvement commercial du ",::!",;O;-",Jil pays entier ). ~ ::!~~ ~ 5'-' Helsingfors ). :l... 0 "''t:!... ::l Koko maan kokonaisvaihto ). ~~~ ~~ Vuösi. ~ ~ 8 <;l ::t'i ~~ Lisääntyminen Lisääntyminen Annee. '" ~ ~ 8 ~ <>-.g (+) tai vähene- (+) tai vähene- :!~ o:! 5';o;-c Markkaa. minen (-), Olo. Markkaa. minen (-), Olo l;;.~ <>-::f I:l.'" g- cis en S- Marcs.. Accroissement. Se;:: ~ S" :::s Marcs. I Accroissement (+j ou diminu- (+) ou diminu- - -.' 3;0;- I:l.~e. "'0 tion (-j, en Olo. tionj-), en Olo. :: ::, } ~ S : ' I ) Takaisinvienti ja muuuotavara mukaanlueuuina. - Reexportation et demenagements y compr:is.

11 3 Niinkuin Iisääntymis- (tai vähenemis-)prosentit ylläolevassa taulukossa näyttävät, ovat muutokset Helsingin kaupungin ja koko maan kokonaiskauppavaihdossa viimeisten kymmenen vuoden "kuluessa läpeensä osottaneet samaa suuntaa, muutamina vuosina kuitenkin (esim. vuosina 907, 93 ja 95) oleellisesti erilaisella voimakkuudella. Taulukon viimeisestä sarekkeesta näkyy, että kaupungin suhteellinen osuus kokonaisvaihtoon, mikä osuus vuosina lähinnä' ennen sotaa vuoteen 92 saakka kasvoi, vuonna 9B kuin myös vuonna 94 pieneni, mutta taas kohosi vuonna'95 sangen huomattavasti, saavuttamatta kuitenkaan vuoden 92 prosentti määrää, sitten taas vuonna 96 laskeakseen, vaikkakaan ei sanottavasti. Helsingin kaupungin vaihtoarvon huomattavasti voimakkaampi suhteellinen nousu vuonna 95 koko maan vaihtoarvoon verrattuna merkinnee, että Helsinki nopeammin saattoi mukautua muuttuneisiin kauppaoloihin kuin muu osa maata, joka vasta vuonna 96 voitti takaisin osan siitä etumatkasta, minkä pääkaupunki oli saanut. Suurta, vuonna 96 tapamunutta lisääntymistä kokonaisvaihdon arvossa, ei lähimain- Arvonormaakaan kaikissa 'suhteissa vastannut tänne tuotujen tai täältä vietyjen paljousmäärien lisäys. lien nousu. Päinvastoin on useihinkin tavararyhmiin nähden vastakohta todettavissa. Arvonlisäys on siis suurimmaksi osaksi luettava tavaroiden yksikköarvojen tavattoman suuren kasvamisen laskuun ). Miten suuri tämä kasvaminen oli niihin tavaroihin nähden, joiden arvon asianomaiset maahan tuojat ja maasta viejät ovat ilmoittaneet 2), ei voida määrätä. Niihin ta.varalajeihin nähden sitä vastoin, joiden arvo on laskettu tullihallituksen niille asettamien yksikköarvojen avulla, voidaan' suureneminen yksikköarvoissa luonnollisesti yksityis:- kohtaisesti ilmaista, mutta se veisi tässä liian. pitkälle 3). Jotta kuitenkin jossain määrin kävisi selville, miten vuoden 96 arvonormaalien nousu' ylipäänsä on vaikuttanut yllä kosketeltuun _kokonaisliikevaihdon arvon lisääntymiseen, esitetään seuraavassa joukko vertailevia tietoja eräistä tärkeimmistä vuosina 95 ja 96 tuoduista ja viedyistä tavaralajeista seuraavissa tauluissa, joissa suuremman havainnollisuuden saavutta- ) Tässä julkaisussa, kuten virallisessa kauppatilastossakln, annetaan jokaiselle tavarallese arvo, mikä sillä' voidaan ajatella olevan slvuuttaessa maan rajan. Tuontitavaroihin nähden vastaa tämä arvo ostohintaa lisättynä kuljetuskustann!ksilla maan rajalle saakka ynnä vakuutus-, toimitus- ja muilla mahdollisilla kustannuksilla siihen asti kunnes tavara on kulkenut sanotun rajan yli; sensijaan niitä maksuja, joita tavarasta omassa maassa kannetaan, kuten tulli-, satama-, liikenne- y. m. maksuja, ei oteta lukuun. Tämän arvon vientitavaroihin nähden muodostaa tavaran hinta sekä kuljetuskustannukset omassa maassa, vientitullit, toimitus- y. m. kustannukset, joita viejän on suoritettava