Lausunnon antaminen kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista /valtiovarainministeriö

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Lausunnon antaminen kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista /valtiovarainministeriö 2693/00/000/2012 KHALL 61 Valtiovarainministeriö pyytää kunnanvaltuuston lausuntoa otsikossa mainituista asioista. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihallinnon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Myös tätä varten tarvitaan vahvoja peruskuntia. Kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta käynnistyvän selvityksen pohjalta valmistellaan rakennelaki, joka korvaa vielä voimassa olevan PARAS -puitelain. Selvitystä varten asetettu virkamiehistä koostuva työryhmä luovutti esityksensä hallinto- ja kuntaministerille Selvitys koostuu kahdesta osasta, joihin ministeriö pyytää valmiilla lomakkeella kuntien vastaukset. Selvityksen 1. osassa on laaja katsaus aiemmista uudistuksista, uudistuksen tarpeista ja tavoitteista, perustuslain asettamista reunaehdoista, uudistuksen tarkastelunäkökulmista, toteuttamistavoista sekä muutostuesta. Toisessa osassa on alueellinen tarkastelu maakunnittaisista kunta- ja palvelurakenne-esityksistä. Kuntien kuulemiset järjestetään helmi-maaliskuussa. Niissä jokaisella kunnalla on mahdollisuus käyttää 4 minuutin puheenvuoro sekä käydä keskustelua. Aluetilaisuuksissa sekä lausuntomenettelyllä tapahtuvan kuulemisen jälkeen hallitus tekee linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä sekä uudesta kuntarakenteesta. Oma alueellinen tilaisuutemme on Oulussa Lausunto on annettava klo 16 mennessä sähköisessä muodossa vastauslinkin kautta. Kysely jakaantuu kahteen osaan: 1) kunnan lausunto kunnallishallinnon rakenne-työryhmän raportista 2) kunnan näkemyksiä muihin kuntauudistukseen liittyviin hankkeisiin

2 -kuntalain kokonaisuudistus -kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen -kuntien tehtävien arviointi -lisänäkemyksiä Luvussa 4 on kuvattu uudistuksen tarpeita ja tavoitteita. Luvun 9 johtopäätöksissä todetaan keskeisten kuntarakenteiden muutospaineiden ja uudistuksen tarpeiden liittyvän alla oleviin asioihin: väestökehitys ja väestörakenteen muutokset, kuntien talouskehitys, palvelujen järjestämisen edellytykset sekä tarve eheyttää yhdyskuntarakenteita. Luku 4: Väestökehitys ja muuttoliike / yhteenveto: Väestö- ja väestörakenteen muutokset vaikeuttavat ratkaisevalla tavalla kuntien mahdollisuuksia vastata peruspalveluiden järjestämisestä. Erityisen haasteellinen tilanne on Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Väestökehityksen ja väestörakenteen muutosten johdosta alueet ja niiden haasteet erilaistuvat entistä enemmän. Muutokset edellyttävät merkittävää kuntarakenteiden, palvelurakenteiden ja palveluprosessien uudistamista. Väestörakenteen kehityksen, työikäisen väestön vähenemisen sekä kuntien henkilöstön voimakkaan eläköitymisen vuoksi kunnilla on vaikeuksia saada riittävästi henkilöstöä. Palvelutarpeen kasvu kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin ja samanaikaisesti palvelualoittain eläkepoistuma on suurin terveydenhuollossa. Alueellisesti eläkepoistuma ja väestörakenne vaikeuttavat palvelujen järjestämistä erityisesti Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Väestörakenteen heikentyminen, erityisesti yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu, merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen lisääntymistä, mikä haastaa kuntatalouden. Syntyneiden määrä kasvaa koko maan tasolla, mikä lisää varhaiskasvatuksen ja perusasteen palvelujen tarvetta. Alueellisesti kehitys kuitenkin eriytyy. Suuressa osassa maakuntia perusopetusikäisten määrä supistuu. Haja-asutusalueilla korostuu palvelujen saatavuuden turvaaminen kohtuullisin etäisyyksin. Kasvukeskuksissa haasteet ovat kasvavan palvelukysynnän edellyttämissä investointitarpeissa. Toiselle asteelle siirtyvien määrä kasvaa koko maan tasolla loppuvuosikymmenenä hitaasti mutta alueellisesti kehitys eriytyy. Suurimmassa osassa maakuntia ikäluokat pienentyvät. Aikuiskoulutuksen tarve kasvaa rakennemuutosten vuoksi ja työelämän muutosten edellyttäessä jatkuvaa uudelleenkoulutusta. Julkisen talouden kehitys Työikäisen väestön vähentyminen vaikuttaa Suomen talouskehitykseen heikentämällä pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ja siten rahoi-

