Nevanperä Erkki, sivistystoimenjohtaja Salonen Markku, kunnaninsinööri Iso-Koivisto Jari, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä

Transkriptio

1 -1, KVALT :30 Paikka Kulttuuritalo Orrela Aika klo Saapuvilla olleet jäsenet Lehtimäki Esko, puheenjohtaja Anttila Paula Harju Leila Harjula Irma Heinola Arto Kaleva Paula Kangas Jussi-Pekka Kiviluoma Jarmo Koski Sauli Laitila Merja Latva-Välkkilä Mauri Leppäniemi Jukka Lilja Jukka Luhtala Anne Luhtala Markku Mäntylä Anu Mäntysaari Matti Nevala Aulis Nevanperä Yrjö Ollikkala Ari Ranta-Muotio Aulis Rinta-Uppa Simo Ristiluoma Osmo Syväluoma Saija Toivonen Teijo Uusitalo Kari Åkerblad Irma Muut saapuvilla olleet Nummela Veli, kunnanjohtaja Nevanperä Erkki, sivistystoimenjohtaja Salonen Markku, kunnaninsinööri Iso-Koivisto Jari, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat :t Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirja tarkastetaan maanantaina klo 11. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Aulis Nevala ja Yrjö Nevanperä. Esko Lehtimäki puheenjohtaja Jari Iso-Koivisto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Teuva Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Teuvan kunnanvirastossa

2 1, KVALT :30 TST: 64/2012 Kunnanvaltuusto Kokouksen avaus, nimenhuuto, valtuutettujen poissaoloesteet ja varajäsenten kutsuminen, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Dnro D/64/ /2012 Kvalt Kuntalain 54 :n 4 momentin mukaan "Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto siten kuin 64 :ssä säädetään." Kuntalain 64 :n mukaan "Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla." Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 9 :n mukaan Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Valtuusto voi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 11 :n mukaan Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös kunnanvirastoon. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalain 11 :n 1 momentissa tarkoitettu varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Kunnanvaltuusto on / 13 päättänyt, että kunnanvaltuuston kokouksesta annetaan yleisesti tieto kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaulun lisäksi Tejukassa sekä internetissä Teuvan kunnan www-sivuilla. Ilmoitus tästä kokouksesta on julkaistu kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, Tejukassa sekä internetissä Teuvan kunnan www-sivuilla keskiviik-

3 1, KVALT :30 TST: 64/2012 Kunnanvaltuusto kona Kokouskutsu ja siihen liitetty esityslista on lähetetty erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, tiistaina Esityslista julkaistaan myös Teuvan kunnan www-sivuilla. Kuntalain 58 :n 1 momentin mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Ehdotus: Avataan kokous, suoritetaan nimenhuuto, todetaan mahdolliset poissaolot ja kutsutaan tarvittaessa varavaltuutetut sekä todetaan, onko kokous laillinen ja päätösvaltainen. Päätös:

4 2, KVALT :30 TST: 64/2012 Kunnanvaltuusto Pöytäkirjan tarkastus ja pitäminen yleisesti nähtävänä Dnro D/64/ /2012 Kvalt Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Kuntalain 63 :n mukaan Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Kunnanvaltuusto on / 13 päättänyt, että valtuuston pöytäkirjan kuntalain 63 :ssä tarkoitetusta yleisestä nähtävänäpidosta kunnanvirastossa ilmoitetaan valtuuston kokouskutsun yhteydessä. Kunnanvirastossa tapahtuvan nähtäväpidon lisäksi pöytäkirja saatetaan yleisesti nähtäväksi (julkistetaan) tarkastamisen jälkeen internetissä Teuvan kunnan wwwsivuilla. Pöytäkirja tarkastetaan maanantaina klo 11 ja pidetään kokouskutsun yhteydessä ilmoitetun mukaisesti yleisesti nähtävänä kunnanvirastossa tiistaina Tarkastusvuorossa ovat Aulis Nevala ja Yrjö Nevanperä. Ehdotus: Valtuusto päättää valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös:

5 3, KVALT :30 TST: 64/2012 Kunnanvaltuusto Kokouksen työjärjestys Dnro D/64/ /2012 Kvalt Ehdotus: Valtuusto päättää hyväksyä esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Päätös:

6 4, KVALT :30 TST: 45/2012 Kunnanhallitus Teuvan kunnan jätevesiratkaisu 2015 alkaen Dnro D/45/ /2012 Aikaisemmat käsittelyt: Kunnanhallitus Valmistelija/Lisätiedot: kunnaninsinööri Markku Salonen gsm , sähköposti: Khall Teuvan kunta on yhdessä Kristiinankaupungin, Närpiön ja Karijoen (jäljempänä yhteenliittymä) kanssa neuvotellut kuntien jätevesien yhteispuhdistuksesta M-realin hallinnoimalla jätevesipuhdistamolla Kaskisissa. Jätevesiyhteistyöstä on pidetty useita kuntien ja M-realin edustajien välisiä yhteistyöneuvotteluja vuoden 2011 ja 2012 aikana. Neuvotteluissa on työstetty yhteistyösopimusta yhteenliittymän ja M-realin välillä. Sopimusneuvottelut on saatu vaiheeseen, jossa neuvoteltu yhteistyösopimus voidaan tuoda kuntien päätöksentekoon. Liitteenä oleva yhteistyösopimusluonnos on M-realin hallituksen käsittelyssä joulukuussa 2011 ja yhtiön on hyväksynyt sen. Luonnokseen on ko. käsittelyn jälkeen tehty muutamia pieniä täydennyksiä, jotka M-real on hyväksynyt. Teuvan kunta käy kuntaliitosneuvotteluja Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa. Teknisen ryhmän työstettävänä on ollut vertailulaskelmien tekeminen Teuvan eri vaihtoehdoista jätevedenpuhdistuksen osalta. Liitteessä on esitetty eri vaihtoehtoratkaisut sekä niiden kustannusvaikutukset. Yhteenliittymä on myöskin selvittänyt jäteveden puhdistuksen toiminnan organisointia ja investointien suuruutta sekä kustannusjakoja eri kuntien kesken. Jätevesiyhteistyö on suunniteltu toteutettavan yhtiöpohjalta, jossa kunnat sijoittavat perustettavaan yhtiöön peruspääoman ja yhtiö investoi kaikki tarvittavat siirtolinjat sekä vastaanottoaseman. Yhtiön kulut muodostuisivat jäteveden puhdistuksen kustannuksista sekä investointien kuoletuskustannuksista, jotka kunnat maksaisivat aiheuttamisperiaatteella eli puhdistettavien jätevesien määrän suhteessa. Esityslistan ohessa ovat esitys yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksestä sekä selvitys osakkaiden maksuosuuksista, osakepääoman jakautumisesta sekä rahoituksesta. Yhtiön nimeksi on ehdotettu Oy Botnia Sewer Ab. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus päättä esittää kunnanvaltuustolle, että - Teuvan kunta suuntautuu jätevesiyhteistyössä rannikon suuntaan ja liittyy mukaan yhdessä Närpiön ja Kristiinan kaupunkien sekä Karijoen kunnan kanssa perustettavaan Oy Botnia Sewer Ab jätevesiyhtiöön 21,4 %:n osuudella - Teuvan kunta hyväksyy, että Oy Botnia Sewer Ab:n osakepääoman osakemerkintä voidaan jakaa kahteen osaan siten, että perustamisen

7 4, KVALT :30 TST: 45/2012 Kunnanhallitus yhteydessä osakepääomasta merkitään 25 % eli Lisäksi Teuvan kunta päättää merkitä perustamisen yhteydessä osakepääomasta Teuvan kunnan osuuden 21,4 %. - se nimeää yhtiön perustamista käsittelevään yhtiökokoukseen edustajat Päätös: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että - Teuvan kunta suuntautuu jätevesiyhteistyössä rannikon suuntaan ja liittyy mukaan yhdessä Närpiön ja Kristiinankaupungin kaupunkien sekä Karijoen kunnan kanssa perustettavaan Oy Botnia Sewer Ab jätevesiyhtiöön 21,4 %:n osuudella; - Teuvan kunta hyväksyy, että Oy Botnia Sewer Ab:n osakepääoman osakemerkintä voidaan jakaa kahteen osaan siten, että perustamisen yhteydessä osakepääomasta merkitään 25 % eli Lisäksi Teuvan kunta päättää merkitä perustamisen yhteydessä osakepääomasta Teuvan kunnan osuuden 21,4 %. - ehtona on, että Närpiön ja Kristiinankaupungin kaupungit sekä Karijoen kunta osaltaan hyväksyvät suunnitelman mukaiset osakkuudet ja vastuut yhtiössä. Yhtiöön tulee laatia osakassopimus, jossa sovitaan keskeiset toiminta- ja rahoitusperiaatteet. - valtuusto nimeää yhtiön perustamista käsittelevään yhtiökokoukseen edustajat. Kvalt Päätös