tavarasta, ennenkuin se on' kulkenut rajan yli. Tuontiarvo lasketaan toisin sanoen eif-hinnan mukaan (df = eost, insuranee, freight), vientiarvo fob-hinnan mukaan (fob = free on board). Nämä arvot saadaan suurimmalle osalle tavaroita siten, että tullihallitus määrää koko maata varten keskihintoja eli yksikköarvoja, n. s. arvonormaaleja. Ainoastaan muutamille tavaroille (katso seur. muist.) ilmoittaa tuoja tai viejä niiden deklaratioarvon. - 2) Nämä tavarat ovat vallitsevien tullisäädösten mukaan seuraavat: tullivapaat apteekkitavarnt; taide- ja kirjallisuustuoueet,' kirjat, luonnon esineet ja kokoelmaesineet; elävät kasvit, kukat ja kukkasipulit; puuaine; kivet, kalkenlaatuiset, sekä teoksiksi valmistetut että valmistamauomat, niinikään savet ja maanlajit ; lastenlelut ; korutavarat, kaikenlaatuiset;,kulta-, hopea- ja platinateokset; koneet, moottorit, laitteet sekä maanviljelys- ja meijerikalut; purje- ja höyrylaivat sekä purret; konekalut, kaikenlaatuiset, myöskin soittokoneet; turkikset ja turkkiaineet; silkkiset kirjalaukut, etuipäällykset, lompakot ja muistilnplmokirjat y. m.; peilin- ja taulunkehyks~t; kaikenlaiset puuteokset, niinkuin puusepän-, sorvarin-, tynnyrintekljän-, klrvesmlehen- y. m.; kameli kurjen, marabutin ja muunlaiset sulat ja höyhentupsut; kellosepänteokset; ajoneuvot ja rautatievaunut. - 3) Liitteessä II on vuosilta 93-6 julkaistuna muutamien tärkeimpien tavaralajien yksikköarvojen luettelo.

12 4 iniseksi m. m. on huomioonotettuna vuoden 96 liikevaihdon arvo sekä tämän vuoden että vuoden 95arvonorrnaalien mukaan. Maahan tuotuja tavaroita koskevat tiedot ovat seuraavanlaisg{: Quantittf et valeur de quelques especes principales de marchandises importtfes en /9/5 et en /9/6. Yksikköarvo. Arvo tuhansissa markoissa. Quantite. Valeur normale. Valeur en milliers de Tavaralajit. Marchandises. ;l.r... Iö!::/... '0 " t;.~ 9'6. ;:,0 ~ t: < -"g.;i... ;.- ;: 3 o 5:)"~ 0 ~ a"~ g I:I"~ :<:<. ~-.;:<....,..,... oi! S' [~~_.g g 95.. ) 95~ ) 96. "0" a.,o" _... ~å. g '~ ~'--=. ~~:[~ ~'~ ~;g.~ g... < ~~:l ~t;' ~.~ Eg:2'~, ~ :\.'" 8 '" :\... 8", ;:, '" ~ ~ ~'< ~d~... - "-s::.~, f:)d)::-;".~ ~r:~~ ~9 Markkaa ja p:lli. ~ä"~!t '~~~~ ~ I:I Iö~ ~-;. 0:.,-,...?l~' ~ ~-~ $,,", Marcs et penni..~ ~.. 'i" ~~ CJ 9- Munia (CEujs)... kpl :07 -: Vehnäjauhoja (Farinede Iro- -: '' -:60 -: ment).,.,... kg :35 -: Omenia (Pommes) :50 2: : 75 3:- 7 4 Sokeria, raakaa (Sucre~ brut) :- : :70 :' Tupakkaa, valmistamatonta,, lehti-, Venäjältä (Tabac.,brul. enleuilles, derussl.e) ;.60 2:50 56.s Tupakkaa, valmistam., lehti-,.. ulkomailta (Tabac. brut. en - feuwes, de Ntranger) ' :- 9: / 699 Puuvillaisia kankaita. tiheitll,. yhdenvärisiä, ulkomailta (Tissus, serres. unicolores. etrangers) :- 30: Silkkikankaita, muunlaisia, ja silkkisamettia (Tissus de soit!. autres genres. et velours de soie) :- 300: Kumljalkineita (Chaussures en caoutchouc) ::- 7: , "'50 7:50 20.,) Petrolia (Petrole) :25 -:, " :30 - Anilinla, plkrlnihapp., mureksldla (Aniline. acide purique. rouge de Naples) :- 80: Rauta- ja teräslev., vähemm. kuin 3 mm. paks. (Plaques de jer et d'acier, de moins de 3 mm d'epaisseur) :67 { :40 : } Valmistamatonta vaskea, mes-, sinldä ja aumiinla (Cuivre. laiton et aluminium. non ouvres) :-{ 6: 00,0} , Mitä vientiin tulee, esitetläköön tässä vastaavat luvut seuraaville tavarajajeiite: ) Missä kaksi yksikköarvoa samaa tavaraa varten on fmoitettu, osottaa ylärivillä oleva tuontiarvo~ Venäjältä, alarivillä oleva tuontiarvoa ulkomailta 'tuotaessa.

