Pitääkö eri-ikäisiä johtaa eri tavoin? miksi huomio johtamiseen? sukupolven käsite hyvä johtajuus Johtamiskorkeakoulu 1
Millä menestymme huomenna? aineettomat tuotannontekijät (Human Capital, Intellectual Capital) muodostavat suuremman osan organisaation tulevaisuuden arvosta kuin aineelliset tekijät jopa 50-90 % näitä on kilpailijan vaikea kopioida, sillä ne ovat piileviä, sitoutuneita yrityksen historiaan, kulttuuriin ja työnteon prosesseihin sekä ihmisten asenteisiin emme siis tarvitse vain terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä Edvinsson, L. & Malone, M. 1997, Corrado, C.A., Hulten C.R. & Sichel D.E. 2005, Hamel G. & Breen, B. 2007, Luthans F.& Youssef C.M 2004 Johtamiskorkeakoulu 2
Inhimillinen pääoma Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys + Rakennepääoma = työhyvinvoinnin johtaminen, organisaation toimivuus, oppimiskyky, työn hallinta Psykologinen pääoma = ihmisen henkinen kunto: itseluottamus, toiveikkuus, optimismi, sitkeys Johtamiskorkeakoulu 3
Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät 1. ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne = rakenne- jatkuva kehittyminen pääoma toimiva työympäristö 2.JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen = vertikaalinen sosiaalinen pääoma 5. MINÄ ITSE psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ 3. TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot = horisontaalinen sosiaalinen pääoma Manka 1999, 2006, 2011 4. TYÖN HALLINTA vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen ja monipuolisuus = rakennepääoma Johtamiskorkeakoulu 4
Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona Tavoitteena oli selvittää työssä jatkamista ja työhyvinvointia tukevia johtamiskäytäntöjä eri sukupolviin kuuluvilla esimiehillä ja työntekijöillä. Esiteltävät tulokset perustuvat kesällä tehtyyn kyselyyn ja haastatteluihin. Kyselyssä selvitettiin lähiesimiestyön ja työhyvinvoinnin nykytilaa. Haastatteluissa etsittiin kokemuksia onnistuneista johtamistilanteista, työhyvinvointia lisäävistä käytännöistä ja kehittämisehdotuksista. Hankkeeseen osallistuu Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi laitoshoidon yksikkö Tampereelta sekä putkialan yritys Turusta. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 342 henkilöä ja haastatteluihin osallistui kaikkiaan 55 henkilöä. TSR:n rahoitus Johtamiskorkeakoulu 5
Sukupolven käsite (Zemke et al. 1999) Suuret ikäluokat (1943 1960): korkea työmoraali ja työn merkitys elämässä. Suhtautumista työhön luonnehtii työteliäisyys. Nykyiset johtamisperiaatteet ja yrityskulttuuri ovat suurten ikäluokkien rakentamia. Sukupolvi X (1960 1980): hyvä palkka, etenemis- ja kouluttautumismahdollisuudet ovat tärkeitä. Lisäksi teknologia kuuluu olennaisesti heidän elämäänsä. Sukupolvi Y (1980 2000): elämää hallitsevat virtuaalisuus ja verkostot. Tämän sukupolven on kuvattu haluavan vuorovaikutteista ja läsnä olevaa johtamista (Ahonen ym. 2010). Alle 30-vuotiaiden keskuudessa hyvää esimiestyötä pidetään palkkatasoa tärkeämpänä tekijänä (Nuoret ja johtaminen -tutkimus 2010). Johtamiskorkeakoulu 6
Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Nuutinen, Heikkila-Tammi & Manka 2011. Johtamiskorkeakoulu 7
Millaista on hyvä johtaminen? (n=208) Luokan sisältö n % Oikeudenmukainen, tasapuolinen, reilu kohtelu 108kpl 52% Työntekijän kuunteleminen, huomioiminen ja mukaan ottaminen mm. päätöksenteossa 97 47% Vastuunkantaminen, asioiden hoitaminen ja ratkaiseminen 84 40% Avoin rehellinen keskustelu ja hyvä tiedonkulku 61 29% Palautteen antaminen, kannustaminen ja palkitseminen 45 22% Työntekijän kunnioittaminen, arvostaminen ja luottaminen 44 21% Jämptiys, jämäkkyys, itsenäisyys ja auktoriteetti 34 16% Työntekijän puolien pitäminen 17 8% Johtamiskorkeakoulu 8