8 5, KVALT :30 TST: 53/2012 Kunnanhallitus Lausunnon antaminen Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Dnro D/53/ /2012 Aikaisemmat käsittelyt: Kunnanhallitus Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Veli Nummela, p sähköposti: Khall Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Hallitusohjelman mukaan hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Selvityksen perusteella valmisteltava rakennelaki korvaa ns. PARAS-puitelain. Valtiovarainministeriö asetti virkamiehistä koostuvan Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Työryhmän toimikaudeksi määriteltiin Hallitusohjelman linjausten johdosta valtiovarainministeriö muutti työryhmän toimeksiantoa ja kokoonpanoa sekä myöhemmin jatkoi työryhmän toimikautta asti. Työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän tuli laatia esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta siten, että niiden pohjalta hallitus voi määritellä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen sekä niiden pohjalta voidaan valmistella hallituksen esitys. Kuntauudistusesitys oli laadittava myös karttamuotoisena. Työryhmä luovutti selvityksensä hallinto- ja kuntaministerille Selvitys koostuu kahdesta osasta. Raportin osassa I Selvitysosa työryhmä kuvaa aikaisempia uudistuksia, uudistuksen tarpeita ja tavoitteita, perustuslain asettamia reunaehtoja, uudistuksen tarkastelunäkökulmia, toteuttamistapoja sekä muutostukea. Raportin osassa II Alueellinen tarkastelu työryhmä esittää maakunnittain kunta- ja palvelurakennetta koskevat esitykset. Työryhmä selvitystä on esitelty 18 aluetilaisuudessa helmi-maaliskuussa. Tilaisuudet ovat osa kuntien kuulemista. Aluetilaisuuksissa ja lausuntome-

9 5, KVALT :30 TST: 53/2012 Kunnanhallitus nettelyllä tapahtuvien kuulemisten jälkeen hallitus tekee linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä sekä uudesta kuntarakenteesta. Kuntauudistukseen liittyy kuntarakenneuudistuksen lisäksi kuntalain kokonaisuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä kuntien tehtävien arviointi. Kuntarakenneuudistus muodostaa hallitusohjelman mukaan pohjan kuntalain kokonaisuudistukselle. Uudistuksessa tarkastellaan uusien rakenteiden näkökulmasta erityisesti kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta. Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään sekä kannustavuutta parannetaan. Hallitus linjasi iltakoulussaan , että kuntalain kokonaisuudistus sekä valtionosuusjärjestelmää koskeva uudistus aloitetaan välittömästi kuntien lausuntomenettelyn jälkeen. Osana kuntauudistusta arvioidaan lisäksi kuntien tehtäviä. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden hoitoa koskevat velvoitteet. Kartoitus aloitetaan keväällä 2012, ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö pyytää kuntia lausumaan kantansa kahdesta asiakokonaisuudesta: I Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvitys II Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo 16 mennessä. Työryhmä perustelee uudistuksen tarvetta mm. seuraavilla tekijöillä: Väestökehitys ja muuttoliike Väestökehitys ja väestörakenteen muutokset vaikeuttavat ratkaisevalla tavalla kuntien mahdollisuuksia vastata peruspalvelujen järjestämisestä. Erityisen haasteellinen tilanne on Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Väestökehityksen ja väestörakenteen muutosten johdosta alueet ja niiden haasteet erilaistuvat entistä enemmän. Muutokset edellyttävät merkittävää kuntarakenteiden, palvelurakenteiden ja palveluprosessien uudistamista. Väestörakenteen kehityksen, työikäisen väestön vähenemisen sekä kuntien henkilöstön voimakkaan eläköitymisen vuoksi kunnilla on vaikeuksia saada

