Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Transkriptio

1 Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten välillä ja tutustuttaa heitä toisiinsa; 2) hankkia, järjestää ja säilyttää tietoja, kirjallisia kuvauksia ja valokuvia sekä muuta kuvaaineistoa suvun ja sen jäsenten vaiheista sekä edistää sukututkimusta ja mahdollisuuksien mukaan koota ja tallettaa suvun muistoesineitä; 3) lujittaa sukuhengen ja sukunimen tuntoa suvun jäsenissä; sekä 4) mahdollisuuksien mukaan taloudellisestikin edistää lahjakkaiden suvun jäsenten pyrkimyksiä ja kehitystä. 3. Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen Kososen sukuun kuuluva ja Kososista isän tai äidin puolelta polveutuva henkilö samoin kuin myös jokainen, joka on tai on ollut naimisissa mainittuun sukuun kuuluvan tai siitä polveutuvan henkilön kanssa. Nämä henkilöt katsotaan suvun jäseniksi. Yhdistyksen jäseneksi pääsemistä koskevan anomuksen ratkaisee johtokunta todettuaan anojan olevan suvun jäsenen. Jokaisen yhdistyksen jäsenen täydellinen nimi ja ammatti samoin kuin muutkin tarpeelliset tiedot hänestä merkitään yhdistyksen jäsenluetteloon. Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa siinä järjestyksessä kuin yhdistyslaissa säädetään. 4. Erikoisesti ansioituneen jäsenensä yhdistys voi valita kunniajäsenekseen. Kunniajäsen valitaan sukuseuran esimiehen ja johtokunnan yhteisestä ehdotuksesta yhdistyksen kokouksessa. 5. Yhdistyksen jäsen on velvollinen kirjallisesti ilmoittamaan yhdistyksen hallitukselle perheessään tapahtuneista muutoksista, kuten syntymästä, avioliitosta ja muista merkkitapauksista sekä kuolemantapauksesta. 6. Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistykselle jäsenmaksu, jonka suuruus vahvistetaan vuosikokouksessa. 7. Yhdistyksen hallituksessa toimii ja sen asioita hoitaa vuodeksi kerrallaan valittava johtokunta, johon kuuluu yhdistyksen vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja muut

2 jäsenet sekä mahdolliset varajäsenet. Johtokunta valitsee keskuudestaan sihteerin, taloudenhoitajan sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä vähintään puolet muista jäsenistä. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkin muun johtokunnan jäsenen kanssa. 8. Yhdistys voi valita siihen sopivaksi katsotun jäsenensä sukuseuran esimieheksi. Sukuseuran esimies, jonka vaali toimitetaan vuosikokouksessa, valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Sukuseuran esimiehellä on oikeus valvoa, että yhdistyksen asioita hoidetaan sen tarkoitustaevastaavalla tavalla, ja mikäli aihetta on, antaa neuvoja tai huomautuksia johtokunnalle. Sukuseuran esimiehellä on oikeus olla saapuvilla johtokunnan kokouksessa. Vuosikokouksessa tai muussa yhdistyksen kokouksessa sukuseuran esimies, mikäli hän on saapuvilla, avaa kokouksen ja johtaa siinä puhetta, jollei hän tahdo luopua mainitusta tehtävästä. 9. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja muut yhdistyksen hallintoa koskevat asiakirjat on ennen tammikuun loppua annettava yhdistyksen toiminnantarkastajalle 10 :ssä mainittua tarkoitusta varten. 10. Toiminnantarkastajan on ennen helmikuun loppua annettava johtokunnalle kirjallinen, yhdistyksen vuosikokoukselle osoitettu kertomus yhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastuksesta. 11. Yhdistyksen vuosikokous pidetään kunakin huhtikuun loppuun mennessä ja sen tarkemman ajan ja paikan määrää johtokunta. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) esitetään tilit ja toiminnantarkastajan lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös; 2) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle tai muusta toimenpiteestä, johon hallinto ja siitä tehty tili antavat aihetta; 3) päätetään jäsenmaksun suuruudesta; 4) päätetään johtokunnan jäsenten ja mahdollisten varajäsenten lukumäärä. 5) valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jäsenet ja mahdolliset varajäsenet. 6) valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa; 7) esitetään johtokunnan selostus suvun keskuudessa edellisen vuosikokouksen jälkeisenä aikana sattuneista tärkeimmistä tapauksista sekä niistä toimenpiteistä, joihin johtokunta yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi on ryhtynyt; ja 8) käsitellään muita johtokunnan, sukuseuran esimiehen tai yhdistyksen jäsenen tekemiä

