Kirjavinkkaus innostaa lukemaan. Kaavoituskatsauksessa. vuoden 2014 kaavatyöt s. 9 16. English page: 22. s. 19

Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPEREEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1 2014 Kaavoituskatsauksessa vuoden 2014 kaavatyöt s. 9 16 Kirjavinkkaus innostaa lukemaan s. 19 English page: 22

Näin sen näin HANNU VALLAS Suunnitellaan yhdessä parempaa kaupunkia Meitä tamperelaisia on vuosi vuodelta lähes kolmetuhatta enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusille tamperelaisille tarvitaan asuntojen lisäksi muun muassa kouluja, päiväkoteja, liiketiloja ja työpaikkoja. Näiden kaikkien rakentaminen edellyttää maan käytön suunnittelua ja uusien alueiden kaavoittamista. Asemakaavoituksella kaupunki vastaa lähivuosien tarpeisiin, yleiskaavoituksella varaudutaan tuleviin vuosikymmeniin. Tänä vuonna asemakaavoituksessa paneudutaan uusien työpaikka-alueiden suunnitteluun. Yleiskaavoituksessa keskeistä on koko kantakaupungin käsittävä yleiskaava, jonka tavoitteista päätetään tänä vuonna. Tavoitteena on, että yleiskaavan luonnos olisi valmis ensi vuonna ja hyväksyttäisiin vuonna 2016. Kantakaupungin yleiskaava koskee koko kaupunkia Teiskoa lukuun ottamatta. Tällä alueella asuu 98 prosenttia tamperelaisista, joten kaavan valmisteluun toivotaan asukkailta mahdollisimman aktiivista osallistumista. Tampereella on meneillään monia merkittäviä rakennushankkeita ja uusia suunnitellaan. Rantatunnelin rakentaminen aloitettiin loppuvuonna, asemanseudulle nousee 25-kerroksinen tornihotelli kaupungin uudeksi maamerkiksi, Vuoreksen upea koulurakennus valmistui ja uudenlainen monitoimitalo, Lielahti-keskus avataan keväällä. Myös kaupunkiraitiotien toteutuminen etenee. Raitiotien yleissuunnitelma valmistuu tämän kevään aikana. Jos valtuustossa päätetään, että raitiotien ensimmäisen linjan rakentaminen Hervannasta keskustaan ja Lentävänniemeen aloitetaan, ajoittuisi sen toteuttaminen vuosille 2017-2021. Myös Hämeenkadulle laaditaan uutta yleissuunnitelmaa siten, että keskustan pääkatu muuttuu tulevaisuudessa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kaduksi. Tämän lehden liitteenä tamperelaiskoteihin jaetaan tuhti tietopaketti kaupunkisuunnittelusta. Vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa sivuilla 9-16 esitellään muun muassa 56 asemakaavoituksen tärkeintä työkohdetta, yleiskaavoituksen työkohteet, yleissuunnitelmia, maakuntakaavoitusta ja seudullista suunnittelua. Tutustu katsaukseen, niin tiedät miten kaupunkisi kasvaa ja kehittyy. Tiedon kautta sinulla on myös paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kehityksen suuntaan. Aila Rajamäki Päätoimittaja Uudistuksen tavoitteena on tukea ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Aino Höyssä viihtyy Violakodissa. Tukea ikääntyneiden kotona asumiseen TAMPERE uudistaa ikäihmisten palvelujen tuotantorakennetta yhdistämällä nykyiset palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Vuoden 2015 alussa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan kolmella tuotantoalueella: avopalvelut, sairaala- ja kuntoutuspalvelut sekä kotihoito ja asumispalvelut. Sairaala- ja kuntoutuspalvelut sekä kotihoito ja asumispalvelut ovat uusia tuotantoalueita. Nykyisistä avopalveluista kotihoito siirtyy kotihoidon ja asumispalvelujen ja OLLI-PEKKA LATVALA toimenpidepoliklinikat sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueeseen. Kotihoitoon ja asumispalveluihin kuuluvat kotihoito, tehostettu palveluasuminen ja vanhainkotihoito. Sairaala- ja kuntoutuspalveluihin kuuluvat nykyisen erikoissairaanhoidon lisäksi laitoshoidon sairaalahoito, geriatrinen poliklinikkatoiminta ja toimenpidepoliklinikat sekä sairaalakuntoutus. Uudistuksessa erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon sairaalapalvelut yhdistyvät. Uudistuksen tavoitteena on tukea ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Lisäksi tavoitteena on sujuvoittaa palvelua ja hoitaa ikäihminen yhdessä paikassa riippumatta sairaudesta tai sen vaikeusasteesta sekä karsia päällekkäisiä toimintoja. Muutokseen liittyy myös Koukkuniemen alueen kehittäminen laitoshoidosta kohti tavallista asumista. Koukkuniemen alueelle suunnitellaan tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteja yhteensä yli 600 ikäihmisille sekä tavallisia koteja reilulle 800 asukkaalle. Tulevaisuudessa Koukkuniemen alueella Näsijärven rannalla asuisi siis ikäihmisten lisäksi myös esimerkiksi lapsiperheitä. Ryhmäkodit on tarkoitus toteuttaa Koukkuniemeen remontoimalla nykyisiä vanhainkotirakennuksia ja rakentamalla kokonaan uusia taloja. Koukkuniemessä on jo tehostettua palveluasumista peruskorjatussa Jukola-talossa sekä uudessa Impivaarassa. Tavallista asutusta suunnitellaan rakennettavan Koukkuniemen itäpäähän. Rakentaminen edellyttää alueen erottamista tontista ja uudelleen kaavoittamista. Tavallisen asutuksen tuominen Koukkuniemen alueelle ikäihmisten asumisen lisäksi on ehto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta saatavalle avustukselle. Sisältö 4 Seudun valtuustot puntaroivat kuntamalleja 5 Koululaiset tutustuvat vaikuttamiskeinoihin 6 Lielahti-keskukseen monia palveluja 7 Kuntoutusryhmässä opitaan elämänhallintaa 8 HPV-rokotuksia tarjotaan 8. 9.-luokkien tytöille 9 16 Kaavoituskatsaus kertoo uusista kaavatöistä 17 Kaupungin eläinlääkäriasema aloitti toimintansa 18 Juha Järvi viihtyy vekaroiden parissa 19 Koululaisille kirjavinkkausta 20 Kulttuuriluotsista kaveri museoon 22 Tampere Info in English 24 Rakkauden teema valtaa Tampereen www.tampere.fi TAMPERE-lehti 1 2014 Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2014 neljä kertaa: 1.3., 17.5., 27.9. ja 29.11. Lehti on julkinen tiedote, joka jae taan jokaiseen tamperelais talouteen. Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14 16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere toimitus.tampere@tampere.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi, puh. 040 550 5540 Toimitussihteeri: Viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen tuuli.oinonen@tampere.fi, puh. 040 801 2587 Taitto: Marja Muhonen Paino: SLY-Lehtipainot Oy, 2014 Painos: 123 000 kpl Kannen kuva: Kirjastonhoitaja Liisa Hopia ohjaa Lilli Takalaa ja Mirjam Shangea tiedonhakutehtävissä. ISSN: 1458-557X (painettu), 1458-6991 (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 17.5.2014 Tampere-lehti verkossa: www.tampere.fi/tamperelehti QR-lukija käytössä? Nappaa lehti mobiilipäätteeseesi! 2 TAMPERE-lehti 1 2014

Tästä puhutaan nyt Ensimmäinen pormestarivuoteni on ollut kokemusrikas, työntäyteinen ja innostava, vaikkakin olosuhteet ovat olleet vaativia. Heikentynyt taloustilanne, alueen elinkeinomurros sekä kasvava työttömyystilanne ovat tuoneet isoja haasteita. Muutoksissakin olemme pyrkineet hoitamaan kaupunkilaisten palvelutarpeita parhaalla mahdollisella tavalla ja samalla edistämään kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Anna-Kaisa Ikonen valittiin viime vuoden tammikuussa yksimielisesti Tampereen pormestariksi. Työ alkoi uuden pormestariohjelman ja kaupunkistrategian laatimisella. Niissä korostuvat yhdessä tekeminen, näkemyksellisyys sekä rohkea uudistuminen. Ilahduttavin kokemukseni on ollut vahva yhdessä tekemisen meininki. Koko henkilökunta ja kaupunkilaiset ovat olleet mukana tekemässä yhdessä parempaa tulevaisuutta. Ryhdyimme heti taloustalkoisiin ja hallinnon keventämiseen kokoamalla kaupunkilaisten ja henkilökunnan ideoita kehittämisen tueksi. Rohkeita tekoja tarvitaan, sillä Tampereen suuri kuva on edelleen vaativa, vientiyrityksillä on vaikeuksia ja työttömyys on korkealla. Samalla asukasmäärä kasvaa ja kuntayhteistyön tarve lisääntyy. MIKKO NÄRHI Anna-Kaisa Ikosen ensimmäinen pormestarivuosi on takana Yhdessä tekemisen vuosi Monissa asioissa on onnistuttu Kireä taloustilanne on pakottanut kaupungin säästökuurille. Päivittäinen toiminta kouluissa, päiväkodeissa, joukkoliikenteessä, terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa ja katujen ylläpidossa on kuitenkin sujunut pääosin hyvin. Haasteita riittää, mutta monessa asiassa olemme myös onnistuneet. Esimerkiksi toimeentulohakemusten käsittelyajat on saatu hallintaan ja ympärivuorokautisen hoivan paikkoja vanhuksille on lisätty, Anna-Kaisa Ikonen sanoo. Veteraanien kuntoutusrahojen jakoasiat ovat lopultakin kunnossa. Lastensuojelu on ottanut ison harppauksen parempaan suuntaan huostaanottojen määrä on puolittunut neljän viime vuoden aikana ja entistä useampi lapsi saa asua laitoksen sijaan perheessä. Myös kaupungin elinkeinotoimintaa on terävöitetty ja työllisyydenhoitoon lisätty voimavaroja. Kaavoitusta on nopeutettu ja yritystontteja on tulevaisuudessa tarjolla enemmän. Pääsimme vuoden 2014 alussa käynnistyneen Innovatiiviset kaupungit -kehitysohjelman kansalliseksi veturiksi Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -teemaan. Satsaukset yritysyhteistyöhön sekä uusien elinkeinojen kehittämiseen ovat luoneet ja luovat edelleen Tampereen seudulle lisää työpaikkoja. Tampereella on meneillään useita suuria hankkeita. Pormestari esitteli tiedostustilaisuudessa medialle asemanseudun rakentamissuunnitelmia. Kaupunki kasvaa ja kehittyy Tampere kasvoi viime vuonna ennätyksellisesti 2988 asukkaalla. Kasvavassa kaupungissa rakennetaan paljon; Tipotien sosiaaliasema ja Vuoreksen koulu valmistuivat, ja Lielahti-keskus on pian käytössä. Yritykset tekevät asuin- ja liiketiloja eri puolille kaupunkia. Rantatunnelia louhitaan ja ratikasta päätetään tänä keväänä. Keskusta saa myös uusia ulottuvuuksia: asemanseudun ja Eteläpuiston suunnittelukilpailut ovat käynnissä ja kortteleiden täydennyshankkeita on vireillä useita. Tampereen keskustan vetovoimaa ja viihtyvyyttä parannetaan. Siinä tärkeää on yrittäjien, asukkaiden ja kaupungin aktiivinen yhteistyö. Siisti keskusta on kaikkien yhteinen asia, kaupungin lisäksi me jokainen voimme tehdä oman osuutemme siisteyden hyväksi, vetoaa pormestari Ikonen. Yhteistyöllä kilpailukykyä Tampereen kaupunkiseudulla tehtiin kuluneen vuoden aikana kuntien yhteinen elinvoimaselvitys tulevaisuuden yhteistyövaihtoehdoista. Tampereen ja naapurikuntien keskinäinen luottamus vahvistui yhteisissä neuvotteluissa ja tällä hetkellä kaupunkiseudulla on hyvä yhteinen tahtotila. Kuntayhteistyötä tehdään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon, joukkoliikenteen, elinkeinopolitiikan sekä ammatillisen koulutuksen palveluissa. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen tutustui johtamansa kaupungin perustamisasiakirjaan kaupunginarkistossa. Yhteinen keskustelu on pormestarin mukaan aktiivista. Tampere kutsui jälleen helmikuussa koolle kaikki maakunnan kunnat. Tapaamisessa haetiin tällä kertaa yhteistä näkemystä kaikkein tärkeimpien ja kalleimpien palvelujen järjestämisestä. Pormestari tekee Tamperetta tunnetuksi Tulevaisuudessa alueet kilpailevat menestymisen ja elinvoimaisuuden saralla entistä enemmän kansainvälisillä kentillä. Tampereen tunnettuudessa on paljon kehittämisen varaa, jotta saamme alueelle kovasti tarvitsemaamme osaamista, investointeja ja matkailijoita. Tämän edistämiseksi myös pormestarin kalenterissa on ollut ruuhkaa. Yksi tärkeimpiä kansainvälisiä tapaamisia viime vuonna oli kesäkuinen Covenant of Mayors -kokous, jossa sain kertoa teoistamme ilmaston ja kestävän kehityksen hyväksi muun muassa EU-komission puheenjohtaja Barrosolle. Toisena mainitsisin matkani juuri Barroson delegaatiossa Kiinaan marraskuussa samoissa asioissa, kertoo Anna-Kaisa Ikonen. Kotimaisista tapahtumista yksi nousee ylitse muiden. Vuoden kohokohta oli tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Tampereella. Olin silloin todella ylpeä tästä kaupungista. Päivä toteutui hienona yhteisöllisenä tapahtumana, ja koko kaupunki oli pukeutunut sinivalkoiseen juhla-asuun. Siitä suuri kiitos kaikille, jotka olivat sitä eri tavoin rakentamassa, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen. TAMPERE-lehti 1 2014 3 ARI JÄRVELÄ

