KYYJÄRVEN KUNTA Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan! TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 KYYJÄRVEN KUNNAN PERUSAJATUS... 5 2.1 VISIO... 5 2.2 KYYJÄRVEN KUNNAN NELIKENTTÄ-ANALYYSI... 6 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 7 3.1 KUNNAN VÄESTÖ JA HUOLTOSUHDE... 7 3.2 PALVELUTARPEISIIN VASTAAMINEN... 9 3.3 ELINKEINOTOIMINTA... 10 3.4 YHTEISTYÖ SEUDULLISTEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA... 10 4 TAVOITTEET... 10 4.1 YLEISTÄ TAVOITTEIDEN ASETTAMISESTA... 10 4.2 HALLINTO- OSASTO... 10 4.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 11 4.4 SIVISTYSOSASTO... 11 4.5 TEKNINEN OSASTO... 11 5 KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETUT TAVOITTEET... 11 5.1 KYYJÄRVEN LIIKEKESKUS OY... 12 5.2 KYYJÄRVEN PALETTI OY... 12 5.3 KYYJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY... 13 5.4 KYYJÄRVEN LÄMPÖ OY... 13 6 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 14 6.1 KUNNALLISTALOUS... 14 7 KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUS 2017... 15 7.1 TULOSSUUNNITELMA... 15 7.1.1 Toimintatulot... 15 7.1.2 Toimintamenot... 15 7.1.3 Henkilöstömenot... 16 7.1.4 Toimintakate... 16 7.1.5 Verotulot... 16 7.1.6 Valtionosuudet... 16 7.1.7 Rahoitustulot ja menot... 16 7.1.8 Vuosikate... 16 7.1.9 Poistot... 16 7.1.10 Tilikauden tulos... 16 7.2 RAHOITUSSUUNNITELMA... 17 7.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit... 17 7.2.2 Lainakannan muutokset... 17 7.2.3 Kassavarojen muutokset... 17 8 KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019... 17 8.1 TULOSSUUNNITELMA 2017 2019... 17 8.2 RAHOITUSSUUNNITELMA 2017 2019... 19 9 TALOUSARVION SITOVUUS... 20 2
10 KÄYTTÖTALOUSOSA... 21 10.1 HALLINTO-OSASTO... 21 10.1.1 Yleishallinto... 22 10.1.2 Elinkeinopalvelut... 23 10.1.3 Maaseutupalvelut... 25 10.1.4 Ruokapalvelut... 26 10.1.5 Sosiaali - ja terveyspalvelut... 28 10.2 SIVISTYSOSASTO... 29 10.2.1 Koulutuspalvelut... 29 10.2.2 Kirjastopalvelut... 33 10.2.3 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut... 36 10.2.4 Varhaiskasvatus... 39 10.3 TEKNINEN OSASTO... 43 10.3.1 Tekniset palvelut... 43 10.3.2 Rakentamis- ja ympäristöpalvelut... 46 10.3.3 Tilapalvelut... 47 10.3.4 Liikelaitokset... 50 11 INVESTOINTIOSA 2017... 53 LIITE 1 TULOSLASKELMA 54 LIITE 2 RAHOITUSLASKELMA 55 LIITE 3 VESILAITOSTASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA 56 LIITE 4 VESILAITOSTASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA 57 3
1 JOHDANTO Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoitus Kunnanvaltuuston on kuntalain mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma sitä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tämä nyt valtuuston käsittelyssä oleva varsinainen talousarvio on vuodelle 2017 ja suunnitelma puolestaan vuosille 2018-2019. Kyyjärven kunnassa koko talouden suunnitelmakausi on siis kolme vuotta (2017-2019) Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Lähtökohtana tulee olla, että talousarvio, taloussuunnitelma ja tilinpäätös ovat rakenteeltaan samankaltaiset. Valtuustotason ohjausvälineitä ovat talousarvio, taloussuunnitelma sekä tilinpäätökseen kuuluva toimintakertomus. Talousarvion sisältö koostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi ja rahoitusosasta. Käyttötalousosa Kunnanvaltuusto osoittaa osasto- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Osoittaa miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin. Investointiosa Osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja arviot mahdollisista tuloista. Investointimenot ja tulot budjetoidaan arvioidun rahankäytön ja tulokertymän mukaan. Rahoitusosa Osoittaa talousarvion vaikutukset kunnan maksuvalmiuteen