13 5, I Quantite et' valeur de quelques especes principales de marchandises exportees en 95 et en 96., Paljous.. Yksikköarvo ). Arvo tuhansissa markoissa. Quantite. Valeur normale. Valeur en milliers de r :.. 0;' 96. ".. Tavaralajit. Cl = t::l < :.t::l ~ S'l ). ;::s "» ~.~ c -,CIii ~~ Marchandises. " _. ~{l < 8. ~.g~ ~ 8- ~ ~~ g g I "..... ~~ao; Q. = ~;ii g 95. li-,o" $:),,-_.: ~~3.~ _t'li;::s-' :s :=- ~ : ~~g~ -~g- ~_ co ~åb"g.~g -< 8 C;; ~ ~'S-~~ ~ :. - ~d~ f'ti (! ;.'< Q~;::a;-=,<... -'" ;oa=~ ~~=~ ~h' [[ ~~ Markkaa ja p:ill. ~-; ~~P;: t;:~?;';: -:le ~ ~ 'fi) Marcs et penni. ~.~ ~!'~~ CI~ Voita dritteleissä (Beurre en tier~ons)... kg 3 7'}J) : 5 5: ~ S:n muissa ast. (Beurre en autres receptacles) : 5 5: Nah kateoksia, muunlaisia (Ouvrages en cuir, autres genres) :- " 5: Puuvanuketta, hiottua, kuivaa (Pdte de bois, mecanique, seche) :0 -: p7 926 S:n, kemiali., kuivaa (Pdtede bois, chimique, seche) :.2-8 -: Kääre-, kartusi- ja makula~ turipaperia (Papier d'em-, ballage, papier gris, maculature) :26 -: Paino- ja konseptipaperla (Papier d'impression et papier ecolier) :50 : Pahvi- ja paperiteoks., muunlaisia (Articles en carton et en papier, non specijies) :- 0: Nauloja ja nupeja (Clous) :~ 2: Nämä luvut antavat tosin epätäydellisen, mutta joka tapauksessa erittäin luonteenomaisen kuvan todellisesta tilanteesta: toiselta puolen epätasainen, usein mitätön lisäys tuoduissa tai viedyissä tavaramäärissä - paitsi suoranaisia vähenemisiä todettaessa -, toiselta puolen suunnaton kohoaminen näitten tavaroiden arvossa. Tosin on myös tämä 'arvonnousu hyvin epätasainen, vaihdellen esitettyihin tavaroihin nähden Ofo:iin, mutta on huomattava suurimman lisäyksen useasti kohdistuneen juuri sellaisiin tavararyhmiin, jotka ovat kaupungin tuonnin ja viennin pääosina. Vain huomioonottamalla yllämainitut seikat voidaan. siis saada jotakuinkin oikea käsitys siitä omituisesta kehityksestä,. jonka alaisena Helsingin kaupungin kauppasuhteet vuonna 96 ovat olleet. Edelleen esitettäköön tässä summittainen yleiskatsaus kaupungin kauppasuhteille Merenkulku. erikoisen tärkeän merenkulun muutoksiin sodan. aikana 2) Kaikki luvut koskevat tullikamarin ulkomaisessa (siihen luettuna Venäjän) kauppamerenkulussa klareeraamia 9 i'ekisteritonnin kantoisia ja sitä suurempia laivoja, ja on taustaksi taulukkoon otettu tietoja rauhanvuosilta 92 ja 93. ) Venäjälle vietäessä. - 2) Merenkulkua käsitellään laajemmin Helsingin kaupungin tilasto m, Merenkulku nimisessä sarjassa, josta ensimäinen vihko (v:lta 96), ei vielä ole ilmestynyt.,

14 6 Mouvement de ta navigation commerciale exterieure en 92-6; navires tie 9 tonneaux et aa-dessus. i Tuloselvitetyt laivat. Lähtösuoritetut laivat. Navires arrives. Navires partis. Tonnimäärä. Tonnimäärä. Vuosi.. Tonnage. Tonnage. Annee. ~r ~r tie: -g tien -< :3!:... F ~;.!" <> "!" c" ::... _. "" ~~ [. :!.~ ~ ~ ;";; Q,.;3QtD8.. ;:a g ~ S ~e -... S-"!\~;:: ~ en '" "g ~s: ::;:.. -!' Ei' r; ~.., :; ~~!b' ~ ~ F" I ~.~~ S-!'"