10 5, KVALT :30 TST: 53/2012 Kunnanhallitus riittävästi henkilöstöä. Palvelutarpeen kasvu kohdistuu erityisesti sosiaalija terveydenhuollon palveluihin ja samanaikaisesti palvelualoittainen eläkepoistuma on suurin terveydenhuollossa. Alueellisesti eläkepoistuma ja väestörakenne vaikeuttavat palvelujen järjestämistä erityisesti Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Väestörakenteen heikentyminen, erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän kasvu, merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen lisääntymistä, mikä haastaa kuntatalouden. Syntyneiden määrä kasvaa koko maan tasolla, mikä lisää varhaiskasvatuksen ja perusasteen palvelujen tarvetta. Alueellisesti kehitys kuitenkin eriytyy. Suuressa osassa maakuntia perusopetusikäisten määrä supistuu. Haja-asutusalueilla korostuu palveluiden saatavuuden turvaaminen kohtuullisin etäisyyksin. Kasvukeskuksissa haasteet ovat kasvavan palvelukysynnän edellyttämissä investointitarpeissa. Toiselle asteelle siirtyvien määrä kasvaa koko maan tasolla loppuvuosikymmenenä hitaasti, mutta alueellisesti kehitys eriytyy. Suurimmassa osassa maakuntia ikäluokat pienentyvät. Aikuiskoulutuksen tarve kasvaa rakennemuutoksien vuoksi ja työelämän muutosten edellyttäessä jatkuvaa uudelleenkoulutusta. Julkisen talouden kehitys Työikäisen väestön vähentyminen vaikuttaa Suomen talouskehitykseen heikentämällä pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ja siten rahoituspohjaa. Lisäksi ikääntyvän väestön määrä lisää sosiaali- ja terveydenhuoltomenoja. Noin puolet arvioidusta julkisten menojen kasvupaineesta kohdistuu kuntiin. Ikäsidonnaisten menojen kasvu on pitkällä aikavälillä kestämätön ja johtamassa kuntien hallitsemattomaan velkaantumiskehitykseen. Kestävyysvaje edellyttää talouskasvua ja talouden kestävyyttä vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Kuntasektorin kestävyysvaje edellyttää erityisesti tuottavuuden parantamista. Joidenkin kuntien taloudellinen tila on jo nyt heikentynyt ja kuntien kyky huolehtia palvelujen järjestämisestä on vaarantunut. Näillä kunnilla on vaikeuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa varsinkin, jos tuleva väestörakenteen muutos lisäksi merkitsee kunnalle taloudellisia lisäpaineita. Tulevaisuudessa talousvaikeudet koskevat koko kuntakenttää. Vähintään kolmannes kunnista tulee vuonna 2020 olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Myös talouden näkökulmasta kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalius heikkenee. Talouden tulevat haasteet tulevat edellyttämään kunnilta kovaa sopeuttamista kuntarakenteiden kehittämisen lisäksi. Palveluiden järjestäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja niiden saatavuus yhdenvertaista koko maassa. Palvelujärjestelmän uudistamisessa on tärkeintä jo pitkälti toteutetun sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integroimisen lisäksi yhdistää

11 5, KVALT :30 TST: 53/2012 Kunnanhallitus samaan rakenteeseen mahdollisimman laajasti perustason ja erityistason tehtäviä. Erityisen tärkeää on ikääntyneiden palvelujen uudenlainen haltuunotto suurten ikäluokkien lähestyessä vanhuspalveluikää. Tämä merkitsee järjestämisvastuun kantajalle merkittävästi nykyistä suuremman väestöpohjan vaatimusta. Kuntauudistus on tarpeen tukemaan palvelurakenneuudistusta, jotta kuntien tosiasiallinen ohjausvaikutus toteutuisi silloinkin, kun järjestämisvastuussa on sote-alue. Kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja kuntien välisten erojen kasvu uhkaavat heikentää radikaalisti kuntien taloudellisia edellytyksiä koulutuspalvelujen yhdenvertaiseen järjestämiseen. Kuntarakennetta kehittämällä voidaan tasoittaa kuntien välisiä eroja. Peruskoulu- ja lukioverkon hallittu sopeuttaminen niin, että koulutuksen saavutettavuus pystytään turvaamaan, edellyttää nykyisiä kuntia laaja-alaisempaa tarkastelua. Vahvempien kuntien muodostuminen selkeyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden omistajarakenteita ja antaa puitteet järjestäjäverkon johdonmukaiselle kehittämiselle ja vahvistamiselle. Kuntien vahvistuminen tukee siten työelämälähtöisten järjestäjäorganisaatioiden muodostumista. Suuremmat kunnat pystyvät nykyistä kuntarakennetta paremmin koordinoimaan ja järjestämään monipuoliset kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut väestön hyvinvoinnin, työssä jaksamisen, osallisuuden ja hyvän elämän edistämiseksi sekä sosiaalisen ja tiedollisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös väestörakenteen muutokset ja lisääntyvä monikulttuurisuus voidaan ottaa paremmin huomioon palvelujen kehittämisessä. Nykyistä suuremmat kunnat turvaisivat paremmin myös muiden kunnallisten palveluiden, kuten teknisten ja ympäristöpalveluiden tehtäväkokonaisuuksien hoitamisen. Suuremmilla kunnilla olisi esimerkiksi paremmat henkilöstövoimavarat ja asiantuntemus sekä nykyistä paremmat mahdollisuudet huolehtia toiminnan yleisestä tehostamisesta ja kehittämisestä. Kuntien taloudellisen tilanteen vahvistuminen ja palveluiden järjestämisedellytysten yhdenmukaistuminen parantaisivat mahdollisuuksia toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä yhdenvertaiseen palveluiden järjestämiseen. Kuntarakenteen kehittäminen mahdollistaa eri sektoreiden välisten palveluiden järjestämisen nykyistä monialaisemmin ja vaikuttavammin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa sekä vahvistaa paikallista demokratiaa. Nykyiset vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteistyömuodot, joissa päätöksentekovalta on viime kädessä yksittäisten kuntien valtuustoilla, eivät riittävästi pysty ratkaisemaan yhdyskuntarakenteen hajautumista. Parhaiten ongelmia ratkaistaisiin kehittämällä kuntarakennetta siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen kuuluisi hallinnollisesti yhteen kuntaan.

