TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Hallitus 26.3.2012
Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 1 2. Olennaiset tapahtunat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 3 2.1. Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja 3 2.2. Olennaiset tapahtumat tilikaudella 4 2.3. Tulevaisuuden näkymät 11 3. Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 13 3.1. Tehtävät 13 3.2. Toimielimet 14 3.3. Hallituksen asettamat toimielimet 16 3.4. Sisäinen organisaatio 19 3.5. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat 21 4. Strategiset päämäärät 22 5. HUS:n sairaanhoitotoiminta 52 5.1. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen 52 5.2. Hoitopalvelut ja hoidetut eri henkilöt 56 5.3. Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy 69 5.4. Kalliin hoidon tasaus 73 5.5. Siirtoviiveet 73 5.6. Hoitotyö 76 6. Henkilöstö 78 6.1. Henkilöstövoimavarat 78 6.2. Palkkakustannukset ja vuokratyövoima 78 6.3. Henkilöstön osaaminen ja koulutus 79 6.4. Työhyvinvointi 79 6.5. Tasa-arvo ja kieliohjelma 80 7. Opetus ja tutkimus 81 7.1. Opetus ja tutkimus, yleistä 81 7.2. Opetus 81 7.3. Tieteellinen tutkimus 85 8. Kehittämistoiminta 90 8.1. Kuntayhtymätasoiset strategiset kehittämishankkeet 90 8.2. Muut toiminnan kehittämishankkeet 91 9. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät 92 9.1. Yleistä 92 9.2. Ulkoisen toimintaympäristön kautta tulevat riskit 92 9.3. Potilas- ja lääkehoitoon liittyvät riskit 93 9.4. Rahoitustoiminnan riskit 93 9.5. Omaisuusriskit ja investoinnit 94 9.6. Toiminnan keskeytymisen riskit 95 9.7. Tietoturvaan ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit 95 9.8. Henkilöstöriskit 96 10. Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä 98 10.1. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 98 10.2. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 102 11. Ympäristötekijät ja kestävä kehitys 104 12. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 106 12.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 108 12.2. Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset 109 12.3. Kokonaistulot ja menot 115 I
Sisällysluettelo Sivu 13. Konsernin toiminta ja talous 116 13.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 116 13.2. Konsernin toiminnan ohjaus 116 13.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 116 13.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 118 14. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 122 14.1. Tilikauden tuloksen käsittely 122 14.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet 123 15. Talousarvion toteutuminen 125 15.1. Seurantaa koskeva sääntely 125 15.2. Määrärahojen ja tuloarvoiden toteutuminen 125 15.2.1. Käyttötalouden toteutuminen 133 Sairaanhoitoalueet 15.2.1.1. HYKS-sairaanhoitoalue 136 15.2.1.2. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 157 15.2.1.3. Lohjan sairaanhoitoalue 169 15.2.1.4. Hyvinkään sairaanhoitoalue 180 15.2.1.5. Porvoon sairaanhoitoalue 191 Tulosalueet 15.2.1.6. HUS-Tilaskeskus tulosalue 204 15.2.1.7. Konsernihallinto tulosalue 213 15.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 218 15.2.3. Investointiosan toteutuminen 224 15.3. Rahoitusosan toteutuminen 227 15.4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 229 16. Tilinpäätöslaskelmat 230 17. Tilinpäätöksen liitetiedot 238 17.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 239 17.2. Tuloslaskelman liitetiedot 241 18. Eriytetyt tilinpäätökset 256 Liikelaitokset 18.1. HUS-Apteekki liikelaitos 256 18.2. HUS-Röntgen liikelaitos 274 18.3. HUSLAB 297 18.4. Ravioli liikelaitos 313 18.5. HUS-Desiko liikelaitos 330 18.6. HUS-Logistiikka liikelaitos 348 18.7. HUS-Tietotekniikka liikelaitos 365 18.8. HUS-Lääkintätekniikka liikelaitos 381 18.9. HUS-Servis liikelaitos 395 18.10. Liikelaitosten vaikutus kuntayhtymän talouteen 410 19. Allekirjoitukset ja merkinnät 411 19.1. Tilinpäätöksen allekirjoitus 411 19.2. Tilinpäätösmerkintä 412 II
Sisällysluettelo Sivu Tilinpäätös ja toimintakertomus 2011 asiakirjan liitteet Liite 1A: Valtuuston jäsenet vaalikaudella 2009-2012 413 Liite 1B: Hallituksen jäsenet vuonna 2011 415 Liite 1C: Lautakuntien jäsenet vuonna 2011 416 Liite 1D: Tarkastuslautakunta 2011 419 Liite 1E: Kunnallisten liikelaitosten johtokunnat vuonna 2011 420 Liite 1F: HUS:n 100 % omistamien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet 423 vuonna 2011 Liite 2A: Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen vuonna 2011 424 Liite 2B: Jäsenkuntien maksuosuudet vuosina 2007 2011 425 deflatoimattomat luvut Liite 2C: NordDRG-tuotteiden lukumäärä vuonna 2011 426 Liite 2D: Hoitopäivien lukumäärä vuonna 2011 427 Liite 2E: Käyntityyppituotteiden lukumäärä vuonna 2011 428 ilman ostopalvelukäyntejä Liite 3: HUS:n jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet euroa/asukas 429 vuosina 2007 2011 Liite 4: Kalliin hoidon tasaus jäsenkunnittain 1.1. 31.12.2011 430 (tuhansina euroina) Liite 5A: Henkilöstön lukumäärä vuonna 2011 431 Liite 5B: Henkilötyövuodet vuonna 2011 433 Liite 6: HUS-Kuntayhtymän tuloslaskelma 2011 435 Liite 7: Jäsenkuntakohtaiset taulukot 436 III
Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus 1 Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus Vilkas vuosi, uusi strategia Vuosi 2011 oli toiminnallisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä historian vilkkain. Potilaita hoidettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hoidettuja eri potilaita oli 466 665 (456 591 vuonna 2010). Lisäksi tuotettiin uutena toimintana terveyskeskuspäivystyskäyntejä yli 50 000 eri henkilölle (17 227 vuonna 2010). Kaikki hoidon määrää kuvaavat mittarit osoittivat kasvua. Avohoitokäyntejä tuotettiin 1 567 593 (1 526 574 vuonna 2010). DRG-hoitojaksoja tuotettiin 593 301 (578 737 vuonna 2010). Hoitopäivien määrä sen sijaan väheni jopa suunniteltua enemmän eli 11 % vuodesta 2010. Tämä johtui psykiatrisen hoidon rakenteellisesta muutoksesta laitosvaltaisesta avohoitopainotteisemmaksi. Toiminnan määrän kasvua ja vaativuuden lisääntymistä yhdessä kuvaa tuotettujen DRG-pisteiden lukumäärä, joka kasvoi 5,6 % edellisestä vuodesta. Syksyn 2010 aikana hallintaan saatu hoitoa jonottaneiden määrä jatkoi vuoden 2011 aikana suotuisaa kehitystä. Yli kuusi kuukautta hoitotoimenpidettä