Tästä puhutaan nyt Kuntamalleja puntaroidaan seudun valtuustoissa Nokia Vesilahti Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Tampere Tampere ja sen ympäristökunnat ottavat kantaa 14. huhtikuuta valtuustoissaan siihen, mikä olisi mahdollinen seudun yhteinen kuntamalli. Rauno Saaren tekemässä seutu selvityksessä esitetään valittavaksi jatkovalmisteluun joko uusi kaupunki -malli tai seutukaupunkimalli palvelukuntineen. Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu -selvitystyössä olivat mukana Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mielestä vuoden kestänyt selvitystyö syvensi kuntien välistä luottamusta ja nosti esiin yhteistä halua etsiä mahdollisimman toimivaa ratkaisua tulevaisuuden haasteiden edessä. Syntynyt yhteinen tahtotila loi arvokkaan pohjan, josta on hyvä lähteä jatkotyöhön. Pormestari Ikonen korostaa, että tulevaisuuden kaupungin on oltava vahva toimija, ja sen on näyttävä merkittävänä ja vahvana sekä Suomessa että ulkomailla. Myös selvitysmies Saari painottaa tarkastelussaan seudun kilpailukyvyn voimistamista. Yhteistyö on seudun kuntien kesken jo varsin tiivistä, mutta silti tarvitaan näkemystä, miten edetä nykyisistä yhteistyörakenteista eteenpäin, Saari sanoo. Uusi kaupunki -mallissa on pormestari Ikosen mukaan selkeät lähtökohdat. Lisäksi on tärkeää keskustella hallinnon toimipisteistä ja lähidemokratiasta. Sen sijaan seutukaupunkimallissa on paljon piirteitä, joita on arvioitava tarkemmin, ja mallia on kehiteltävä edelleen. Esimerkiksi verotuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ovat haasteellisia asioita, joihin on etsittävä yhteinen näkemys. Myös ajatus Tampereen jakamisesta useaan osaan on laajan keskustelun paikka. Seutukaupunkimallin kiinnostavuus syntyy siitä, että vahvana toimijana seutukaupunki synnyttäisi elinvoimaa, synergiahyötyjä ja yhteisvoimaa, ja palvelukunnat ylläpitäisivät paikallisidentiteettiä, lähipalveluita ja lähivaikuttamisen mahdollisuuksia, Ikonen pohtii. Uusi kaupunki vai seutukaupunki? Uusi kaupunki -malli olisi kahdeksan kunnan kuntaliitos, jossa johtamis- ja palvelujärjestelmät olisivat selkeitä. Yhdistymisneuvotteluissa päätettäisiin muiden muassa hallintotavasta, palveluiden järjestämisestä, nimestä ja vaakunasta. Kangasala Seutukaupunkimalli on Selvitysmies Rauno Saari kaksitasoinen hallintojärjestelmä: seutukaupunki ja sai muistoksi Tamperekalsarit pormestari Anna- palvelukunnat. Myös Tampere jaettaisiin palvelukun tiin. Tehtäviä ja päävaltuuston puheenjohtaja Kaisa Ikoselta ja kaupungintös valtaa olisi mo lem - Sanna Marinilta seutuselvityksen loppu- milla tasoilla. Kummankin tason valtuustot valitraportin luovutustilaisuudessa. Orivesi taisiin kuntavaaleissa suoralla vaalilla. Seutukaupungin valtuuston ohjauksessa hoidettaisiin esimerkiksi isot seudulliset investoinnit: vesihuolto, maankäytön yleissuunnittelu, seututason elinkeino-, asunto-, liikenne- ja maapolitiikka sekä toisen asteen koulutus. Kerro mielipiteesi kuntamalleista Tampereen asuinalueilla toimivat Alvari-työryhmäläiset käsittelevät seutu selvitystä tiistaina 25.3. klo 17.30 19.30 keskusvirastotalon kuudennessa kerroksessa neuvotteluhuone 2:ssa. Tilaisuus on kaikille avoin. Seutuselvitystä voi kommentoida 3. 17.3. valmistelufoorumi Valmassa http://valma.tampere.fi. Seutukaupunkitasolla tulisi hoitaa myös tulevan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain mukaiset sote-alueen vastuukunnan tehtävät. Mikäli uudistuva kuntalaki mahdollistaa kaksitasoisen kuntahallinnon, muut tehtävät hoidettaisiin palvelukunnissa. Niiden kuntien kesken, jotka ovat huhtikuussa valmiita etenemään jatkovalmisteluun jommankumman esitetyn mallin pohjalta, asetetaan tämän kevään aikana ohjausryhmä ja valmisteluryhmät. Valmistelussa laaditaan esitykset valittavasta päätöksentekojärjestelmästä, henkilöstöstä, palveluiden järjestämisestä, taloudesta sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä palveluista. TEKSTI Raija Lindell KUVA Ari Järvelä Lisätietoja ja selvitystyön loppuraportti www.tampere.fi/tampere.info/seutuyhteistyo/seutuselvitys ARI JÄRVELÄ Seudullinen vedenpuhdistamo Sulkavuoreen JOS uusi seudullinen keskusjätevedenpuhdistamo toteutetaan, se sijoitetaan Sulkavuoren kalliotiloihin. Tampereen lisäksi hankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Näiden kuuden kunnan jätevesistä käsitellään jo nykyisin 96 prosenttia Tampereella. Keskitetyllä jätevesien käsittelyllä tavoitellaan parempaa puhdistustehoa, kustannustehokkuutta ja varautumista kapasiteetin lisäämiseen tulevaisuudessa. Tarkoitus on ratkaista jätevedenpuhdistus useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Kallion sisään sijoitetussa puhdistamossa pystytään vakioimaan prosessiolosuhteet ja näin tehostamaan puhdistustehoa. Myös haju-, melu- ja maisemahaitat sekä tulvariskit ovat paremmin hallittavissa. Kallioratkaisu vapauttaa nykyisen puhdistamon alueen Viinikanlahden rannalta rakentamiseen. Muusta keskuspuhdistamon jatkosuunnittelusta päätetään myöhemmin. Jos puhdistamo päätetään rakentaa, se valmistuisi 2020-luvun alkuvuosina. Kustannus arvio on 257 miljoonaa euroa. Vaikuta ja osallistu Keväällä järjestetään kaksi pormestarin ja valtuuston puheenjohtajan asukasiltaa. Torstaina 6.3. kello 17 Vuoreksen koulussa, Rautiolanrinne 2 / Mäyrämäenkatu 26. Illan aiheena ovat Tampereen tulevaisuus ja kaavoitus. Torstaina 22.5. kello 17 Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla, Tipotie 4. Aiheena ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kahvia tarjoillaan klo 16.30 alkaen. Asukasilloissa on lapsiparkki. 4 TAMPERE-lehti 1 2014

Monitoimitalo 13 täyttyy innokkaista neljäsluokkalaisista, joilla on paljon mielipiteitä ja hyviä kysymyksiä. Eräs oppilas kysyy kuuluvalla äänellä, mikä on nupa. Se on lyhenne sanasta nuorisopalvelut, vastaa nuorisoohjaaja Antti Rantanen. Vaikuttamispäiville ilmoittautui tänä vuonna yli 600 koululaista. Monitoimitalossa oppilaat pääsevät harjoittelemaan vaikuttamistaitoja ja ilmaisemaan mielipiteitään kymmenen erilaisen toimintapisteen luona. Nuorisopalveluiden pöydän ääressä koululaiset kirjaavat julisteisiin asioita, joita he toivoisivat lähiympäristöönsä. Atalan koulun oppilaat toivovat parempia keinuja ja enemmän liikuntatunteja kouluun. Myös skeittiramppi on monen pojan haaveissa. Takahuhdin koululaiset mainitsevat, että he ovat valmiita vaikuttamaan ympäristöönsä roskia keräämällä. Haluaisin Tampereelle eläintarhan. Siitä olisi iloa kaikille, pohtii Lentävänniemen koulun oppilas Oona Toivonen. Vaikuttamispäivien järjestelyistä vastaavan nuoriso-ohjaajan Miia Nivalan mielestä neljäsluokkalaiset hahmottavat jo hyvin kotikaupunkinsa ja tunnistavat ympäristössään asioita, joihin voivat vaikuttaa. Ministerin kohtaaminen Koululaiset kulkevat pienissä ryhmissä pisteeltä toiselle ja kohtaavat päivän aikana Tampereen kaupungin järjestämien palveluiden työntekijöitä, jotka ovat suunnitelleet vaikuttamiseen liittyviä tehtäviä heille. Oppilaat ovat innoissaan tehtävistä. Kirjaston kohdalla he saavat äänestää mieluisinta kirjankantta. Kuntademokratiaosaston seinällä on sanapareja, joista oppilaat saavat valita mieluisamman. Vastakkain on asetettu esimerkiksi Keskustori ja metsä. Päättäjien pisteellä neljäsluokkalaiset juttelevat rohkeasti asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen kanssa. Lapset ovat todella fiksuja. Mielestäni on tärkeää, että heitä kuunnellaan esimerkiksi asuinalueiden kehittämisessä. Tänään olen saanut eri puolilla Tamperetta asuvilta koululaisilta tietoa siitä, mitkä asiat tekevät heidän asuinalueestaan mielekkään, Viitanen kertoo. Diplomi aktiivisuudesta Mitä enemmän lapsille opetetaan demokratiataitoja, sitä aktiivisempia kaupunkilaisia heistä kasvaa. Lasten parlamentin pisteellä koululaiset kirjaavat suorasanaisia mielipiteitä kiusaamisesta. Lentävänniemen koulun oppilas Severi Luhtala lukee listaa, johon on kirjoitettu, että kiusaaminen on surkeaa ja raukkamaista. Lapset oppivat demokratiataitoja vaikuttamispäivillä Minun mielestäni kiusaamiseen voi puuttua siten, että kertoo asiasta aikuiselle, Luhtala tietää. Kaikki pisteet kierrettyään neljäsluokkalaiset saavat diplomin oppimistaan vaikuttamisen taidoista. Opettajille jaetaan vaikuttamisoppaat tulevia oppitunteja varten. Tapahtumapäivässä mukana olleet kaupungin työntekijät keräävät saamansa palautteen yhteen ja vaikuttamispäivästä kootaan raportti, jota voidaan hyödyntää lasten palveluja suunnitellessa. TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Ari Järvelä TAMPEREEN kaupunki järjestää neljäsluokkalaisille koululaisille vaikuttamispäivät kerran vuodessa tammikuussa neljän viikon aikana. Tarkoitus on tehdä lapsille erilaiset vaikuttamiskeinot tutuiksi. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen kertoo Helmi Roitolle ja Lotta Martansaarelle, kuinka maamme päättäjät valitaan ja miten valtion päätöksenteko toimii. Severi Huhtala toivoisi Tampereelle tekojääkenttiä, jotta luistelemaan pääsisi leutoinakin talvina. Takana vuoroaan odottavat Lauri Humaloja ja Joona Outinen. TAMPERE-lehti 1 2014 5

Ihmisten asialla Lielahti-keskuksesta oma kerros kaupungin palveluille Lielahdenkadun ja Teivaalantien risteykseen valmistuu kevään aikana Lielahti-keskus. Sen ylin kerros täyttyy y Tampereen kaupungin toiminnoista. Sinne sijoittuvat Lielahden terveysasema a ja hammashoitola, äitiys- ja lastenneuvola, ikäihmisten palvelukeskus ja päiväkeskus sekä kirjasto. Terveysasema Äitiys- ja lastenneuvola ARI JÄRVELÄ TEIVAALANTIE Hammashoitola Yhteisiä tiloja Lielahti-keskuksen avajaisia vietetään 24. huhtikuuta. Mahdollisimman moni uuteen lii- Päiväkeskus Laboratorikekeskukseekukseen asettuvista pungin toimipisteistä pyrkii avaamaan ovensa silloin, mutta esimerkiksi kirjasto aloitta- Kotihoidon Kirjasto kau- tilat nee toimintansa vasta toukokuun puovänniemen lella kalustetoimitusten vuoksi. Lentä- kirjasto menee kiinni nykyisissä tiloissaan maaliskuun lopussa. Lielahti-keskus on rakennettu rinteeseen Lielahden koulun naapuriksi. Palvelukeskus Rakennuksen kahteen alimpaan seen tulee pääasiassa liikkeitä. kerrok- Tampereen kaupungin Pääsisäänkäynnit äynnit ovat Teivaankadun palvelut sijoittu- puolella, mutta sisään pääsee myös Lielahdenkadultja Prisman pihatasolta. kerrokseen. Terassi vat uuden Lielahti- keskuksen ylimpään Terveysasemat ja neuvolat samaan siipeen Tampereen kaupunki on vuokralaisena rakennuksen n ylimmässä ä kerrokses- k dollisesti jo syksyllä, kun Niemenran- n edelleen ntesoman nnykyisessä äneuvolas- sa. Kerroksen keskellä on Fimlab Laboratoriot nan asukasmäärä kasvaa. Toistaiseksi sa Virontörmänkadulla. Oy:n näytteenottolaboratorio. Niemenrannan asukkaat ohjataan läänan Kerroksen keskusaulasta on yhteinen kärin vastaanotolle Tipotielle. Päiväkeskus ikäihmisille sisäänkäynti terveysasemalle sekä Lielahden äitiys- ja lastenneuvola uutena palveluna äitiys- ja lastenneuvolaan. Ne sijaitsevat sekä Lentävänniemen äitiys- ja lasten- Lielahti ja Lentävänniemi ovat jo usean samassa Teivaalantien puoleisessa neuvola muuttavat Lielahti-keskukseen vuoden ajan olleet ilman suun tervey- siivessä. pysyvästi ja yhdistyvät Lielahden äitiys- denhuollon palveluita, kun Lentävänniemen Terveysaseman palvelut pysyvät uusissa ja lastenneuvolaksi. hammashoitola on jouduttu sulke- tiloissa nykyisellään, mutta toi- Myös Haukiluoman lastenneuvola maan. Nyt tilanne korjaantuu, kun Lielah- mintakäytäntöihin tulee muutoksia. Esimerkiksi on Lielahden neuvolan tiloissa siihen den hammashoitola avaa ovensa Lielahriin jokaiselle terveysaseman pii- saakka, kun Tesomantorin uudet neuti-keskuksessa. Tämän vuoden loppuun kuuluvalle asukkaalle on nimetty volatilat valmistuvat ehkä parin vuoden mennessä siellä on tarkoitus aloittaa kolmen lääkäri-hoitaja-työpari. kuluttua. Haukiluoman neuvolan nykyinen hammaslääkärin vastaanotot. Tällä hetkellä terveysasemalla on viisi rakennus Tyvikadulla menee re- Samaan siipeen hammashoitolan lääkäriä. Kuudes lääkäri tulee mahmonttiin. Alueen äitiysneuvola toimii kanssa sijoittuu ikäihmisten päiväkes- Välinehuolto Lielahti-keskukseen valmistuu uudenlainen monitoimitila, joka on yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kirjaston kanssa. Avajaisia vietetään 24. huhtikuuta, toiminta alkaa vaiheittain tämän vuoden aikana. Terassi LIELAHDENKATU Uuden ajan kirjasto Lielahti-keskukseen saadaan myös uudenaikaiset ja monipuoliset tilat uudelle kirjastolle. Lielahden kirjasto avataan tämän kevään aikana. Kirjastoon tulee laaja aineistokokoelma ja uudenlaisia palveluita, etuna ovat myös pitkät aukioloajat. Lielahden kirjastossa on tilaa hieman yli 1000 neliömetriä. Uusi Lielahden kirjasto painottaa erityisesti musiikkitarjontaa ja lasten kirjasto palveluja. Laajan äänitekokoelman lisäksi kirjastoon tulee musiikkihuone, jossa on mahdollisuus monikanavakuunteluun ja pianon soittoon. Konsolipelien harrastajille löytyy oma pelihuone. Kirjastossa on myös tietotori, josta saa apua sähköiseen asiointiin ja opetusta ohjelmien ja laitteiden käyttöön. kus, jossa toiminta alkaa 30. kesäkuuta. Päiväkeskustoiminta on Lielahdessa täysin uusi palvelu. Päiväkeskukset tarjoavat virkistystä ja toimintaa kotona asuville, huonokuntoisille ikääntyville niin, että he voivat selvitä kotioloissa mahdollisimman kauan. Lielahden päiväkeskus ei lisää Tampereen kaupungin päiväkeskusten määrää, sillä kesäkuun lopussa suljetaan Tammelan palvelukeskuksessa sijaitseva Kullervon päiväkeskus. Kullervossa käyneelle asiakkaalle pyritään hankkimaan paikka hänen kotiaan lähinnä olevasta päiväkeskuksesta. Ikäihmisten päiväkeskuksen vieressä on palvelukeskus ja niiden välissä on erityisesti päiväkeskuksen käyttöön tuleva ulkoterassi. Palvelukeskuksen keskellä on ruokasali ja siihen sekä kirjaston tiloihin liittyvä monitoimitila. Siellä järjestetään alueen ikäihmisille harrastus- ja virkistystoimintaa. Palvelukeskuksen avauduttua Männistöntuvan korttelikerho lopettaa toimintansa huhtikuun lopussa. Lielahden palvelukeskuksen ravintolasta vastaa Tampereen Ateria. Ravintola on avoin kaikille ja siellä käy palvelukeskuskortti. TEKSTI Tuula Ala-Honkola 6 TAMPERE-lehti 1 2014