12 5, KVALT :30 TST: 53/2012 Kunnanhallitus Työpaikkojen synnyn sekä tehokkaan kasvu- ja elinkeinopolitiikan toteuttaminen edellyttäisi kuntarakenteen kehittämistä toiminnallisuuden pohjalta. Selvityksen osassa II (alueellinen tarkastelu) kuvataan kuntarakenteen muutospaineita kunnittain ja alueittain. Raportin luvussa 4 esitetyistä uudistuksen tarpeista on johdettu tässä esitetyt tarkastelunäkökulmat ja näitä yksityiskohtaisemmalla tasolla kuvaavat muuttujat. Näkökulmien ja muuttujien kautta osoitetaan ensinnäkin yksittäisten kuntien ja alueiden tarve kuntarakennemuutoksiin sekä toiseksi määritellään uusien kuntien muodostamisen edellytyksiä ja rajauksia. Tällaisiksi tarkastelunäkökulmiksi on valittu seuraavat: - väestökehitys; - talouskehitys; - alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen; - työssäkäynti ja asiointi; - sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen; - opetus- ja kulttuuritoimen järjestäminen ja - elinkeinotoiminnan kehittäminen. Selvityksen osa II eli alueellinen tarkastelu on tehty maakunnittain. Siltä osin kuin tarkastelussa esitetään maakuntarajat ylittäviä kuntaliitoksia, on ko. kuntia tarkasteltu kumpaakin maakuntaa koskevassa tekstiosiossa, pääsääntöisesti kuitenkin siten, että uudet kunnat on perusteltu vain yhdessä maakunnassa. Työryhmä esittää, että Etelä-Pohjanmaalle asetettaisiin viisi erityistä kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi: - Seinäjoki, Ilmajoki, Jalasjärvi, Lapua ja mahdollisesi Isokyrö - Kauhajoki, Kurikka, Isojoki, Karijoki ja Teuva - Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi - Alajärvi, Soini ja Vimpeli - Alavus, Töysä, Virrat ja Ähtäri. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne selvitys on nähtävillä Teuvan kunnan Yhteispalvelupisteessä sekä valtiovarainministeriön internet-sivuilla Kja Liite nro Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se antaisi liitteen mukaisen lausunnon. Kvalt Päätös: Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

13 5, KVALT :30 / Pykälän liite: Vastaukset valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön TEUVAN KUNNAN LAUSUNTO/VASTAUKSET, kunnanhallituksen esitys valtuustolle LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************************* Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta Maakunta 846 Teuva Etelä-Pohjanmaa Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) kunnanjohtaja Veli Nummela veli.nummela@teuva.fi Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero)???