odottaneiden lukumäärä pysyi vähäisenä ollen vuoden viimeisenä päivänä 128. Tavoite oli luonnollisesti nolla, mihin ei siis päästy. Kaikkien (14 452) hoitoa jonottavien lukumäärä aleni 23 %. Polikliiniselle tutkimuskäynnille yli kolme kuukautta odottaneiden lukumäärä väheni myös merkittävästi ollen 1 132 vuoden lopussa (2 803 edellisen vuoden lopussa). Magneetti- ja ultraäänitutkimuksien lukumäärät kasvoivat voimakkaasti, mikä samalla lyhensi niiden jonotusaikoja. Toiminnan tuottavuus (suoritteet/panokset) parantui, sillä drg-pisteiden lukumäärä ja palvelutuotteiden painotettu yhteisvolyymi lisääntyivät enemmän kuin sairaalakustannusindeksillä deflatoidut kulut. Kokonaiskulujen kasvu oli 6,6 %, josta 0,6 %-yksikköä johtui ns. lomapalkkavelan uudesta kirjausmenettelystä, josta tieto saatiin kunnille ja kuntayhtymille vasta tammikuun lopussa. Täysin vertailukelpoinen kulujen kasvu, joka ei sisällä mm. kunnilta HUS:ille siirrettyjä toimintoja, oli 4,8 % vuodesta 2010 vuoteen 2011. Jäsenkuntien laskutus kasvoi 4,7 % ylittäen talousarvion 2,6 %:lla. Muiden kuin omien jäsenkuntien laskutus kasvoi 8,0 %, mikä oli myönteistä, vaikka asetetusta tavoitteesta hieman jäätiinkin. Tilikauden alijäämäksi muodostui jäsenkunnille tehtyjen palautusten ja mainitun lomapalkkavelan kirjauksen jälkeen 16 miljoonaa euroa. Kuntien laskutuksen kasvu johtui sekä toiminnan määrällisestä lisääntymisestä että hoidon keskimääräisen vaativuustason lisääntymisestä. Mm. elinsiirtoja tehtiin merkittävästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähetteiden määrä sairaaloihin kasvoi 3 %. Kiireellinen hoito toteutui ennakoidulla tavalla ilman vakavia häiriöitä myös kesäaikana, jolloin HUS:in sairaaloiden vastuu kasvaa. Suuri toiminnallinen muutos vuonna 2011 oli psykiatrisen laitoshoidon hallittu vähentäminen Tammiharjun sairaalassa. Avohoitoa lisättiin ja laitoshoitoa keskitettiin lähemmäs potilaiden asuinpaikkaa Jorvin ja Kellokosken sairaaloihin. HYKS:in Meilahden tornisairaalan remonttiin valmistauduttiin tyhjentämällä koko sairaalarakennus potilaista. Tämä kolme vuotta kestävä väistöoperaatio on erittäin vaativa ja hyvästä suunnittelusta huolimatta siitä aiheutuu ongelmia potilaille ja henkilöstölle. Henkilöstötilanne pysyi kohtuullisen hyvänä vuoden 2011 aikana. Psykiatrien, radiologien ja eräiden muiden lääkäriryhmien rekrytoinnissa oli ongelmia, kuten ajoittain myös eräiden hoitohenkilöstöryhmien, mm. leikkaussalihenkilöstön, saatavuudessa. Henkilöstön kattavaan lomakekyselyyn perustuvan työolobarometrin keskeiset tulokset kehittyivät myönteiseen 1
Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus suuntaan jo toisena vuonna peräkkäin. Kriittisiäkin tuloksia raportoitiin. Ne on käsitelty ja niiden johdosta on ryhdytty kehittämistoimenpiteisiin. Merkittävä asia vuonna 2011 oli sairaanhoitopiirin strategian uudistaminen. Edellisen strategian lähtökohdat oli hyväksytty vuoden 2008 lopulla, mutta strategian konkretisointi ja toimeenpano olivat jääneet kesken. Strategian uudistaminen käynnistettiin HUS:in hallituksen päätöksellä ja tehtiin oman virkamiehistön voimin. Muodostettiin laaja strategian valmisteluryhmä ja suoritettiin useita eri asiakokonaisuuksien analyysejä, joiden avulla selvitettiin HUS:n kehittämistarpeita vuosina 2012-2016. Valtuusto, hallitus ja sairaanhoitoalueiden lautakuntien edustajat osallistuivat maaliskuussa kaksipäiväiseen seminaariin osana strategian valmistelua. Ensimmäisen strategialuonnoksen julkistamisen jälkeen käytiin henkilöstön edustajien, suoraan henkilöstön (intranetin, sähköpostin ja tilaisuuksien avulla), esimiesten, johdon ja päättäjien kanssa useita perusteellisia keskusteluja käsittelykierroksia, joissa käsiteltiin useita satoja muutos- ja kehittämisehdotuksia. Strategia hyväksyttiin valtuuston ylimääräisessä kokouksessa 19.10.2011. Uusi strategia korostaa 1.5.2011 voimaan tulleen uuden Terveydenhuoltolain periaatteita: potilaskeskeisyyttä, hoidon laatua ja saatavuutta, korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja opetusta, kumppanuutta perusterveydenhuollon kanssa, tehokkuutta ja kilpailukykyisyyttä. Keskeisinä edellytyksinä näiden päämäärien saavuttamiseksi nähdään osaava ja motivoitunut henkilöstö, tasapainoinen talous, toimivat tilat ja laitteet, uutta luova johtaminen ja omistajayhteisöjen luottamus. Strategia sisältää 97 erillistä tavoitetta, jotka toteutetaan vuosien 2012-2016 aikana erikseen kullekin vuodelle ja organisaatiotasolle kohdistettujen toimenpiteiden avulla. Tiedotusvälineet ovat - kuten aiemminkin - vuoden 2011 aikana seuranneet aktiivisesti HUS:in toimintaa. Yleinen ilmapiiri ja sävy HUS-uutisoinnissa on ollut myönteinen, mutta luonnollisesti media roolinsa mukaisesti on myös toiminut HUS:n toiminnan ja tapahtumien kriitikkona. Erityisen runsaasti käsiteltiin julkisuudessa hanketta HYKSin kliiniset palvelut Oy:n perustamiseksi, josta valtuusto teki päätöksen 19.10.2011. Yhtiössä HUS:lla tulee olemaan 70 % osake-enemmistö, ja yhtiön tarkoituksena on toimia aktiivisesti ns. yksityismarkkinoilla, joilla hoidosta maksavat muut tahot kuin jäsenkunnat, esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja potilaat itse. Vuoden 2011 aikana valtuusto kokoontui kolme kertaa ja hallitus 21 kertaa. Hallitus käsitteli kokouksissaan mm. merkittäviä investointihankkeita, kuten Lohjan sairaalan laajennusta, HYKS:in naistenklinikan peruskorjausta ja Jorvin sairaalan lisätilojen rakentamista. Nämä hankkeet toteutetaan vuosina 2012-2016. Vuoden 2011 aikana virisi myös aktiivinen keskustelu uuden lastensairaalan ja uuden tapaturmakirurgisen sairaalan rakentamisesta. Näiden hankkeiden alustava suunnittelutyö on käynnistetty ja ne toteutettaneen vuosien 2017-2020 aikana. 2