3 tuspohjaa. Lisäksi ikääntyvän väestön määrä lisää sosiaali- ja terveydenhuoltomenoja. Noin puolet arvioidusta julkisten menojen kasvupaineesta kohdistuu kuntiin. Ikäsidonnaisten menojen kasvu on pitkällä aikavälillä kestämätön ja johtamassa kuntien hallitsemattomaan velkaantumiskehitykseen. Kestävyysvaje edellyttää talouskasvua ja talouden kestävyyttä vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Kuntasektorin kestävyysvaje edellyttää erityisesti tuottavuuden parantamista. Joidenkin kuntien taloudellinen tilanne on jo nyt heikentynyt ja kuntien kyky huolehtia palveluiden järjestämisestä on vaarantunut. Näillä kunnilla on vaikeuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa varsinkin, jos tuleva väestörakenteen muutos lisäksi merkitsee kunnalle taloudellisia lisäpaineita. Tulevaisuudessa talousvaikeudet koskevat koko kuntakenttää. Vähintään kolmannes kunnista tulee vuonna 2020 olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Myös talouden näkökulmasta kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalisuus heikkenee. Talouden haasteet tulevat edellyttämään kunnilta kovaa sopeuttamista kuntarakenteiden kehittämisen lisäksi. Palveluiden järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja niiden saatavuus yhdenvertaista koko maassa. Palvelujärjestelmän uudistamisessa on tärkeintä jo pitkälti toteutetun sosiaali- ja terveydenhuollon integroimisen lisäksi yhdistää samaan rakenteeseen mahdollisimman laajasti perustason ja erityistason tehtäviä. Erityisen tärkeää on ikääntyneiden palveluiden uudenlainen haltuunotto suurten ikäluokkien lähestyessä vanhuspalveluikää. Tämä merkitsee järjestämisvastuun kantajalle merkittävästi nykyistä suuremman väestöpohjan vaatimusta. Kuntauudistus on tarpeen tukemaan palvelurakenneuudistusta, jotta kuntien tosiasiallinen ohjausvaikutus toteutuisi silloinkin, kun järjestämisvastuussa on sote-alue. Sivistyspalvelut Kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja kuntien välisten erojen kasvu uhkaavat heikentää radikaalisti kuntien taloudellisia edellytyksiä koulutuspalvelujen yhdenvertaiseen järjestämiseen. Kuntarakennetta kehittämällä voidaan tasoittaa kuntien välisiä eroja. Peruskoulu- ja lukioverkoston hallittu sopeuttaminen niin, että koulutuksen saavutettavuus pystytään turvaamaan, edellyttää nykyisiä kuntia laaja-alaisempaa tarkastelua. Vahvempien kuntien muodostuminen selkeyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden omistajarakenteita ja antaa puitteet järjestäjäverkon johdonmukaiselle kehittämiselle ja vahvistamiselle. Kuntien vahvistuminen tukee siten työelämälähtöisten järjestäjäorganisaatioiden muodostumista. Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta ja nuorisotoimi Suuremmat kunnat pystyvät nykyistä kuntarakennetta paremmin koordinoimaan ja järjestämään monipuoliset kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut väestön hyvinvoinnin, työssä jaksamisen,

4 osallisuuden ja hyvän elämän edistämiseksi sekä sosiaalisen ja tiedollisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös väestörakenteen muutokset ja lisääntyvä monikulttuurisuus voidaan ottaa paremmin huomioon palvelujen kehittämisessä. Tekniset ja ympäristöpalvelut Nykyistä suuremmat kunnat turvaisivat paremmin myös muiden kunnallisten palvelujen, kuten teknisten ja ympäristöpalveluiden tehtäväkokonaisuuksien hoitamisen. Suuremmilla kunnilla olisi esimerkiksi paremmat henkilöstövoimavarat ja asiantuntemus sekä nykyistä paremmat mahdollisuudet huolehtia toiminnan yleisestä tehostamisesta ja kehittämisestä. Kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus Kuntien taloudellisen tilanteen vahvistuminen ja palveluiden järjestämisedellytysten yhdenmukaistuminen parantaisivat mahdollisuuksia toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä yhdenvertaiseen palveluiden järjestämiseen. Kuntarakenteen kehittäminen mahdollistaa eri sektoreiden välisten palveluiden järjestämisen nykyistä monialaisemmin ja vaikuttavammin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. (Alueiden eriarvoistuminen ja syrjäytyminen näkökulmana). Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa sekä vahvistaa paikallista demokratiaa. Yhdyskuntarakenne Nykyiset vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteistyömuodot, joissa päätöksentekovalta on viime kädessä yksittäisten kuntien valtuustoilla, eivät riittävästi pysty ratkaisemaan yhdyskuntarakenteen hajautumista. Parhaiten ongelmia ratkaistaisiin kehittämällä kuntarakennetta siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen kuuluisi hallinnollisesti yhteen kuntaan. Kuntien elinkeinopolitiikka Työpaikkojen synnyn sekä tehokkaan kasvu- ja elinkeinopolitiikan toteuttaminen edellyttäisi kuntarakenteen kehittämistä toiminnallisuuden pohjalta. -yhteenvedon pohjana on mm. työssäkäyntialueisiin perustuva näkökulma:...toiminnalliset kokonaisuudet muodostaisivat elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kuntajaon. Tällä tavoin voitaisiin mm. vähentää kuntien välistä kilpailua. Työryhmän toimeksiantona oli laatia selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Lähtökohtana oli elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostaminen, joka nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen, ja joka vastaisi ihmisten arjen muotoutumista. Esitetyllä kuntarakenteella pyritään myös vahvistamaan kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa. Työryhmä on tehnyt esityksiä sekä ensisijaisina pitämistään kuntaja-

5 koselvitysalueista että mahdollisista toissijaisista vaihtoehdoista. Esitysten reunaehtoina on otettu huomioon perustuslain asettamat vaatimukset ja ne on työryhmän näkemyksen mukaan pystytty sovittamaan yhteen ilman ristiriitoja. Mikäli lakimuutoksiin on nähty tarvetta, ne ovat koskeneet lähinnä kielellisten oikeuksien turvaamista. Esitys kuntaliitoksesta perustuu esille tuotuihin näkökulmiin ja muuttujiin ja niiden pohjalta tehtyyn kokonaisarviointiin eikä muuttujista mikään yksin määrittele tarvetta rakennemuutokseen. Kuntien määrä supistuisi nykyisestä 320 kunnasta kuntaan (pl. Ahvenanmaa). Huomioon on otettu, ettei kunnista muodostu paikallisuuden ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta asukasmäärältään tai pinta-alaltaan liian suuria. Tällä on pyritty estämään demokraattisen päätöksenteon etääntyminen kuntalaisista (lähidemokratia-ajatus). Uudistuksen ohjauskeinoista ja toteuttamisesta todetaan mm. seuraavaa: Kuntarakenteen uudistaminen ei voi tulevien vuosien haasteet huomioon ottaen tapahtua vaiheittain, vaan uudistus on toteutettava suunnitelmallisesti ja kuntarakenteita kehitettävä kokonaisvaltaisesti sekä saatava aikaan nopealla aikataululla sellaisia uusi kuntia, jotka ovat toimintakykyisiä jo ennen vuosikymmenen vaihdetta. On todennäköistä, että näin suurta kuntarakenneuudistusta ei saada toteutettua pelkästään kannusteiden voimalla. Myös kansantaloudelliset realiteetit rajoittavat jatkossa laajamittaisten taloudellisten kannusteiden (mm. yhdistymisavustukset) käyttöä. Toisaalta kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän käyttämistä uudistuksen ohjauskeinona rajoittavat perustuslailliset näkökohdat sekä uudistuksen aikataulu, jonka vuoksi ohjausvaikutusta ei ehdittäisi saada aikaan tämän hallituskauden aikana. Mahdollisten kannusteiden lisäksi tarvittaneen velvoittavaa lainsäädäntöä, koska kuntarakenteen kehittäminen jatkossa vaatii myös sellaisia kuntien yhdistymisiä, joita yksittäiset kunnat vastustavat. Mahdollisesti tarvittavia pakkokeinoja tai perälautaa voidaan arvioida vasta uudistuksen edetessä. Kyseessä ei ole rutiininomainen kuntien yhdistyminen, koska tavoitteena on vahva ja elinvoimainen peruskunta. Näin ollen esimerkiksi yhdistymissopimusten laatiminen voi olla poikkeuksellisen haastavaa. Työryhmä katsoo, että uudistuksenvalmistelussa ja toteuttamisessa tarvitaan valtion tukea. Tätä olisi ensi vaiheessa jokaiseen ehdotettuun uuteen kuntaan asetettava kuntajakoselvittäjä. Kaikki kunnat velvoitettaisiin osallistumaan selvitykseen. Erityisessä kuntajakoselvityksessä käytäisiin johdonmukaisesti läpi elinvoimaisuuden edellytykset sekä liitoksen vaikutukset hyötyineen ja haittoineen. Kuntia tulee kuulla siitä, ovatko työryhmän esittämät uudet kunnat niiden mukaan tarkoituksenmukaisia alueita erityisen kuntajakoselvityksen toimittamiseksi.