!" f}~!"er :3!: e: ~~ ~'tj~. " ;:a ~ "l:ig';.? -< (:>0:>;".. iii' _"r::"c~ ~~ _0 ;:~å~ "-i:=: ; <> = ä"" S ::n"ooiii' ~;: Kuten ylläolevasta taulukosta selviää, oli ennen sotaa ulkomaan mererikululla ratkaiseva merkitys Helsingin kaupungin kauppamerenkululle, kun sensijaan Venäjän merenkulku oli paljoa vähempiarvoinen. Venäjälle kohdistuvan merenkulun suurempi vilkkaus sodan aikana, mikä ilmenee yllä esitetyistä luvuista, ei myöskään sanottavissa määrin ole voinut korvata muun kauppamerenkulun täydellistä keskeytymistä sodan puhkeamisen jälkeen..2. Tuonti. Importation. Tuontitilas- Yksityiskohtaiset numerot tuonnista Helsinkiin vuonna 96 ovat julkaistut tauluston laajuus. ton taulussa. Tähän tauluun sisältyvät kutakin tavaralajia koskevat tiedot kaupunkiin tuodusta määrästä ja sen arvosta, erikseen tuontia Venäjältä ja ulkomailta silmälläpitäen, jonka ohessa tauluun vertailua varten myos on otettu kutakin tavaralajia koskevat loppusummat vuodelta 95. Mitä tulee tuontiin Venäjältä on huomattava, että Pietarissakin tullatut tavarat niin vuonna 95 kuin 96 ovat tauluun mukaanluetut ), ja on niiden arvo vuonna 96 ilmaistu erikoisessa sarekkeessa. Sensijaan tähän tåuluun eivät sisälly ne tavarat, jotka ovat tullatut muilla kotimaisilla paikkakunnilla kuin Helsingissä, kuten esim. Torniossa, Raumalla, Mäntyluodossa, Terijoella y. m., käytännöllisistä vaikeuksista lähinnä johtuva epäjohdonmukaisuus, joka on esiintynyt kaikissa aikaisemmissakin Helsinkiä koskevissa kauppatilastollisissa julkaisuissa. Taulussa julkaistut tiedot eivät.. ) Pietarissa tullatut tavarat eivät ole otetut mukaan Helsingin kauppa yhdistyksen julkaisuun.helslngln tuonti ja' vienti y. m." v:lta 95, mutta kylläkin aikaisempien vuosien vastaaviin julkaisuihin. Sitä enemmän tulli-. kuin kauppa tilastollista kantaa, joka tässä meneuelyssä tulee näkyviin, ei tilastokonuori puolestaan ole voinut omaksua.

15 7 siis kaikissa kohdin ole täydellisiä; edellä mainittua vlelä huomattavampaa puutetta osottavat tuontiluvut kuitenkin siinä, että tuonti venäläistä intendentuuria varten ei ollenkaan ja sotatarpeiden valmistamiseksi työskennelleitä teollisuuslaitoksia varten vain osaksi. sisältyy niihin.. Samoin kuin virallisessa katippatilastossakin kohdistuvat tiedot taulussa, kuten muutkin tässä julkaisussa esitetyt tuonti numerot, niihin tuontitavaroihin, jotka vuoden kuluessa ovat jätetyt vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi tahi tuhiv~rastossa, yleisessä talletusvarastossa tai kauttakulkuvarastossa oltuaan.. Taulussa olevista arvonilmoituksista on yhteenveto taulussa 2, joka käsittää 34 Yleinen katsuuremman tavararyhmän tuonnin kokonåisarvon ja johon vertailun vuoksi on merkitty saus vuosille vastaavat vuositiedöt myös vuosilta 9-4 sekä vuotuis~t keski määrät viisivuosittain vuodesta 896 alkaen. ~ I Helsingin tuonnin vuotuinen arvo oii näiden numeroiden mukaan allamainittuina viisivuotiskausina keskimäärin:. Valeur.moyenne de l'importation annuelle en , par periodes de cinq ans. Tuhansia markkoja. Milliers de ',' '". '"...' Kuten ylläolevista luvuista käy ilmi, tapahtui tuontiarvossa kerrassaan huomattava kqhoaminen jo viisivuotiskautena 906-0: Tämä alkoi vuonna 906,' jolloin tuontiar,vo oli tuhatta markkaa oltuaan tuhatta edellisenä vuonna. Vuonna 907 tuontiarvo kohosi tuhanteen markkaan, jääden jokseenkin samalle tasolle kahtena seuraavana vuonna. Vuonna 90 tapahtui taas voimakkaampi kohoaminen tuontiarvon noustessa tuhanteen markk~an. Seuraavina vu'osina kohosi tuontiarvo seuraaviin määriin: Valeur de l'importation annuelle en 9-6. Tuhansia markkoja. Milliers de ) ) : lisääntyminen '. (+) tai vähene-' mlnen (-),'O/ö.. Accroissement (+) ou di~inu. tion ("-), en 0lo ) Aikaisemmin mainittu julkaisu.helsingin tuonti ja vienti y. m. v:lta 95 ilmoittaa (slv. X) v:n 94 tuontiarvon vain 99.8 ja v:n 95 vain.5 mllj. mk:ksi. Syynä tähän on, ettei mainituilta vuosilta - vaan vuosilta 9-3 kylläkin - Pletari~sa tullattuja Helsinkiin tuota via tavaroita ole luettu mukaan.