ja kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Siitä käy myös ilmi, miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se vuorostaan katetaan. Talouden tasapainovaatimus Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Neljän (4) vuoden suunnittelukausi koskee vain siis niitä kuntia, joiden taseessa ei talousarvion laatimisvuonna ole ylijäämää. Kyyjärven kunnalla on vuoden 2015 tilinpäätöksen jälkeen taseessa kertynyttä ylijäämää 2 007 011 euroa. Vuoden 2016 talousarviossa vuosikatteen arvioidaan olevan hieman ylijäämäinen, mutta mm. SoTen lisämaksun myötä se tulee painumaan miinukselle. Senkin jälkeen kuntalain edellyttämä tasapainottamisvelvoite ei siis vielä koske Kyyjärven kuntaa. Talousarvion lähtökohdat Kyyjärven kunnan lähtökohdat tulevalle suunnitelmakaudelle ovat taloudellisesta näkökulmasta katsottuna edellisvuosien tapaan varsin haasteelliset, vaikkakin jonkin verran valoa näyttäisi olevan näkyvissä. Kyyjärven ja sen lähialueen elinkeinoelämässä tapahtuneet positiiviset uutiset ja kehitysnäkymät heijastuvat myös kuntatalouteen yhteisöverojen kasvuna ja työllisyyden parantumisena. Myös vuoden 2019 voimaan astuva Sote- ja maakuntauudistus tuo ennustettavuutta erityisesti Sote-menoihin ja antaa siten paremmat lähtökohdat talouden hallintaan. Verotulojen kertymä näyttää Kuntaliiton 10/2016 ennusteen mukaan nousevan Kyyjärvellä vuoden 2016 talousarvion tasosta n. 21 000, jossa on jo huomioitu tehdyt veronkorotukset. Valtionosuudet tulevat Kyyjärven kunnan osalta nousemaan Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan vuodelle 2017 n. 188 500 suhteessa vuoden 2016 talousar- 4
vioon. Verotulojen ja valtionosuuksien kertymän arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä n. 8,5 milj. euroa, jossa lisäystä suhteessa vuoden 2016 talousarvioon on n. 0,21 milj. Kyyjärven kunnassa on viime vuosien aikana tehty mittavia investointeja. Parhaillaan suunnitellaan Nopolan koulukeskuksen ja sen yhteyteen rakennettavan päiväkodin rakennustöiden käynnistämistä vuoden 2017 aikana. Talousarvion valmisteluvaiheessa ollaan selvittämässä eri rahoitusvaihtoehtoja. Koulu on tarkoitus rakentaa joko tavanomaisena investointina, joka luonnollisesti edellyttää lisää vierasta pääomaa kunnan taseeseen. Toinen vaihtoehto on toteuttaa hanke ns. elinkaarimallilla, jossa kustannukset näyttäytyisivät käyttötaloudessa kiinteistöjen vuokrakustannuksina. Molemmissa vaihtoehdoissa on tärkeää, että kokonaiskustannukset ovat oikeassa suhteessa kunnan taloudelliseen kantokykyyn. Kuntarahoituksen talousasiantuntijan tekemän riskianalyysin mukaan hallittava kustannustaso on n. 3,5 milj. euroa. Taloudellisista haasteista huolimatta koulukeskuksen uudisrakennukselle on kuitenkin löydettävissä riittävät perusteet nykyisten kiinteistöjen sisäilmaongelmista sekä erityisesti kasvavasta oppilasmäärästä. Koulukeskushanke on suuruudeltaan sitä luokkaa, että sillä luonnollisesti on vaikutuksia kunnan muihin investointeihin. Investointiohjelmassa onkin koko suunnitelmakaudelle tehty tarkkoja priorisointeja ja sen kokoluokka on suhteutettu kunnan talouden kantokykyyn. Kyyjärven kunta on kuluvana vuonna saanut runsaasti positiivista julkisuutta yhteisöllisyydestään ja suvaitsevaisuudestaan. Turvapaikanhakijoiden onnistunut vastaanotto tulee mitä ilmeisimmin kasvattamaan kunnan asukaslukua, mikäli myönteisiä oleskelulupia saadaan Maahanmuuttovirastosta. Myönteisillä päätöksillä olisi vaikutuksia asukasluvun lisäksi myös työvoiman saatavuuteen kunnan alueella. Vuoden 2017 talousarvion laadintavaiheessa näkymät ovat valoisammat kuin moniin vuosiin. Väestökehitys näyttää tätä arvioita laadittaessa pelkästään kantaväestön osalta positiiviselta ja lopputulema on