Kunnanhallitus 61 20.02.2012 Kunnanhallitus 82 12.03.2012 Työyhteisötoimikunta 4 16.03.2012 Valtuusto 21 28.03.2012 Lausunnon antaminen kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista /valtiovarainministeriö 2693/00/000/2012 KHALL 61 Valtiovarainministeriö pyytää kunnanvaltuuston lausuntoa otsikossa mainituista asioista. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihallinnon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Myös tätä varten tarvitaan vahvoja peruskuntia. Kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta käynnistyvän selvityksen pohjalta valmistellaan rakennelaki, joka korvaa vielä voimassa olevan PARAS -puitelain. Selvitystä varten asetettu virkamiehistä koostuva työryhmä luovutti esityksensä hallinto- ja kuntaministerille 8.2.2012. Selvitys koostuu kahdesta osasta, joihin ministeriö pyytää valmiilla lomakkeella kuntien vastaukset. Selvityksen 1. osassa on laaja katsaus aiemmista uudistuksista, uudistuksen tarpeista ja tavoitteista, perustuslain asettamista reunaehdoista, uudistuksen tarkastelunäkökulmista, toteuttamistavoista sekä muutostuesta. Toisessa osassa on alueellinen tarkastelu maakunnittaisista kuntaja palvelurakenne-esityksistä. Kuntien kuulemiset järjestetään helmi-maaliskuussa. Niissä jokaisella kunnalla on mahdollisuus käyttää 4 minuutin puheenvuoro sekä käydä keskustelua. Aluetilaisuuksissa sekä lausuntomenettelyllä tapahtuvan kuulemisen jälkeen hallitus tekee linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä sekä uudesta kuntarakenteesta. Oma alueellinen tilaisuutemme on Oulussa 19.3.2012. Lausunto on annettava 13.4.2012 klo 16 mennessä sähköisessä muodossa vastauslinkin kautta. Kysely jakaantuu kahteen osaan: 1) kunnan lausunto kunnallishallinnon raken-
ne-työryhmän raportista 2) kunnan näkemyksiä muihin kuntauudistukseen liittyviin hankkeisiin -kuntalain kokonaisuudistus -kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen -kuntien tehtävien arviointi -lisänäkemyksiä Luvussa 4 on kuvattu uudistuksen tarpeita ja tavoitteita. Luvun 9 johtopäätöksissä todetaan keskeisten kuntarakenteiden muutospaineiden ja uudistuksen tarpeiden liittyvän alla oleviin asioihin: väestökehitys ja väestörakenteen muutokset, kuntien talouskehitys, palvelujen järjestämisen edellytykset sekä tarve eheyttää yhdyskuntarakenteita. Luku 4: Väestökehitys ja muuttoliike / yhteenveto: Väestö- ja väestörakenteen muutokset vaikeuttavat ratkaisevalla tavalla kuntien mahdollisuuksia vastata peruspalveluiden järjestämisestä. Erityisen haasteellinen tilanne on Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Väestökehityksen ja väestörakenteen muutosten johdosta alueet ja niiden haasteet erilaistuvat entistä enemmän. Muutokset edellyttävät merkittävää kuntarakenteiden, palvelurakenteiden ja palveluprosessien uudistamista. Väestörakenteen kehityksen, työikäisen väestön vähenemisen sekä kuntien henkilöstön voimakkaan eläköitymisen vuoksi kunnilla on vaikeuksia saada riittävästi henkilöstöä. Palvelutarpeen kasvu kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin ja samanaikaisesti palvelualoittain eläkepoistuma on suurin terveydenhuollossa. Alueellisesti eläkepoistuma ja väestörakenne vaikeuttavat palvelujen järjestämistä erityisesti Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Väestörakenteen heikentyminen, erityisesti yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu, merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen lisääntymistä, mikä haastaa kuntatalouden. Syntyneiden määrä kasvaa koko maan tasolla, mikä lisää varhaiskasvatuksen ja perusasteen palvelujen tarvetta. Alueellisesti kehitys kuitenkin eriytyy. Suuressa osassa maakuntia perusopetusikäisten määrä supistuu. Haja-asutusalueilla korostuu palvelujen saatavuuden turvaaminen kohtuullisin etäisyyksin. Kasvukeskuksissa haasteet ovat kasvavan palvelukysynnän edellyttämissä investointitarpeissa. Toiselle asteelle siirtyvien määrä kasvaa koko maan tasolla loppuvuosikymmenenä hitaasti mutta alueellisesti kehitys eriytyy. Suurimmassa osassa maakuntia ikäluokat pienentyvät. Aikuiskoulutuksen tarve kasvaa rakennemuutosten vuoksi ja työelämän muutosten edellyttäessä jatkuvaa uudelleenkoulutusta.