Pienen budjetin ruokaohjeita ja tukea työllistymiseen Miten kukkaronpohja pysyy piilossa koko kuukauden? Miten loihtia edullista ja terveellistä kotiruokaa? Arjen selviytymisvinkit kannustavat pitkäaikaistyötöntä siinä missä työllistymisohjauskin. Kaupunki järjestää pitkään työttöminä olleille tamperelaisille sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä, joissa oman elämän hallinta on otettu huomioon monin tavoin. Vertaistalousneuvoja on opastanut talous- ja velka-asioissa. Martat ovat neuvoneet tekemään pienen budjetin monipuolista ruokaa, jota on valmistettu yhdessä. Etapin terveyspisteen työntekijät ovat jakaneet terveys- ja hyvinvointitietoa, ja ryhmien ohjaajat kertoneet saatavilla olevista palveluista. Teemat ovat muovautuneet osaksi sen mukaan, millaisia tarpeita on noussut esiin esimerkiksi osallistujien iän perusteella. Elämänhallinnan ja hyvinvoinnin perusasiat koskevat kuitenkin samalla tavoin kaikkia, toteavat ohjaajat Hanna Joensuu ja Roosa Kettunen. Kun on ollut pitkään poissa työelämästä, eristäytyy helposti kotiin. Sosiaaliset kontaktit kapenevat. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmistä on haluttu matalan kynnyksen paikkoja tulla. Moni on sanonut, että kiva, kun voi lähteä jonnekin. On syy, miksi laittaa herätyskello soimaan aamulla. Sosiaaliohjaajat Roosa Kettunen ja Hanna Joensuu tarjoavat pitkäaikaistyöttömille tukea arkeen ja opastavat heitä kohti työtä tai opiskelua. Tony Tuomisto miettii uudelleenkoulutusta. Jatkosuunnitelmia mietitään yhdessä Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön organisoima toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti 500 päivää työmarkkinatukea saaneille, mutta rajasta voidaan joskus joustaa. Työllistymispolulla edetään pienin askelin. Jokaisen kanssa haetaan mielekästä jatkoa. Omat taidot ja voimavarat ovat saattaneet unohtua. Yritämme hakea niitä täällä esiin, Hanna Joensuu kiteyttää. On hyvä, että ihmisiä saadaan näin pois kotoa. Mukana on nuoria, myös syrjäytyneitä. Joillakin on ammatti, joillakin ei. Täällä on saanut tietää jatkomahdollisuuksista, eräs osanottaja sa noo ryhmässä, jossa kaikki ovat alle 30-vuotiaita. Olemme saaneet kuulla eri vaihtoehdoista ja käyneet tutustumassa työpajatoimintaan. Toiminta on tuonut rytmiä päivään pitkän työttömyyden jälkeen, 25-vuotias Tony Tuomisto kiittää. Nyt opiskelu kiinnostaisi häntä. LVI-asentaja on ilahtunut tiedosta, että opiskella voi myös työttömyysetuudella. Tuomisto miettiikin ammatinvaihtoa uudelleenkoulutuksen avulla. Suurin osa sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneista jatkaa kuntouttavaan työtoimintaan. Osa lähtee työkokeiluun ja osa koulutukseen. Kuntoutusta voi tarvittaessa myös jatkaa uudessa ryhmässä. Tänä vuonna tavoite 800 osallistujaa Toiminta käynnistyi vuonna 2012. Sen aloitti viime vuonna noin 400 tamperelaista. Tänä vuonna tavoitteena on johdattaa kohti työtä tai koulutusta 800 pitkäaikaistyötöntä. Ryhmätoiminta pyörii sekä kaupungin että ulkopuolisten palveluntuottajien voimin. Sosiaaliohjaajat Roosa Kettunen ja Hanna Joensuu ovat myös mukana kehittämässä sosiaalista kuntoutusta Tampereella. Tuntuu, että toiminta on juurtunut hyvin. Ohjaukset siihen ovat lisääntyneet. Osa ottaa itse yhteyttä ja hakee mukaan, mikä on hienoa. On tärkeää, että jokainen motivoitunut pääsisi mukaan. Ryhmät kokoontuvat neljä tuntia kerran viikossa. Osallistujat saavat matkakorvauksen, lounaan ja osallistumispäiviltä kulukorvauksen työttömyysetuuden lisäksi. TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Ari Järvelä www.tampere.fi/sosiaalinenkuntoutus 040 806 4112 Akuuttipsykiaktrian päivystysaika pitenee TAMPEREEN debriefing-kriisityö siir tyy maalis kuun alussa kaupungin omaksi toiminnaksi akuut ti psykiatrian poli klinikalle. Kaksi uutta psykiat rian sairaanhoi tajaa mahdollistavat samalla akuuttipsykiatrian hoitajapäi vystyksen lisäämisen Ensiapu Acutassa. Päivystys pitenee arkisin kello 20:een asti. Se järjestetään myös viikonloppuisin, nyt sekä lauantaina että sunnuntaina. Poliklinikka sijaitsee Taysin alueella Finn-Medi 3:ssa. Päivystyksestä ja debriefing-työstä vastaavat seitsemän sairaanhoitajaa, joista yksi on A-klinikan työntekijä. Aiemmin debriefing hankittiin ostopalveluna. Palvelua on tarvittu keskimää rin 1 2 kertaa viikossa. Sairaanhoitajat Sanna-Mari Viljanen (ylh. vas.), Sini Hyvönen, Susann Höckert-Sydänmäki, Sanna Vakkala, Jaana Mikkilä, Armi Heikkinen ja Anne Helenius vastaavat akuuttipsykiatrian poliklinikan päivystyksestä ja debriefingtyöstä. Toimintamalli säilyy samanlaisena. Asiakkaiden kannalta siihen ei tule muutosta. Debriefing-työ on valtakunnallisesti mallinnettu, mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitotyön päällikkö Anu Vähäniemi sanoo. Edelleen mukana on sosiaali - ja terveysalan sekä kriisityö kou lutuksen saaneita vapaaehtoistyöntekijöitä. Toinen istuntojen vetä jistä voi olla vapaaehtoinen. Nopeuttaa toipumista Debriefing-apua on mahdollista saada äkillisen, odottamattoman traumaattisen tilanteen jälkeen. Sellainen voi olla esimer kik si onnettomuus, väkivalta, tuli palo, läheisen kuolema tai henkirikos. Apua voivat tarvita myös silminnäkijät ja pelastustyöntekijät. Tapahtumaa ja sen herättämiä tuntemuksia käydään läpi, jotta osalliset pääsisivät helpommin ahdistuksen, syyllisyyden ja muiden jälkireaktioiden yli. Työntekijät rohkaisevat heitä puhumaan traumaattisesta kokemuksesta. Jos tilanteessa on ollut useita osallisia, heidän kaikkien toivotaan osallistuvan debriefing-istuntoon, osastonhoitaja Eija Alanen selventää. Viranomainen, poliisi, ambulanssihenkilökunta tai esimerkiksi seurakunnan työntekijä kertovat kriisin kohdanneelle avun mahdollisuudesta. Hän ilmoittaa yhteystiedot akuuttipsykiatrian päivystykseen, josta soitetaan avun tarvitsijalle. Jos asiakas tarvitsee debriefing-kriisiavun jälkeen lisäapua, hän voi ottaa yhteyttä omalääkäriin tai kriisikeskus Osviittaan, Vähäniemi opastaa. Tampereen kriisivalmiusohjelman mukaan isommissa ja useita ihmisiä koskettaneissa katastrofeissa kriisityöhön osallistuu mielenterveys- ja päihdepalvelujen koko henkilökunta. TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Ari Järvelä TAMPERE-lehti 1 2014 7

Ihmisten asialla Nopea auttaa myös alakoululaisten perheitä Vanhemmat ovat kyselleet melko paljon rokotteesta etukäteen, kertoo Tampereen eri kouluilla rokotuksia antava terveydenhoitaja Meeri Marjamaa. Myös nuoret puhuvat aiheesta paljon keskenään. Tyttöjen HPV-rokotukset jatkuvat Tampereella PERHEPISTE Nopea on matalan kynnyksen palvelu, joka auttaa myös alakouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään silloin, kun koulunkäynti tai yhteinen arki kotona ei suju. Nopean puoleen voi kääntyä esimerkiksi jos koululaisen kotiintuloajat venyvät, koulu ei maistu tai poissaoloja alkaa kertyä, vanhempien säännöt tuntuvat lapsesta kohtuuttomilta ja kotona taistellaan rajoista. Ongelmat voivat liittyä myös kaverisuhteisiin, vanhemmuuteen tai vanhempien erotilanteeseen, sanoo vastaava ohjaaja Mika Harinen Nopeasta. Nopean tarkoituksena on nimensä mukaisesti tarjota 7 17-vuotiaiden lasten ja nuorten perheille ennalta ehkäisevää tukea ja apua mahdollisimman pian tilanteissa, joissa ongelmat eivät ole vielä kovin vaikeita. Kun pulmiin puututaan aikaisessa vaiheessa, ne eivät pääse kasvamaan ylivoimaisiksi. Mika Harisen mukaan työskentely perheen kanssa aloitetaan mahdollisimman pian. Yleensä Nopea voi järjestää ensimmäisen tapaamisen jo noin viikon kuluessa yhteydenotosta, ja perhettä tavataan yhteensä 1 10 kertaa. Toisinaan jo puhelinkeskustelu voi auttaa. Perhe voi ottaa yhteyttä Nopeaan itse. Nopea toimii kahden ohjaajan työparina, jotka työskentelevät yhdessä. Tampereella on 7 12-vuotiaiden perheitä varten yhteensä neljä työparia, jotka toimivat eri koulualueilla. Myös koululainen voi ottaa yhteyttä Nopean väkeen. Jos perhe haluaa, yhteyttä Nopeaan voi ottaa myös esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai koulukuraattori. Tapaamiset 7 12-vuotiaiden lasten perheiden kanssa järjestetään kotona tai Nopean työtiloissa eri koulualueilla. Nuorisoikäisten eli 13 17- vuotiaiden perheitä palvellaan Nopean keskustan toimi tiloissa (os. Aleksis Kiven katu 18). Palvelu on perheille maksutonta. Palvelu on aina vapaaehtoista, eikä sen käyttäminen tee perheestä lastensuojelun asiakasta. www.tampere.fi/nopea Papilloomavirustartunnalta suojaavien rokotusten antamista jatketaan Tampereella edelleen. HPV-rokotusta tarjotaan kouluterveydenhuollossa tänä ja ensi lukuvuonna peruskoulun 6. 9.-luokkia käyville tytöille. Tämän jälkeen rokotukset annetaan tytöille kuudennella luokalla. Kansalliseen rokotusohjelmaan hiljattain tullutta rokotetta on tänä lukuvuonna tarjottu poikkeuksellisesti myös yläkouluikäisille tytöille, jotta mahdollisimman moni voi saada rokotteen. Kansallinen rokotusohjelma tarjoaa nuorille arvokkaan mahdollisuuden suojata seksuaali- ja lisääntymisterveyttään. Tähän tilaisuuteen kannattaa nyt tarttua, kannustaa Lasten ja nuorten terveyspalveluiden ylilääkäri Tuire Sannisto. Rokotteen turvallisuudesta haluttu lisätietoja Uudesta HPV-rokotteesta syksyllä käyty keskustelu on näkynyt rokotettavien määrässä myös Tampereella. Etenkin rokotteen turvallisuudesta on haluttu lisätietoja. Noin 60 prosenttia 9.-luokkalaisista tytöistä on tähän mennessä ottanut rokotuksen. HPV-rokote on tyttöjen rokotusohjelmassa muun muassa kaikissa Länsi-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Rokotteita on vuodesta 2007 lähtien annettu kymmeniä miljoonia annoksia. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on annettu jo yli 8 miljoonaa annosta, eikä vakavia huolia turvallisuudesta ole noussut esiin. Tavallisimmat haittavaikutukset ovat pistosalueen paikallisoireet, kuten kipu, punoitus ja turvotus. Myös ohimeneviä yleisoireita, kuten päänsärkyä tai pahoinvointia, on kuvattu yleisesti rokotuksen jälkeen. Ohimenevät paikallis- tai yleisoireet ensimmäisen rokotuskerran jälkeen eivät estä jatkorokotusten ottamista. Rokote otettava riittävän nuorena Kohdunkaulan syöpää aiheuttava papilloomavirus HPV tarttuu ihon tai limakalvon kautta yleensä yhdynnässä ja aiheuttaa HPV-infektion. Tartuntaa ei pysty täysin estämään kondomin käytöllä. HPV-infektio on tavallisesti oireeton ja ohimenevä. Noin yhdellä ihmisellä kymmenestä infektio kuitenkin pitkittyy ja saattaa myöhemmin kehittyä kohdunkaulan syövän esiasteeksi ja edelleen syöväksi. Suomessa kohdunkaulan syöpään sairastuu vuosittain noin 150 naista. Paljon seurantatutkimuksia ja hoidon tarvetta aiheuttavat esiastemuutokset, jotka ovat hyvin yleisiä. HPV-rokote ehkäisee kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita estämällä HPV-infektion. Rokote torjuu noin neljä syöpää viidestä. Se on kuitenkin otettava riittävän nuorena, jolloin ei vielä ole saanut virustartuntaa. Infektio on hyvin yleinen, sillä sen saa elämänsä aikana kahdeksan ihmistä kymmenestä. Rokote ei pysty estämään aivan kaikkia HPV-infektioita, jonka vuoksi rokotetuillekin suositellaan seulontatutkimuksia. Rokote ei ehkäise muita seksiteitse tarttuvia tauteja. Rokote annetaan pistoksena olkavarteen kolme kertaa puolen vuoden kuluessa. Rokote on maksuton. Lisätietoa aiheesta löytyy osoiteesta www.tyttojenjuttu.fi. Rokotteesta saa tietoa myös omalta kouluterveydenhoitajalta. TEKSTI Johanna Toivanen KUVA Ari Järvelä Koulujen sisäilmaongelmia selvitetään TAMPEREEN kaupunki selvitti syksyn aikana peruskoulujen kuntoa ja sisäilmatilannetta. Koulut jaettiin neljään ryhmään sen mukaan, kuinka kiireellisiä jatkotutkimuksia niissä tarvitaan. Koulujen rehtoreille lähetettiin mar raskuussa kysely, jolla kartoitettiin oppilaiden ja henkilökunnan sisä ilma ongelmiin viittaavaa oireilua kouluissa. Koulurakennusten kuntoa arvioitiin myös kiinteistöjen huolto- ja ylläpitotoiminnan kokemusten perusteella. Tämänhetkisen tiedon mukaan koulujen tiloissa voidaan jatkaa toimintaa normaalisti. Kiireisimpiin ryhmiin kuuluvissa kouluissa on tehty parannuksia, kuten hankittiin ilmanpuhdistimia, tehostettiin siivousta, säädettiin ilmanvaihtoa, lisättiin korvausilmaa tai tiivistettiin rakenteita. Näissä kouluissa tehtiin myös tarkempi oire- ja havaintokysely henkilökunnalle. Toukokuuhun saakka tehdään rakennusten esitutkimuksia, esimerkiksi olosuhdemittauksia ja talotekniikan tarkistuksia. Niiden perusteella arvioidaan kokonaisvaltaisten sisäilmasto- ja kuntotutkimusten tarve. Nämä laajemmat tutkimukset pyritään tekemään touko joulukuussa. Niitä voidaan aloittaa jo kevään aikana, kun portaittain tehtävät esitutkimukset ovat valmistuneet. Työn edetessä tutkimuksista, niiden tuloksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä tiedotetaan rehtoreille, jotka välittävät tiedon edelleen koulun henkilökunnalle, oppilaille ja huoltajille ja toimivat yhteyshenkilöinä. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös työterveys- ja kouluterveyshuollon kanssa. Sisäilmainvestointeihin on varattu tänä vuonna kolme miljoonaa euroa. Rahaa käytetään tutkimusten teettämiseen, akuutteihin korjauksiin ja rakennusten osakorjauksiin. Perusparannukset ja kustannuksiltaan yli yhden miljoonan euron peruskorjaukset toteutetaan kaupungin investointiohjelman mukaan erillisinä projekteina. Koulujen kuntoon liittyvä ryhmäjako: www.tampere.fi/koulujensisailmatiedote 8 TAMPERE-lehti 1 2014

Kaavoituskatsaus 2014 Vuorestalo Niemenranta Tornihotelli Kaavoituskatsaus kertoo vuoden 2014 kaavatöistä Kuvat: Olli-Pekka Latvala, Ari Järvelä, Susanna Lyly Hyvää kaupunkisuunnittelun vuotta! Mistä saan tietoa kaavoista? Kasvava Tampere tarvitsee hyvää kaupunkisuunnittelua, ideoita ja halua uusiin kokeiluihin. Kaavoituskatsauksessa kerromme Tampereen kaavoituksesta ja esittelemme lähivuosien tärkeimpiä suunnittelukohteita. Yleiskaavoituksella linjataan kaupungin kestävää kasvua Yleiskaavoilla varaudutaan tulevien vuosikymmenien tarpeisiin. Miten Tampere voi kasvaa voimakkaasti ja samalla ekologisesti kestävällä tavalla? Koko kantakaupungin käsittävän yleiskaavan tavoitteista päätetään tänä vuonna. Nyt on oikea hetki keskustella kaupunkisuunnittelusta. Ehyt-hanke tuo eheyttä ja elinvoimaa asuinalueille Kantakaupungin eheyttämisen suunnittelu jatkuu. Tavoitteena on, että täydentäminen tukee palvelujen saatavuutta ja viihtyisyys paranee, kun huolehditaan hyvästä ympäristöstä ja virkistysalueista. Laadukkaita paikkoja asuntojen ja työpaikkojen rakentamiselle Asemakaavoituksella vastataan lähivuosien maankäytön tarpeisiin. Tänä vuonna yksi tärkeistä tehtävistä on vastata uusien työpaikka-alueiden kysyntään. Keskustan kehittämistä suunnitellaan monissa hankkeissa. Uudet asumisen alueet täydentävät olemassa olevaa kaupunkia, ja kerrostalojen lisäksi suunnitellaan uusia pientalojen alueita. Tampereen kaupunkistrategian nimi Yhteinen Tampere sisältää viestin siitä, että kaupungin kehittäminen on yhteistyötä. Tervetuloa keskustelemaan kaupunkimme suunnittelusta! Suunnittelujohtaja Taru Hurme Maankäytön suunnittelu 1. Palvelupiste Frenckellistä Asiakaspalvelu, Palvelupiste Frenckell palvelupiste.frenckell@tampere.fi puhelin 03 5656 4400, Frenckellinaukio 2 B, ma pe 8.30 15.45 Kaikissa kaava-asioissa kannattaa ottaa yhteyttä ensin Palvelupiste Frenckelliin. Yhteydenottosi ohjataan tarvittaessa eteenpäin. 2. Virallisista kuulutuksista Torstain Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa Kaupungin verkkosivuilla www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/ kaavoitus/kuulutukset Verkon kuulutuksista on suora linkki ajankohtaiseen materiaaliin. 3. Internetistä Tampereen kaupungin sivuilta www.tampere.fi Tampereen kaupungin vireillä olevat asemakaavat löytyvät kaupungin internetsivuilta osoitteesta www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/vireillaolevatkaavat Kohteen päällä klikkaamalla saa näkyviin lisätietoja asemakaavatyöstä. Lisätiedoissa näkyvää kaavanumeroa klikkaamalla pääsee kohteen omalle sivulle, jolta löytyvät kaavaan liittyvät dokumentit, esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnokset, asemakaavakartta ja -määräykset ja selostus. Kaavakohteiden omien sivujen lisäksi kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat näkyvät usein myös kaupungin internet-etusivun tiedotteissa sekä Kaavat ja kiinteistöt -sivun tiedotteissa. TAMPERE-lehti 1 2014 9