6 Edellä olevien, raportista poimittujen asioiden ohella Pohjois-Pohjanmaata koskevassa osiossa on ehdotus Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen ja Vihannin selvitysalueeksi. Tätä koskeva teksti on tämän pykälän liitteenä. Kj:n esitys: Kh:n päätös: Kunnanhallitus päättää aloittaa välittömästi asian valmistelun valtuustolle. Kunnanhallitus pitää ylimääräisen kokouksen, jossa käydään läpi valtiovarainministeriön kysymykset ja niihin laaditaan vastaukset valtuuston käsittelyä ja päätöstä varten. Kunnanhallitus päättää tiedustella Raahen kaupunginhallitukselta sekä Pyhäjoen ja Vihannin kunnanhallituksilta niiden halukkuutta käydä esityksestä yhteiskeskustelu ennen vastausten antamista ministeriölle. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen ja päätti pitää ylimääräisen kokouksen klo 16.00, jossa mietitään yhdessä valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön vastaukset. Kunnanhallitus päätti lisäksi yksimielisesti, että kunnanjohtaja Kaisu Tuomi pitää kunnan virallisen puheenvuoron kuntauudistuksen aluetilaisuudessa Oulussa. Liitteet 6, 7 ja 8. KHALL 82 Kj:n esitys: Kh:n päätös: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Siikajoen kunta antaa valtiovarainministeriölle liitteen mukaiset vas taukset kuntarakenneuudistusta koskeviin kysymyksiin. Kunnanhallituksen kyselyyn neljän kunnan yhteiskeskuste lusta ovat Raahe, Vihanti ja Pyhäjoki vastanneet myöntei sesti; kunnanhallitus lähettää ehdotuksen aikataulusta tilai suuden järjestämiseksi ja siihen osallistuvista. Kunnanhallitus päättää pyytää työyhteisötoimikunnan lau sunnon asiasta. Matti Pohjola esitti, että sivulla 2 kohdassa pe rus pal velu jen jär jestämis- ja tuotantoedelly tyk set korvataan seuraavasti: "suurin ongelma pienessä kunnassa on sote meno jen lii kakasvu; tähän ei ole voitu vaikut taa yhteistoi minnalla /kuntayhtymä; eri koissai raanhoidossa on karannut kustannusten lisäksi päätösvalta kunnan ulottumattomiin. Muissa peruspalveluissa ratkaisu voi löytyä yhteistyöstä (eri tyisesti lukio ja 2. aste)"

7 " Vasta 1 vuosi toimittu laajem mas sa kuntayhtymässä (sote) on liian lyhyt aika ar vioida yh teis toi minnan toimivuut ta. Ter veydenhuollon kunta yhtymäs sä pi demmällä aika vä lillä yh teistoiminta tuottaa tulosta kun eri toiminnot nivoutu vat sau mattomasti yhteen. Valtuusto vuo sittain myöntää määrära han. Sillä on pystyt ty pitämään työn tekijät töis sä se kä ter veyskeskukset toi min nassa. Kun talais ten sairasta vuudel le/sairauksille emme voi mitään (sai raat on hoidettava)" Matti Pohjolan esitystä ei kukaan kannattanut joten esitys rau kesi. Matti Pohjola esitti, että seuraava kappale sivulla 4: "Raahessa pal jon vel kaa/asukas ja vuoden 2012 bud je tissa on 10 mil joo nan auk ko. Siikajoen kunnalla ei ole tar vetta tä män kun talii toksen avulla mennä tehottomampaan ja paljon velkaa kan ta maan kuntaan. Siikajoen kunta ei us ko Raahen talou delli seen sel viytymiseen, kos ka Raa hen ta lou del li nen ti lanne on nyt huono" korvataan seuraavalla lau seella "Neu vottelupöy tään läh det täi siin puh taal ta pöy däl tä." Matti Pohjolan esitystä ei kukaan kannattanut joten esitys rau kesi. Päätettiin yksimielisesti lisätä