LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Transkriptio

1 Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa 1 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************************* Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 181 Jämijärvi Maakunta Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia, esa.ala-karvia@jamijarvi.fi, Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia, esa.ala-karvia@jamijarvi.fi, OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Jämijärven kunta pitää kuntauudistusta tärkeänä ja ollut siinä varsin aloitteellinen. Kolme vuotta sitten Jämijärven kunta kutsui 10 lähialueensa kuntaa niin Pohjois- Satakunnasta kuin Luoteis-Pirkanmaaltakin neuvotteluun tavoitteena uuden vahvan

2 peruskunnan muodostaminen Porin, Tampereen ja Seinäjoen keskiöön. Loppusuoralla oli kolme kuntaa Parkano, Kankaanpää ja Jämijärvi, joiden piti tehdä yhdistymispäätös maaliskuulla, mutta julkistetut kuntakartat keskeyttivät hankkeen loppusuoralla. Kuntien taloudellisessa asemassa on valtakunnassa varsin suuria eroja. Osalla kunnista menee tosi hyvin ja osa joutuu ottamaan syömävelkaa turvatakseen kuntalaistensa peruspalvelut. Kunta- ja palvelurakenteita uudistettaessa samaa kaavaa tai samaa kriteeristöä ei voida käyttää kaikkialla Suomessa, vaan on lähdettävä liikkeelle alueen tilanteesta. Pelkkä köyhien kuntien yhdistäminen ei tee uudesta kunnasta vahvaa peruskuntaa. Kuntarakennetta korjaamalla eivät ongelmat ratkea, vaan sitä oleellisempi asia on kuntien ja valtion välinen tehtävä- ja kustannustenjako, joka tulee saattaa kuntien sietokyvyn mukaiseksi. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Periaatteessa kaikki käytetyt tarkastelunäkökulmat ovat tärkeitä, mutta niissä ei tietenkään voi ottaa huomioon kuntien erilaisia lähtökohtia palvelutuotannossa kuten ei myöskään kunnan aktiivisten toimien vaikutusta tulevaisuuteen. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kyllä Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kyllä Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kyllä Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kyllä Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kyllä Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kyllä Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kyllä 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta?

3 Maakuntaraja ei saa olla este riittävän väestöpohjan ja talousrakenteen saavuttamiseksi. Jämijärven kunta kiirehtiikin Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien yhdistämistä. Myös historialliset lähtökohdat tulee ottaa tarkastelussa huomioon. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ EI X Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ X EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Työryhmän esittämä alue ei vastaa käsitystä vahvasta peruskunnasta. Selvitys tulisi laatia yhteistyössä niiden Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan kuntien kanssa, joilla on todellinen tahtotila uuden kunnan muodostamiseen. Jämijärvi ei tällä hetkellä itse ole aktiivinen kolmen vuoden työn valuttua hukkaan, mutta pitää ovet auki sekä Pohjois-Satakunnan että Luoteis-Pirkanmaankin suuntaan. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ EI X Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta

4 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Ainut oikea tapa kuntaliitosten toteuttamiselle on kuntien itsehallintoa kunnioittava vapaaehtoisuuteen pohjautuva kuntaliitosprosessi, jossa valtio voi olla mukana selvitystyön tekijänä. Valtionosuuksiin, kuntien veropohjaan tai palveluiden järjestämisen pelisääntöihin puuttumista saati oikeudellisia velvoitteita ei tule käyttää kuntien pakottamiseen liitokseen. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen ja henkilöstön 5 vuoden suoja on perusteltua jatkossakin. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien Vuoden 2015 alusta aikaisintaan. 3. Perustelunne aikataululle Edellisen monikuntaliitoksen valmistelu päätöksentekovaiheeseen vei kolme vuotta. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Suurin ongelma tällä hetkellä on valtion pitkäjännitteisen kuntapolitiikan puuttuminen ja sen ennustettavuus yli vaalikauden. Hyvänä esimerkkinä PARAS-hanke, joka kovan työn jälkeen heitettiin romukoppaan. Valtion muutostuki on äärimmäisen tärkeä tekijä vauhdittamaan prosessia. Esimerkiksi tietohallinnon ja ohjelmistojen yhteensovittamisen merkitys uuden kunnan palvelutuotannolle on ratkaiseva ja sen kustannukset yleensä ovat varsin suuret. Muutos edellyttää muutoinkin alussa lisäkustannuksia ja siksi ns. porkkanarahat ovat tarpeellisia.

5 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ennen kuin kunnissa pystytään ottamaan lopullisia kantoja, tulee olla selvillä kuntien ja valtion välinen tehtävien ja kustannustenjako. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen ja rahoituksen linjaukset tulee olla selvillä. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien itsenäisen päätösvallan turvaaminen ja kuntien erilaisuuden huomioon ottaminen. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratian merkitys ja tarve riippuu tulevasta kuntarakenteesta. Toteutettaessa kunnanosahallinnolla tulee olla todellista vaikutusvaltaa ja sillä tulee olla kiinteä suhde kunnan päätöksentekoon. Esimerkiksi sen tulee koostua kunnanosan alueelta valituista luottamushenkilöistä. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Rahoituksen tulee muodostua realististen kustannusten pohjalta ja mahdolliset uudet tehtävät tulee korvata täysimääräisesti. Kiinteistövero tulee palauttaa verotulojen tasausjärjestelmän piiriin. Yhteisöverojen tuotosta tulee huomattavasti suurempi osuus ohjata kunnille. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Yksilön vastuuta palveluissa ja niiden rahoittamisessa tulisi lisätä. Valtion ja kuntien tehtävänjako

6 Yleistä turvallisuutta koskevat tehtävät esim. poliisi tulee säilyttää valtiolla. Kunnille ei tässä taloustilanteessa voida siirtää lisää tehtäviä muutoin kuin korvaamalla ne täysimääräisesti. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kuntien resurssit ovat kuntarakenteen muutoksenkin jälkeen heikot ja uusia tehtäviä ei voida siirtää tai määrätä kunnille ellei niitä korvata täysimääräisesti tai ellei kunnilta vastaavasti oteta pois nykyisiä tehtäviä. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntarakenneuudistuksen lisäksi on vireillä myös sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisen uudistaminen ja siihen liittyvät rahoitusratkaisut. Nämä muutokset edellyttävät kuntien uudelleen kuulemista myös kuntarakenteen osalta. Uudistuksia tehtäessä on otettava huomioon kuntien väliset suuret talouserot sekä paikalliset olosuhteet.