Kaavoituskatsaus 2014 Yleiskaavoituksen työkohteet 2014 1. NURMI-SORILAN OSAYLEISKAAVA AULIKKI GRAF Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Nurmin ja Sorilan alueille Näsijärven rannan tuntumaan noin 13 000 asukkaan uuden kaupunginosan rakentaminen. Osayleiskaavan valmis telun yhteydessä kaava-alueen toteuttamista hiilineutraalina kaupunginosana on tutkittu Aurinkokaupunki Nurmi- Sorila -hankkeessa, joka antaa suuntavii vo ja myöhemmin laadittaville asemakaavoille. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2009 2010. Ehdotuksesta jätettyjen lausuntojen ja muistutusten pohjalta kaavaehdotusta tarkistetaan ja osayleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville vuoden 2014 aikana ja hyväksymiskäsittelyyn kaupunginvaltuustoon vuoden 2015 alkupuolella. 2. OJALAN OSAYLEISKAAVA ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ, LOTTA KAUPPILA Osayleiskaavan aloituspäätös tehtiin vuonna 2010. Alueen kolme luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä kesällä 2011. Luonnosvaiheen jälkeen yhteistyötä Kangasalan Lamminrahkan kanssa on tiivistetty. Kuntien yhteisten hankkeiden ja toteuttamisen aikataulun osalta on laadittu Ojala-Lamminrahkan alueen toimeenpanosuunnitelma, joka on hyväksytty molemmissa kunnissa. Vuonna 2013 on työstetty kaavaehdotusta ja sen edellyttämiä selvityksiä. Luonnosvaihtoehtoon A pohjautuen osoitetaan asuinrakentamista Ojalan kylän ympäristöön sekä työpaikkaja teollisuusrakentamista Tarastenjärven risteyksen tuntumaan. Ojalan osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä 2014 samanaikaisesti Lamminrahkan kaavaehdotuksen kanssa. 3. KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA DANI KULONPÄÄ, AULIKKI GRAF Keskustan osayleiskaavatyön valmistelu on käynnistetty keväällä 2011. Kaavan aloituspäätös on tehty vuoden 2013 alussa. Työ liittyy läheisesti keskustan kehittämisohjelmaan. Kaavan keskeisenä tavoitteena on keskustan elinvoiman parantaminen. Keskeisiä kaavassa käsiteltäviä strategisia teemoja ovat muun muassa liike-elämän toimintaedellytysten kehittäminen, keskustan vahvistaminen asumisen paikkana, viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä liikenteeseen liittyvät ratkaisut. Osayleiskaavatyö käsittää selvityksiä ja laajaa vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Kaavaluonnokset asetetaan nähtäville vuoden 2014 alkupuolella. Luonnosten nähtävillä ollessa järjestetään monipuolista osallistumista. Kaavaluonnoksista jätettyjen mielipiteitten ja lausuntojen pohjalta kaavaluonnoksia tarkistetaan ja osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville vuoden 2014 syksyllä. Hyväksymiskäsittelyyn osayleiskaava tulee kaupunginvaltuustoon vuoden 2015 alkupuolella. 4. KÄMMENNIEMEN OSAYLEISKAAVA, ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ Kaupunki käynnistää Kämmenniemen alueen osayleiskaavatyön 2015. Osayleiskaavan alustavana tavoitteena on vahvistaa monipuolisesti Kämmenniemen palvelukeskusta sekä tutkia asumisen ja mahdollisesti myös työpaikkojen laa jentamisalueita asemakaavoituksen pohjaksi. 5. KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2040 PIA HASTIO Vuonna 2013 käynnistetyn kantakaupungin yleiskaavatyön keskeisin sisältö on kaupungin tavoiteltuun kasvuun vastaaminen. Tavoitteiden mutta myös eri ennusteiden perusteella asukasmäärän kasvu jatkuu Tampereella vuosittain 1400 2200 asukkaalla vuoteen 2030 saakka. Kantakaupungin yleiskaavassa ratkaistaan kasvun suuntaamisen periaate uusien asukkaiden, palvelujen, työpaikkojen ja liikenteen sovittamiseksi nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua heikentämättä. Suurelta osalta kasvu ja kehittäminen tapahtuvat olemassa olevassa kaupunkiympäristössä ja siten yleiskaavan yhtenä tehtävänä on ympäristön laatukriteerien määrittäminen. Yleiskaavatyössä pyritään samaan aikaan kaavaprosessin kehittämiseen siten, että yleiskaavoitus vastaisi joustavasti kaupungin muuttuviin tarpeisiin. Vuoden 2014 aikana jatketaan selvitystyötä kantakaupungin nykytilasta eri yhdyskuntarakenteen näkökulmien kautta, jonka jälkeen määritellään yhteisesti kaavalle asetettavia tavoitteita. Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville alkuvuodesta 2014 ja samalla avataan kaavaa koskeva nettisivusto. Vuonna 2015 tulevaisuuden suuntaviivoja havainnollistetaan vaihtoehtoisilla yhdyskuntarakenteen kehitystä kuvaavilla skenaarioilla. Kuntalaisten ja kaupunginvaltuuston mukanaolo on keskeistä työn eri vaiheissa. Kantakaupungin yleiskaava on tarkoitus hyväksyä valtuustokauden loppuun mennessä vuoden 2016 aikana. KÄSITTELY KESKEN Hervantajärven osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.6.2011. Kaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pohjoisen maaseutualueen kylät, ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ, HILKKA TAKALO Pohjoisen suuralueen maankäyttöä ohjataan vireille tulevien rakentamishankkeiden neuvonnalla sekä jatkamalla kylien kaavoitusta. Kaupunginhallitus hyväksyi 20.12.2010 esityksen Tampereen pohjoisen alueen vesihuollon järjestämiseksi. Osayleiskaavojen valmistelua sekä muuta rakentamisen ohjausta jatketaan hyväksytyn esityksen pohjalta. Sisaruspohjan osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2013. Kaavaehdotus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto järjestetään keskitetysti ja vesihuolto-osuuskunta toteuttaa sen. Kaava on tarkoitus valmistella hyväksyttäväksi alkuvuoden 2014 aikana. Terälahden osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyy alkuvuodesta 2014, kun kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Työ tehdään kaupunginhallituksen hyväksymän vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto järjestetään keskitetysti ja vesihuolto-osuuskunta toteuttaa sen. Alueella on voimassa 1996 vahvistettu osayleiskaava, joka ajantasaistetaan. Valittavalla maankäyttöratkaisulla pyritään tukemaan vesihuollon toteuttamista. Viitapohjan osayleiskaavaehdotuksen valmistelua jatketaan hyväksytyn vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto perustuu kiinteistökohtaisiin vesihuoltojärjestelmiin. Kaavaehdotuksen arvioidaan valmistuvan 2015. Kolunkylän osayleiskaavatyö aloitetaan vuonna 2015 perusselvitysten laadinnalla. Työ tehdään kaupunginhallituksen hyväksymän vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto järjestetään keskitetysti ja vesihuolto-osuuskunta toteuttaa sen. 10 TAMPERE-lehti 1 2014

Seudun rakennesuunnitelma uudistetaan Yhdyskuntasuunnittelun yhteistyötä tehdään Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kesken. Yhteistyön tärkeimmät asiat vuonna 2014 ovat rakennesuunnitelman uudistaminen sekä (MAL-) aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava suunnitelma. Siinä tarkastellaan seudun taajamarakennetta kokonaisuutena ja esitetään ratkaisuja kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kuntien vuonna 2010 hyväksymää Rakennesuunnitelma 2030:tä päivitetään tuoreella seututiedolla ja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevia tarpeita sekä viestitetään kaupunkiseudun linjauksia maakuntakaavan. Seutuhallituksen 27.11.2013 hyväksymät rakennesuunnitelman uudistamisen tavoitteet ovat: 1. Varaudumme väestönkasvuun. 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta. 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia. 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta. 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua. 6. Uudistamme liikkumisen tapoja. 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta. Rakennesuunnitelma 2040:n laatiminen etenee seuraavaksi vaihtoehtoisten suunnitelmien laatimiseen ja arviointiin, luonnoksen valmisteluun ja ehdotuksen viimeistelyyn. Luonnosvaiheessa järjestetään vuorovaikutteinen palautejakso. Kuntien valtuustot saavat ehdotuksen hyväksyttäväkseen seutuhallituksen esityksestä vuoden 2014 lopussa. MAL-aiesopimus 2013 2015 Kuntien ja valtion solmimaa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta toteutetaan ja seurataan. Sopimuksen kärkiä ovat muun muassa rakennesuunnitelman uudistaminen, seudullisen palveluverkon periaatteiden ja raideliikenteen kokonaisuuden linjaaminen sekä riittävän vuokra-asuntotuotannon turvaaminen. Seutuyhteistyöstä lisää: www.tampereenseutu.fi Kantakaupungin yleiskaavassa tutkitaan kasvun mahdollisuuksia ARI JÄRVELÄ. KUVANKÄSITTELY IDIS DESIGN OY. Havainnekuva ratikasta. Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 -työ on meneillään. Vaikka kantakaupunki on jo kaavoitettu ja pääosin rakennettukin, kasvavassa kaupungissa on aika ajoin tarve tutkia muun muassa täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Yleiskaavatyö koskee koko kaupunkia Teiskoa lukuun ottamatta. Kantakaupungin yleiskaavallisen tarkastelun aika on nyt, sillä edellinen kantakaupunkia koskeva yleiskaavatyö aloitettiin 25 vuotta sitten, kertoo yleiskaavapäällikkö Pia Hastio maankäytön suunnitteluyksiköstä. Tampereella oli viime vuoden lopussa 220 409 asukasta, joista 98 prosenttia eli runsaat 215 000 asui kantakaupungin alueella. Tampereen asukasmäärä jatkaa kasvuaan, esimerkiksi viime vuonna 2 988 asukkaalla. Uudet asukkaat sijoittuvat pääosin kantakaupunkiin. Työllä halutaan varmistaa, että nykyisten asukkaiden olosuhteet ja elämisen laatu säilyvät siitä huolimatta, että lähivuosikymmeninä Tampereelle ennustetaan tulevaksi useita kymmeniä tuhansia asukkaita lisää, Pia Hastio sanoo. Kysymyksessä on yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, jossa on tarkoitus ottaa kantaa kasvun suuntiin ja erilaisiin reunaehtoihin. Omaan elinympäristöön läheisemmin vaikuttava tarkempi suunnittelu tehdään asemakaavoituksella. Nopeasti ja keskustelevasti Tavoitteena on tehdä iso ja laaja työ meneillään olevan valtuustokauden aikana siten, että yleiskaava hyväksyttäisiin kahden vuoden päästä vuonna 2016. Näkyville halutaan luottamushenkilöiden tahto, mutta ennen sitä keskustellen kuntalaisten kanssa. Kaupunkiraitiotiestä päätetään kesään mennessä Kaupunkiraitiotien ensimmäistä toteutusvaihetta suunnitellaan yhteyksinä keskustasta Hervantaan, Taysin Kes kussairaalaan ja Lentävänniemeen. Yleissuunnitelma valmistuu keväällä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto pääsee päättämään raitiotiestä vielä ennen kesää. Yleissuunnitelmassa vertaillaan raitiotietä bussijärjestelmään. Suunnitelmassa tarkastellaan kahta erilaista maankäytön kehitysennustetta, maankäyttöä ilman raitiotietä ja raitiotiellä. Tampere ja Turku teettävät rin nakkain raitioteidensä yleissuunnitelmia. Yleissuunnitelmassa tarkastel laan Pispalan kannaksella kahta vaihtoehtoista linjausta: raitiotie joko kulkee Pispalan valtatiellä muun liikenteen kanssa yhteisillä kaistoilla tai Paasikiventien ja rautatien välissä omalla radalla pääosin erillään muusta liikenteestä. Kaupunkiraitiotien suunnittelu liittyy kiinteästi muun muassa Lentävänniemen keskustan, Niemenrannan, Lielahden, Santa lahden, Kalevanrinteen, Kau pin kampuksen ja Hervannan maankäytön suunnitteluun. Raitiotiereitillä tarkastellaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia esimerkiksi Hakametsässä, Turtolas sa ja Hallilassa. Raitiotie palvelisi myös Tampereen kantakaupungin yleiskaavan vuorovaikutusprosessin tavoitteena on, että 5 prosenttia tamperelaisista osallistuu työhön. Tämä tarkoittaa noin 11 000 asukkaan tavoittamista kaavaprosessin aikana. Työn vuorovaikutuksesta vastaa konsulttina Sito Oy yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa tänä keväänä kuulutetaan nähtäville hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon voi jo ottaa kantaa. Suunnitelmassa esitellään hanketta ja tulevia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Ainakin monimuotoisia yleisötilaisuuksia ja kyselyjä on luvassa. Verkon tarjoamia mahdollisuuksia, kuten sosiaalista mediaa, hyödynnetään laajasti. Työ on jo alkanut mittavilla taustaselvityksillä. Tänä vuonna määritellään työn tavoitteet, missä osallistuminen on jo keskeisessä roolissa. Vuonna 2015 on jo olemassa yleiskaavan luonnos, jossa on todennäköisesti vaihtoehtoja. Yleiskaavaehdotus laaditaan päätöksentekoa varten vuonna 2016. muun muassa kehittyvää rautatieaseman ympäristöä. Hämeenkatu on keskeinen osa raitiotieverkkoa, ja Hämeenka dusta on laadittu omaa yleissuun nitelmaa raitiotiesuunnitelman rinnalla. Raitiotievarikon paikka Hervannassa on tarkentunut. Tavoitteena on sijoittaa varikko Hervannan ja Ruskon väliin, Kauhakorvenkadun eteläpuolelle. Varikon uuden sijainnin myötä on noussut esille uusien raitiotiepysäkkien mahdollisuus myös teknillisen korkeakoulun ja Hermian teknologiakeskuksen kohdalla. www.tampere.fi/kaupunkiraitiotie TAMPERE-lehti 1 2014 11