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2.1 Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja Ero-% TP 2011/ TA 2011 Ero-% TP 2011/ TP 2010 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2010 TA 2011 TP 2011 - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 3,1 % 2,5 % - Hoitopäivätuotteet (1 000 euroa) 115 305 115 914 108 322-6,5 % -6,1 % - NordDRG-tuotteet (1 000 euroa) 891 285 897 918 941 683 4,9 % 5,7 % - Käyntituotteet (1 000 euroa) 301 633 307 128 316 895 3,2 % 5,1 % - Tk-päivystyskäynnit (1 000 euroa) 3 825 9 104 9 756 7,2 % 155,0 % - Siirtoviivehoitopäivät (1 000 euroa) 0 0 980 - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 248 803 256 089 2,9 % - Päivystyskäynnit 214 783 213 839-0,4 % - Hoidetut eri potilaat (ilman tk-päivystystä) 456 591 466 665 2,2 % - Hoidetut eri tk-päivystys potilaat 17 227 50 031 190,4 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 8 205 7 208-12,2 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk 14 128 814,3 % kaikki 18 760 14 452-23,0 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3kk 2 803 1 132-59,6 % kaikki 27 625 25 720-6,9 % - Somaattinen palvelutuotanto - DRG-pistekertymä (pistettä) 1 715 445 1 810 746 5,6 % - Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 187,9 192,9 2,7 % - DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 696,0 684,3-1,7 % - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut eri potilaat 4) 6 703 6 659-0,7 % - Jäsenkuntien asukaskohtaiset deflatoidut maksuosuudet 5) 857 861 0,4 % 1) Hoitotakuun piiriin kuuluvat, 31.12. 2) Kasvava luku = paraneva tulos 3) Deflatioitu sairaalakustannusindeksillä (kerroin 1,032), ennakkotieto Tilastokeskus / Vuoden 2011 ennakkotiedot (28.10.2011) Laskeva luku = paraneva tuottavuus 4) Ei deflatoitu 5) Deflatoitu sairaalakustannusindeksillä (kerroin 1,032) Ero-% TA2011 Ero-% TP2010 Talouden ja henkilöstön tunnuslukuja TP 2010 TA 2011 Muutettu TA 2011 TP 2011 - Jäsenkuntien palvelusuunnitelma 1 256,9 1 284,0 1 282,0 1 315,9 2,6 % 4,7 % - Muu myynti yhteensä 327,5 335,5 335,3 359,0 7,1 % 9,6 % - Toimintatuotot yhteensä 1 584,4 1 619,6 1 617,3 1 674,9 3,6 % 5,7 % - Toimintakulut yhteensä 1 485,9 1 521,3 1 521,0 1 584,7 4,2 % 6,6 % - Nettorahoituskulut 13,6 15,3 15,3 12,8-16,2 % -5,9 % - Vuosikate 84,9 83,0 81,1 77,5-4,4 % -8,8 % - Poistot 85,7 97,7 97,7 93,6-4,2 % 9,2 % - Tilikauden tulos -0,8-14,7-16,6-16,1-3,1 % 1911,9 % - Toimintatuotot/toimintakulut % 106,6 106,5 106,3 105,7-0,6 % -0,9 % - Vuosikate/poistot % 99,1 84,9 83,0 82,8-0,2 % -16,4 % - Investoinnit 113,1 121,7 105,8 94,7-10,5 % -16,3 % - Lainakanta 177,1 252,4 194,7 194,7 0,0 % 9,9 % - Omavaraisuusaste % 47,8 väh. 40 % väh. 40 % 44,7-6,5 % - Suhteellinen velkaantuneisuus % 27,3 28,2 3,3 % - Kertynyt ylijäämä 31.12. 41,8 27,1 25,2 25,7 2,0 % -38,5 % - Henkilötyövuodet 16 694 16 612 16 612 16 909 1,8 % 1,3 % - Henkilöstömäärä 31.12. 21 171 21 189 21 189 21 322 0,6 % 0,7 % 3
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella HUS:n hallintosäännön uudistaminen keskeisimmät muutokset HUS:n hallintosääntöön tehtiin terveydenhuoltolain voimaantulosta sekä organisaatiorakenteen ja vastuiden muutoksista aiheutuvat tarkistukset. Keskeisimpiä valtuuston 15.12.2011 hyväksymässä uudessa hallintosäännössä ovat 1.1.2012 voimaan tulleet organisatoriset muutokset: Tarkastuslautakunnan alaisesta ulkoisen tarkastuksen yksiköstä muodostettiin oma tulosalue, joka korostaa sen riippumattomuutta. Tulosalueen talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet esitetään siten talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa valtuustolle, jonka alainen tarkastuslautakunta suoraan on. Perustettiin Tietohallinnon taseyksikkö ja HUS-Tietotekniikka liikelaitos lakkautettiin. Niin ikään Lääkintätekniikan liikelaitos lakkautettiin ja yhdistettiin HUS-Röntgen liikelaitokseen. Apuvälinekeskus taseyksikkö perustettiin palvelemaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon apuvälinetoimintaa koko HUS-alueella. HUS:n henkilökunnan työterveyshuolto on toiminut osana konsernihallintoa. Työterveyshuollon järjestämistä varten kuntayhtymällä on työterveysyksikkö, johon kuuluu useita työterveysasemia (HUS työterveysyksikkö). Sen toimintaa johtaa johtava työterveyslääkäri. Koska kyse on sairaanhoidollisia palveluja tuottavasta yksiköstä, muodostettiin siitä työterveyshuollon tulosalue. Konsernihallinnon nimi muutettiin yhtymähallinnoksi. Tutkimustoiminnan järjestämistä koskevat terveydenhuoltolain säännökset tulivat siirtymäsäännöksen mukaisesti voimaan 1.1.2012 alkaen. Yliopistotasoiseen terveydentutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Terveydenhuoltolain 61 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveydentutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. Tästä syystä HUS:iin perustettiin alkuvuonna 2012 terveydenhuoltolain tarkoittama, yliopistotasoisen terveydentutkimuksen tutkimustoimikunta. HUS:n hallitus valitsee toimikaudekseen tutkimustoimikuntaan 12 jäsentä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii HUS:n tutkimusjohtaja, varapuheenjohtajan toimikunta valitsee keskuudestaan. Tutkimustoimikuntaan HUS nimeää 4 jäsentä ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 4 jäsentä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä nimeävät toimikuntaan kumpikin 1 jäsenen. Lisäksi toimikuntaan nimitetään 1 jäsen erityisvastuualueen perusterveydenhuollosta ja 1 jäsen erityisvastuualueella toimivista erikseen asetuksella säädetyistä tutkimusrahoitukseen oikeutetuista palvelun tuottajista. Hallitus määrää erikseen toimikunnan esittelijän (34 ). HYKS:n Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen käynnistyminen ja väistöt Meilahden sairaalan tyhjentäminen vuosina 2011 2014 tapahtuvan peruskorjauksen vuoksi on ollut Euroopan laajuisestikin mittava operaatio. Peruskorjauksen käynnistymisellä ja väistöillä on ollut toiminnallisia vaikutuksia operatiivisen ja medisiinisen tulosyksikön toimintaan. Suuren sairaalan sulkeminen aiheutti mittavia väistötoimenpiteitä. Ensimmäisenä muutti Meilahden sairaalan urologian yksikkö Peijaksen sairaalaan, jonne koko urologinen 4