Mitä voit itse tehdä, jotta vuorovaikutus toimii esimiehen kanssa? (n=176) Luokan sisältö n % Avoimuus ja avoin keskustelu 120 68% Työtehtävien hyvä hoitaminen ja aktiivisuus työpaikalla 29 16% Rehellisyys, luotettavuus, asiallisuus 29 16% Vuorovaikutus toimii tai ei toimi 26 15% Esimiehen kuunteleminen, ymmärtäminen ja kunnioittaminen 25 14% Joustavuus ja myönteisyys 16 9% Oman toiminnan reflektointi 10 6% Johtamiskorkeakoulu 9
Mitä hyvissä johtamistilanteissa arvostetaan? 1) Luottamuksellisuus Luottamus kahdenvälisissä esimies-alaissuhteissa sekä laajemmin työyhteisön ja esimiehen välisenä luottamuksena. 2) Työyhteisön yhteishenki Työyhteisö sosiaalisena ympäristönä: iäkkäämmille työyhteisön toimivuus työssä jaksamista tukeva tekijä. Pohdinnat johtamistapojen vaikutuksesta työyhteisön toimivuuteen 3) Onnistumisten edellytysten saaminen työhön Nuoret haastateltavat arvostivat sitä, että omia toiveita työvuoroista oli otettu huomioon,ja että tämä myös tehtiin tasapuolisesti. Ikääntyneemmät hoitotyöntekijät painottivat erilaisia työjärjestelyjä, mahdollisuutta muokata työkuvia yksilöllisesti. otetaan myös vähän yksilönä niitä --- työntekijöitä huomioon niissä tilanteissa. Se tasapuolisuus siinä, että --- ei aina vaikka sille yhdelle ihmiselle pistetä jotakin tiettyjä ei niin suosittuja vuoroja, tai että joustetaan vähän --- mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisten menojen tai olojen, kotilojen mukaan. (H20, alle 30 hoitoala) Johtamiskorkeakoulu 10
Johtamisen toiveet eri sukupolvilla Jokainen sukupolvi arvostaa reiluutta, oikeudenmukaisuuuta ja tasapuolisuutta nämä ovat työhyyvinvoinnin tukipilareita Sukupolvi X (1960-1980) arvostaa enemmän vuorovaikutteista johtajuutta kuin nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet Suuret ikäluokat (ennen 1960 syntyneet) arvostavat sitä, että esimiehet antavat vastuuta ja ongelmanratkaisumahdollisuuksia Johtamiskorkeakoulu 11
Mihin johtamisen osa-alueisiin työn lopettamisaikomukset ovat yhteydessä? Lopettamisaikeet nykyisessä työpaikassa 30 v tai alle (n=62-68) - Esimiesalaissuhteen toimimattomuuteen (r=-0,33) - Heikkoon työn organisointiin (r=-0,47) -Vähäiseen valtauttavaan johtamistapaan (r=-0,36) 31-40 vuotiaat (n=62-67) 41-50 vuotiaat (n=92-95) - - Vähäiseen sosiaaliseen pääomaan (r=-0,43), - Toimimattomaan esimiesalaissuhteeseen (r=- 0,29), - Työn heikkoon organisointiin (r= - 0,24) -Vähäiseen valtauttavaan johtamistapaan (r=- 0,21) Yli 50 vuotiaat (n=99-106) - Vähäiseen sosiaaliseen pääomaan (r=- 0,32) -Vähäiseen valtauttavaan johtamistapaan (r=-0,21) *Suluissa olevat luvut korrelaatiokertoimia, jotka kuvaavat asioiden välisten riippuvuuksien voimakkuutta (min. 0 - max. 1) Johtamiskorkeakoulu 12
Mihin johtamisen osa-alueisiin eläkeaikomukset ovat yhteydessä? 30 v tai alle (n=68) 31-40 vuotiaat (n=67) 41-50 vuotiaat (n=95) Yli 50 vuotiaat (n=106) - Ei yhteyksiä - Vähäiseen valtauttavaan johtamistapaan (r=-0,29) -Vähäisempään sosiaaliseen pääomaan (r=- 0,50) - Heikkoon työn organisointiin (r=- 0,31) Ennenaikaiset eläkeaikomukset - Toimimattomaan esimiesalaissuhteeseen (r=-0,29), -Vähäiseen valtauttavaan johtamistapaan (r=- 0,32) *Suluissa olevat luvut korrelaatiokertoimia, jotka kuvaavat asioiden välisten riippuvuuksien voimakkuutta (min. 0 - max. 1) Johtamiskorkeakoulu 13
Kahden kimppa? Oikeudenmukaisuus Vuorovaikutteinen esimies-alaissuhde (LMX) Luottamus esimieheen Valtauttaminen mielekkyys osaaminen päätöksenteon mahdollisuus vaikuttamisen mahdollisuus Työyhteisötaidot tunnollisuus reiluus epäitsekkyys kohteliaisuus Wat &Shaffer 2005 Johtamiskorkeakoulu 14
Vastavuoroinen johtaminen (LMX) perustuu esimiehen ja alaisen keskinäiseen vaihtosuhteeseen, jota kuvaa molemminpuolinen luottamus, kunnioitus ja vastavuoroisuus. - Työntekijät saavat tällöin työnsä tekemiseen resursseja, esimerkiksi esimiehen tukea ja ohjausta sitä tarvitessaan, mutta toisaalta voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja tehdä sitä itsenäisesti korkealaatuinen vastavuoroisuus ei ennusta vain hyvää työsuoritusta, vaan myös hyviä työyhteisötaitoja: tunnollisuutta, reiluutta, epäitsekkyyttä ja kohteliaisuutta. Esimiehen oikeudenmukaiseksi koettu käyttäytyminen synnyttää luottamusta esimieheen. Johtamiskorkeakoulu 15