vielä parempi, mikäli nykyisille turvapaikanhakijoille annetaan mahdollisuus jäädä Kyyjärvelle. Mainitut positiiviset signaalit yhdessä tulossa olevien muutosten kanssa vahvistavat uskoa siihen, että Kyyjärven kunta kykenee jatkossakin turvaamaan asukkailleen laadukkaat peruspalvelut sekä viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Erityisesti vuonna 2017 aloitettavaksi suunniteltu Nopolan koulukeskushankkeen rakennustyöt kertovat siitä, että nykyisten kuntapäättäjien tahtotila on antaa huhtikuussa valittaville uusille luottamushenkilöille perintönä vahva luottamus Kyyjärven kunnan tulevaisuuteen. 2 Kyyjärven kunnan perusajatus Kyyjärven kunta tarjoaa eri elämänvaiheissa oleville asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Hyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä laadukkaat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Vahvaa yrittäjyyttä vaalitaan yrittäjien kanssa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä ja aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 2.1 Visio Visio on yhteinen julkisesti täsmennetty näkemys nykyisen Kyyjärven kunnan tulevaisuudesta vuoteen 2020. Se on kuvaus siitä, millaiseksi nykyistä Kyyjärven kuntaa on päätetty kehittää sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. 5
Vuonna 2020 Kyyjärvi on elinvoimainen ja tasokkaat palvelut sekä harrastusmahdollisuudet tarjoava luonnonläheinen asuinpaikka kaiken ikäisille. tunnettu vahvasta yrittäjähenkisyydestä, jonka seurauksena kuntaan on syntynyt lukuisia uusia yrityksiä eri aloille. aloitteellinen yhteistyökumppani erityisesti lähialueen verkostoituneen matkailuelinkeinojen kehittämisessä. ennakkoluuloton uuden tekniikan hyödyntäjä tiedottamisessa ja kuntalaisille suunnatuissa palveluissa. pohjoisen Keski-Suomen tunnetuin kaupallinen keskus. kunta, jossa asukkaiden yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat itsestäänselvyyksiä Keski-Suomen kaunein kuntakeskus 2.2 Kyyjärven kunnan nelikenttä-analyysi Vahvuudet; hyödynnä, vahvista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) Turvallinen asuinympäristö järven äärellä Sijainti valtateiden risteyksessä Tietoliikenneyhteydet Monipuoliset palvelut (esim. Paletti) Yhdistys- ja harrastustoiminnan puitteet Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkaomavaraisuus Menestyvät yritykset Avoin ja yhteistyöhenkinen kuntakuva (NopolaNews) Päätöksentekokulttuuri Tunnettuus Asenneilmapiiri ja suvaitsevaisuus Heikkoudet; Vältä, lievennä, poista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) Talouden kehitys Väestörakenne ja kehitys. Koulutustarjonta (osaava työvoima, muuttoliike) Kolmannen sektorin hiipuminen Kuntakeskuksen yleisilme Elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi Mahdollisuudet; Varmista hyödyntäminen (ulkoisia tekijöitä) Sijainti Yrittäjähenkisyys (lukuisat pienyritykset) Sote-uudistus Puitteet etätyön tekemiseen Kansallisesti tunnetut yritykset/palvelut (esim. Betset, Paletti, Taipaleen Teräs) Onnistuneet yritysten sukupolven vaihdokset EU:n rakennerahastot (EAKR ja ESR) Uhat; Kierrä, lievennä, poista 6
(ulkoisia tekijöitä) Valtiovallan linjaukset (kuntatalous, kuntarakenteet) Riippuvuus yhden yrityksen menestymisestä. Yrittäjien ikääntyminen Liikenneväylien kunnossapito. Seutukunta- ja lähialueyhteistyön hiipuminen Toisen asteen koulutustarjonta Kehittämistavoitteita (2017-2019) tarkastellaan Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Taloudellisuusnäkökulmasta Henkilöstönäkökulmasta 3 Toimintaympäristö Kyyjärven kunnan työpaikkaomavaraisuus on maakunnan korkeimpia, ja myös työttömien määrä on verrokkikuntia alhaisempi. Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Vuoden 2017 aikana käynnistetään elinkeinotoimessa yhteistyö Kannonkosken kunnan kanssa, ja se mahdollistaa lisäresursoinnin elinkeinopalveluihin. Tavoitteena on aktivoitua myös erilaisissa rakennerahastojen hankkeissa ja kuntayhteistyön avulla päästä osalliseksi rahastojen mahdollistamisista kehittämistoimenpiteistä. Työpaikkaomavaraisuuden taso kertoo siitä, että Kyyjärveltä on löytynyt työpaikka myös lähialueen kuntien asukkaille. Tämä avaa mahdollisuuksia kunnan väestökehityksen suunnan kääntämiseen ennakoivalla kaavoituksella ja asuntorakentamisella/korjaamisella sekä positiivisen kuntakuvan vahvistamisella. Laadukkaat ja monipuoliset palvelut ovat työllistymismahdollisuuksien ohella tärkeitä väestökehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja siksi on perusteltua, että Kyyjärvellä pidetään huoli koulukeskuksen kiinteistöjen kunnosta ja kehitetään myös kuntalaisten vapaa-aikaan liittyviä palveluita. Kunnan imagon ja palvelurakenteen kannalta on myös tärkeää, että kunnan taholta edesautetaan Kauppakeskus Paletin kehittymistä ja säilymistä Pohjoisen Keski- Suomen yhtenä merkittävimpänä kaupan keskittymänä. 3.1 Kunnan väestö ja huoltosuhde Kyyjärven kunnan asukasluku oli vuoden 2015 lopussa 1378 (1400, v. 2014) henkilöä (0-15-vuotiaiden osuus: 15,2 % (15,3 %), 15 64-vuotiaat: 54,2 % (56,3%), yli 65-vuotiaat:30,5 % (28,4 %). Kunnan väkimäärä on ollut laskeva useiden vuosien ajan, mutta tämän talousarvion laadintavaiheessa Tilastokeskuksen tilasto osoittaa, että Kyyjärven asukasluku olisi nousussa ja negatiivinen muuttoliike kääntynyt positiiviseksi. Toimiva elinkeino- ja asuntopolitiikka yhdessä laadukkaiden peruspalvelujen ja monipuolisen vapaa-ajan tarjonnan kanssa ovat tekijöitä, joilla on positiivinen vaikutus väestökehitykseen. 7
Väestörakenteen sisällä keskeisenä tekijänä kunnan talouden ja toiminnan kannalta on huoltosuhde, joka kuvaa lasten ja vanhusten suhdetta työikäiseen väestöön. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa erityisesti työikäisten määrä tulee selvästi laskemaan. Vuoden 2012 talousarvion laadinnan jälkeen tilastokeskuksen ennuste väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä on jonkin verran parantunut. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on näytetty huoltosuhteen kehitystä. Pylvään korkeus kertoo kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 vuotiasta kohden. 8
Edellä mainitut kehitystrendit ovat olennaisia kunnan tulevaisuutta arvioitaessa. Työikäisen väestön eli potentiaalisten veronmaksajien määrä määrittelee hyvin pitkälle kunnan verotulojen kehityksen. Kokonaisasukasluvun muutoksilla on vaikutusta valtionosuuksiin, jotka ovat toinen keskeinen kunnan tulonlähde. Kyyjärven osalta positiivinen asia on, että syntyvyys on viime vuosina noussut jonkin verran, ja antaa perusteita tehdä päätöksiä myös koulukiinteistöjen peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen. Ohessa Tilastokeskuksen ennuste peruskouluikäluokan koosta Kyyjärvellä 2015-2020. Väestön vanheneminen aiheuttaa ikääntyvien palvelutarpeen kasvua. Kun tähän yhdistetään elinikäodotusten pidentyminen merkittävästi, muodostuu kuntaan yhä suurempi sosiaali - ja terveyspalvelujen tarve. Odotusarvo SOTE-uudistuksen suhteen Kyyjärvelläkin on, että kustannukset sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen olisivat nykyistä paremmin ennakoitavissa. 3.2 Palvelutarpeisiin vastaaminen Kyyjärven kunnan tulevaisuuden haasteena näyttäisivät olevan uhka huoltosuhteen heikkenemisestä ja lisääntynyt julkisten palvelujen tarve. Kunnan osalta tähän voidaan vastata julkishallinnon tuottavuutta kasvattamalla sekä yksityisen sektorin työllisyyttä parantamalla. Asumisedellytyksien ylläpitämisellä ja parantamisella sekä työpaikkojen säilymisen ja lisäämisellä on vaikutusta kunnan väestörakenteeseen erityisesti työikäisen väestön määrään kasvulla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun hillitsemisessä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on merkittävä rooli. Kyseiset toimenpiteet ovat toteutettavissa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa esim. liikunta- ja kulttuuritoiminnoissa. 9