Kaavoituskatsaus 2014 Yleissuunnitelmat ja selvitykset Yleissuunnittelulla voidaan tutkia asemakaavaa laajempia kokonaisuuksia tai tarkentaa yleiskaavoja täydennysrakentamista suunniteltaessa. Yleissuunnittelun lisäksi tarvitaan asemakaavamuutoksia ennen kuin rakentaminen voi alkaa. Kokonaiskuvaa vaativista asioista tehdään selvityksiä. 1 TESOMAN YLEISSUUNNITELMA HANNA MONTONEN, RAIJA MIKKOLA Yleissuunnittelmaluonnos oli nähtävillä syksyllä 2013. Työtä viimeistellään. Keskustan alueelle on tehty tarkempia tarkasteluja, koska siihen kohdistuu palvelurakennemuutoksia: koulun alueelle asemakaavoitetaan tontteja palloiluhallille ja yhtenäiskoululle, johon myös Tesomajärven alakoulun toiminta siirtyy. Tulevaan liikekeskukseen siirtyviltä nykyiseltä kirjastolta ja terveysasemalta vapautuvalle tontille suunnitellaan uusia toimintoja. Täydennyssuunnittelua tehdään osakokonaisuuksina Virontörmän, Tohlopin, Kohmankaaren, Tesoman- ja Kokkolankadun varren alueilla sekä uima- ja jäähallin pohjoispuolella. Suunnittelussa huomioidaan mahdollinen lähijunaseisake, työpaikkaalueiden säilymisen edellytykset sekä viherverkko. Yleissuunnitelma-alueelle on tehty ympäristöselvityksiä, joista uudenlaisen näkökulman avaa luonnonhyötyjen tarkastelu ekosysteemipalveluja koskevassa selvityksessä. Koska uusille kaupunginosille ei Länsi-Tampereella ole tilaa, on Tesoman kehittäminen aluekeskuksena tärkeää. KALEVANRINTEEN aluetta kehitetään. Alueen ensimmäinen asemakaava on edennyt ehdotukseksi, jonka ratkaisuista on tehty havainnekuvia. Sammonkadun katunäkymä kertoo havainnollisesti silmän korkeudelta tavoitteena olevasta elävästä katutasosta sekä Sammonkadun varren pistetalojen kaupunkikuvatavoitteesta. Alueelle tehtiin ensin yleiskaava ja sitä tarkentava yleissuunnitelma, joihin asemakaavoitus tukeutuu. Alueella on meneillään viisi eri asemakaavatyötä. Kalevanrinne on erinomaisten liikenneyhteyksien, erityisesti joukkoliikennereitin varrella. Liikenteen kehittämisestä on tehty myös yleissuunnitelma. 2 HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA HANNA MONTONEN, TUIJA RÖNNMAN Yleissuunnitelma laaditaan Hakametsään, jossa aluetta jakaa Hervannan valtaväylä ja Sammonkadun jatke. Suunnittelussa huomioidaan Kalevanrinteen ja kaupan suuryksikön kehittämissuunnitelmat. Kaupunkiraitiotien yleissuunnittelu on käynnissä samanaikaisesti, jonka vuoksi suunnitelmat sovite taan toisiinsa. Alueeseen lukeutuu Hakametsän ja jäähallin kokonaisuuden lisäksi osia Uudenkylän ja Kissanmaan kaupunginosista. Pohjoisessa sijaitsee Hipposkylän kortteli ja etelässä Vuohenojan painanne rautatien läheisyydessä. Täydennysrakentamista alueelle motivoi keskeisesti sekä Hakametsän jäähallin alueen kehittäminen että Sammonkadulta Hervannan valtaväylälle ohjautuva joukkoliikennereitti, johon myös kaupunkiraitiotietä suunnitellaan. Suunnittelussa korostuvat liikenneympäristön kehittäminen, hulevesien hallinta ja kaupunkikuvan kohentaminen. AVOIMIEN MAISEMA- TILOJEN SELVITYS HANNA MONTONEN, SAIJA KOUKO Selvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva erityyppisistä avoimista maisematiloista, kartoittaa ja arvottaa kantakaupungin merkittävät avoimet maisemat. Selvityksessä arvioidaan niiden suhdetta yhdyskuntarakenteeseen ja sen eheyttämiseen sekä luodaan edellytyksiä avointen maisematilojen säilymiselle aktiivisen hoidon piirissä ja yhtenäisinä. Selvitys palvelee sekä kaavoitusta että muuta suunnittelua. Asemakaavoituksen tärkeimmät työkohteet KESKUSTA Keskustan alueelle on tekeillä useita täydennysrakentamiseen ja kehittämiseen tähtääviä asemakaavoja. Laukontorin torialuetta kohennetaan rantapaviljonkihankkeella ja uutta pysäköintitilaa suunnitellaan maan alle Kunkun parkkiin. Kilpailujen avulla haetaan laadukkaita muutoksia Tammelan stadionille, Tamperetalon yhteyteen sekä Eteläpuistoon. SUUNNITTELIJAT: Elina Karppinen / aluevastaava Iina Laakkonen Anna Hyyppä III (NALKALA), Laukontorin paviljonki Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden rantapaviljongin rakentaminen Laukontorille. Tarkoi tuksena on löytää arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti laadukas ratkaisu kaupunkikuvallisesti merkittävään paikkaan Laukonsillan kupeeseen. Kaupungin tavoitteena on parantaa Laukontorin viihtyisyyttä, lisätä alueen houkuttelevuutta ja kehittää satama-aluetta. Paviljonkihanke sisältyy myös Tampereen keskustan kehittämisohjelmaan. Asemakaavaehdotus 2014. (8515) HYYPPÄ IX (TAMPELLA), Lapintie 9 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asuinkerrostalotontin täydentäminen Lapintien varteen sijoittuvalla asuinra- kennuksella. Samalla varaudutaan Lapintien uusiin jalankulku- ja pyöräilyjärjestelyihin. Hanke tukee Tampereen kaupungin täydennysrakentamista. Asemakaava 2014. (8504) HYYPPÄ XII (KYTTÄLÄ), Verkatehtaankatu 2 Verkatehtaan entisen pääkonttorin ja värjäämön (nykyinen Verkaranta) kaavamuutoksella muodostetaan kiinteistöille omat tontit sekä täsmennetään rakennusten käyttötarkoitusta. Tavoitteena on mahdollistaa alueen monipuolinen käyttö siten, että entisten Verkatehtaan rakennusten rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät. Kiinteistöjen ulkotilat sovitetaan arvokkaaseen koskimaisemaan ja kosken varren puistokokonaisuuteen. Asemakaavaehdotus 2014 alkupuoliskolla. (8487) HYYPPÄ KUNKUN PARKKI Tampereen ydinkeskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaavaa maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä siihen liittyvien sisäänajojen sijoittumiseksi Tammerkosken länsipuolelle. Kunkun parkki on osa ydinkeskustan maanalaista pysäköintiverkkoa, joka kuuluu Keskustan kehittämisohjelman keskeisiin hankkeisiin. Asemakaava 2015. (8437) KARPPINEN II (TAMMERKOSKI), Puutarhakatu 17 ja Kuninkaankatu 22 24 Korttelin 13 Vapaakirkkoseurakunnan sekä Kuninkaankatu 22 24 tonttien rakennusoikeuden ja käyttötarkoituksen tarkistamiseksi ja korttelin täydentämiseksi laa ditaan asemakaavamuutosta. Kaavamuutoksen pohjana on koko kortteliin laadittu korttelisuunnitelma, jossa tutkittiin kaupunkirakenteen täydennysmahdollisuuksia. Kokonaissuunnittelulla tavoitellaan viihtyisiä asukaspihoja ja mielenkiintoisia kau punkitiloja kortteleiden sisäosiin. Asemakaavaehdotus 2014 alkupuoliskolla. (8418) LAAKKONEN XIV (TAMMELA), Pohjolankatu 21 ja Pohjolankatu 27 VTS:n sekä As. Oy Välimaankatu 25 tonttien kaavamuu - toksella tarkistetaan rakennusoikeutta täydennysraken- 12 TAMPERE-lehti 1 2014

tamisen mahdollistamiseksi ja osoitetaan suojelumerkintä asuinrakennukselle. Kaavamuutoksen poh jana on koko kortteliin laadittu korttelisuunnitelma, jossa tutkittiin korttelin täydennysmahdollisuudet sekä pysäköinnin, huollon ja viihtyisien asukaspihaalueiden yhteisratkaisut. Asemakaavaehdotus 2014 alkupuoliskolla. (8380) LAAKKONEN I ( FINLAYSON), Finlaysoninkatu 2 Finlaysonin rakentamattoman kulman ja pysäköintikäytössä olevan alueen täydentämistä tutkitaan arkkitehtuurikilpailun kautta. Tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakennushanke ja laadukas ratkaisu, joka huomioi valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön vaatimukset ja sopeutuu arvokkaaseen kokonaisuuteen. Suunnittelussa tutkitaan alueen jalankulku- ja pyöräily-ympäristön ratkaisut. Asemakaavoitusta jatketaan kilpailun pohjalta. (8164) LAAKKONEN XIII (RATINA), Poliisitalon laajennus, Sorinkatu Kaupunki kehittää Sorin aluetta yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa, tarkoitus on mahdollistaa poliisin toimiminen ja tilojen laajentuminen alueella. Kaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja laadukas poliisitalon laajennusosa, joka liittyy Tampereen valtatien rakennusrintamaan. (8430) LAAKKONEN XVII (TULLI), Tampere-talon hotelli Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellin rakentaminen Tampere-talon yhteyteen sekä huomioida Tampere-talon lähitulevaisuuden laajennustarpeet. Kaavamuutos laaditaan arkkitehtikilpailun (ratkaisu 3/2014) voittajatyön pohjalta. Kilpailulla haetaan arkkitehtuuriltaan korkeatasoista ratkaisua, jonka konsepti tukee Tampere-talon monipuolista palvelutarjontaa kongressi- ja konserttikeskuksena. Asemakaava 2014. (8529) HYYPPÄ XVI (TAMMELA), Tammelan stadion sekä täydennysrakentamista Tammelan pallokentän alueelle on käynnissä suunnittelukilpailu, jonka tavoitteena on stadionin kehittäminen jalkapalloilun käyttöön ja ympärivuotiseksi siten, että siihen yhdistyisi myös asuin-, asuntola-, liike- ja toimistotilaa. Asema- kaavoitus aloitetaan syksyllä 2014, mikäli kilpailun tuloksena osoitetaan, että on mahdollista päästä lähes kustannusneutraaliin hankkeeseen. (-) KARPPINEN ETELÄPUISTO, KAAVOITUSOHJELMA 2015 Käynnissä olevan kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen poh jalta laaditaan korkeatasoisen, kaupunkimaisen asuinalueratkaisun monipuolisine virkistysmahdollisuuksineen mahdollistava asemakaava Eteläpuistoon ja lähiympäristöön. Alueen ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus aloitetaan arkkitehtikilpailun ratkettua syksyllä 2014. (-) KARPPINEN ITÄ Itäinen alue saa uusia asukkaita täydennysrakentamisen myötä, eniten Kalevanrinteeseen. Pienempia kohteita on useita, muun muassa omakotitaloja Kumpulaan. Uusia työpaikkoja on tulossa Kaupin lisäksi Linnainmaalle ja Tarastenjärvelle. Puutaloalueiden suojelukaavoja valmistuu. SUUNNITTELIJAT: Vesa Kinttula / aluevastaava Markku Kaila Katariina Korte Hanna Ohtola 12. LAPPI, KOUKKUNIEMI, Toasin asuinkerrostalojen muutos Lapin kaupunginosassa Rauhaniementien varressa muutetaan Toasin opiskelijakerrostalojen kaavaa. Nykyiset käyt töikänsä päässä olevat elementtitalot korvataan uudella rakentamisella ja samalla lisätään rakennusoikeutta huomioiden valtakunnallisesti arvokas Lapin pientaloalue, viheralueet ja Koukkuniemen alue sekä koko alueen pysäköinti ja liikennejärjestelyt. Kaavoitus 2014. (8521) KINTTULA 13. PETSAMO Petsamon pientaloalueen miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutoksen ehdotus on valmistunut 2013 ja se on tarkoitus hyväksyä 2014 alussa. (8083) OHTOLA 14. KAUPPI, Vesilaitos ja yleiset alueet Kaupin vedenottamon Tampereen Veden omistamalle korttelialueelle ja kaupungin yleisille alueille laaditaan kaavan muutosta. (8506) KINTTULA 15. PETSAMO, Ensi- ja turvakodin ja Kotilinnasäätiön tonttien muutos Petsamon alueella jatketaan Ensi- ja turvakodin ja Kotilinnasäätiön tonttien kehittämistä ja kaavatyötä 2014. (8520) OHTOLA 16. KAUPIN KAMPUS, Keskussairaalan alueen kaavatyö Alueen asemakaavan muutosta jatketaan vastaamaan alueen potilashoidon, lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä liiketoiminnan tulevia rakentamistarpeita. Työn nimenä on Kaupin Kampus. Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä syksyllä 2013. Kaavaehdotus on nähtävillä alkuvuodesta 2014. Kaavassa huomioidaan sairaalan, yliopiston ja lääketieteen yritystoiminnan lisärakentamistarpeet ja muodostetaan katuyhteys Biokadun ja Lääkärikadun välille sekä selvitetään Teiskontien parantaminen liikenteen sujuvoittamiseksi kaavan tuoman lisäliikenteen takia. Kaavoituksen pohjana on alueella toimivien yhteinen kokonaissuunnitelma. (8311) KINTTULA 17. KISSANMAA Kissanmaan pientaloalueen miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutos aloitettiin vuonna 2008 inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta. Kaavaluonnos 2014. (8186) KORTE 18. KISSANMAA, Kissantassu Kissanmaan eteläosan kerrostalokorttelia muutetaan siten, että nykyinen liiketila puretaan ja tilalle kaavoitetaan asuntoja opiskelijoille ja liiketilaa maantasokerrokseen sekä pieni aukio Hipposkadun ja Kissanmaankadun kulmaukseen. Kissanmaankadun varrelle kaavoitetaan kerrostaloasuntoja Kissantassun talojen jatkoksi. Työ liittyy Hakametsän yleissuunnitelmaan. (8480) KINTTULA 19. KALEVA, Pellervon koulun tontin käyttötarkoituksen muutos Entisen Pellervon koulun tontille laaditaan asemakaavamuutos, jossa tontin käyttötarkoitusta muutetaan ja jolla mahdollistetaan täydennysrakentaminen koulun piha-alueelle. Entisen koulun tilojen käyttöä on selvitetty ja tiloihin on sijoittumassa musiikkiopisto- ja päiväkotitoimintaa. Tavoitteena on sijoittaa piha-alueelle uudenlainen, muun muassa ikäihmiset huomioiva asumis- TAMPERE-lehti 1 2014 13