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä toiminta on keskitetty väistöajaksi lukuun ottamatta Meilahden urologian poliklinikkaa. Alkuvuodesta 2011 elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka siirtyi kahdessa vaiheessa Kolmiosairaalaan ja myöhemmin kaksi Meilahden sairaalan vatsaelinkirurgian klinikan osastoa siirtyivät Kirurgiseen sairaalaan. Huhtikuussa Jorvin rintarauhaskirurgia yhdistettiin Naistenklinikan yksikköön ja vapautuva kapasiteetti Jorvissa luovutettiin Meilahdesta siirtyvälle endokriiniselle kirurgialle. Meilahden sairaalan leikkaussalisiiven eteläpuolelle valmistui kesän kynnyksellä 120- paikkainen väistösairaala, johon muuttivat ne Meilahden tornisairaalan kirurgiset osastot, joita ei voitu siirtää Meilahden alueen ulkopuolelle, eli vatsaelinkirurgian klinikan päivystysosasto, verisuonikirurgian klinikan osasto ja sydän-thoraxklinikan vuodeosastot. Kesällä 2011 ilmeni ongelmia väistösairaalassa. Tilat todettiin ahtaiksi, toimistotilaa ei ollut riittävästi ja ilmastointi osoittautui puutteelliseksi. Vahvistui myös epäily, että sairaansijat eivät tule riittämään. Leikkausosastoilla oli syksyllä 2011 hyvä henkilöstötilanne, mutta elektiivistä kirurgiaa oli pakko rajoittaa vuodepaikkatilanteen takia. Paikkajakoa yksiköiden kesken on säädetty, mutta edelleen sairaansijoja on liian vähän. Päivystysyksiköstä siirretään kuukausittain yli 100 potilasta toipumaan ja jatkotutkimuksia varten Kirurgiseen sairaalaan. Päivystysosastolta ja verisuoniosastolta siirretään potilaita Jorvin sairaalaan. Vuoden päättyessä haettiin yhä HYKS-tasolla toimivaa ratkaisua ongelmien vähentämiseksi. Hoitohenkilökunta ja lääkärit ovat suhtautuneet suurella ymmärtämyksellä väistöjen tuomiin epämukavuuksiin. Monen työntekijän työpaikkaosoite muuttui vuoden aikana. Käytännössä kukaan ei ole vaihtanut työnantajaa tästä syystä. Elinsiirtojen osalta ennätysvuosi lasten elinsiirtoja HUS:ssa 25 vuotta Suomen elinsiirtojen tulokset ovat kansainvälisissä vertailuissa huippuluokkaa. Elinsiirtopotilaista on elossa yli 80 prosenttia viiden vuoden kuluttua siirtoleikkauksesta. Vuonna 2011 HUS:ssa tehtiin yhteensä 275 elinsiirtoa. Aiemmat ennätykset rikkoontuivat maksansiirroissa, joita tehtiin 56 potilaalle ja keuhkonsiirroissa, joita tehtiin 23 potilaalle. Keuhkonsiirtojen määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Erinomaiset hoitotulokset ovat kannustaneet sairaanhoitopiirejä lähettämään aikaisempaa aktiivisemmin potilaitaan siirtoarvioon. Lisäksi tehtiin 177 munuaissiirtoa, 18 sydänsiirtoa ja yksi haimansiirto. Lapsipotilaita uuden siirrännäisen saaneista oli 21 (7,6 %). Viime vuonna neljässadas lapsi sai elinsiirron. Lasten elinsiirtotoiminnan aloittamisesta Lastenklinikalle tuli kuluneeksi 25 vuotta. Elinsiirtojonoissa on jatkuvasti 350 370 potilasta, ja esimerkiksi sydänsiirtojonossa olevista potilaista 10 15 prosenttia kuolee ennen sopivan siirrännäisen löytymistä. Keskeistä sopivien siirrännäisten saamisessa on luovuttajasairaaloiden aktiivisuus. Elinluovuttajien tunnistaminen edellyttää jatkuvaa kouluttamista kaikissa sairaaloissa. Elinsiirroissa ei pelkästään pelasteta ihmishenkiä, vaan pystytään myös parantamaan potilaiden elämänlaatua ja lisäämään kustannusvaikuttavuutta. Paras kustannusvaikuttavuus on munuaissiirroilla. Aktiivista yhteistyötä jäsenkuntien kanssa päivystystoiminnassa Sairaanhoitoalueilla on useita yhteispäivystyshankkeita suunnitteluvaiheessa sekä jo toiminnassa. Vuonna 2011 merkittävin yhteispäivystyshanke toteutettiin Espoon kaupungin kanssa. Jorvin sairaalan päivystys muuttui 1.1.2011 aidoksi yhteispäivystykseksi. Kyseessä oli hallinnollinen muutos, jossa HUS:n erikoissairaanhoidon päivystys ja Espoon terveyskeskuspäivystys yhdistyivät yhden johdon alle HUS:n toiminnaksi. Hoitohenkilökunta oli jo aiemmin ollut HUS:n henkilöstöä ja yleislääkärit kilpailutettuna yksityiseltä palveluntuottajalta. Toimintojen yhdistämisen tavoitteena on luoda potilaille selkeä päivystysprosessi, joka voidaan suunnitella potilaiden hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan ilman jaottelua eri organisaatioihin. Jorvin yhteispäivystyksen ensimmäisen toimintavuoden aikana on päästy hyvin alkuun päivystyspotilaiden hoidon kehittämisessä. Tärkein ja kiireellisin uudistus on ollut uusien kirjallisten hoidon kiireellisyyden (triage) ja työnjaon ohjeet. Ohjeita käytetään pohjana 5
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä sairaanhoitajien triage-koulutuksessa, joka kilpailutettiin yhteistyössä Haartmanin sairaalan päivystyksen kanssa. Triagen laadunarvioon on Jorvissa kehitetty uudenlaisia menetelmiä, joiden perustella jo nyt nähdään triagen onnistumisessa huomattava edistyminen. Koko päivystyksen siirtyminen yhteen tietojärjestelmään on tuonut uuden mahdollisuuden seurata päivystyksen toimintaa. Toisaalta nykyisten tietojärjestelmien soveltumattomuus käytännön päivystystoimintaan on tuonut suuria haasteita. Kansallisestikin uudenlainen yhteistyö on aloitettu käynnistämällä Haipro-toiminta yli organisaatiorajan Espoon kaupungin toimipisteiden kanssa. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Ensihoito erikoissairaanhoidon järjestettäväksi Terveydenhuoltolain 39 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. HUS:n sairaanhoitoalueet ovat väestöltään sekä yhdyskunta- ja palvelutuotantorakenteeltaan hyvin erilaisia, minkä vuoksi ensihoitoa ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kaikilla alueilla samalla tavalla. HUS:in hallitus päätti 24.1.2011, että HUS:n oma ensihoito järjestetään sairaanhoitoalueittain seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että HYKS-sairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen alueeseen (Helsingin alue; Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kuntien alue; Vantaan ja Keravan kuntien alue). Ensihoidon palvelutasomäärittelyssä tulee olla yhtenevät periaatteet koko erityisvastuualueella, mutta palvelujen järjestämistapa voi vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan. Järjestämistavasta ja uuden järjestelmän käyttöönoton ajankohdasta, jonka tulee tapahtua kuitenkin viimeistään 1.1.2013, päätetään alueellisesti samassa järjestyksessä kuin muunkin lääketieteellisen toiminnan järjestämisestä. Ensihoidon lääketieteellisen johdon on oltava sairaanhoitopiirin palveluksessa, vaikka itse palvelutoiminta olisi ulkoisotettu. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on vuodesta 2006 asti valmisteltu alueellista ensihoitojärjestelmää, jossa koko ensihoito on kiinteä osa alueellista akuuttihoito- ja päivystysjärjestelmää. Hallitus päätti 24.1.2011, että Hyvinkään sairaanhoitoalue toimii ensihoidon pilottiyksikkönä sen lautakunnan 16.12.2010 esittämällä tavalla. Ensihoito järjestetään osin yhteistoimintana alueen pelastustoimen kanssa ja osin omana tuotantona. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta päätti 16.6.2011 tehdä aiesopimuksen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa 1.1.2012 alkavasta ensihoidon palvelutuotannosta ja ensivastetoiminnasta alueella. HUS-tasoinen psykiatristen toimintojen palvelujärjestelmän kehittäminen HUS:n Psykiatrian toimintasuunnitelma vuosille 2010-2015 ja sen toimeenpanoprojekti painottavat avohoitovetoisen palvelujärjestelmän kehittämistä. Projektissa purettiin psykiatrian laitospainotteisuutta vähentämällä sairaansijoja (yhteensä 117) ja siirtämällä voimavaroja avohoitoon (46 vakanssia). Kellokosken sairaala on 1.1.2011 lähtien HUS:n ainoa psykiatrinen kuntoutussairaala aikaisemman kahden sijasta. Tämän muutoksen vuoksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen Tammiharjun sairaalan sairaansija- ja henkilöstömäärää supistettiin merkittävästi - 83 sairaansijan ja 94 vakanssin verran. HYKS Jorvin alueen (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) potilaat hoidetaan jatkossa akuuttipsykiatrian hoidon osalta Jorvin alueella ja vaativan kuntoutuspsykiatrian osalta Kellokosken sairaalassa. Uudistuksen mahdollistamiseksi avohoidon toimintamalleja laajennettiin ja monipuolistettiin tavanomaisesta vastaanottotyöstä konsultoivaan ja liikkuvaan suuntaan, kehitettiin innovatiivisia avohoidon ja eri laitosorganisaation välimaastoon sijoittuvia toimintayksikköjä (kuten tehostetun kotihoidon työryhmät). Tammiharjun sairaalasta siirrettiin oman sairaanhoitoalueen avohoitoon 12 ja HYKS:iin ja Hyvinkään sairaanhoitoalueelle 34 vakanssia, joiden varassa aloitettiin uusia toimintoja. Monia yksiköitä profiloitiin uudelleen. 6
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Tämä asettaa koulutuksellisia haasteita ja luo paineita esimiestyölle. Potilasryhmäkohtaiset rakenteet ja toimintamallit sekä monipuolistunut palveluvalikoima ovat mahdollistaneet potilaiden yksilöllisten tarpeiden entistä paremman huomioimisen. Psykiatrisen sairaalahoidon hoitojaksot ovat lyhentyneet. Samalla kuitenkin laitosmuotoinen pitkäaikainen palveluiden käyttö asumispalveluissa on lisääntynyt. Projektin muutokset toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja organisaatioiden henkilöstön kanssa. Henkilöstön joustava, aktiivinen ja luova panos muutosprosessiin mahdollisti uudistusten toteuttamisen nopealla aikataululla. Projekti kokonaisuutena ja henkilöstön sijoittumiset sekä yhteistoiminta sujui hyvin. Talousnäkökulmasta tarkasteltuna projektille asetetut taloustavoitteet saavutettiin. Tilikauden tulos oli kuitenkin tappiollinen Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueella. On huomioitava, että suurin osa uusista avohoidon toiminnoista käynnistyi 1.9.2011 alkaen. Uusi avohoitopainotteinen toimintamalli ei aina heti tuo säästöä; toiminnan juurtuminen ja parhaiden yhteistyömuotojen rakentaminen vaativat aikaa. Palveluseteli kohti joustavia tuotantotapoja Kaihikirurgian palvelusetelihankkeen tuotantovaihe käynnistyi maaliskuun 2011 alussa. Pilottihankkeen puitteissa valmistelutyötä oli tehty yli vuoden ajan. Puoleen vuoteen palvelusetelipilotin käynnistämisestä ei saatu palveluntuottajia ilmoittautumaan eikä setelitoimintaa voitu aloittaa. HUS:n hallitus korotti marraskuussa 2010 setelin arvoa 50 eurolla, jonka jälkeen saatiin tuottajailmoitukset seitsemältä yksityiseltä kaihileikkausyksiköltä. Seteleitä jaettiin maaliskuun 2011 jälkeen keskimäärin 300 kpl kuukaudessa. Vuoden 2011 loppuun mennessä niitä oli annettu 3 407 kpl. Setelileikkauksia oli samana aikana tehty lähes 3 000 kpl. Puolen vuoden tuotannon jälkeen tehty asiakastyytyväisyystutkimus osoitti potilaiden olevan erittäin tyytyväisiä palveluseteliratkaisuun. Yli 95 % vastanneista oli tyytyväisiä palvelun tasoon. Pilottihanke kaihikirurgian osalta jatkuu vuoden 2014 loppuun. Apuvälinekeskus tehokkuutta apuvälinetoiminnan palveluprosesseihin HUS:n hallitus päätti joulukuussa 2010 Apuvälinekeskuksen perustamisesta. Vuosi 2011 oli Apuvälinekeskuksen näkökulmasta käynnistämisen valmistelun vuosi laaditun liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Apuvälinekeskus aloittaa HUS:ssa omana taseyksikkönään 1.1.2012 alkaen. Apuvälinekeskuksen avulla luodaan apuvälineisiin ja niihin liittyvien palveluiden kustannustehokkaaseen tuottamiseen oma organisaatio, jonka tarkoituksen on ohjata, valvoa ja kehittää apuvälineisiin liittyviä palveluita ja sitä kautta seurata sekä kontrolloida apuvälineisiin ja palveluprosesseihin liittyviä suoria ja epäsuoria kustannuksia ja vaikutuksia HUS:n laajuisesti. Asiakas saa tarvitsemansa perusapuvälinepalvelun lähipalveluna ja erityisosaamista edellyttävät palvelut sekä tarvittavat tukipalvelut perustettavasta Apuvälinekeskuksesta. Tehokkuutta saadaan kilpailevan toiminnan ja päällekkäisyyksien poistamisella, keskittämällä toimintoja ja hankintoja sekä käyttämällä apuvälineitä joustavasti yli nykyisten kuntarajojen. Tavoitteena on, että vuoden 2013 alusta Apuvälinekeskuksen keskitetyt palvelut ja hankinnat kattavat koko HUS:n erikoissairaanhoidon toiminnan. Toiminnan valmistelussa on huomioitu myös HUS:n jäsenkuntien perusterveydenhuollon mahdollisuus siirtyä käyttämään Apuvälinekeskuksen palveluita. Potilasturvallisuus Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi tammikuussa 2009 kansallisen potilasturvallisuusstrategian vuosille 2009 2013. Jotta potilasturvallisuusstrategia toteutuisi, tulee terveydenhuollon toimintayksikön huolehtia siitä, että sillä on toiminnassaan valtakunnallisen potilasturvallisuusstrategian mukaiset käytännöt eli että, Potilasturvallisuuden edistäminen on osa laadunhallintaa ja sen keskeinen tavoite Turvallisuusriskit analysoidaan ja panostetaan niiden poistamiseen 7