14 5, KVALT :30 / Pykälän liite: Vastaukset valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen on tulevien haasteiden edessä välttämätöntä. Kuntarakennettakin tärkeämpää on, miten palvelut käytännössä organisoidaan. Keskeisimpiä syitä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutukseen ovat väestökehitys, julkisen talouden kestävyysvaje sekä palvelujen järjestämiseen kohdistuvat uudistuvat vaatimukset. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Tarkastelunäkökulma on keskeinen ja tärkeä erityisesti pitkällä aikavälillä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Julkisen talouden sopeutustarve vaikuttaa olennaisesti myös Teuvan kunnan toimintaedellytyksiin. Kuntakoko ei olennaisesti vaikuta palvelujen tuottamisen kustannuksiin alueella. Palvelurakennetta uudistamalla voidaan tehokkuutta lisätä. Keskeisintä on kuitenkin kunnan taloudellisen kantokyvyn varmistaminen. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kriteeri ei Teuvan kunnan ja Suupohjan alueen kannalta ole niin keskeinen kuin kaupunkiseutujen osalta. Kuntien taajamat sijaitsevat etäällä toisistaan. Kuntien rajaalueilla ei ole merkittävää taajama-asutusta. Maankäytön osalta yhteistyötä tarvitaan seudullisten palvelujen sijoituksessa. Yhdyskuntarakennetarkastelulla on jonkin verran merkitystä julkisen liikenteen järjestämisen näkökulmasta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnillä, palvelujen saavutettavuudella ja asioinnilla on huomattava merkitys. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytykset ovat ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuden kunta- ja palvelurakennetta arvioitaessa.

15 5, KVALT :30 / Pykälän liite: Vastaukset valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinvoimaisella kunnalla tulee olla riittävät resurssit toimia yhteistyössä alueensa yritysten kanssa elinkeinoelämän monipuoliseksi kehittämiseksi. Tämä vaatii jatkossa entistä laajempaa väestöpohjaa. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työssäkäyntialueisiin pohjautuvat toiminnalliset kokonaisuudet muodostavat elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kuntajaon. Suuri osa Suomen kunnista kuuluu kuitenkin tilastollisesti merkittävien työssäkäyntialueiden ulkopuolelle. Näin on myös alueellamme Suupohjassa, eikä kriteeri ole kannaltamme merkittävä. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Teuvan asukasluku pienenee 10 %. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa samalla ajanjaksolla 34 %. Huoltosuhde nousee 100:aan. Tämä tulee kiistatta aiheuttamaan merkittäviä vaikeuksia palvelujen järjestämisessä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Teuvan kunnan talous tähän asti ollut vahva. Kunta on käytännössä velaton, ja vuoden 2010 tilinpäätöksessä taseessa on 3,9 miljoonaa euroa ylijäämiä. Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttumassa. Viime vuosina sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Teuvalla on edessään isot investoinnit palvelujen perusinfrastruktuuriin. Teuvan kunnan talous on hyvin riippuvainen valtionosuuksien määrän kehityksestä. Väestö- ja huoltosuhdekehitys vaikeuttaa tilannetta olennaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työryhmän analyysi vastaa käsitystämme kuntamme tilanteesta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Analyysi on hyvin tiivis, eikä ehkä riittävästi kuvaa työssäkäynnin ja asioinnin kokonaisuutta alueella. Se ei esimerkiksi huomioi teuvalaisten perinteistä asiointia ja työssäkäyntiä rannikon suuntaan. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Analyysi on oikean suuntainen. Suupohjan koulutuskuntayhtymä täyttää puitelain edellyttämän asukkaan tavoitteen.

16 5, KVALT :30 / Pykälän liite: Vastaukset valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinojen kehittämisen osalta analyysi on varsin vaatimaton. Olisi ollut tarpeen tarkastella laajemmin jo nyt toimivien elinkeinoyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintaa sekä niiden harjoittamaa aluekehittämistä. Suupohjan alue on Kauhajoen aluekehitysohjelmissa ja KOKO-ohjelmassa saavuttanut valtakunnallisissa vertailuissa merkittäviä tuloksia. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Analyysi on perusteiltaan ja johtopäätöksiltään oikean suuntainen. 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Lähipalvelut, lähidemokratia ja yhteisöllisyys. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI

17 5, KVALT :30 / Pykälän liite: Vastaukset valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntauudistus tulisi toteuttaa ensisijaisesti kuntien itse käynnistämin selvityksin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Poikkeustapauksissa, kun alueen kunnat eivät pääse asiasta yksimielisyyteen ja on olemassa merkittäviä yhteiskunnallisia tarpeita asian selvittämiseksi, ministeriö voisi määrätä kuntajakoselvityksen toteutettavaksi. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kuntaliitoksia tulisi tukea lähinnä toiminnan kehittämisavustuksin. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Kuntia ei saa painostaa kuntaliitoksiin valtionosuusjärjestelmän muutoksilla. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim.veropohja) Kuntia ei saa painostaa kuntaliitoksiin veropohjaa kaventamalla tai muilla taloudellisilla pakotteilla. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien tulee tarkoitussidonnaisuuden periaatetta noudattaen perustua vain todellisiin palvelujen järjestämistä koskeviin tarpeisiin.