16 Huomattava arvonlaskerninen tapahtui siis ensimäisenä sotavuotena, mutta jo toisena kohosi tuontiarvo jälleen melkeinpä entiselle -tasolleen. Enemmän kuin kaksi kertaa suurempi kohoaminen tapahtui kuitenkin vuonna] 96, jolloin tuontiarvo suureni melkein 83 miljoonalla eli ei vähemmän kuin /o:lla. Tuontiarvon suuri nousu, niin vuonna, 95 kuin etenkin vuonna 96, riippui etusijassa aikaisemmin mainitusta yksikköarvojen suuresta kohoamisesta sanouuina vuosina. Lisääntyminen tavarain paljoudessa ei lähimainkaan _ ollut yhtä suuri, ja usein sattui niinkin, että jonkun tuontitavaran paljous väheni huomattavastikin, vaikka sen fuontiarvo nousi (ks. lähem-min erikoistietoja siv. 6 ja seur.). Mitä eri tavararyhmiin tulee,' osottavat useimpien tuontiarvot, kuten taulusta 2 näkyy, vuodesta 896 alkaen jokseenkin tasaista nousua ensimäiseen sotavuoteen saakka, jolloin yleinen aleneminen sattui. Jo seuraavana vuonna alkoi kuitenkin uusi nousu" moniin tavararyhmiin nähden, ja osalle niistä olivat tuontiarvot jo vuonna 95 huomattavasti korkeammat kuin vuonna 93. Näin oli esim. asianlaita tärkeissä tljontiryhmissä "siirtomaantavaroita ja höysteitä" sekä "jyviä, teoksia niistä ja palkohedelmiä". Useimpiin tavararyhmiin nähden tapahtui silti huomattavin nousu vasta vuonna 9'6. Näin oli m. m. laita ryhmissä "metalleja ja metalliteoksia" sekä "kudelmia". Suurin suhteellinen arvonnousu vuonna 96 sattui ryhmässä "eläviä eläimiä", jossa tuontiarvo nousi enemmällä kuin 700 0/o:lla. Lähempiä tietoja ~ri tavararyhmissä huomattavista tuontiarvon kohoamisista annetaan toisessa yhteydessä (ks. siv. 2 ja seur.). Tuntuvasta noususta vuosina 95 ja 96 huolimatta on" eräiden tavararyhmien tuontilukuja juuri näiltä sotavuosilta pidettävä tavallista epätäydellisempinä. Se huomattava 'tuontiliike, jota on harjotettu venäläistä intendentuuria ja niitä - teollisuuksia varten, jotka ovat työskennelleet sotatarvetilausten suorittamiseksi, ei näet sisälly, kuten aikajsemmin on mainittu, kokonaisuudessaan näihin numeroihin, ja myöskin linnoitustöitä varten tuodut tarpeet sisältynevät ainoastaan osaksi tuontitilastoon. Miten suuressa laajuudessa tällaista, ~ilasto on sisältymätöntä tuontia ori harjotettu, on mahdotonta ratkaista. Joka tapauksessa ilmaisevat kuitenkin saatavissa olevat tiedot tuonnista niitä teo,llisuuksia varten, jotka ovat työskennelleet intendentuuritilauksien suorittamiseksi tai muiden sotatarpeiden valmistamiseksi, lähinnä vaatetusteollisuus ja metalliteollisuus, niin huomattavaa nousua, että tuontinumeroiden tässä suhteessa on katsottava antavan, joskin vaillinaisen, niin kuitenkin luonteenomaisen kuvan todellisesta asiantilasta. - Tuonnin suh- ' Tuonnin suhteellinen arvo eri tavararyhmissä vuosina verrattuna ~~fll:::~ra~~ kaupungin tuonnin kokonaisarvoon samoina vuosina käy ilmi seuraavista prosenttimissä vuosina luvuista:

17 Valeur relative de l'importation /iar groupes de marchandises en , en % la valeur totale de l'importation a Helsingfors.. Tavararyhmät. Groupes de marchandises. : p I 9 te te -te S - te te. I T te -te te I -!'O - -:"" ~ -~ -te cb - ~ 0 ~ P -~ -co - en 8 0 en. Eläviä eläimiä O. I O. I O. I [0 ] O. I [0. ] O. I O. I [0. ] O. I II. Karjantuotteita ja riistaa sekä Iihaja silavateoksia III. Kalaa, tuoretta, kuivattua, suolattua tai savustettua IV. Jyviä,teoksianiistäjapalkoh~delmiä : V. Kasviksia, ryytimaankasveja ja maahedelmiä.... VI. Hedelmiä ja marjoja VII. Sällykkeitä ja syötäviä kuoriaisia VIII.. Siirtomaan tavaroita ja höysteitä.. IX. Juomatavaroita.... X. Apteekkitavaroita.... XI. Luita, harjaksia, sarvia, karvoja, jouhia y. m. eläinaineita ja teoksia niistä ' XII. Vuotia ja nahkoja sekä teoksia niistä I XIII. Eläviä kasveja ja siemeniä sekä kasviaineita ja teoksia niistä XIV. Puuaineita ja puuteoksia I XV. Puuvanuketta, pahvia, paperia 'Sekä paperiteoksia....0 XVI. Kehruuaineita I XVII. Lankaa ja rihmaa sekä köydenpunojanteoksia XVIII. Kudelmia XIX. Valmiita vaatteita ja kaikenlaisia kehruuaineista valmistettuja teollistavaroita XX. Kumia, guttaperkkaa, tervaa y. m. hartsimaisia aineita ja teoksia niistä XXI. Öljyjä ja rasvoja sekä teoksia niistä XXII. Kaunottavia aineita.... XXIII. ~!n~raleja ja maanlajeja sekä teoksia niistä...,... XXIV. XXV. XXVI. XXVII. XXVIII. XXX. XXXI. XXXII. Kemiallisia valmisteita ja tarveaineita Räjähdys- ja sytytysaineita.... Värejä ja värjäysaineita.... Metalleja ja metalliteoksia.... Koneita, moottoreja, laitteita ja kaluja s : ~ sekä niiden osia. > XXIX. Konekaluja (instrumentteja) ja kellosepänteoksia L6 Vaunusepänteoksia ; Laivoja ja veneitä I de : '. KirjalIisuus- ja taidetuotteita, kokoelmaesineitä sekä opetus- ja kirjotusvälineitä... XXXIII. KOf)-, yleilisyys- ja kappaletavaroiill I I 0.5 XXXIV. Tavaroita, joita ei voida lukea edellr- siin ryhmiin [0.03] Yhteensä (Total)00.0IOo~0IOo

18 0 Verrattaessa toisiinsa eri tavararyhmien tuontiarvoa ja kokonaistuonnin arvoa sa~ mana aikana huomataan, että ne muutokset, joita eri tavararyhmien suhteellisissa arvoissa vuosien kuluessa on tapahtunut, ylipäänsä eivät ole olleet erikoisen merkittäviä. Kun jonkun tavararyhmän prosenttiluku jonakin vuonna on voimak~aammin noussut tahi laskenut, on säännöllisten olojen vallitessa tasotus tavallisesti tapahtunut jo seuraavana: vuonna, ja näin on asianlaita ollut, mitä useihin tavararyhmiin tulee, sotavuosinakin. Erikoisen huomattavaa suhteellista vähenemistä osottavat kuitenkin sota-ai~ana numerot. jotka koskevat tavararyhmää "miner~leja ja maanlajeja sekä teoksia niistä"; syyt tähän on etupäässä etsittävä vaikeudesta tuoda ulkomailta kivihiiliä ja koksia sekä melkein lamautuneesta rakennustoiminnasta. Ryhmän "juomatavaroita" prosenttiluku osottaa myöskin voimakkaampaa jatkuvaa alenemista vuodesta 94 alkaen, johtuen tämä siitä saakka vallinneista rajotuksista. Muutoksia muutamien tärkeämpien tavaroiden tuonnissa vuonna 96 kosketeilaan lähemmin seuraavassa (ks. siv. 6 ja seur.).. Helsingin Vaihtelut Helsingin kaupungin suhteellisessa merkityksessä tuonti paikkana ilmenevät kaupungin ja niin eri tavararyhmiin kuin kokonaistuontiinkin nähden allaolevasta taulukosta, joka koko. maan osottaa prosenteissa jokaisen ryhmän tuonnin arvon vuosina koko maan tuonmn arvo. toisiinsa ver- vastaavaan tuonbarvoon verrattuna. rattuina v. Valear relative de l'importation a Hels.ingfors par groapes de marchandises en , en % des chiffres correspondants poar te pays entier. <rj ; <rj Tavararyhmäl C> ~ ; I... C> <rj <rj - ~ ~ Orbupes de marchandises.... I I I !'