Tunneälykäs johtajuus tunteiden havaitseminen, omien ja muiden, ja ilmaiseminen, tunteiden käyttäminen esim. ajattelun tukena, tunteiden ymmärtäminen kuten eri tunteiden erottaminen sekä tunteiden hallinta, omien ja muiden. Sosiaalinen, älyllinen ja toiminnallinen. Johtamiskorkeakoulu 16
Myönteiset tunteet broaden and build laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä mahdollistaen luovat ideat ja uudenlaiset yhteydet ne auttavat lisäämään henkilökohtaisia resursseja, joita ovat tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen, psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen muutoksissa sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja fyysiset: sairastamisen väheneminen ja näin johtavat hyvinvointiin Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M. 2008. Johtamiskorkeakoulu 17 17
Väitöstilaisuus 17.2.2012 Työntekijä ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa - Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia Positiivinen ilmapiiri on kannattavan palveluliiketoiminnan avain. Johtamiskorkeakoulu 18
Tuloksia: innostus tarttuu Positiivinen vuorovaikutus synnyttää myönteisiä tunteita, se lisää luottamusta itseen ja toisiin, vapauttaa luovuutta ja kekseliäisyyttä. Positiiviset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia ja lisäävät kokemusta yhteisöllisyydestä. Väitöskirjan tuloksena syntyi positiivisesti poikkeavan palveluliiketoiminnan malli. Malli osoittaa, kuinka jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa kannattavuuteen palveluliiketoiminnassa, valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen käyttäytymisen sijasta. Johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. (M. Fischer 2012, Väitöstiedote, väitöskirja http://lib.tkk.fi/diss) Johtamiskorkeakoulu 19
Työhyvinvointia edistävä johtajuus reilu työn organisointi eli esimies on oikeudenmukainen ja ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon sukupolvesta riippumatta esimerkillisyys ja luotettavuus. Hän toteuttaa elämässään eettisiä arvoja ja on johdonmukainen päätöksenteossaan. psykologinen ja emotionaalinen tuki ja tunneälykkyys. Esimies toimii valmentajana ja antaa tarvittaessa palautetta, niin myönteistä kuin rakentavaakin. Hänen puoleensa voi kääntyä pahan paikan tullen, koska hän kuuntelee ja on henkisesti läsnä. työntekijöistä huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen (työturvallisuuslaki) valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. Esimies inspiroi älyllisesti. optimismin johtaminen. Esimies huolehtii työpaikkansa myönteisestä ilmapiiristä. Johtamiskorkeakoulu 20
Työnilonjulistus 2012 Julistuksella haastamme mahdollisimman monet työpaikat työhyvinvointitalkoisiin. Työnilo on työnantajan näkökulmasta pääomaa, mutta se on myös työntekijän päänasia. Ymmärtäkäämme työhyvinvointi laajasti työyhteisön toimivuudeksi, siksi sitä pitää suunnitelmallisesti johtaa Ottakaamme käyttöön myös uudenlaisia tunnuslukuja, joilla voimme ennaltaehkäistä mahdollisia riskejä. Hyvä johtaminen on vastavuoroista, esimiehen optimismi siirtyy työntekijöihin Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Yhteisöllisyys vie huipulle. Järjestäkäämme hautajaiset Jollekin Muulle Ole oman elämäsi ohjaksissa ja pidä itsestäsi huoltokirjaa. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä- tee joka päivä jotakin kivaa Tampere 10.1.2012 www.uta.fi/jkk/synergos Johtamiskorkeakoulu 21
Lisätietoa Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. www.uta.fi/jkk/synergos Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro. Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Johtamiskorkeakoulu 22