3 ehdotuksia. Yhdistyksen jäsenen vuosikokouksen käsiteltäväksi esittämät asiat on esitettävä johtokunnalle 14 vuorokautta ennen kokousta. 12. Tarpeen vaatiessa yhdistyksen johtokunta voi joko omasta aloitteestaan tai sukuseuran esimiehen vaatimuksesta kutsua yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen tai milloin vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä pyytää. 13. Yhdistys kutsutaan koolle sanomalehti-ilmoituksella tai kirjeillä. Kokouskutsu on julkaistava 7 vrk ennen kokousta ja on kokouskutsussa huomioitava yhdistyksen 14 :n määräykset. Muut tiedonannot yhdistyksen jäsenille toimitetaan johtokunnan harkinnan mukaan joko kirjeellä, sähköpostilla tai yhdistyksen verkkosivuilla. 14. Suvun jäsenet kutsutaan tarpeen mukaan touko-elokuun aikana pidettävään sukukokoukseen tai yhdistyksen johtokunnan harkinnan mukaan useamminkin. Sukukokouksen ajan ja paikan määrää yhdistyksen johtokunta. Kokouksesta ilmoitetaan suvun jäsenille sanomalehdissä tai muilla johtokunnan tarpeelliseksi katsomilla tavoilla. Milloin sukuseuran esimies on valittu, avaa hän kokouksen ja toimii sen puheenjohtajana. Jos sukuseuran esimies on estynyt olemasta saapuvilla kokouksessa, toimii hänen sijastaan kokouksen avaajana ja puheenjohtajana yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja. Sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) esitetään johtokunnan selostus tärkeimmistä suvun piirissä edellisen sukukokouksen jälkeisenä aikana sattuneista tapauksista; 2) keskustellaan niistä toimenpiteistä, joihin suvun keskuudessa sattuneet tapaukset ehkä antavat aihetta, kuten esimerkiksi suvun jäsenten avustamisesta yms., ja päätetään mitä evästyksiä yhdistyksen johtokunnalle ja kokoukselle siinä suhteessa on annettava; 3) esitetään selostus niistä tuloksista, joita yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi on saavutettu, ja mikäli mahdollista, tutustutaan niihin; ja 4) neuvotellaan ja keskustellaan muista sukuseuran esimiehen, yhdistyksen johtokunnan tai suvun jäsenten kokoukselle esittämistä asioista. 15. Jäsenmaksuilla, lahjoituksilla tai muulla tavoin saadut varansa yhdistys käyttää omiin tarpeisiinsa ja yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen. Milloin testamentissa tai lahjoitusta tehtäessä on yhdistyksen tulevien varojen käytöstä annettu määräyksiä tai yhdistyksen kokous siitä päättää, noudatettakoon sellaisia määräyksiä tai päätöksiä. 16. Yhdistyksen purkautuessa, tai jos se lakkautetaan, käytetään sen varat, sen jälkeen kun yhdistyksen velat on maksettu, johtokunnan harkinnan mukaan suvun heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien jäsenten avustamiseen. Arkisto on luovutettava Suomen Sukututkimusseuralle.

4 17. Muissa kohdin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä. 18. Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksissa, kun vähintään 2/3 paikalla olevista jäsenistä sitä kannattaa Säännöt hyväksytty sukuseuran perustavassa kokouksessa kesäkuun 11 p:nä 1949 ja sukuseuran ensimmäisessä sukukokouksessa heinäkuun 16 p:nä 1949 sekä vahvistettu oikeusministeriössä elokuun 14 p:nä 1950, jolloin seura on hyväksytty merkittäväksi yhdistysrekisteriin. Sääntöjen muutos, jossa on muutettu 1, 7, 13 ja 14 sekä lisätty 18. (uusi ) on hyväksytty pidetyssä sukukokouksessa ja pidetyssä seuran vuosikokouksessa. Sääntöjen muutos, jossa muutettu 7, 9, 10, 11, 13 ja 14, on hyväksytty pidetyssä seuran vuosikokouksessa.

5

6

7

8