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Haittatapahtumien esiintymistä seurataan, jotta voidaan suunnata kehittämistä ongelmallisiin alueisiin Potilaiden ja omaisten osallistumiselle on yhtenäiset käytännöt Haittatapahtumien raportoimiseksi on olemassa menettely Käytössä on luokittelu, jonka pohjalta vakavat tapaukset raportoidaan valtakunnallisiin järjestelmiin Haittatapahtumien analysoimiseksi on yhteisesti sovittu menetelmä, jota toteutetaan vähintään hoitotiimin tasolla, vakavammista ja yleisistä haittatapauksista myös yksikkötasolla ja organisaatiotasolla. 1.5.2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain 8 edellyttää, että terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Toimintayksiköt voivat laatia erillisen suunnitelman potilasturvallisuudesta ja erillisen suunnitelman laadunhallinnasta. Terveydenhuoltolain perusteella annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta, edellytetään, että suunnitelman/suunnitelmien on sisällettävä kuvaus: laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon vastuuhenkilöistä ja toimijoista sekä siitä, miten johto vastaa edellytyksistä ja voimavaroista toteuttaa laadukasta ja potilasturvallista toimintaa; laadukasta ja turvallista toimintaa tukevista henkilöstöjohtamisen periaatteista sekä määriteltävä avointa turvallisuuskulttuuria tukevat arvot; menettelytavoista, joiden avulla potilailla ja heidän läheisillään on mahdollisuus osallistua laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen, kertoa havaitsemistaan laatu- ja potilasturvallisuuspuutteista ja saada palautetta puutteista sekä menettelytavoista, joilla annetaan tietoa ja tuetaan potilasta ja hänen läheistään potilasta kohdanneen haittatapahtuman jälkeen; laadunhallinta-asiakirjoista, kuten hoitoa ja prosesseja määrittävistä toimintaohjeista, ennakoivasta riskien hallinnasta sekä laadun seurannasta ja raportoinnista; turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoimisesta, kuten vaikuttavien menetelmien ja toimintakäytäntöjen soveltamisesta sekä turvallisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta; vaaratapahtumien raportointijärjestelmästä, joka sisältää tapahtumien tunnistamisen, käsittelyn ja niihin liittyvät välittömät korjaavat toimenpiteet, tutkinnan ja palautteen sekä näiden toimintojen kautta tapahtuvan oppimisen. Järjestelmä kattaa vaara- ja haittatapahtuminen raportoinnin, haittatapahtumien ilmoittamisen hoitoilmoitusjärjestelmään sekä muun säädösten edellyttämän raportoinnin; menettelytavoista, joilla henkilöstö saa palautetta oman toimintansa laadusta; laadukkaan ja turvallisen toiminnan edellyttämästä henkilöstön perehdyttämisestä, osaamisen arvioinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä opiskelijoiden kouluttamisesta; menettelytavoista, joiden avulla tuetaan henkilökunnan aktiivista osallistumista laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen; yhteistyön tavoista laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella sekä yhteistyön tavoista muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä; Yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin perustettiin helmikuussa 2010 moniammatillinen potilasturvallisuuden ohjausryhmä, joka valmistelee kansallisen potilasturvallisuusstrategian toteuttamisen edellyttämät toimintamallit sairaanhoitopiirissä. Ohjausryhmän tehtävänä oli mm. valmistella 8
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä sairaanhoitopiirille potilasturvallisuussuunnitelma. Johtajaylilääkäri nimesi ryhmään edustajat kaikista HYKS:in tulosyksiköistä sekä sairaanhoitoalueilta. HUS:in hallitus hyväksyi potilasturvallisuussuunnitelman toukokuussa 2011. Asetuksen potilasturvallisuussuunnitelmalta edellyttämät asiat on sisällytetty HUS:n potilasturvallisuussuunnitelmaan, jota päivitetään jatkossa vuosittain osana normaalia toiminnan suunnittelua. Potilasturvallisuutta on tarkoitus edistää vaiheittain, vuosittain toteutettavin konkreettisin toimin HUS:in ensimmäisen potilasturvallisuussuunnitelman toimenpiteinä ehdotetaan toteutettavaksi useita toimenpiteitä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Hyväksytyn potilasturvallisuussuunnitelman mukaan on suunniteltu toteutettavaksi seuraavat toimenpiteet: Potilasturvallisuustyö resursoidaan asianmukaisesti nimeämällä sairaanhoitoalueille sekä Hyksin tulosyksiköihin laatupäälliköt sekä konsernihallintoon potilasturvallisuuspäällikkö sekä perustetaan HUS-tasoinen kliinisen farmakologian vakanssi. Potilaiden osallistumista potilasturvallisuustyöhön vahvistetaan. Kaikkiin vastuuyksiköihin nimetään HaiPro-vastuuparit, jotka käsitelevät viivytyksettä vaaratilanneilmoitukset. Riskienarviointi sisällytetään geneeristen ja ydinprosessien prosessikuvauksiin. HaiPro-koulutusta järjestetään kaikissa tulosyksiköissä. Kaikki yksiköt seuraavat hoitamiensa potilaiden sairaalakuolleisuutta. Luodaan tietotekniset valmiudet OECD:n suosittamien potilasturvallisuuden mittareiden seuraamiselle. Parannetaan hoidon haittatietojen kirjaamista HILMO-ilmoituksiin. Raportoidaan vaaratilanteet, valvonta-asiat ja potilasvahingot osastojen ja klinikoiden johdolle, joka huolehtii tarvittavista korjaavista toimista tultuaan asiasta tietoiseksi. Käsitellään vaaratilanteet, valvonta-asiat ja potilasvahingot sekä niiden perustella toteutetut korjaavat toimet tulosyksiköissä (2 kertaa vuodessa) sekä HUS-tasolla (kerran vuodessa). Potilasturvallisuussuunnitelman mukaiset toimenpiteet pyritään toteuttamaan vuoden kuluessa potilasturvallisuussuunnitelman hyväksymisestä. HYKSin kliiniset palvelut Oy Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on merkittävässä kehitysvaiheessa. Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. THL julkisti syksyllä 2010 STM:n toimeksiannosta laaditun selvityksen terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseksi. Palvelusetelilainsäädäntö terveydenhuollon palveluja koskien tuli voimaan 1.8.2009. Sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluista on annettu laki. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sosiaali- ja terveysministeriön kanssa allekirjoittaneet aiesopimuksen hankkeesta, jossa mm. mallinnettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Lainsäädäntöuudistusten punaisena lankana on lisätä potilaan valinnanvapautta ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja. Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivisemmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista. Kun edellä sanottuun lisätään muun muassa valtion ja kuntien taholta esitetty vaatimus kalliiden investointien käyttöasteen lisäämisestä sekä henkilöstön saatavuuden ja sitouttamisen turvaamisesta, on selvää, että HUS:n tulee kaikin tavoin koettaa ripeästi vastata tulevaisuuden haasteisiin. Yhtenä tällaisena ratkaisuna on aikaansaada HUS:n tytäryhtiö tuottamaan sellaisia 9