Kaavoituskatsaus 2014 Suunnittelukilpailut ovat yksi keino luoda laadukasta kaupunkiympäristöä. Eteläpuistoa ja sen lähialueita on tarkoitus kehittää toukokuussa ratkeavan kilpailun avulla. Kilpailulla haetaan sopivia paikkoja uusille asunnoille, toimivaa jalankulkuyhteyttä Hämeenpuistosta rantaan sekä monipuolista, julkista virkistysaluetta rannoille. hanke. Kaavamuutosta ohjaamaan on laadittu kaupunkikuva- ja maisemaselvitykset. Kaavoitus 2014 15. (8297) KAILA 20. KALEVANRINNE, KALEVA, asemakaavatyöt Alueelle on valmisteltu osayleiskaavan pohjautuen vuonna 2012 yleissuunnitelma, jonka pohjalta asemakaavan muutokset laaditaan asuin-, liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten toteuttamiseksi. Asemakaavoitus jatkuu 2014. KAILA (8477, 8478, 8489 ISKU, 8479), KINTTULA (8500 PRISMA) 21. HUIKAS, seurakuntatalon tontin muutos Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän omistamalla Uudenkylän seurakuntakodin tontilla laaditaan muutosta, jossa sijoitetaan vapaalle tontinosalle asumista. (8531) KORTE 22. PAPPILA, Haukkamäenkatu 1, TOAS Toasin tonttia muutetaan ja tehostetaan asumiselle ja opiskelija-asumiselle. Tarkoituksena on korvata nykyiset opiskelijatalot vaiheittain ja lisätä rakennuskantaa alueella. Työ jatkuu 2014. (8453) KAILA 23. PAPPILA, Luhtaankatu vuokraasunnot Luhtaankadun varren VTS Oy:n omistamien puukerrostalojen tilalle kaavoitetaan uusia vuokra-asuntoja ympäristön olosuhteet huomioiden. (8492) KORTE 24. LINNAINMAA, asuin- ja teollisuusalueet Sammon valtatien varren eteläpuolella Yrittäjänkadun kohdalla kaavoitetaan teollisuusaluetta ja muutetaan teollisuusalueen kaavoja Ata Gears Oy:n vuokratontilla ja Koy Sähkö-Pellon ja Koy Sähkö-Pekon omistamilla tonteille sekä kaupungin mailla yleiskaavan tavoitteiden mukaan. Kaavaa laajennetaan Sammon valtatien ja Kotipellonkadun välillä Linnainmaankadun varressa monimuotoisella asumisella. Kaavoitus tehdään konsulttityönä 2014-15. (8519) KINTTULA 25. KUMPULA, Mattilanmäki Mattilanmäenkadun päässä olevalle alueelle on tarkoitus sijoittaa pientalorakentamista yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Kaavatyö valmistuu 2014 keväällä. (8221) KAILA, KINTTULA 26. TARASTE, Tarastenjärven teollisuusalueet ja aluepaloasema Tarasteen teollisuusalueelle kaavoitetaan tontit aluepaloasemalle ja sen harjoituskentälle, Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen energiantuotannolle ja Hyötyvoimankadun varren teollisuustonteille. (8475) KINTTULA ETELÄ Etelän alueella Kaukaniemen asemakaavoitus jatkuu. Uusia pientaloja on tulossa muun muassa Kaukajärvelle ja Vuorekseen. Työpaikkaalueita kaavoitetaan Lahdesjärvelle ja Sarankulmaan. SUUNNITTELIJAT: Ilkka Kotilainen / aluevastaava Eeva Hakola Hanna Ohtola Päivi Veijola 27. VEHMAINEN, Kaukaniemi, Kasvillisuudeltaan ja kulttuurihistorialtaan monipuolisesta alueesta osoitetaan pääosa virkistysalueeksi sekä maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi. Kaukajärven kartanon jäljellä olevat rakenteet ja kartanopuutarhan paikka otetaan huomioon puiston osana. Tutkitaan mahdollisuus sijoittaa pääosin rivitalotyyppistä asumista Kangasalantien varteen ja kaupan lähiympäristöön. Asemakaava 2014. (8455) KOTILAINEN 28. KAUKAJÄRVI, Annala Alueelle kaavoitetaan erillispientalotontteja tilakeskuksen ympärille Asemakaava 2014. (7905) OHTOLA 29. LUKONMÄKI, Toas, täydennysrakentaminen Kantakaupunkia täydennetään asumisen uusilla mahdollisuuksilla. Asemakaava 2014. (8523) OHTOLA 30. MESSUKYLÄ, opiskelija-asuntokorttelin saneeraus Asuinkorttelin rakennukset uudistetaan ajanmukaisiksi (8536) HAKOLA/OHTOLA 31. HERVANTA, lukion alueen täydennysrakentaminen Entisen lukion alueelle ja sen lähiympäristöön asemakaavoitetaan asuntoja ja palveluja. Asemakaava 2014. (8454) HAKOLA/ VEIJOLA 32. HERVANTAJÄRVI 1. Hervannan eteläpuolelle suunnitellaan Hervantajärven osayleiskaavan mukaista asuntoaluetta, johon rakennetaan asuinkerrostaloja ja pientaloja. Työ alkaa osayleiskaavan tultua lainvoimaiseksi. Asemakaava 2015. (8192) KOTILAINEN 33. VUORES, ISOKUUSEN 2. VAIHE Isokuusen asemakaavoitus etenee yleissuunnitelman pohjalta Vuoreksen puistokadun itäpuolisella alueella. Alue suunnitellaan pääosin pientaloasumiselle. Asemakaava 2014. (8349) KIVILUOTO 34. VUORES, ISOKUUSI 3. VAIHE Isokuusen asemakaavoitus etenee yleis - suunnitelman pohjalta Isokuusen keskustan palveluiden ja kerrostalokortteleiden sekä pohjoisen osan pientaloalueen asemakaavoituksella. Asemakaava 2015. (8419)TAMMINEN 35. VUORES VÄSTINGINMÄKI Vuonna 2014 laaditaan yleissuunnitelma, jonka pohjalta alue asemakaavoitetaan useammassa vaiheessa. Alueen ensimmäinen asemakaava tulee olemaan pientalopainotteinen. TAMMINEN 36. LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE Vuonna 2013 laaditun yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaava 1 2 vaiheessa tilaa vaativan kaupan ja työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Ensimmäisen vaiheen asemakaava 2014. (8389) KOTILAINEN 37. MULTISILLAN UUSI PÄIVÄKOTI, Lempääläntie Multisillan päiväkodille on suunniteltu uutta sijoituspaikkaa Multisillanpo- lun ja Lempääläntien kulmaan. ASEMA- KAAVA 2015. 38. SARANKULMAN TEOLLISUUS- ALUEEN LAAJENNUS Teollisuusalueelle suunnitellaan laajennusta yleiskaavan mukaisesti. Työ on käynnistynyt selvityksien laadinnalla. Asemakaava 2014. (8456) HAKOLA 39. HÄRMÄLÄ, Sarankulmankatu 20 Rakennusoikeuden tarkistaminen teollisuustonteilla toimistorakentamista varten (8493) HAKOLA/VEIJOLA 40. RAIDELIIKENTEEN MAHDOLLISET ALUEVARAUKSET Vuonna 2014 tutkitaan Tampereelle mahdollisesti toteutettavan modernin kaupunkiraitiotien alustavien linjausten vaatimia aluevarauksia asemakaavoituksen näkökulmasta. LÄNSI Lännen alueella asuinalueita uudistetaan muun muassa Tesoman keskustassa, Haukiluomassa ja Ryydynpohjassa. Pispalan asemakaavojen uudistaminen etenee II vaiheeseen. Myllypuron työpaikka-alueen asemakaavoitus etenee. SUUNNITTELIJAT: Riikka Rahkonen / aluevastaava Jouko Seppänen Minna Kiviluoto Sari Pietilä Maija Villanen 41. TAHMELA, Varala Varalan urheiluopiston alueelle laaditaan toiminnan kehittämisen mahdollistava asemakaavamuutos alueen arvokas rakennuskanta ja ympäristöarvot huomioiden. Kaava valmistunee 2014. (8415) RAHKONEN 42. PISPALA Pispalan asemakaavojen uudistaminen tehdään kolmessa vaiheessa, joista vireillä ovat I-vaiheen Ylä-Pispalan asemakaavamuutokset (8257) ja (8256) sekä II-vaiheen kaavamuutokset Pispalan valtatien varrella (8309) ja Ala-Pispalassa (8310). Asemakaavamuutokset laaditaan yhdyskuntalautakunnan vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen asemakaa- Kilpailuilla tavoitellaan laadukasta Miltä lähivuosien ja vuosikymmenten Tampere näyttää? Hyvään ja laadukkaaseen kaupunkiympäristöön haetaan eväi tä suunnittelukilpailuista. Niitä järjestetään merkittävistä alueista, rakennuksista, silloista ja väylistä. Parhaillaan ovat menossa Asemakeskuksen, Eteläpuiston ja lähialueiden ja Tammelan stadionin sekä Tampere-talon hotellin kilpailut. Tänä vuonna aletaan myös valmistella kilpailua Keskustorilla sijaitsevalle Molinin tontille. Kilpailuilla etsitään monipuolisia tasokkaita vaihtoehtoja ja uusia ideoita kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin ja haastaviin kohteisiin. Kilpailulla saadaan esiin varmasti laadukkaimmat ratkaisuvaihtoehdot annettuun tehtävään, kun mukana on tasokkaita paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä suunnittelutoimistoja. Parhaassa tapauksessa kilpailu tuottaa laadukkaan ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun. Vaikka kilpailuehdotuksista ei löytyisi suoraan ratkaisua, ne antavat jatkosuunnittelulle arvokasta tietoa. Tavoitteita voi tarkastella uudesta näkökulmasta ja jatkaa parhaiden ehdotusten jalostamista toteuttamiskelpoiseksi, kertoo hankejohtaja Tero Tenhunen keskustahankkeesta. Keskeisiin keskustan kohteisiin kuten Keskustoriin ja Molinin tonttiin liittyy varmasti tunteita. Kilpailujen avulla voidaankin visualisoida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja päättäjille ja kaupunkilaisille sekä tuoda esille laajempia nä- 14 TAMPERE-lehti 1 2014

vamuutoksissa sovelletun periaatteen mukaisesti. Tarkoitus on, että vuonna 2014 saadaan hyväksymiskäsittelyyn I- vaiheen asemakaavaehdotukset. II vaihe 2015 2016. KIVILUOTO, RAHKONEN 43. KAARILA, Simolan alue Hutikon- ja Leppäkorvenpuiston peltoalueen eteläosaan Pispan palvelukeskuksen länsipuolelle suunnitellaan uutta asuntoaluetta pääosin ikäihmisten tarpeisiin. (8391) SEPPÄNEN 44. EPILÄNHARJU, Abloyn alue Tohloppijärven etelärannan teollisuusaluetta rautatien varressa muutetaan asuinkerrostalojen alueeksi. Asemakaavamuutos on tarkoitus laatia vuonna 2014. (8525) SEPPÄNEN 45. RAHOLA, Voionmaankatu 32 Raholan perhetukikeskuksen toiminnan loputtua tontille suunnitellaan pientalo- ja pienkerrostaloasumista. Tontille on tarkoitus sijoittaa myös esteetöntä kehitysvammaisten asumista tukipalvelutiloineen. Asemakaavamuutos 2014. (8436) VILLANEN, PIETILÄ 46. TESOMAN RAUTATIEKORTTELI, asuin- ja liikerakentamista Tesomankadun, Tesoman valtatien ja rata-alueen väliselle alueelle valmistellaan asemakaavamuutosta kerrostalojen, päivittäistavarakaupan ja lähijunaseisakkeen mahdollistamiseksi alueelle Tesoman yleissuunnitelman poh jalta. Asemakaavatyö 2014 2015. (8527) RAHKONEN 47. TESOMAN KESKUSTAKORTTELI Kirjaston ja terveysaseman tontti on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön siten, että se tukee Tesoman aluekeskuksen muodostumista. Kirjasto ja terveysasema on tarkoitus siirtää Tesoman liikekortteliin sen valmistuttua. Kaavaehdotus 2014. (8351) PIETILÄ 48. TESOMAN YHTENÄISKOULU JA PALLOILUHALLI Alueelle laaditaan asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Tesoman koulun laajentamisen ja muuttamisen yhtenäiskouluksi sisältäen myös tilat päiväkodille ja nuorisotiloille sekä uuden palloiluhallin rakentamisen koulun pohjoispuolella olevan kentän läheisyyteen. Asemakaava 2014. (8435) RAHKONEN 49. TESOMAJÄRVI, Tesomankuja 6 Nykyisen Tesoman päiväkodin paikalle on tavoitteena kaavoittaa asumista. Asemakaavamuutos 2015. (8538) PIETILÄ 50. IKURI, Taimiston alue I Alueelle kaavoitetaan kerros- ja pientaloasuntoja Tesoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavamuutos 2015. (8539) RAHKONEN 51. HAUKILUOMA I, pientaloasumista Myllypuronkadun varrelle Tyvikadun ja Lintuviidankadun väliselle alueelle suunnitellaan viheryhteyden säilyttävät pientalokorttelit Haukiluoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavamuutos 2014. (8497) KIVILUOTO 52. HAUKILUOMA II, kerrostaloasumista Alueelle kaavoitetaan pääasiassa kerrostaloasuntoja Haukiluoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavamuutokset 2015. (8360) RAHKONEN, KIVILUOTO 53. IKURINKAARI, pientalo- ja pienkerrostaloasumista Myllypuronkadun, Ikurintien ja Haukiluomantien väliselle metsäalueelle kaavoitetaan pääasiassa pientaloasuntoja Haukiluoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavamuutos 2014. KIVILUO- TO (8524) 54. MYLLYPURO, Kolmenkulman toimi tila- ja teollisuusalue Asemakaavaa valmistellaan liike- ja toimistorakentamisen mahdollistamiseksi ja tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa palveluhuoltoasema VT 3:n läheisyyteen. Alueen asemakaavoja on laadittu vaiheittain vuodesta 2009 lähtien. Kolmenkulman alueen asemakaavoitus perustuu Myllypuron osayleiskaavaan. Asemakaavamuutos 2014. (8183) SEP- PÄNEN 55. RYYDYNPOHJA, Vakosuonpuisto Alueelle kaavoitetaan pientaloasuntoja. Alue on kantakaupungin yleiskaavan mukainen täydennysalue. Asemakaavamuutos 2015.(8540) PIETILÄ 56. POHTOLA, Miesmäenpuisto ja Backmanninpuisto Alueelle kaavoitetaan pientaloasumista säilyttäen yleistä puistoaluetta rannassa ja Ryydynkadun ja Pohtolankadun välissä Miesmäenpuiston pohjoisosassa. (8498) SEPPÄNEN Pientalot ovat haluttuja asuntoja. Kaukajärven Hirvikallion uudella omakotialueella nautitaan ulkoilusta. ARI JÄRVELÄ Uusia pientaloalueita ympäri kaupunkia Uusia pientaloasuntoja kaavoitetaan tänä vuonna Vuoreksen Isokuuseen, Linnainmaalle, Tesomalle, Haukiluomaan, Ikuriin ja mahdollisesti Lukonmäkeen. Pientaloasunnolla tarkoitetaan esimerkiksi omakotitaloa, paritaloa, rivitaloa, sivuasuntoa samalla tontilla tai pienkerrostaloa. Pientaloon kuuluu omaa pihaa ja oma kulkuyhteys asuntoon. Pientalojen ulkoalueet ovat jäsenneltyjä ja usein vastuut jaetaan. Erillispientalolla tarkoitetaan perinteistä omakotitaloa. Pientalot ovat haluttuja, mutta uusien alueiden sijoittaminen kaupungin alueelle on haastavaa soveltuvan maan vähentyessä. Siksi rakentamiseen etsitään uudenlaisia ratkaisuja. Pihojen koon tarve on pienentynyt. Ihmiset toivovat omaa pihaa, mutta heillä ei ole mahdollisuuksia tai halua ottaa isoa piha-aluetta hoidettavakseen, kertoo yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen. Kysyntään vastataan muun muassa suunnittelemalla tiiviitä ja matalia, kompakteja pientaloja, joiden pihan koko on perinteistä pienempi. Ison pihan tarpeen pieneneminen näkyy myös tontinjaoissa, joita tapahtuu vuosittain noin 20. Pientalokaavoituksessa suunnitellaan uudestaan kaupunkia, joka on jo suunniteltu, sanoo Montonen. Pientaloteollisuus voisi vastata tarpeeseen rakentaa taloja pienelle tontille. Uudenlaisen suunnittelemisen myötä vaikkapa kaksio voisi olla maatasossa. Monipuolista kaupunkirakentamista Vaihtelevuutta rakentamiseen saadaan myös, kun sijoitetaan pientaloja ja kerrostaloja sekaisin. Rakentamalla kerros- ja pientaloja samalle alueelle syntyy rikkaampaa kaupunkiympäristöä ja monipuolisempaa asuntotarjontaa, toteaa asemakaavapäällikkö Sakari Leinonen. Ihmiset voisivat asua elämän eri vaiheissa erityyppisissä asunnoissa, vaikka asuinympäristö säilyisi samana, Leinonen lisää. Tämän vuoden aikana on tarkoitus kaavoittaa 300 pientaloasuntoa, joista 110 on omakotitaloja. kaupunkiympäristöä kökulmia. Ideat voivat saada hyväksynnän, tai lopputulos voi olla myös, ettei niitä toteuteta, Tenhunen pohtii. Tänä vuonna ratkeaa useita kilpailuja Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälinen suunnittelukilpailu ratkeaa toukokuussa. Tehtäväksi annettiin ideoida laadukas, kaupunkikuvaan ja maisemaan sopiva asuinalue sekä monipuolinen virkistysalue rantavyöhykkeelle. Asemakeskuksen suunnittelukilpailu ratkeaa lokakuussa. Alue kattaa rautatieaseman ja ratapihan lähialuei neen sekä liittyy Tullin ja tulevan Keskusareenan alueisiin. Kilpailussa alueelle ideoidaan kaikkia liikennemuotoja palveleva asemakeskus, liiketiloja, palveluja ja asuntoja. Asemakeskus tukeutuu nykyiseen rautatieasemaan. Kaukoliikenteen linja-autoterminaalille etsitään sopiva paikka, mahdollisesti maan alta Helsingin Kampin tyyliin. Alueelle tulee myös hyvät kävely- ja pyöräilyyhteydet sekä pyöräparkit. Ydinkeskusta pikemminkin laajenee kuin siirtyy Tullin ja Tammelan suuntaan. Koska hankkeessa on monia toimijoita ja siihen vaikuttavat suhdanteet, rakentuminen voi kestää, Tenhunen arvelee. Tammelaan ideoidaan suunnittelukilpailulla uusi 6 000 7 000 katsojan jalkapallostadion, johon yhdistyy asuin-, asuntola-, liike- ja toimistotilaa. Hankkeessa on huomioitu myös kaupunkilaisten osallistuminen. Viime vuoden lopulla järjestettiin asukastilaisuus, ja valmiita kilpailutöitä on myös tarkoitus esitellä yleisölle, kertoo projektiarkkitehti Elina Karppinen. Kilpailu ratkeaa elokuussa. Varsinainen kaavoitus alkaa yleensä ideakilpailun ratkettua. Laajemmista hankkeista tehdään myös yleissuunnitelma. Laatu pidetään loppuun saakka Suunnittelukilpailut voivat koskea laajempaa aluetta, yksittäistä tonttia tai esimerkiksi siltaa. Kilpailujen tuloksena kaupunkikuvassa näkyy laadukkaita rakennuksia ja alueita. Suunnittelukilpailujen avulla ideoituja kohteita ovat muun muassa palkittu Laukonsilta, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Sammon lukio, Tampellan alue, Keskustori ja Nalkalantorin senioritalo sekä tuleva Ranta-Tampella. Kilpailu on järjestetty myös valmistuvasta Lielahti-keskuksesta ja Tamperetalon hotellista, joka noussee Kalevantien ja Yliopistonkadun kulmatontille. Kilpaluilla tavoiteltu laatu on saatava lopputulokseen. Muun muassa rakentamistapaohjeet, rakennuslupavaihe ja kaupunkikuvatoiminta ovat keinoja, joilla varmistetaan rakentamisen laatua. Kaupungin yksiköiden välisellä laajalla yhteistyöllä laatu saadaan pidettyä hankkeen loppuun saakka, Elina Karppinen toteaa. TAMPERE-lehti 1 2014 15