Julkisen talouden kehitys Työikäisen väestön vähentyminen vaikuttaa Suomen talouskehitykseen heikentämällä pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ja siten rahoituspohjaa. Lisäksi ikääntyvän väestön määrä lisää sosiaali- ja terveydenhuoltomenoja. Noin puolet arvioidusta julkisten menojen kasvupaineesta kohdistuu kuntiin. Ikäsidonnaisten menojen kasvu on pitkällä aikavälillä kestämätön ja johtamassa kuntien hallitsemattomaan velkaantumiskehitykseen. Kestävyysvaje edellyttää talouskasvua ja talouden kestävyyttä vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Kuntasektorin kestävyysvaje edellyttää erityisesti tuottavuuden parantamista. Joidenkin kuntien taloudellinen tilanne on jo nyt heikentynyt ja kuntien kyky huolehtia palveluiden järjestämisestä on vaarantunut. Näillä kunnilla on vaikeuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa varsinkin, jos tuleva väestörakenteen muutos lisäksi merkitsee kunnalle taloudellisia lisäpaineita. Tulevaisuudessa talousvaikeudet koskevat koko kuntakenttää. Vähintään kolmannes kunnista tulee vuonna 2020 olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Myös talouden näkökulmasta kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalisuus heikkenee. Talouden haasteet tulevat edellyttämään kunnilta kovaa sopeuttamista kuntarakenteiden kehittämisen lisäksi. Palveluiden järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja niiden saatavuus yhdenvertaista koko maassa. Palvelujärjestelmän uudistamisessa on tärkeintä jo pitkälti toteutetun sosiaali- ja terveydenhuollon integroimisen lisäksi yhdistää samaan rakenteeseen mahdollisimman laajasti perustason ja erityistason tehtäviä. Erityisen tärkeää on ikääntyneiden palveluiden uudenlainen haltuunotto suurten ikäluokkien lähestyessä vanhuspalveluikää. Tämä merkitsee järjestämisvastuun kantajalle merkittävästi nykyistä suuremman väestöpohjan vaatimusta. Kuntauudistus on tarpeen tukemaan palvelurakenneuudistusta, jotta kuntien tosiasiallinen ohjausvaikutus toteutuisi silloinkin, kun järjestämisvastuussa on sote-alue. Sivistyspalvelut Kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja kuntien välisten erojen kasvu uhkaavat heikentää radikaalisti kuntien taloudellisia edellytyksiä koulutuspalvelujen yhdenvertaiseen järjestämiseen. Kuntarakennetta kehittämällä voidaan tasoittaa kuntien välisiä eroja. Peruskoulu- ja lukioverkoston hallittu sopeuttaminen niin, että koulutuksen saavutettavuus pystytään turvaamaan, edellyttää nykyisiä kuntia laaja-alaisempaa tarkastelua. Vahvempien kuntien muodostuminen selkeyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden omistajarakenteita ja antaa puitteet järjestäjäverkon johdonmukaiselle kehittämiselle ja vahvistamiselle. Kuntien vahvistuminen tukee siten työelämälähtöisten järjestäjäorganisaatioiden muodostumista.
Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta ja nuorisotoimi Suuremmat kunnat pystyvät nykyistä kuntarakennetta paremmin koordinoimaan ja järjestämään monipuoliset kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut väestön hyvinvoinnin, työssä jaksamisen, osallisuuden ja hyvän elämän edistämiseksi sekä sosiaalisen ja tiedollisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös väestörakenteen muutokset ja lisääntyvä monikulttuurisuus voidaan ottaa paremmin huomioon palvelujen kehittämisessä. Tekniset ja ympäristöpalvelut Nykyistä suuremmat kunnat turvaisivat paremmin myös muiden kunnallisten palvelujen, kuten teknisten ja ympäristöpalveluiden tehtäväkokonaisuuksien hoitamisen. Suuremmilla kunnilla olisi esimerkiksi paremmat henkilöstövoimavarat ja asiantuntemus sekä nykyistä paremmat mahdollisuudet huolehtia toiminnan yleisestä tehostamisesta ja kehittämisestä. Kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus Kuntien taloudellisen tilanteen vahvistuminen ja palveluiden järjestämisedellytysten yhdenmukaistuminen parantaisivat mahdollisuuksia toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä yhdenvertaiseen palveluiden järjestämiseen. Kuntarakenteen kehittäminen mahdollistaa eri sektoreiden välisten palveluiden järjestämisen nykyistä monialaisemmin ja vaikuttavammin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. (Alueiden eriarvoistuminen ja syrjäytyminen näkökulmana). Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa sekä vahvistaa paikallista demokratiaa. Yhdyskuntarakenne Nykyiset vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteistyömuodot, joissa päätöksentekovalta on viime kädessä yksittäisten kuntien valtuustoilla, eivät riittävästi pysty ratkaisemaan yhdyskuntarakenteen hajautumista. Parhaiten ongelmia ratkaistaisiin kehittämällä kuntarakennetta siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen kuuluisi hallinnollisesti yhteen kuntaan. Kuntien elinkeinopolitiikka Työpaikkojen synnyn sekä tehokkaan kasvu- ja elinkeinopolitiikan toteuttaminen edellyttäisi kuntarakenteen kehittämistä toiminnallisuuden pohjalta. -yhteenvedon pohjana on mm. työssäkäyntialueisiin perustuva näkökulma:...toiminnalliset kokonaisuudet muodostaisivat elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kuntajaon. Tällä tavoin voitaisiin mm. vähentää kuntien välistä kilpailua. Työryhmän toimeksiantona oli laatia selvitys kullekin alueelle
tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Lähtökohtana oli elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostaminen, joka nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen, ja joka vastaisi ihmisten arjen muotoutumista. Esitetyllä kuntarakenteella pyritään myös vahvistamaan kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa. Työryhmä on tehnyt esityksiä sekä ensisijaisina pitämistään kuntajakoselvitysalueista että mahdollisista toissijaisista vaihtoehdoista. Esitysten reunaehtoina on otettu huomioon perustuslain asettamat vaatimukset ja ne on työryhmän näkemyksen mukaan pystytty sovittamaan yhteen ilman ristiriitoja. Mikäli lakimuutoksiin on nähty tarvetta, ne ovat koskeneet lähinnä kielellisten oikeuksien turvaamista. Esitys kuntaliitoksesta perustuu esille tuotuihin näkökulmiin ja muuttujiin ja niiden pohjalta tehtyyn kokonaisarviointiin eikä muuttujista mikään yksin määrittele tarvetta rakennemuutokseen. Kuntien määrä supistuisi nykyisestä 320 kunnasta 66-70 kuntaan (pl. Ahvenanmaa). Huomioon on otettu, ettei kunnista muodostu paikallisuuden ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta asukasmäärältään tai pinta-alaltaan liian suuria. Tällä on pyritty estämään demokraattisen päätöksenteon etääntyminen kuntalaisista (lähidemokratia-ajatus). Uudistuksen ohjauskeinoista ja toteuttamisesta todetaan mm. seuraavaa: Kuntarakenteen uudistaminen ei voi tulevien vuosien haasteet huomioon ottaen tapahtua vaiheittain, vaan uudistus on toteutettava suunnitelmallisesti ja kuntarakenteita kehitettävä kokonaisvaltaisesti sekä saatava aikaan nopealla aikataululla sellaisia uusi kuntia, jotka ovat toimintakykyisiä jo ennen vuosikymmenen vaihdetta. On todennäköistä, että näin suurta kuntarakenneuudistusta ei saada toteutettua pelkästään kannusteiden voimalla. Myös kansantaloudelliset realiteetit rajoittavat jatkossa laajamittaisten taloudellisten kannusteiden (mm. yhdistymisavustukset) käyttöä. Toisaalta kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän käyttämistä uudistuksen ohjauskeinona rajoittavat perustuslailliset näkökohdat sekä uudistuksen aikataulu, jonka vuoksi ohjausvaikutusta ei ehdittäisi saada aikaan tämän hallituskauden aikana. Mahdollisten kannusteiden lisäksi tarvittaneen velvoittavaa lainsäädäntöä, koska kuntarakenteen kehittäminen jatkossa vaatii myös sellaisia kuntien yhdistymisiä, joita yksittäiset kunnat vastustavat. Mahdollisesti tarvittavia pakkokeinoja tai perälautaa voidaan arvioida vasta uudistuksen edetessä. Kyseessä ei ole rutiininomainen kuntien yhdistyminen, koska tavoitteena on vahva ja elinvoimainen peruskunta. Näin ollen esimerkiksi yhdistymissopimusten laatiminen voi olla poikkeuksellisen haastavaa.