3.3 Elinkeinotoiminta Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Kauppakeskus Paletti monipuolistaa Kyyjärven kunnan palvelutarjontaa ja mahdollistaa myös lukuisia työpaikkoja koko alueelle. Siksi on tärkeää, että kunta on aktiivinen toimija Paletin kehittämisessä, ja tiivistää entisestään kunnan elinkeinotoiminnan ja Paletin kauppiasyhdistyksen välistä yhteistyötä. Kyyjärven kunnan ja elinkeinoelämän vuoropuhelua kehitetään edelleen syventämällä Kyyjärven yrittäjäyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville Kunta panostaa elinkeinopalvelujen tuottamiseen entistä enemmän käynnistämällä yhteistyön Kannonkosken kunnan kanssa. Palveluntarjonta tullaan tuplaamaan ja tavoitteena on päästä tällä panostuksella osalliseksi esim. EU:n rakennerahastojen mahdollistamista kehitystoimenpiteistä. 3.4 Yhteistyö seudullisten ja muiden toimijoiden kanssa Kyyjärven kunta on aktiivinen toimija seudullisessa yhteistyössä, ja kehittää sen avulla sekä oman kunnan että koko alueen elinvoimaisuutta. Vuoden 2017 aikana kunta on aloitteellinen keskusteluissa erityisesti Kivijärven, Kannonkosken ja Karstulan kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisessä. Yhteistyön ensisijaisena tavoitteena ei ole kuntarakenteiden muuttaminen, vaan palvelujen laadun ja oikean osaamisen turvaaminen yhteisillä resursseilla kustannustehokkaasti. Kannonkosken kunnan kanssa vuoden alusta käynnistyvä elinkeinopalvelujen yhteistoiminta on tästä hyvä esimerkki. 4 Tavoitteet 4.1 Yleistä tavoitteiden asettamisesta 4.2 Hallinto- osasto Kyyjärven kunnan toiminnan keskiössä ovat kyyjärviset. Kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja työssäkäyntiedellytykset ovat lähtökohtana kehittämistyölle. Kuntaa kehitetään siten, että siellä on hyvä asua ja sinne on mukava tulla. Kyyjärven vetovoimaisuuden lisäämiseksi kunnan tulee huolehtia erityisesti asuinedellytysten kehittämisestä ja edistää työpaikkojen säilymistä. Kyyjärven tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa olla haluttu asuinpaikka, jossa asukkailla on työtä, hyvät peruspalvelut ja turvallinen ympäristö. Kunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kyyjärven hallinto-osasto muodostuu kunnan yleishallinnosta, elinkeinopalveluista, maaseutupalveluista sekä kunnan ruokapalveluista. Maaseutuhallinnon palvelut hankitaan yhteistoiminta-alueelta. Elinkeinopalvelut järjestetään yhteistyössä Kannonkosken kunnan kanssa. Hallinto-osaston toimenpiteillä kehitetään kunnan elinkeinoelämää, sisäistä palvelua ja hyvää henkilöstöhallintoa. Hallinto-osaston henkilöstölle tehdään kehityskeskustelujen yhteydessä työnvaativuuden arviointi. Arvioinnin tavoitteena on työn kuormituksen tasaaminen henkilöstön kesken ja työtehtävien mukainen oikea resursointi. 10