HANNU VALLAS Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituksen vaiheet KAAVOJEN ja muiden maankäytön suunnitelmien laadintaprosessit vaihtelevat niiden laajuuden ja merkityksen mukaan. Tampereella vireillä olevien kaavojen ja maankäytön suunnitelmien materiaali on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä. Lisäksi materiaalia on yleensä myös kaavoituksen internetsivuilla ja joissain tapauksissa aineistoa toimitetaan muun muassa suunnitelma-alueen lähellä olevaan kirjastoon tutustumista varten. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan tässä kaavoituskatsauksessa, erillisessä kuulutuksessa, internetissä tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville ja josta voi esittää mielipiteitä. Merkittävissä kaavoissa voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käydään vuoropuhelua työn aikana. Suunnittelualueelta laaditaan selvityksiä ja tarkennetaan työn tavoitteita. Niiden pohjalta tehdään luonnoksia, joiden vaikutuksia arvioidaan. Luonnos tai luonnokset asetetaan nähtäville, ja niistä ilmoitetaan lehdissä ja kaupungin internetsivuilla. Kuntalaisilla KAAVOITUSKATSAUKSEEN on koottu vuoden aikana tehtäviä merkittäviä kaavoituksen työkohteita. Asema- ja yleiskaavoituskohteista sekä selvityksistä on lyhyt kuvaus, samoin maakuntakaavoituksesta ja seudullisesta suunnittelusta. Vuoden aikana voidaan aloittaa myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavalla suunnitellaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Maakuntakaava puolestaan ohjaa yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Kaavoituksen ja yleissuunnittelun ohella ja jo niitä ennen tehdään erilaisia selvityksiä esimerkiksi ympäristö- ja liikenneasioista. Yleissuunnitelmia tehdään erityisesti täydennysrakentamista var ten. Niissä muodostetaan visio aluekokonaisuudesta, esimerkiksi kokonaisesta kaupunginosasta. Yleissuunnitelmat johtavat asemakaa voi hin ja mahdollistavat korttelia tai tonttia laajemman kuvan saamisen alueesta. Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat enimmäkseen kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Myös maanomistaja voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta tai muuttamisesta. Kaavoituksessa pyritään siihen, että kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset ja kaavoitukseen jollain tavalla osalliset tahot saisivat kaavoituksesta tietoa jo alkuvaiheessa. Silloin mielipiteitä on myös helpointa ottaa huomioon. Kaavaprosessin aikana sovitetaan tavoitteita ja erilaisia mielipiteitä yhteen mahdollisuuksien mukaan. Maakuntakaavoitus PIRKANMAALLA maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä muussa alueiden käytön suunnittelussa. Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaava, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) sekä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka). Vireillä oleva maakuntakaava Pirkanmaalla on vireillä uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavan kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Koko kaavaprosessin arvioidaan kestävän vuoteen 2016. Kaavaluonnoksen pohjana maankäyttövaihtoehdot Maakuntakaavaluonnos laaditaan vuoden 2014 aikana. Se pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtoihin ja niistä laadittuun vaikutusten arviointiin. Yleispiirteisten vaihtoehtojen avulla käydään koko maakunnan laajuista arvokeskustelua ja tehdään tarvittavat maankäytön linjaratkaisut maakuntakaavaluonnoksen suunnittelua varten. Maankäyttövaihtoehdot ovat julkisesti nähtävillä keväällä 2014. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavaa varten laaditaan useita taustaselvityksiä. 2014 vireillä ovat muun muassa: Pirkanmaan tuulivoimaselvitys (Voimaa tuulesta Pirkanmaalla) valmistui tammikuussa 2013. Työtä on jatkettu vuoden aikana potentiaalisten ketjumaisten tuulivoima-alueiden kartoittamisella ja niiden vaikutusten arvioinneilla. Pirkanmaan Poski -hankkeen (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen näkemys kiviaineshuollon tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä huomioiden luonnonvarojen kestävä käyttö. Pirkanmaan liitto ja Liikennevirasto päättivät yhteisesti keväällä 2012 käynnistää Tampereen läntisen ratayhteyden ja Tampereen järjestelyratapihan siirron maankäyttövaraustyön suunnittelun osana Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimista. Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti -selvitys käynnistyi keväällä 2013. Työ jatkuu vuoden 2014 aikana. Selvityksen tavoitteena on joukkoliikenteen käytön lisääminen sujuvia matkaketjuja kehittämällä. Palveluverkkoselvityksessä keskeisessä osassa ovat julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuuden ja yhteiskuntarakenteeseen kytkeytymisen kysymykset Pirkanmaalla vuonna 2040. Syksyllä käynnistetyn työpaikkaselvityksen tarkoituksena on määrittää Pirkanmaan työpaikka-alueiden laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnissa keskitytään Pirkanmaan maakunnalle ominaisten ilmiöiden esiin nostamiseen. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Suunnitelman toteuttamisesta on sovittu aiesopimuksella 2012. Yhteystiedot ja lisätietoja: www.pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista järjestetään yleisötilaisuuksia. Luonnos valmistellaan ehdotukseksi, jossa pyritään ottamaan huomioon nähtävilläolon aikana esitettyjä mielipiteitä. Ehdotuksesta pyydetään tarpeen mukaan lausuntoja. Ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Ehdotus kuulutetaan ilmoitusvälineissä nähtäville, jolloin kaavasta on mahdollista tehdä muistutuksia. Ehdotusta voidaan esitellä yleisötilaisuudessa. Mahdollisten muistutusten pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia ehdotukseen ja vastataan muistutuksiin. Asemakaavaehdotus, mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka hyväksyy kaavan tai esittää kaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Valtuusto hyväksyy kaavat päätöksellä, josta on mahdollisuus vielä valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymispäätös kuulutetaan ilmoitusvälineissä. Maankäytön suunnittelu on osa kaupunkiympäristön kehittämistä Maankäytön suunnittelu laatii ja tilaa yleis- ja asemakaavoja ja yleissuunnitelmia sekä valmistelee poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarveratkaisuja. Yksikkö vastaa omalta osuudeltaan seutuyhteistyöstä ja kaupunkikehityksestä sekä kaavoitusohjelmien laadinnasta. Maankäytön suunnitteluun kuuluu yleiskaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun ja asemakaavoituksen toiminnat. Taru Hurme Suunnittelujohtaja p. 040 806 2601 Elina Karppinen Vs. Asemakaavapäällikkö p. 040 8004908 Hanna Montonen Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö p. 040 801 6952 Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö p. 040 801 6917 16 TAMPERE-lehti 1 2014

Elävä kaupunki Elonpolkuja tallaa jo sata kumppanusta Kaupunki sai oman Eläinlääkärit Kirsi Hammar ja Jyrki Haapasalmi tutkivat Monakoiraa. eläinlääkäriaseman ELONPOLKUJA-yhteistyöverkosto täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Elonpolkuja on lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin muodostama yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on verkoston tunnuslauseen mukaisesti tuoda iloa, vireyttä ja hyvää oloa ikäihmisille. Yhteistyöverkoston toiminnan ajatuksena on, että jäsenyhteisöjen toimiessa yhdessä voidaan tehdä ja saavuttaa enemmän kuin yksittäisinä yhdistyksinä. Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kautta järjestetään erilaisia ikäihmisille suunnattuja, ilmaisia ja kaikille avoimia tapahtumia. Ohjelmaa riittää ympäri vuoden: esimerkiksi kevään aikana järjestetään Kyky 2014 Gaala sekä Kevätkävely. Tapahtumilla pyritään edistämään ikääntyvien terveyttä, hyvinvointia ja itsemääräämisoikeutta. Juhlavuoden tapahtumakalenteri löytyy muun muassa Tampereen kaupungin nettisivuilta: www.tampere.fi/elonpolkuja. Tampereen kaupungin eläinlääkäripalvelut uudistuivat vuoden alussa, ja kaupungin oma eläinlääkäriasema aloitti Lielahdessa. Pieneläinpäivystys hankitaan ostopalveluna ja suureläinpäivystys järjestetään kahdeksan kunnan päivystysringissä. Kaupungilla ei ole ollut muutamaan vuoteen omaa eläinlääkäriasemaa, mutta nyt se katsottiin tarpeelliseksi. Eläinlääkintähuolto on kokonaisuus, ja näin saamme laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, jotka ovat lähellä kuntalaisia. Praktikko eläinlääkäreitä tarvitaan myös valvontaeläinlääkärin tueksi valvonta- ja eläinsuojelutehtävissä, perustelee ympäristöterveyspäällikkö Merja Bojang. Tampere vastaa nyt myös Oriveden ja Juupajoen eläinlääkäripalveluista. Lielahden eläinlääkäriasemalla työskentelee kaksi eläinlääkäriä, Kirsi Hammar ja Jyrki Haapasalmi. He vii let tävät usein navetoissa ja talleilla, mutta ottavat vastaan Lielahdessa myös pieneläinasiakkaita, kuten kissoja ja koiria. Pääpaino on suureläinten hoidossa, sillä kunnalla on lakisääteinen vastuu järjestää tuotantoeläimille akuutti eläinlääkäriapu. Eläinlääkäriasemalta varataan aika arkisin kello 8 15 numerosta 03 5654 4780. Numero on myös neuvontapuhelin eli arvioimme hoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Jos emme ole paikalla, vastaajaan voi jättää viestin ja otamme yhteyttä, eläinlääkärit kertovat. Eläinlääkärit keskittyvät perusterveydenhuoltoon Uudelle asemalle on saatu toimivat tilat, ja varustuskin alkaa jo olla kohdillaan. Asemalle rakennetaan vielä hevosten pakkopilttuu. Se on pieni hoitokarsina, jossa hevonen ei pääse potkimaan tutkimuksia tehtäessä. Aika moni kollega on saanut joskus hevosen kaviosta, eläinlääkäri Kirsi Hammar selventää. Eläinlääkäriasemalla on perusvarustus, mutta esimerkiksi röntgenlaitetta ei ole. Eläinlääkärit kertovatkin keskittyvänsä eläinten perusterveydenhuoltoon, ja asemalla onnistuvat myös leikkaukset uudessa leikkaustilassa. Kissojen ja koirien yleisimpiä sairauksia ovat virtsatietulehdukset, virtsakiviongelmat, suolistovaivat ja ripuli sekä vanhemmilla eläimillä munuaissairaudet. Suureläinpuolella eläinlääkäreitä työllistävät lehmien halvaukset, hevosten ähkyt ja haavat. Hevoset alkavat olla suureläimistä suurin potilasryhmä, Jyrki Haapasalmi kertoo. Haapasalmi ja Hammar osallistuvat myös Tampereen, Oriveden, Juupajoen, Kangasalan, Pälkäneen, Valkeakosken, Akaa ja Urjalan suureläinpäivystysrinkiin. Päivystysmatkat voivat olla pitkiä, ja eläinlääkärin aikaa kuluu myös autossa, jonka takakontti ja -istuimet on pakattu täyteen laitteita, varusteita ja lääkkeitä. TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Ari Järvelä Eläinlääkäripalvelut Tampereen eläinlääkintähuollon vastaanotto Turvesuonkatu 15, 33400 Tampere www.tampere.fi/liikuntajavapaaaika/elaimet/elainlaakaripalvelut Vastaanoton ajanvarausnumero 03 5654 4780 arkisin klo 8 15 Päivystysnumerot Arkisin klo 15 08, viikonloppuisin ja arkipyhisin Suur-/hyötyeläinpäivystys 03 5654 4700 Pieneläinpäivystys 03 5654 4777 Pieneläinpäivystyksen vastaanotto Arkisin klo 15 2 2 Univet Tampere, Kuokkamaantie 4, 33800 Tampere Arkisin klo 22 08, viikonloppuisin ja arkipyhisin Univet Hattulan Eläinsairaala, Päivärinne 1, 13880 Hattula Tule keskustelemaan ikäihmisten palveluista KESKUSVIRASTOTALON valtuustosalissa Aleksis Kiven katu 14 16 C järjestetään Ikäihmisten foorumipäivä torstaina 20. maaliskuuta klo 8.30 14.30. Päivän teemana on Oman elämänsä asiantuntija. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijaluentoja ja keskustellaan ryhmissä, miten ikäihmisten hyvinvointia tulisi edistää sekä palveluja kehittää. Lisäksi päivän aikana on mahdollisuus tutustua Tampereella käynnissä oleviin ikäihmisiä koskettaviin hankkeisiin. Osallistujille on tarjolla kahvia ja sämpylää. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki ikäihmisten asioista kiinnostuneet. Mukaan mahtuu 170 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittaudu 10.3. mennessä johanna.sola@tampere.fi tai puhelimitse 040 778 9599. TAMPERE-lehti 1 2014 17