Työryhmä katsoo, että uudistuksenvalmistelussa ja toteuttamisessa tarvitaan valtion tukea. Tätä olisi ensi vaiheessa jokaiseen ehdotettuun uuteen kuntaan asetettava kuntajakoselvittäjä. Kaikki kunnat velvoitettaisiin osallistumaan selvitykseen. Erityisessä kuntajakoselvityksessä käytäisiin johdonmukaisesti läpi elinvoimaisuuden edellytykset sekä liitoksen vaikutukset hyötyineen ja haittoineen. Kuntia tulee kuulla siitä, ovatko työryhmän esittämät uudet kunnat niiden mukaan tarkoituksenmukaisia alueita erityisen kuntajakoselvityksen toimittamiseksi. Edellä olevien, raportista poimittujen asioiden ohella Pohjois-Pohjanmaata koskevassa osiossa on ehdotus Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen ja Vihannin selvitysalueeksi. Tätä koskeva teksti on tämän pykälän liitteenä. Kj:n esitys: Kh:n päätös: Kunnanhallitus päättää aloittaa välittömästi asian valmistelun valtuustolle. Kunnanhallitus pitää ylimääräisen kokouksen, jossa käydään läpi valtiovarainministeriön kysymykset ja niihin laaditaan vastaukset valtuuston käsittelyä ja päätöstä varten. Kunnanhallitus päättää tiedustella Raahen kaupunginhallitukselta sekä Pyhäjoen ja Vihannin kunnanhallituksilta niiden halukkuutta käydä esityksestä yhteiskeskustelu ennen vastausten antamista ministeriölle. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen ja päätti pitää ylimääräisen kokouksen 27.2.2012 klo 16.00, jossa mietitään yhdessä valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön vastaukset. Kunnanhallitus päätti lisäksi yksimielisesti, että kunnanjohtaja Kaisu Tuomi pitää kunnan virallisen puheenvuoron kuntauudistuksen aluetilaisuudessa 19.3.2012 Oulussa. Liitteet 6, 7 ja 8. KHALL 82 Kj:n esitys: Kh:n päätös: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Siikajoen kunta antaa valtiovarainministeriölle liitteen mukaiset vastaukset kuntarakenneuudistusta koskeviin kysymyksiin. Kunnanhallituksen kyselyyn neljän kunnan yhteiskeskustelusta ovat Raahe, Vihanti ja Pyhäjoki vastanneet myönteisesti; kunnanhallitus lähettää ehdotuksen aikataulusta tilaisuuden järjestämiseksi ja siihen osallistuvista. Kunnanhallitus päättää pyytää työyhteisötoimikunnan lausunnon asiasta. Matti Pohjola esitti, että sivulla 2 kohdassa
peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytykset korvataan seuraavasti: "suurin ongelma pienessä kunnassa on sote menojen liikakasvu; tähän ei ole voitu vaikuttaa yhteistoiminnalla /kuntayhtymä; erikoissairaanhoidossa on karannut kustannusten lisäksi päätösvalta kunnan ulottumattomiin. Muissa peruspalveluissa ratkaisu voi löytyä yhteistyöstä (erityisesti lukio ja 2. aste)" " Vasta 1 vuosi toimittu laajemmassa kuntayhtymässä (sote) on liian lyhyt aika arvioida yhteistoiminnan toimivuutta. Terveydenhuollon kuntayhtymässä pidemmällä aika välillä yhteistoiminta tuottaa tulosta kun eri toiminnot nivoutuvat saumattomasti yhteen. Valtuusto vuosittain myöntää määrärahan. Sillä on pystytty pitämään työntekijät töissä sekä terveyskeskukset toiminnassa. Kuntalaisten sairastavuudelle/sairauksille emme voi mitään (sairaat on hoidettava)" Matti Pohjolan esitystä ei kukaan kannattanut joten esitys raukesi. Matti Pohjola esitti, että seuraava kappale sivulla 4: "Raahessa paljon velkaa/asukas ja vuoden 2012 budjetissa on 10 miljoonan aukko. Siikajoen kunnalla ei ole tarvetta tämän kuntaliitoksen avulla mennä tehottomampaan ja paljon velkaa kantamaan kuntaan. Siikajoen kunta ei usko Raahen taloudelliseen selviytymiseen, koska Raahen taloudellinen tilanne on nyt huono" korvataan seuraavalla lauseella "Neuvottelupöytään lähdettäisiin puhtaalta pöydältä." Matti Pohjolan esitystä ei kukaan kannattanut joten esitys raukesi. Päätettiin