4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 4.4 Sivistysosasto 4.5 Tekninen osasto Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Saarijärven, Karstula, Kivijärven, Kannonkosken ja Kyyjärven kuntien muodostama SoTe-kuntayhtymä. Palvelujen tuottajana toimii perusturvaliikelaitos Saarikka. Kyyjärven kunnalla on edustajansa kuntayhtymän eri luottamustehtävissä. Heidän kauttaan ylläpidetään aktiivista keskustelu- ja arviointikulttuuria kunnan ja palvelun tuottajan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen kiinnitetään vuoden 2017 aikana erityistä huomiota. Kyyjärven kunta tekee aktiivista työtä säilyttääkseen nykyiset laadukkaat sivistyspalvelut kunnassa taloudelliset resurssit huomioon ottaen. Toimintavuoden aikana erityistä huomiota kiinnitetään oppimisympäristöjen turvallisuuteen ja laadukkuuteen sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Sivistysosasto tekee yhteistyötä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Laadukkaat palvelut nähdään tärkeänä kunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavana tekijänä. Teknisen-osaston henkilöstölle tehdään kehityskeskustelujen yhteydessä työnvaativuuden arviointi. Arvioinnin tavoitteena on työkuorman tasaaminen henkilöstön kesken ja käytettävissä olevien resurssien oikea kohdentaminen. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä tehostetaan ja selvitetään kaikki ne rutiiniluontoiset tehtävät, jotka olisivat hoidettavissa yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja organisaatioiden kanssa. 5 Kuntakonserniin kuuluville yhtiöille asetetut tavoitteet Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä muodostuvaa kokonaisuutta. Kyyjärven kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä ovat Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Kyyjärven Liikekeskus, Kyyjärven Paletti Oy ja Kyyjärven Lämpö Oy. Kyyjärven kunta on lisäksi jäsenenä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissä, SoTe- kuntayhtymässä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä ja Keski- Suomen liitossa. Kunnalla, kuten muillakin osakkeenomistajilla on osakkeisiinsa liittyen oikeus käyttää äänioikeutta yhtiökokouksissa. Osakkeenomistaja käyttää osakeyhtiön ylintä päätösvaltaa delegoimalla sen eli omistajana kunta vaikuttaa yhtiön toimintaan sitovasti vain yhtiökokouksessa. Sama koskee myös kuntayhtymiä. Edustajiksi yhtiön toimielimiin tulee valita yhtiöiden toimintaa omalla ammattiosaamisella vahvistavia henkilöitä. Kuntakonsernin toimintaperiaatteet ja yleiset tavoitteet on määritelty kunnan konserniohjeessa ja konserniohjeen toteuttamista valvoo ja edustajia ohjeistaa kunnanhallitus. Kunnan edustajien on huolehdittava, että kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat omalta osaltaan kunnan tavoitteiden toteutumista ja edustajat raportoivat kunnanhallitukselle säännöllisesti yhteisöidensä toiminnasta. 11
5.1 Kyyjärven Liikekeskus Oy Toiminta-ajatus Yhtiö omistaa Kyyjärven Tuliharjuntien varrella olevan liikekeskusrakennuksen ja huolehtii kiinteistön isännöinnistä ja kunnossapidosta. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on parantaa ja vahvistaa yritystoiminnan kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä ja ympäristön viihtyisyyttä kiinnittämällä huomiota erityisesti liikekeskuksen ulkoalueiden hoitoon ja rakennuksen kuntoon sekä energiansäästöön. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Ulkoalueiden hoito - vuokralaisten palaute - ulkoalueet siistit ja hoidetut Taloussuunnitelma 2017 2019 Liikekeskuksessa olevien tilojen käytöstä päättävät omistajat, kunnan omistamien tilojen osalta kunnanjohtaja. Yhtiön tavoitteena on omilla toimillaan tukea tiloissa harjoitettua yritystoimintaa. 5.2 Kyyjärven Paletti Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Paletti Oy omistaa ja hallinnoi kauppakeskus Paletin kiinteistöä, huolehtii kauppakeskuksen asiakkaiden viihtyisyydestä ja kauppakeskuksessa toimivien kauppiaiden toimintaedellytyksistä. Kehittämistavoitteet Kauppakeskus Paletin kiinteistöön tehdyt peruskorjaustoimenpiteet sekä uusi paikoitusalue ovat toimenpiteitä, joilla toivotaan olevan kauppakeskuksen vetovoimaa lisäävä vaikutus. Kauppiasyhdistyksen ja kunnan välistä yhteistoimintaa tiivistetään. Yhtenä tavoitteena on selvittää mahdollisuus yhdistää resursseja siten, että kauppakeskuksen markkinointityö ja kunnan elinkeinojen kehittämistyö hoidettaisiin tiiviissä yhteistoiminnassa kunnan ja kauppiasyhdistyksen kanssa. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Kauppakeskuksen kehittäminen Suunnitelma ja päätökset Yhteistyö kunnan elinkeinotoimen ja Paletin kauppiasyhdistyksen välillä on tiivistä ja toimivaa. Paletin tunnettuus kasvaa ja siellä ja sen lähiympäristössä järjestetään eri- Kiinteistön kunnon ylläpito ja parantaminen Kiinteistön kunto laisia tapahtumia vuoden aikana. Kiinteistö on viihtyisä ja turvallinen. Taloussuunnitelma 2017-2019 Suunnitelmakauden aikana yhtiössä toteutetaan kiinteistön kuntoarviointi. Yhtiö osallistuu tiiviisti valtateiden risteysalueen kehittämiseen ja edistää kauppakeskus Paletin kehittämistä kunnan johdolla ja yhteistyössä Osuuskauppa Keskimaan sekä Paletin kauppiasyhdistyksen kanssa. 12
5.3 Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Vuokra-Asunnot Oy omistaa ja hallinnoi kunnan vuokra-asuntoja ja vastaa omistamiensa kiinteistöjen isännöinnistä ja asuntojen vuokrauksesta. Kehittämistavoitteet Yhtiön omistamien vuokra-asuntojen kunto ja asuinviihtyvyys turvataan suorittamalla yhtiön omistamissa rivitaloissa ja asunnoissa vuosittain korjauksia talousraamien puitteissa. Peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan tulevaisuuden asuntojen määrän ja laadun tarve. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Vuokrataso Kattaa yhtiön pääomien ja käytön / m2 hoidosta sekä korjausvelasta vastaavat kustannukset Huoneistojen korjaukset Korjaukset toteutetaan suunnitellusti Viihtyvyys ja kulloinkin yhtiön taloustilan- teen antamassa laajuudessa. Taloussuunnitelma 2017-2019 Huoneistoissa toteutetaan peruskorjauksia suunnitellusti. Yhtiön hallinnassa olevien asuntojen vuokratasoa tarkistetaan pääoma-, korjaus- ja käyttövastiketta vastaavaksi. 5.4 Kyyjärven Lämpö Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Lämpö Oy omistaa ja hallinnoi Seiväsahon lämpölaitoksen ja kunnan alueella olevan kaukolämpöverkoston. Yhtiön pääasiallisena toimialana on kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on tuottaa sekä kunnan että yksityisiin kiinteistöihin kaukolämpöä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Lämmön hinta Kattaa verkoston ja /MVh laitteiston kunnossapidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset ja kattaa vieraan pääoman kulut. 13
Taloussuunnitelma 2017-2019 Suunnitelmakauden aikana yhtiö tekee lämpölaitokseen tarvittavat investoinnit, ja kehittää laitoksesta uudenaikaista tekniikkaa hyödyntävän lämpökeskuksen. Yhtiön omistuspohjaa laajennetaan laadukkaan toiminnan ja kehitystyön varmistamiseksi suunnatulla osakeannilla. Yhtiön osake-enemmistö säilytetään kuitenkin Kyyjärven kunnalla. 6 Yleinen taloudellinen tilanne Maailmanpolitiikan heijastumat luovat varjojaan myös Kyyjärven kunnan talouteen. Yhdysvaltain presidentin vaalien yllätystuloksen ennakoidaan luovan paineita yleisen korkotason nousuun. Euroopan talouden osalta merkittävään rooliin noussee joulukuussa 2016 Italiassa järjestettävä kansanäänestys. Nämä demokratian kautta tapahtuvan muutokset yhdessä Ukrainan ja Lähi-idän kriisipesäkkeiden kanssa voivat johtaa siihen, että taloudessa ei voida odottaa vastaavia kasvuprosentteja, kuin mihin aiempina vuosina on totuttu. Suomessa on kuitenkin nähtävissä orastavaa kasvua, joka vahvistuessaan lisää työllisten määrää ja kasvattaa kansantaloutta. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi oma vaikutus on myös ikärakenteen muutoksella, jonka seurauksena työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä, kuin uusia tulee. 