.:l!J.' ~?' p; <rj p;... 0 p? P. Eläviä eläimiä II. Karjantuotteita ja riistaa sekä Iihaja silavateoksia Kalaa, tuoretta, kuivattua, suolattua tai savustettua IV. Jyviä, teoksia niistä ja palkohedelmiä V. Kasviksia, ryytimaankasveja ja maahedelmiä VI. Hedelmiä ja marjoja VII. Säilykkeitä ja syötäviä kuoriaisia " VIII. Siirtomaantavaroita ja höysteitä ' IX. Juomatavaroita X. Apteekkitavarolta XI. Luita, harjaksia, sarvia, karvoja, jouhia y. m. eläinaineita ja teoksia niistä XII. Vuotia ja nahkoja sekä teoksia niistä XIII. Eläviä kasveja ja siemeniä sekä kasviaineita ja teoksia niistä XIV. Puuaineita ja puuteoksia XV. Puuvanuketta, pahvia, paperia sekä paperiteoksia XVI. Kehruuaineita q ~ XVII. Lankaa ja rihmaa sekä köydenpunojanteoksia XVIII. Kudelmia ; XIX. Valmiita vaatteita ja kaikenlaisia keh- ::::::i"~'~ v~i~i~re'w." t"'u.uv~ 3l XX. Kumia, guttaperkkaa, tervaa y. m. hartslmaisia aineita ja teoksia niis ~

19 !e co!e co co!e :- ~ ~ :"-?'?> 0?' -00 CO Tava.raryhmät. -CO -CO CO 0> 0 8 0>. Qroupes de marcizandises. I I - I co - - -!=' ~ 9 - XXI. Öljyjä ja rasvoja sekä teoksia niistä XXII. Kaunottavia- aineita XXIII. Mifleraleja ja maan lajeja sekä teoksia niistä XXIV. Kemiallisia valmisteitaja tarveaineita XXV. Räjähdys- ja sytytysainelta XXVI. Värejä ja värjäysaineita XXVII. Me:alleja ja metalli teoksia : XXVIII. KOlleita, moottoreja, laitteita ja kaluja sekä niiden osia XXIX. Konekaluja (instrumentteja) ja keilosepänteoksia XXX. Vaunusepänteoksia XXXI. Laivoja ja veneitä XXXII. Kirjallisuus- ja taidetuotteita, kokoelmaesineitä sekä opetus- ja kirjotusvm'"cilä XXXIII. Koru-, ylellisyys- ja kappaletavaroita XXXIV. Tavaroita, joita ei voida lul;ea edelli siin ryhmiin Koko tuonti (lmportation totale)! 24.5\ 24.3! !! 30.6\ 3.5! 30.2! 28.3! 24.8! 23.5 Helsingin kaupungin osuudessa koko maan tuontiin on siis huomattavissa kasvamista vuoteen 92 saakka, jolloin tämän osuuden arvo oli 3.5 Olo eli melkein kolmasosa koko maan tuontiarvosta. Sanotun vuoden jälkeen on sensijaan Helsingin suhteellinen merkitys tuonti paikkana joka vuosi vähentynyt. Erikoisen mainittava oli aleneminen vuonna 95, jolloin Helsingin tuonnin arvo oli ainoastaan 24.8 Olo eli tuskin neljäskään -osa koko maan tuontiarvosta. Syynä viimemainittuul seikkaan oli luonnollisestikin se lisääntynyt merkitys, jonka Rauma, Tornio, Mäntyluoto y. m. kauppapaikat saivat sotaajan tuontipaikkoina. Helsinki taas, joka oh höyrylaivayhteydessä vain Venäjän kanssa, lisäsi tosin suuressa määrin tuontiaan tästä maasta. Mutta vaikka tuonti Venäjältä sota.aikana voittikin merkityksessä kaupungin kauppaan nähden, ei se kuitenkaan voinut kumota sitä m:lutosta kaupungin ja koko maan tuonnin suhteessa, joka oii seuraus yllämainituista oloista. Vuonna 96 laski, kuten näkyy, Helsingin kaupungin osuus koko maan tuontiarvoon vieläkin alemmas, ainoastaan 23.5 Ofo:iin. Jos otetaan huomioon vain ne tavararyhmät, joiden tuontiarvo vuonna 96 nousi yli 5:n miljoonan markan, esiintyy Helsingin tuonnin vähentynyt suhteellinen voimakkuus sota-aikana suurimmassa määrin ryhmissä "metalleja ja metalliteoksia" sekä "koneita, moot.: toreja, laitteita ja kaluja sekä niiden osia ",. Ensinmainittuun. tavararyhmään kuuluvien Helsinkiin