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä erikoissairaanhoidon palveluja, jotka soveltuvat luontevasti tehtäviksi osakeyhtiömuotoisena toimintana. HUS:n toimitusjohtaja asetti 14.10.2010 työryhmän valmistelemaan HUS:n tytäryhtiönä toimivan kliinisiä erikoissairaanhoidon palveluja tuottavan osakeyhtiön perustamista. Perusajatuksena oli, että HYKSin kliiniset palvelut Oy voisi tuottaa palveluja esimerkiksi ns. täky-potilaille kiireellisen hoidon jälkeen annettavan kuntoutus- ja muun hoidon (leikkaukselliset toisen vaiheen korjaukset). Tällä hetkellä vakuutusyhtiöt hankkivat kyseisen hoidon yksityisiltä palvelujen tuottajilta, ei esimerkiksi HUS:lta; kuntien tai muiden sairaanhoitopiirien palvelusetelipotilaille, ja HUS:in hallituksen niin halutessa myös HUS:n palvelusetelipotilaille itse maksaville potilaille, joiden hoidon järjestäminen ei kuulu HUS:in velvollisuuksiin tai tehtäviin. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi muualla kuin Suomessa pysyvästi asuvat, ns. ulkomaiset potilaat silloin, kun kysymys on suunnitellusta hoidosta taikka hoitoon hakeutumisesta EU:n ulkopuolisista maista. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n valmistelun lähtökohtana oli, että potilaille on tarpeellista saada sairausvakuutuskorvaus yhtiön tuottamista palveluista. Sairausvakuutuskorvauksen saamisen kannalta on tarpeen, että yksityinen taho omistaisi vähintään 25 % yhtiöstä. Toiminnassaan tarvittavat tilat ja laitteet sekä muun välineistön HYKSin kliiniset palvelut Oy vuokraa HUS:lta. Niin ikään se hankkisi toiminnassaan tarvittavat erilaiset muut palvelut pääsääntöisesti HUS:lta. HUS:n valtuusto päätti 19.10.2011 perustaa ehdotetun mukaisesti yksityisen tahon kanssa HUS-konserniin kuuluvan tytäryhtiön, joka tuottaisi kliinisiä palveluja. Lisäksi valtuusto päätti asettaa HYKSin kliiniset palvelut Oy:n jatkovalmistelua varten seuraavat reunaehdot toiminnan ja kustannusten läpinäkyvyyden varmistamiseksi: HYKSin kliiniset palvelut Oy:n toiminta ei saa vaarantaa HUS:n lakisääteisten tehtävien hoitamista HUS:n jäsenkuntien potilaiden hoidossa eikä erityisvastuualueen ja valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien hoitamisessa. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n toiminnan ei tule suuntautua HUS:n nykyisen perustoiminnan alueille, pois lukien palvelusetelipotilaiden hoito HUS kuntayhtymällä tulee olla aina vähintään 51 %:n osuus yhtiöstä. HUS:n omistusosuuden laskeminen alle 60 %:a edellyttää HUS:n valtuuston hyväksyntää. Jäsenkunnista on edustus HYKSin kliiniset palvelut Oy:n hallituksessa Henkilöstö ei saa omistaa yhtiön osakkeita Henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja työaikaseuranta HYKSin kliiniset palvelut Oy:ssä ja HUS:ssa tulee olla selvät ja niiden seurannasta huolehditaan tarkoin Kustannusten laskennan ja määrittelyn tulee olla tasapuolista ja läpinäkyvää ja auditoitavissa ulkopuolisen toimesta HYKSin kliiniset palvelut Oy:n toiminnan tulee alentaa HUS:n kustannustasoa Lisäksi valtuusto päätti, että HUS merkitsee ja maksaa perustettavan osakeyhtiön osakepääomasta enintään 750 000 euroa. Muiksi osakkaiksi yhtiöön tulevat Invalidisäätiö 20 % ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 10 % osuudella. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n perustamiskokous pidettiin 13.12.2011. Sen on tarkoitus aloittaa kliininen palvelutoiminta vuoden 2012 aikana. Potilastietojärjestelmän hankintamenettelyn käynnistäminen HUS ja muut yliopistosairaalat myivät v. 2007 Medici Data Oy:n osakkeet ja Uranuspotilastietojärjestelmän immateriaalioikeuksien WM-data Oy:lle (nykyinen Logica Oy). Samalla solmittiin puitesopimus Uranus-potilastietojärjestelmien ylläpidosta. Puitesopimus on voimassa marraskuun 2012 loppuun. 10
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Uranus-puitesopimuksen tavoitteita oli mm. saada potilasta hoitavan henkilöstön käyttöön toimintavarmoja, helppokäyttöisiä ja turvallisia tietojärjestelmiä. Puitesopimuksen aikana HUS:ssa on viety läpi useita mittavia potilastietojärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä hankkeita, joiden tuloksena mm. HUS:n potilas- ja hoitokertomusjärjestelmät on yhdenmukaistettu siten, että HUS sairaanhoitoalueiden käytössä on yksi yhteinen, synkronoitu sähköinen potilasrekisteri. Nyt käynnissä olevien puitesopimuksen piiriin kuuluvien hankkeiden tuloksena HUS:ssa on vuoden 2012 syksyyn mennessä käyttöönotettuna sähköisen potilastietojärjestelmän toiminnallisuus, joka tarjoaa käyttäjille mm. sähköisen lääkityksen kirjauksen sekä kansallisen e-reseptin lakisääteisesti vaatiman sähköisen toiminnallisuuden. Lisäksi on valmisteltu hankkeet jotka mahdollistavat kansallisen earkistohankkeen toisen vaiheen toiminnallisuuden toteuttamisen nykyisen puitesopimuksen piiriin kuuluvana investointina. HUS hallitus päätti toukokuussa 2011 jättää käyttämättä mahdollisuutta jatkaa puitesopimusta sen nykyisessä muodossaan ja käynnistää hankintamenettelyn potilastietojärjestelmän ylläpidon ja kehityksen varmistamiseksi sopimuksen päättymisen jälkeiselle ajalle. Sopimusta HUS:n ja HYKS-sairaanhoitoalueen kuntien hankintarenkaasta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteisen tietojärjestelmän hankkimiseksi on valmisteltu kesästä 2011 alkaen. Yhteinen tietojärjestelmä mahdollistaisi merkittävästi tiiviimmän yhteystyön erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, mikä on HUS:n uuden strategian eräs keskeinen tavoite. Hankintamenettelyn aikana on kuitenkin huolehdittava nykyisen Uranus-järjestelmän väliaikaisesta ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. Niinpä vuoden 2011 lopulla valmisteltiin määräaikainen sopimus potilastietojärjestelmän ylläpidon palveluhankinnasta Logica Oyj:ltä. Sopimuksen ylläpito- ja kehitysmallissa on panostettu erityisesti HUS- alueen kuntien kanssa tehtävä yhteistyön tarpeisiin, sekä potilastietojärjestelmiemme kehitysmallin että yhteistyöhön osoitettavien resurssien osalta. Väliaikaisella yhteistyösopimuksella hankittavat palvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa Logica vastaa HUS:n käyttämän ja Logican kehittämän ja toimittaman, nykyisen potilastietojärjestelmän operoinnista, teknisestä tuesta, ylläpidosta ja pienkehityksestä. 