lausuntoon seuraava lause: "Vas ta valmis tu neille lää kä reil le tu li si ol la 5 vuo den vel voi te teh dä töitä julkisella sektorilla." sekä poistaa viimeiseltä si vulta lause "Opetushallitus voitaisiin poistaa" Kunnanhallitus päätti yksimielisesti muuttaa sivulla 2 ole vaa lau set ta " Mi kä vai ku tus on sil lä, et tä yh teistyötä on jo yritet ty, mutta se ei ole toi mi nut" muu te taan muotoon " Yh teistyö tä on teh ty jo pit kään, mutta kai kil ta osin se ei ole toi mi nut, ai nakaan kus tannuste hok kaas ti." Kunnanhallitus päätti yksimielisesti tarkentaa seuraavaa kap pa let ta "Sii ka joen kun ta ha luaa kiin nit tää huo miota val tion tulo jär jes tel män muu tok seen, jossa kiinteis tö vero pois tettiin ve ro tuloi hin pe rustu vasta valtion osuuden ta saukses ta, Muu tos oli kun tia koh taan epäoikeudenmu kai nen. Ti lanne olisi pa lau tet tava en nal leen, Valtionosuus tasaus pie nensi Siika joen kun nan val tiono suutta noin euroa vuonna 2012 ver rattu na vuoteen 2011 valtion osuuden ta sauksen osalta." Kappale päätettiin muuttaa muotoon: "Siikajoen kunta haluaa kiinnittää huomiota valtion osuusjärjes telmän muutokseen, jossa kiinteistövero poistettiin verotuloihin perustuvasta tasausjärjestelmästä. Muutos oli kun tia kohtaan epäoikeudenmukainen. Tilanne olisi palautettava ennalleen. Valtionosuus pieneni Siikajoen kunnassa muutok sen johdosta noin euroa vuonna 2012 verrattuna vuo teen 2011 val tionosuuden tasauksen osalta." Keskus telun kuluessa Matti Pohjola esitti, että 5 vuoden irti sa no missuo ja oli si edel leen voi massa. Ahti Häikiö kannatti Matti Pohjo lan esitystä. Keskustelun päätyttyä asia ratkais tiin ni menhuutoäänes-

8 tyksellä, jos sa Jaa ilmaisi kun nan joh ta jan esityksen kannatuksen ja Ei Mat ti Poh jo lan esi tyk sen kan natuksen. Näin suo ri te tussa ää nestyk sessä an net tiin 6 Jaa ään tä ja 3 Ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kun nan halli tuk sen pää tök seksi oli tullut kunnan johtajan esi tys. Matti Pohjola esitti myös seuraavia asioita, joita Päivi Es ko la ja Ahti Häikiö kannattivat: - kuntauudistuksen myötä on luota va tehokkaampaa ja läpi näkyvää hallintoa sekä vapautetta va voimavaroja hallinnos ta palvelutuotantoon - tärkeä asia on syrjäytymisen ehkäisyssä - kuntauudistuksessa on panostettava myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen (lähidemokratia) - pakkotoimet eivät tue kuntauudistuksen toteuttamista (va paaehtoiset kuntaliitokset) - ensin tulee etsiä pehmeät keinot mahdollisille henkilövä hennyksille Keskustelun päätyttyä ratkaistiin asia nimenhuutoää nes tyk sellä, jossa Jaa ilmaisi kunnanjohtajan esityksen kan na tuk sen ja Ei Matti Poh jo lan esityksien kannatuksen. Näin suo ri te tus sa ää nes tyk sessä annettiin 6 Jaa ään tä ja 3 Ei ään tä. Puheenjohtaja to tesi, et tä kunnan hal lituk sen päätök seksi oli tullut kun nanjoh tajan esi tys. Edellä mainituilla muutoksilla kunnanhallitus päätti esittää lausuntoa valtuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus päätti ehdottaa Raahelle, Vihannille ja Py häjoelle, että kuntajohtajat ja puheenjohtajisto kokoontuisi vat perjantaina klo yhteiskeskusteluun Raa heen. Liitteet 5, 6, 7, 8, 9 ja 10.