yksimielisesti lisätä lausuntoon seuraava lause: "Vastavalmistuneille lääkäreille tulisi olla 5 vuoden velvoite tehdä töitä julkisella sektorilla." sekä poistaa viimeiseltä sivulta lause "Opetushallitus voitaisiin poistaa" Kunnanhallitus päätti yksimielisesti muuttaa sivulla 2 olevaa lausetta " Mikä vaikutus on sillä, että yhteistyötä on jo yritetty, mutta se ei ole toiminut" muutetaan muotoon " Yhteistyötä on tehty jo pitkään, mutta kaikilta osin se ei ole toiminut, ainakaan kustannustehokkaasti." Kunnanhallitus päätti yksimielisesti tarkentaa seuraavaa kappaletta "Siikajoen kunta haluaa kiinnittää huomiota valtiontulojärjestelmän muutokseen, jossa kiinteistövero poistettiin verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta, Muutos oli kuntia kohtaan epäoikeudenmukainen. Tilanne olisi palautettava ennalleen,
Valtionosuus tasaus pienensi Siikajoen kunnan valtionosuutta noin 450 000 euroa vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 valtionosuuden tasauksen osalta." Kappale päätettiin muuttaa muotoon: "Siikajoen kunta haluaa kiinnittää huomiota valtionosuusjärjestelmän muutokseen, jossa kiinteistövero poistettiin verotuloihin perustuvasta tasausjärjestelmästä. Muutos oli kuntia kohtaan epäoikeudenmukainen. Tilanne olisi palautettava ennalleen. Valtionosuus pieneni Siikajoen kunnassa muutoksen johdosta noin 450 000 euroa vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 valtionosuuden tasauksen osalta." Keskustelun kuluessa Matti Pohjola esitti, että 5 vuoden irtisanomissuoja olisi edelleen voimassa. Ahti Häikiö kannatti Matti Pohjolan esitystä. Keskustelun päätyttyä asia ratkaistiin nimenhuutoäänestyksellä, jossa Jaa ilmaisi kunnanjohtajan esityksen kannatuksen ja Ei Matti Pohjolan esityksen kannatuksen. Näin suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 Jaa ääntä ja 3 Ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen päätökseksi oli tullut kunnanjohtajan esitys. Matti Pohjola esitti myös seuraavia asioita, joita Päivi Eskola ja Ahti Häikiö kannattivat: - kuntauudistuksen myötä on luotava tehokkaampaa ja läpinäkyvää hallintoa sekä vapautettava voimavaroja hallinnosta palvelutuotantoon - tärkeä asia on syrjäytymisen ehkäisyssä - kuntauudistuksessa on panostettava myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen (lähidemokratia) - pakkotoimet eivät tue kuntauudistuksen toteuttamista (vapaaehtoiset kuntaliitokset) - ensin tulee etsiä pehmeät keinot mahdollisille henkilövähennyksille Keskustelun päätyttyä ratkaistiin asia nimenhuutoäänestyksellä, jossa Jaa ilmaisi kunnanjohtajan esityksen kannatuksen ja Ei Matti Pohjolan esityksien kannatuksen. Näin suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 Jaa ääntä ja 3 Ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen päätökseksi oli tullut kunnanjohtajan esitys. Edellä mainituilla muutoksilla kunnanhallitus päätti esittää lausuntoa valtuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus päätti ehdottaa Raahelle, Vihannille ja Pyhäjoelle, että kuntajohtajat ja puheenjohtajisto kokoontuisivat perjantaina 30.3.2012 klo 14.00 yhteiskeskusteluun Raaheen. Liitteet 5, 6, 7, 8, 9 ja 10. TYÖYHTEI 4
Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 12.3.2012 pyytää työyhteisötoimikunnan lausunnon asiasta. Liitteenä on valtiovarainministeriölle lähetettävä lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistuksen liittyvistä muista uudistuksista. Esitys: Päätös: Työyhteisötoimikunta antaa lausunnon asiasta. Jusa Honkala ja Keijo Mustonen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana (käsiteltäessä lausunnon 2. sivulla olevaa kohtaa elinkeinotoimen kehittäminen). Lausunnosta annettiin seuraavat kommentit: Liittojen edustajat Eeva Krankkala ja Mervi Mettovaara sekä kunnanhallituksen edustaja Päivi Eskola ilmoittivat vastustavansa irtisanomissuojan poistamista. Liittojen edustajat Pekka Aitto-oja, Teija Sarkkinen ja kunnanhallituksen edustaja Päivi Eskola olivat sitä mieltä, että ensin tulee etsiä pehmeitä keinoja mahdollisille henkilövähennyksille (esim. eläkkeelle jääminen, virkavapaus) Työyhteisötoimikunta tarkensi yksimielisesti kohtaa sivulla 6 " paloja pelastustoimen siirtäminen valtion tehtäväksi" muutetaan seuraavasti. "palo- ja pelastustoimen siirtäminen valtion rahoitettavaksi." Muilta osin työyhteisötoimikunnalla ei ollut kommentoitavaa lausunnosta. KVALT 21 Valtuuston päätös: Siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Tuula Nevala poistui tä män asian käsittelyn yhteydessä klo 17.30. Vasemmistoryhmä esitti seuraavia muutoksia: 1. Sivulla 2 kohdassa peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytykset "suurin ongelma pienessä kunnassa on sote - menojen liikakasvu; tähän ei ole voitu vaikuttaa yhteistoi minnalla / kuntayhtymä; erikoissairaanhoidossa on karannut kustannusten lisäksi päätösvalta kunnan ulottumattomiin. Muissa peruspalveluissa ratkaisu voi löytyä yhteistyöstä (erityisesti
lukio ja 2. aste)" Korvataan seuraavasti "Vasta 1 vuo si toi mit tu laa jem mas sa kun tayhty mässä (sote) on lii an ly hyt aika arvioida yh teis toi min nan toimivuutta. Ter vey den huollon kun ta yhty mäs sä pi dem mällä ai kavälillä yh teis toimin ta tuot taa tu losta kun eri toimin not ni voutuvat sau mattomas ti yh teen. Valtuus to vuo sittain myön tää määrä ra han. Sillä on pystytty pitä mään työntekijät töissä sekä ter veys keskukset toiminnassa. Kun talaisten sai rasta vuudelle / sai rauksille emme voi mitään (sai raat on hoi detta va)" 2. Kappale sivulla 4 : "Raahessa paljon velkaa / asukas ja vuoden 2012 budjetissa on 10 miljoonan aukko. Sii ka joen kunnalla ei ole tarvetta tämän kuntaliitoksen avulla mennä tehottomampaan ja paljon velkaa kantamaan kun taan. Sii kajoen kunta ei usko Raahen taloudelliseen selviy tymiseen, koska Raahen taloudellinen tilanne on nyt huono" Korvataan seuraavalla lauseella "Neuvottelupöytään lähdet täi siin puh taalta pöydältä." Lisäksi vasemmistoryhmä esitti - 5 vuoden irtisanomissuoja olisi edelleen voimassa - tärkeä asia on syrjäytymisen ehkäisyssä - kuntauudistuksessa on panostettava myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuk sien lisääntymiseen (lähidemokratia) - pakkotoimet eivät tue kuntauudistuksen toteuttamista (vapaaehtoiset kuntaliitokset) - ensin tulee etsiä pehmeät keinot mahdollisille henkilövä hennyksille SDP:n valtuustoryhmä esitti, että 5 vuoden irtisanomissuoja olisi edelleen voimassa. Keskustelun päätyttyä ratkaistiin ensi vasemmistoryhmän esitys ilman irtisanomissuojan säilyttämiskohtaa nimenhuu toäänestyksellä. Jaa ilmaisi kunnanhallituksen esityksen kannatuksen ja Ei vasemmistoryhmän esityksen kannatuk sen. Näin suoritetussa äänestyksessä annettiin 19 Jaa ään tä, 4 Ei ääntä ja 2 tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että val tuuston päätökseksi oli tullut jatkaa kunnanhallituksen esi tyksen pohjalta. Toisena äänestettiin vasemmistoryhmän sekä SDP:n esittä män 5 vuoden irtisanomissuoja säilyttämisen puolesta. Asia ratkaistiin nimenhuutoäänestyksellä, jossa Jaa ilmaisi kun nanhallituksen esityksen kannatuksen ja Ei vasemmistoryh män ja SDP:n esityksen kannatuksen. Näin suoritetussa ää nestyksessä annettiin 18 Jaa ja 7 Ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että äänestysten tuloksena valtuuston päätökseksi oli tul lut kunnanhallituksen esitys. Äänestyslistat ovat pöytäkirjan liitteenä. Liitteet 7-13.