18 5, KVALT :30 / Pykälän liite: Vastaukset valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Kuntien itsehallinnollista asemaa tulee kunnioittaa, ja kuntaliitoksia ei pidä edistää velvoittavalla lainsäädännöllä. Myöskään kuntien oikeutta järjestää palvelut yhteistoiminnassa toistensa kanssa ei saa lainsäädännöllä rajoittaa nykyisestä. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Teuvan kunta on tehnyt kuntaliitosselvityksen sekä Kauhajoen kaupungin että Kurikan kaupungin kanssa. Teuvan kunnalla on riittävät tiedot yhdistymisehdotuksen tekemiseen Valtioneuvostolle. Liitos voidaan toteuttaa vuoden 2013 alusta. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Erityistä tukea pitäisi kohdistaa yhdistyneiden kuntien palvelutuotannon uusien toimintatapojen ja innovaatioiden kehittämiseen. Tukea voitaisiin myöntää myös atk-järjestelmien kehittämiseen. Uusien kuntien yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin eheyttämistä tulisi tukea avustuksin. Tulisi luoda verkostoja ja foorumeja, joissa uusista kunta- ja palvelurakenteista innostuneet luottamushenkilöt ja viranhaltijat voisivat lisätä osaamistaan. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan.

19 5, KVALT :30 / Pykälän liite: Vastaukset valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Tarkistaa tulisi kunnan talouden ohjausta ja tasapainotusta koskevat määräykset, kunnan organisoitumista ja johtamista sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevat säännökset. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Suoran demokratian muotoja tulee vahvistaa ja kehittää, jotta kuntalaiset voivat vaikuttaa omien palvelujensa ja oman asuinympäristönsä kehittämiseen. Tulee kehittää avoimen ja osallistavan suunnittelun uusia, myös sähköisiä välineitä. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että se nykyistä paremmin ottaa huomioon kuntien ikärakenteen, huoltosuhteen, kuntalaisten sairastavuuden, työttömyysasteen sekä kunnan yhdyskuntarakenteen aiheuttaman vaikutuksen palveluiden tarpeeseen ja niiden järjestämiskustannuksiin. Rahoitusjärjestelmä ei saisi olla herkkä talouden suhdannevaikutuksille. Valtionosuusjärjestelmän tulisi kannustaa toimintojen taloudelliseen ja tehokkaaseen järjestämiseen sekä ennalta ehkäisevien palvelujen kehittämiseen. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Uudelleen tulisi arvioida, missä palveluissa on paikallisen päätöksenteon intressi. Tästä näkökulmasta tulisi arvioida mm. erikoissairaanhoidon järjestämisvastuuta. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kuntien palveluverkkoa voidaan hyödyntää valtion alueellisia ja paikallisia palveluja järjestettäessä.

20 5, KVALT :30 / Pykälän liite: Vastaukset valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kunnille ei pitäisi asettaa uusia tehtäviä. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Teuvan kunnassa ymmärretään tarve uudistaa kunta- ja palvelurakennetta. Uudistus ei saisi kuitenkaan johtaa tarpeettomaan kehittämisresurssien ja päätösvallan keskittämiseen. Päätöksiä tulee voida tehdä lähellä kuntalaisia paikallista sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen. Maaseudun autioitumista ei pidä edistää, vaan pitää pyrkiä löytämään uusia keinoja myös syrjäisen maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi. Tulee välttää ratkaisuja, jotka johtavat hyvän ja laadukkaan infrastruktuurin jäämiseen hyödyntämättä ja samanaikaiseen uuden infrastruktuurin rakentamiseen toisaalla.