Tampereen tekijä Ta mper eree ee n tekijö jöit itä on noin 15 000 0, er ilai sia te htäv ä- nimi mikk kkei eitä kau aupu pung ngil illa la on lähe s 90 0. Jutt ttus arja jass ssa esit itel lään än Tam pere en teki kijö itä ty ön sä ääre ress ä. Tesoman koulun 9Fluokka on saanut biologiassa Juha Järven opastuksella luut järjestykseen ja lähtee nyt opiskelemaan lihaksia. Mitä tarvitaan, että käden saa koukistettua? Tehtävää ratkaisemassa Milla Länsiö. Reilua meininkiä Tessulla Vekarat. Tesoman koulun biologian ja maantiedon opettaja Juha Järvi käyttää sanaa luontevasti ja ystävällisesti yläkouluikäisistä oppilaistaan. Vekaroitten kanssa oleminen on Järvelle opettajantyön suurin juju. Minulla on täällä noin 400 reipasta työkaveria. He ovat siinä iässä, että elämässä tapahtuu paljon, ja siinä on ilo olla mukana ja tukena, Juha Järvi kuvaa. Järvi näkee oppilaissaan paljon positiivista energiaa ja uskoa tulevaisuuteen. Joka vuosi koulusta valmistuu suuri joukko nuoria jatkamaan elämässään eteenpäin, ja Järven mukaan heidät voi päästää matkaan luottavaisin mielin. Nuorten ongelmista puhutaan paljon julkisuudessa, mutta suurimmalla osalla homma hoituu oikein kelvollisesti. Toki huolia ja murheita joskus tulee, mutta ne kuuluvat kasvuun ja opettaja voi olla niissä apuna. Tesomalainen meininki Juha Järvi on kotoisin Porista, ja työhuoneen seinällä roikkuu edelleen Ässien patasydän. Tampereelle Järvi muutti perheineen vuonna 2000 ja on työskennellyt siitä lähtien Tesoman koulussa. Opettaminen on kyllä minun juttuni. Yhtään ei tarvitse miettiä, että mitä jos sittenkin olisin jäänyt yliopistolle ja ryhtynyt tutkijaksi, Järvi toteaa. Opiskelusta uutta puhtia työhön AMMATTIKORKEAKOULUJEN tarjoamat ylemmät tutkinnot on suunniteltu syventämään työelämässä jo hankittua osaamista. Kirjainlyhenne yamk antaa kelpoisuuden sellaisiin asiantuntijatehtäviin, joissa vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa. Viime vuonna Tampereen ammattikorkeakoulusta Tamkista valmistui noin 200 uutta yamk-tutkinnon suorittanutta. Tutkinnot on suunniteltu siten, että ne voi suorittaa joustavasti työn ohessa. Opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus verkostoitua eri alojen osaajien kanssa, ja 18 TAMPERE-lehti 1 2014 opittua voi soveltaa suoraan omaan työhön, sanoo Merja Sinkkonen, joka toimii Tamkissa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuspäällikkönä. Sinkkosen mukaan tutkinnoilla vastataan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Ammattikorkeakoulun ylempi tutkinto eli Master s Degree ja yliopiston maisterin tutkinto ovat luonteeltaan erilaisia, mutta samantasoisia tutkintoja, Sinkkonen sanoo. Henna Laitinen opiskelee ylempää amk-tutkintoa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Laitinen näkee kehittyneensä omassa ammatissaan huimasti opintojen aikana. Samalla työ Metson ja Valmetin työterveyspalveluissa on saanut uusia näkökulmia. Opiskelu työn ohessa on rankkaa, mutta se myös antaa omaan työhön uutta energiaa. Opiskelu on avannut silmäni, ja olen alkanut katsoa työpaikallani asioita uudella tavalla, Henna Laitinen sanoo. Laitinen kertoo valinneensa juuri tämän tutkinnon siksi, että siihen kuuluu laajasti johtamisen opintoja. Tutkinto perehdyttää myös ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden terveyden edistämiseen. Koulutusohjelmasta valmistuneet voivat toimia alalla asiantuntija- tai esimiestehtävissä. Hakuaika ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin on 3.3. 1.4.2014. Infotilaisuus koulutuksista järjestetään Tampereen ammattikorkeakoulussa 5.3. kello 17. Opiskelu työn ohessa on rankkaa, mutta se myös antaa omaan työhön uutta energiaa, kertoo Henna Laitinen. ARJA HAUTALA

Lasten ja nuorten Tampere Opetuksen rinnalle tulivat muutaman vuoden jälkeen myös koulun apulaisrehtorin tehtävät. Järvi on tykästynyt koulun tesomalaiseen meininkiin. Ilmapiiri on täällä harvinaisen leppoisa, ihmiset viihtyvät työpaikallaan ja asioista uskalletaan puhua, hän kertoo. Meininkiin kuuluu sekin, että oppilaat ovat toisaalta reilusti työkavereita, mutta toisaalta aikuiset kuitenkin asettavat koulussa rajat. Molemminpuolinen arvostus, vuorovaikutus ja fiksu käytös antavat oppilaille hyviä eväitä myöhempäänkin elämään, vaikka kaikki tunneilla opetettu tieto ei päässä pysyisikään. Vekaroiden kanssa tulee esimerkiksi juteltua monennäköisistä asioista, arjen jutuista maailmanmenoon, ja lisäksi he kyselevät tunnilla reippaasti, kun kysyttävää on, Järvi kertoo. Oman lisänsä tesomalaiseen meininkiin tuovat vielä oppilaiden vanhemmat, koulun entiset oppilaat sekä alueen yhteisöt ja yritykset, jotka kaikki voivat osallistua koulun elämään yhdistysten kautta. Yhteistyö on tuottanut koululle muun muassa monenlaisia tapahtumia. Keväinen mopomessu esimerkiksi päräyttää nuorten kulkupelit mukavassa hengessä ajokauden alkuun, Järvi sanoo. Metsäänkin mennään Biologia on ollut aina Juha Järven kiinnostuksen kohteiden kärjessä. Kaikenlaista samoilua ja bongausta olen harrastanut pienen ikäni ja toivon, että innostus välittyy myös oppilaille. Tesoman koulussa on hyvät mahdollisuudet lähteä oppitunnilla luontoon. Lähellä on Tohlopinjärvi ja hienoja metsiä, joissa käydään sekä oppimassa että rauhoittumassa ja fiilistelemässä. Joskus on paikallaan vaikkapa sellainen harjoitus, että jokainen on hetken aikaa hiljaa ja yksinään ja seurailee muurahaisten puuhia, Järvi kertoo. TEKSTI Päivi Stenroos KUVA Ari Järvelä Kirjaston palvelut tutuiksi koululaisille Tampereen kirjastoissa järjestetään koululaisille kirjavinkkausta ja opetetaan tiedonhankintataitoja. Tä män vuoden alusta koululaiset ovat harjoitelleet tiedonhakua tietokoneen lisäksi älypuhelimilla ja tableteilla. Pääkirjasto Metsossa on noin kymmenen tablettia varattuna nuorten käyttöön tiedonhakuopetuksessa. Tehtävät ovat netissä, joten kirjastokäyntien lisäksi niitä voi tehdä kaikkialla, missä on pääsy nettiin. Vastaukset tehtäviin etsitään Pikiverkkokirjastosta. Alakoululaisille, yläkoululaisille ja lukiolaisille on suunniteltu omat tehtäväsarjansa. Tiedonhakua on opetettu kirjastossa jo monia vuosia, mutta nyt on siirrytty opetukseen mobiililaitteilla. Koululaisryhmät ovat tehneet tehtäviä mielellään, pedagoginen informaatikko Mervi Hietanen kertoo. Kirjavinkkaus-tilaisuuksissa koululaisille kerrotaan teoksen juonesta sen verran, että kirja alkaa kiinnostaa. Loppuratkaisua ei paljasteta. Lisäksi kirjastossa järjestetään musiikkivinkkauksia. Kirjavinkkaus on antoisaa, kun huomaa, että nuoret innostuvat kirjoista. Toisinaan koululaiset päätyvät jopa kilpailemaan kiinnostavan kirjan lainaamisesta, Hietanen sanoo. Kirjastokäynnillä oleva Aleksanterin koulun 4R-luokka tekee tiedonhakutehtäviä innokkaasti. Tehtävät ovat kivoja, vaikka eivät ihan helppoja. Tietokoneella ja tabletilla tekeminen on mukavaa, sanovat ensi kertaa tehtäviä kokeilevat Miriam Shange ja Lilli Takala. Aino Marjamäki ja Matilda Vähäsantanen ahertavat mielellään tiedonhakutehtävien parissa. Tiedonhakuopetusta annetaan alakoulun 2.- ja 4.-luokille sekä yläkoulun 7.-luokille, kirjavinkkausta erityisesti 3.-luokkalaisille. Silti kaikki luokat ovat tervetulleita kirjastoon vinkkauskäynnille. Lisäksi 9.-luokkalaisille järjestetään kirjallisuusaiheisia opetuksia. Viime vuonna tiedonhankinnan opetuksissa kävi 245 peruskoulu- ja päiväkotiryhmää eli yhteensä 4 700 lasta ja nuorta. Koululaisten kirjavinkkauksia oli viime vuonna 160 kertaa ja niihin osallistui 3 200 oppilasta. Yhteistyö koulujen kanssa on kirjastolle kätevä tapa tavoittaa koko ikäluokka ja kertoa kirjaston palveluista ja mahdollisuuksista. TEKSTI Anna Kankainen KUVA Ari Järvelä www.tampere.fi/kirjasto/tiedonhaku Nuorten chatissa vietetään aikaa, kysellään ja avaudutaan KAUPUNGIN nuoriso-ohjaajat ovat siellä, missä nuoretkin. Viime marraskuussa nettiin avattuun nuorisopalveluiden SaySome-chattiin on osallistunut jo yli 70 keskustelijaa. Nuoret tulevat hengailemaan, kyselemään ja avautumaan chattiin. Sinne on muodostunut jo kymmenhenkinen vakikeskustelijoiden joukko, nuoriso-ohjaaja Johanna Virolainen kertoo. Chat on auki tiistai- ja torstai-iltaisin. Keskusteluun osallistuu aina kaksi nuoriso-ohjaajaa, joiden tehtävänä on rohkaista rupatteluun ja vastailla nuoria askarruttaviin kysymyksiin. Nuoret ovat jutelleet SaySome-chatissa esimerkiksi koulunkäynnistä, nuoren työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, syömishäiriöistä ja harrastusmahdollisuuksista. Palveluun voi kirjautua nimimerkillä, mikä saattaa madaltaa kynnystä avoimeen keskusteluun. Nuoriso-ohjaajan mielestä verkkokeskustelu on luontevaa, mutta siinä on myös haasteensa. Ilman eleitä ja ilmeitä on toisinaan vaikeaa tietää, mitkä jutut ovat vitsejä ja mitkä totista totta. Esitämme nuorille paljon jatkokysymyksiä, jotta saamme selville, mistä on milloinkin kyse, Virolainen kertoo. Luvassa mielenkiintoisia teemailtoja Nuorisopalveluiden johtava koordinaattori Janne Taiponen kertoo, että keväällä SaySome-chatissa järjestetään teemailtoja, joita kutsutaan jameiksi. Niihin osallistuu nuorisopalveluiden työntekijöiden lisäksi aina jonkin alan asiantuntija, kuten poliisi tai koulukuraattori. Olemme tavanneet chattiin osallistuneita nuoria kasvotusten ja valmistelleet yhdessä teemailtojen sisältöä, Taiponen sanoo ja kannustaa myös nuorten vanhempia mukaan suunnittelemaan. SaySome on osa nuorisopalveluiden Call me anytime -hanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kannustaa kaikkia välittämään toisistaan. Jos hanke saa jatkorahoitusta, myöhemmin keväällä ryhmächatin rinnalle avataan kahdenkeskinen chat-päivystys, jossa nuori pääsee keskustelemaan halutessaan esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa. TEKSTI Päivi Pajula KUVA Ari Järvelä SaySome-chat on avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 18 21. www.nuortentampere.fi/saysome Nuori, onko sinulla tylsää tai tunnetko olosi yksinäiseksi? Klikkaa itsesi SaySome-chattiin juttelemaan muiden tamperelaisnuorten kanssa. TAMPERE-lehti El E-l 1 2014 19

Elävä kaupunki Kulttuuriluotsi Meri Kaarne ja luotsattava Kim Heino ovat vaikuttuneita TR1:n valokuvanäyttelyn hienoista töistä. Kulttuuriluotsi tulee kaveriksi museoon Mahtava maisema. Tuo yksinäinen lintu jotenkin korostaa valokuvan jylhyyttä. Meri Kaarne katsoo TR 1:n näyttelytilassa Finlaysonilla Kristian Kaarnan koko seinän levyistä valokuvaa. Vieressä on Kim Heino, joka on yhtä vaikuttunut hienosta maisemasta. Kaarne on yksi Tampereen paristakymmenestä viime syksyn aikana koulutetusta kulttuuriluotsista, jotka aloittivat vapaaehtoistyönsä tammikuussa. Tittelistään huolimatta luotsi ei yritäkään olla asiantuntija. Hänen tehtävänsä on antaa vertaistukea ja madaltaa kynnystä kulttuuripalvelujen käyttämiseen. Kulttuuriluotsi katsoo näyttelyitä yhdessä luotsattavan kanssa. Tämä merkitsee itsellekin paljon. Näkökulma laajenee, kun jakaa ajatuksiaan, sanoo Meri Kaarne. Ihmisten parissa viihtyvä Kaarne pitää uudesta tehtävästään. Muiden kanssa keskusteleminen motivoi. Sekin vaikuttaa, että kulttuuriluotsi pääsee luotsattavansa kanssa ilmaiseksi Tampereen museoihin. Myös muita vapaaehtoistöitä Jo vuonna 2006 Jyväskylässä kehitetty ja myös muualle Suomeen levinnyt kulttuuriluotsi-idea lähtee siitä tiedosta, että monelle lähtö yksin esimerkiksi taidenäyttelyyn on vaikeaa. Nyt epäröivä voi tilata itselleen ilmaisen vapaaehtoistyötä tekevän kulttuuriluotsin. Tampereella tilaajina ovat olleet muun muassa ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset. Julkisuudessa eniten näkyvän näyttelykaveruuden lisäksi kulttuuriluotseja on mukana Vapriikin kuva-arkiston kokoelmatyössä ja Tampellan alueen kulttuuriperintötyössä. Kulttuuriluotsi Meri Kaarne on saanut asiakkaita esimerkiksi rikos- ja päihdekierteessä olevia ihmisiä kuntouttavasta vertaistukiyhdistyksestä Kris-Tampereesta, jonka jäsen hän on. Siellä hän on tavannut myös Kim Heinon, joka on yhdistyksessä työkokeilussa. Olin heti valmis, kun Meri kertoi mahdollisuudesta katsoa näyttelyitä hänen kanssaan. Yksin en olisi lähtenyt. Sen verran ujo ja ennakkoluuloinen olen, kertoo Heino, joka vapautui jokin aika sitten vankilasta. Hän pitää näyttelyvierailuja oman kuntoutusprosessinsa osana. Olen saanut uusia näkökulmia maailmaan. Elämyksiä ja osallisuutta Tampereella vapaaehtoisia koordinoi Pilvi Tuomainen, joka on itsekin aiemmin työskennellyt vapaaehtoisena luotsina Jyväskylässä. Hän on nähnyt, että työ on merkityksellistä. Museonkäynti tuottaa elämyksiä, vähentää yksinäisyyden tunteita ja lisää osallisuutta. Monelle museon kynnys saattaa olla korkea niin henkisesti kuin fyysisestikin. Syynä voi olla esimerkiksi liikkumisen haasteet tai tottumattomuus. Jokainen täysi-ikäinen voi kotipaikkakunnasta riippumatta käyttää Tampereen kulttuuriluotsien palveluita. Museokaveria kaipaava ottaa yhteyden Pilvi Tuomaiseen ja ilmoittaa, milloin haluaa mennä museoon. Tuomainen etsii sopivan luotsin. Museokäynti ja luotsin palvelut ovat maksuttomia. Luotsauksen piirissä ovat Vapriikki, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseo, Muumilaakso, TR1 Taidehalli, Rupriikki ja Työväenmuseo Werstas. Kesällä kohteena on myös Amurin työläismuseokortteli. Kulttuuriluotsin matkaan voi lähteä kerrallaan enintään viisi vierasta. Jyväskylän pioneerityö palkittiin äskettäin pohjoismaisella kulttuurikasvatuspalkinnolla. Tiedot kertovat, että kaupungin museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet kulttuuriluotsien työn käynnistymisen jälkeen. Lisätietoa toiminnasta saa verkkosivulta www.tampere.fi/taite tai soittamalla Pilvi Tuomaiselle numeroon 040 806 3910. TEKSTI Matti Wacklin KUVA Ari Järvelä Kalastuslupia Tampereen vesille saa myös verkosta KALASTUS- JA RAVUSTUSLUVAT Tampereen vesille voi nyt lunastaa verkkokaupasta osoitteessa www.kalapassi.fi. Kalapassin verkkokaupassa ovat myynnissä vieheluvat Tammerkoskelle sekä verkkoluvat ja muut pyydysluvat Näsijärvelle, Pyhäjärvelle, Pulesjärvelle, Tohloppijärvelle ja Sääksjärvelle. Ravustusluvat Näsi- ja Pyhäjärvelle ovat ostettavissa verkkokaupan kautta toukokuun alusta alkaen. Kalapassin verkkokaupassa on välityksessä myös laaja valikoima muita kalastus- ja ravustuslupia Pirkanmaan vesille muun muassa Kalapassin vieheluvat Näsi- ja Pyhäjärvelle. Maksettuaan luvat omilla verkkopankkitunnuksillaan kalastaja saa kalastusluvan. Pyydyslupia lunastaneelle verkkokauppa lähettää lisäksi pyydysmerkit. Pyydyslupia voi edelleen lunastaa myös kaupungin kassalta osoitteesta Puutarhakatu 6 G. Tammerkosken kalastuslupia on saatavissa myös esimerkiksi Koskipuiston ravintolan seinustalla olevasta kalastuslupa-automaatista. Kalastusasetuksen mukaiset yleiset lohikalojen alamitat nousivat vuoden alussa. Pirkanmaan vesissä järvitaimenen (kuvassa) ja järvilohen uudet alamitat ovat 60 cm. Harjuksen alamitta on 35 cm. 20 TAMPERE-lehti 1 2014