2.3 Tulevaisuuden näkymät Julkisen talouden sekä väestönkasvun ja sairastavuuden kehitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminta riippuu sen jäsenkunnilta saamasta rahoituksesta. Niin sanottu julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttaa sen, että ilman kansantalouden melko nopeaa kasvua tai veroasteen tuntuvaa nousua, julkisia menoja joudutaan leikkaamaan velkaantumisen kasvun pysäyttämiseksi. Kansainvälisen talouden epävarmuuteen liittyvät tekijät heijastuvat Suomeen aiheuttaen epävarmuutta julkisten palveluiden rahoitusmahdollisuuksista. Nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvästä yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta, lähivuosina julkisia palveluita ja investointeja jouduttaneen priorisoimaan aiempaa tiukemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti vanhuspalvelut vaativat lisärahoitusta. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että erikoissairaanhoitoon on käytettävissä suhteellisesti vähemmän kuntien rahoitusta kuin aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon palveluille on kuitenkin lisääntyvästi kysyntää. HUS:n väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla lähivuosina. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ryhmässä. suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluidensa tarve kasvaa. Tässä ikäryhmässä erityisesti syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet (mukaan lukien aivoverenkiertohäiriöt), näön ja kuulon vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudenkuormittavat merkittävästi erikoissairaanhoitoa. Työterveyshuollon-palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy eläköitymisen myötä. Tämä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Kasvava palvelukysyntä aiheuttaa paineita tuottavuuden lisäämiseksi. Myös kansalaisten itsensä tai heidän työnantajiensa rahoitusosuuden kasvattamiseen on terveydenhuollossa paineita. 11
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Kasvava palvelukysyntään vaikuttava tekijä on niin sanottu konsumerismi (oppi, jonka mukaan markkinoiden tulee muotoutua kuluttajien halujen pohjalta). Erikoissairaanhoidon potilaat ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus mahdollistaa hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalla palveluntuottajalle. Julkisen erikoissairaanhoidon resursseista merkittävä osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Hoitotakuun velvoitteet säätelevät varsin tarkoin erikoissairaanhoidon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin vähennykset edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalahoitoa korvaavia hoitomuotoja tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. Taloudellisessa asemassa tapahtuvat muutokset Sairaanhoitopiirin tilikauden alijäämä on 16,1 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin taseeseen 31.12.2011 jää edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää yhteensä 25,7 milj. euroa. Vuonna 2011 HUS-kuntayhtymä nosti pitkäaikaista lainaa 30 milj. euroa. Lähivuosina lainanottotarve kasvaa mittavan investointiohjelman vuoksi. Vuoden 2011 lopussa HUS:n lainakanta oli 194,7 milj. euroa. Lainakannan arvioidaan nousevan vuoteen 2021 mennessä 497,0 milj. euroon. Pitkällä tähtäimellä kuntayhtymän taserakenne osaltaan vaikuttaa kuntayhtymän kykyyn selviytyä velvoitteistaan. Kuntayhtymässä seurataan taseen tunnusluvuista erityisesti omavaraisuusastetta. Kuntayhtymän haasteena tulevina vuosina on pitää talous tasapainossa ja tase riittävän vahvana. 12
Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3.1 Tehtävät HUS-kuntayhtymän tehtävä HUS:n ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle sekä säädösten tai sopimusten mukaisesti myös muulle väestölle erikoissairaanhoidon palveluita sekä huolehtia yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyistä muista tehtävistä. Lisäksi HUSkuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin, kuin jäsenkunnat ovat antaneet tehtävän kuntayhtymän hoitoon. Väestön määrällinen kasvu ja ikääntyminen otetaan ennakoivasti huomioon palveluiden riittävyyden turvaamiseksi. HUS-kuntayhtymä tuottaa lisäksi jäsenkunnille laissa säädettyjä perusterveydenhuollon palveluita sovittuaan niistä erikseen kuntien kanssa (mm. yhteispäivystykset). Sairaaloiden ja tulosalueiden toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä. HUSkuntayhtymällä oli tilinpäätösvuonna lisäksi yhdeksän liikelaitosta, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin liikelaitosten johtosäännössä. Kuntayhtymä on lisäksi mukana osakkaana osakkuus- ja yhteisyhteisöissä sekä tytäryhtiöissä, joiden omistusosuus vaihtelee. HUS-kuntayhtymän vastuualue Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, joista on muodostettu viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on vastuualueen väkiluvulla mitattuna Suomen suurin sairaanhoitopiiri. Oman alueen lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit. Valtakunnalliset vastuut ja HUS:n erityisvastuualueet (ERVA) 13
Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3.2 Toimielimet HUS:n toimielimet on kuvattu oheisessa kaaviossa: Valtuusto HUS-kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon sairaanhoitopiirin 26 jäsenkuntaa ja Helsingin Yliopisto ovat valinneet edustajansa. Valtuutettuja on yhteensä 59, joista 57 edustaa jäsenkuntia ja 2 yliopistoa. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän perussopimuksen mukaan valtuustoon 2-5 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään 8 % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtuuston puheenjohtajana toimi Ulla-Mari Karhu, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kalle Könkkölä ja toisena varapuheenjohtajana Antti Rantalainen. Valtuuston sihteerinä toimi hallintolakimies Jaana Vento. Toimintavuonna valtuusto kokoontui sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin sekä ylimääräiseen kokoukseen syksyllä. Kesäkuun kokouksessaan 15.6.2011 valtuusto hyväksyi HUS:n tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä myönsi tilikaudelle 1.1. 31.12.2010 vastuuvapauden toimielimien jäsenille ja tilivelvollisille viranhaltijoille. Kesäkuussa valtuusto päätti psykiatrian kokonaissuunnitelman toimeenpanon vuoksi muuttaa vuoden 2011 talousarviota ja siihen sisältyviä jäsenkuntien palvelusuunnitelmia. Lokakuussa 19.10.2011 valtuusto hyväksyi HUS:n strategian vuosille 2012 2016, HYKSin kliiniset palvelut Oy:n perustamisen, Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen kustannusarvion tarkistamisen 103 miljoonasta eurosta 90 miljoonaan euroon sekä 14