21 6, KVALT :30 TST: 25/2012 Kunnanhallitus Luottamustoimien täyttäminen, tekninen lautakunta ja vapaa-ajanlautakunta Dnro D/25/ /2012 Aikaisemmat käsittelyt: Kunnanhallitus Valmistelija / lisätiedot: hallintojohtaja Jari.Iso-Koivisto, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall Kunnanvaltuuston tulee valita luottamushenkilöt tekniseen lautakuntaan ja vapaa-ajanlautakuntaan edesmenneen Väinö Niemisen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Väinö Nieminen on toiminut teknisessä lautakunnassa varsinaisena jäsenenä ja vapaa-ajanlautakunnassa Tiina Hakalan henkilökohtaisena varajäsenenä. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto valitsee Kvalt Päätös: - tekniseen lautakuntaan varsinaisen jäsenen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2012 loppuun sekä - vapaa-ajanlautakuntaan Tiina Hakalalle henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2012 loppuun. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

22 7, KVALT :30 TST: 16/2012 Kunnanhallitus Eronpyyntö luottamustoimesta, varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Dnro D/16/ /2012 Aikaisemmat käsittelyt: Kunnanhallitus Valmistelija / lisätiedot: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall Susanna Hirviniemi-Soinila on pyytänyt eroa Teuvan kunnan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan varajäsenyydestä, koska hän työskentelee Teuvan kunnassa kunnallisena perhepäivähoitajana eli ko. lautakunnan alaisuudessa. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto Kvalt Päätös: 1) myöntää Susanna Hirviniemi-Soinilalle eron varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan varajäsenyydestä; 2) valitsee varhaiskasvatus- ja koulutuslautakuntaan varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2012 loppuun. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

23 8, KVALT :30 TST: 17/2012 Kunnanhallitus Eronpyyntö luottamustoimesta, Riipin koulun johtokunta Dnro D/17/ /2012 Aikaisemmat käsittelyt: Kunnanhallitus Valmistelija / lisätiedot: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall Suvi Kentta on kuntaan saapuneella ilmoituksella pyytänyt eroa Riipin koulun johtokunnan varajäsenyydestä, koska hän on muuttanut pois paikkakunnalta. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 37 :n 1 momentin mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto Kvalt Päätös: 1) myöntää Suvi Kentalle eron Riipin koulun johtokunnan varajäsenyydestä; 2) valitsee Riipin koulun johtokuntaan varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2012 loppuun. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

24 9, KVALT :30 TST: 64/2012 Kunnanvaltuusto Ilmoitusasiat Dnro D/64/ /2012 Kvalt Kunnanvaltuuston tietoon saatetaan seuraavaa: - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsaus marraskuulta 2011, jonka mukaan Teuvalla oli työttömiä työnhakijoita (ml. henk.koht. lomautetut) 198 (125 miestä, 73 naista, alle 25-vuotiaita 21, yli 50-vuotiaita 97, yli vuoden työttömänä olleita 31), työttömyysaste 7,7 % (syyskuulla 7,1 % ja lokakuulla 7,6 %) - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsaus joulukuulta 2011, jonka mukaan Teuvalla oli työttömiä työnhakijoita (ml. henk.koht. lomautetut) 245 (154 miestä, 91 naista, alle 25-vuotiaita 22, yli 50-vuotiaita 115, yli vuoden työttömänä olleita 32), työttömyysaste 9,5 % (lokakuulla 7,6 % ja marraskuulla 7,7 %) - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsaus tammikuulta 2012, jonka mukaan Teuvalla oli työttömiä työnhakijoita (ml. henk.koht. lomautetut) 256 (173 miestä, 83 naista, alle 25-vuotiaita 28, yli 50-vuotiaita 111, yli vuoden työttömänä olleita 33), työttömyysaste 10,1 % (marraskuulla 7,7 % ja joulukuulla 9,5 %) - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsaus helmikuulta 2012, jonka mukaan Teuvalla oli työttömiä työnhakijoita (ml. henk.koht. lomautetut) 248 (162 miestä, 86 naista, alle 25-vuotiaita 27, yli 50-vuotiaita 111, yli vuoden työttömänä olleita 32), työttömyysaste 9,8 % (joulukuulla 9,5 % ja tammikuulla 10,1 %) - Seinäjoen maistraatin vuodenvaihteen 2011/2012 väkilukutilasto, jonka mukaan Teuvan asukasluku oli 5847, muutos vuodenvaihteesta 2010/ Seinäjoen maistraatin väkilukutilasto , jonka mukaan Teuvan asukasluku oli 5853, vuodenvaihteesta 2010/2011 muutos 70 ja vuodenvaihteesta 2011/ Ehdotus: Asiat merkitään kunnanvaltuuston tietoon saatetuiksi. Päätös:

25 10, KVALT :30 TST: 64/2012 Kunnanvaltuusto Muut mahdolliset asiat Dnro D/64/ /2012

26 11, KVALT :30 Kiireelliset asiat