tuotujen tavaroiden arvo oli vuonna Olo ja vuonna 96 ainoastaan 25.4 clo saman ryhmän tuontiarvosta maahan nähden kokonaisuudessaan. Koneryhmään nähden aleni vastaava prosentti 36.2:een vuonna :sta vuonna 93. Myöskin mitä tulee tavararyhmään "siirtomaantavaroita jahöysteitä / ' väheni Helsingin osuus koko. maan tuontiin samana aikana 29.9 Ofo:sta 23.6 Ofo:iin. On kuitenkin muistettava, kuten aikaisemmin on huomautettukin, että Helsingin tuonnin absoluuttinen arvo samanaikuisesti huo-

20 mattavasti lisääntyi juuri yllämainittuihin tavarary~miin nähden. Suhteellinen väheneminen merkitsee siis, että tähän kuuluvien tavaralajien tuonti maan muille paikkakunnille lisääntyi vielä suuremmassa määrin. Mitä tavararyhmään "jyviä, teoksia niistä ja palkohedelmiä" tulee, tapahtui kaupungin tuonnissa 000f0:n arvonlisäys vuodestat 92 vuoteen 96, mntta prosenuiluvuissa, jotka ilmaisevat tämän tuonnin arvon suhteen koko maan tuontiin, olivat muutokset hyvin pienet; vuonna 92 oli kaupungin osuuden arvo koko maan tuontiin 5.3 ja vuonna Olo. Erikoisen huomattava lisäys Helsingin kaupungin tuonnissa verrattuna koko maan tuontiin näkyi sensijaan ryhmässä "karjantuotteita ja riistaa sekä liha- ja silavateoksia;', jonka prosenttiluku nousi 29.7:stä vuonna :een vuonna 96. Tämä asianlaita riippui pääasiallisesti lisääntyneestä munien tuonnista Venäjältä, mikä melkein kokonaan keskittyi Helsinkiin. Muutokset Eri tavararyhmien tuontiarvon absoluuttinen ja suhteellinen lisääntyminen tai tuontiarvossa väheneminen Helsingin kaupunkiin ja koko maahan nähden vuonna 96, verrattuna vuonna 96. lähinnä edelliseen vuoteen, ilmenee seuraavista luvuista:. Augmentation ou diminution absolue et relative de la valeur de l'importation a Helsingfors et dans Le pays entier en Tavararyhmät. Oroupes de marchandises. Helsinki. Helsingfors: Koko maa. Pays entier. Absoluuttinen IisAän- ~uhteellinen - IAbsoluuttinen lisään- Suhteellinen - tymlnen (+) tai vä- salntymlnen. (+) Itvminen (+) tai vli- sllntymlnen (+) henemlnen (_), tai vähen~mlden -' 'henemlnen (_), tai vllhen~mlnen (-), 0.. (-), 0.. Augmenlation. Augmenlalwn Aug"!e'!fati.on (+) (+) ou diminu- Aug,,!er!lal,.on (+) (+) ou diminuou d,mznulwn (-) lion (_) relative ou d,mznut,on (--) tion (-) relative, absolue, en olo. absolue. en olo.. Eläviä eläimiä.... II. Karjantuotteita ja riistaa sekä IIha-. ja silavateoksia... III. Kalaa, tuoretta, kuivattua, suolattua tai savustettua... IV. Jyviä, teoksia niistä ja palkohedelmiä V. Kasviksia, ryytimaankasveja ja maahedelmiä... VI. Hedelmiä ja marjoja... VII. Säilykkeitä j;l. syötäviä kuoriaisia.. VIII. Siirtomaantavaroita ja höysteitä.. IX. Juomatavaroita... X. Apteekkitavaroita... XI. Luita, harjaksia, sarvia, karvoja, jouhia y. m: eläinaineita ja teoksia niistä XII. Vuotia ja nahkoja sekä teoksia niistä XIII. Eläviä. kasveja ja siemeniä sekä kasviaineita ja teoksia niistä... XIV. Puuaineita ja puuteoksia... ~. XV. Puuvanuketta, pahvia, paperia sekä paperi teoksia... XVI. Kehruuaineita... XVII. Lankaa ja rihmaa sekä köydenpunojanteoksia... XVIII. Kudelmia... XIX. Valmiita vaatteita ja kaikenlaisia kehruuaineista valmistettuja teollistavaroita... XX. Kumia, guttaperkkaa, tervaa y. m. hartsimalsla aineita ja teoksia niistä ; _