6.1 Kunnallistalous Kyyjärvellä tilanne on tähän saakka pysynyt kohtuullisella tasolla. Kunnan suurimman työnantajan liiketoimintakaupat sekä menestys isojen kohteiden tarjouskilpailussa luovat valoa tulevaisuuteen. Tällä hetkellä on odotettavissa, että Kyyjärvellä tulee olemaan määrätyillä aloilla pulaa työvoimasta. Tähän tarpeeseen vastaamiseen ovat Kyyjärvelle sijoitetut turvapaikanhakijat tärkeässä roolissa. Kuntien taloudellisessa tilanteessa on lähivuosina tulossa isoja muutoksia. SOTE- uudistuksen myötä niiden budjeteista poistuu n. 60 %. Kunnat ovat antaneen lausuntonsa uudistuksesta ja vielä tässä vaiheessa on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia kuntien tulevasta roolista ja vastuista esim. kiinteistöjen yms. suhteen. Kyyjärven kunnan velkamäärä asukasta kohden on korkea, mutta toisaalta kunnalla on varsin huomattava määrä varallisuutta eri rahastoissa. Alhainen lainarahan korkotaso on vaikuttanut siihen, että mittavien rahastoerien kotiuttamisen sijasta on otettu lainarahaa. Velkamäärän kasvua ja korkotason kehitystä tulee kuitenkin seurata erittäin tarkasti. Kunnan talous on velkataakasta huolimatta vielä hallittavissa, mutta esimerkiksi Nopolan koulukeskuksen rakennusinvestointi tulee edellyttämään erittäin tarkkaa taloudenpitoa myös jatkossa. Kyseinen rakennusinvestointi on tarkoitus toteuttaa leasingrahoituksella. Vanhan koulun purkutyöt ja uuden kiinteistön rakennustöiden on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Parhaillaan työstetään hankesuunnitelmaa kilpailutusta varten ja selvitetään eri rahoitusvaihtoehtoja. Valmistelujen ollessa tässä vaiheessa, ei kyseisen investoinnin vaikutuksia osastotasoilla voida vielä tarkemmin määritellä ja siitä syystä on varauduttava siihen, että vuoden 2017 aikana tullaan rakennusinvestoinnista johtuen esittämään kunnanvaltuustolle osastojen ja tulosalueiden välisiä määrärahamuutoksia. 14
7 Kyyjärven kunnan talous 2017 7.1 Tulossuunnitelma Kunnan verotulot vuonna 2017 näyttävät ennusteen mukaan pysyvän v. 2016 tasolla. Valtionosuudet tulevat Kyyjärven kunnan osalta nousemaan 4,5 %. Vuoden 2017 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan 65 euroa ylijäämäiseksi. Vuoden 2017 aikana käyttötaloutta seurataan kuukausiraporttien avulla johtoryhmässä tarkasti, ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet niiden perusteella. Kaikki laadittavat työsopimukset on hyväksytettävä etukäteen kunnanjohtajalla tai johtoryhmällä. Investointien nettomäärä vuonna 2017 on 250 600 euroa. 7.1.1 Toimintatulot Talousarviossa toimintatulojen on arvioitu laskevan vuoden 2016 talousarvion tasosta yhteensä 49 023 euroa (-2,1 %). Tuloarvio vuodelle 2017 on 2 277 764 euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttötalouden tulot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. Toimintatulot TP2015 TA2016 TA2017 Hallinto-osasto ulkoiset 503 051 521 120 522 410 sisäiset 126 318 131 460 130 645 yhteensä 629 370 652 580 653 055 Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset 0 0 0 sisäiset 0 0 0 yhteensä 0 0 0 Sivistysosasto ulkoiset 177 662 152 700 92 050 sisäiset 0 0 yhteensä 177 662 152 700 92 050 Tekninen osasto ulkoiset 1 072 971 898 487 923 871 sisäiset 564 784 623 020 608 788 yhteensä 1 637 755 1 521 507 1 532 659 Toimintatuotot yhteensä ulkoiset 1 753 685 1 572 307 1 538 331 sisäiset 691 102 754 480 739 433 yhteensä 2 444 787 2 326 787 2 277 764 7.1.2 Toimintamenot Toimintamenojen on arvioitu laskevan kokonaisuudessaan 279 030 euroa (-2,5 %) vuoden 2016 alkuperäisen talousarvion tasosta. Menoarvio vuodelle 2017 on 10 732 317 euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintamenot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. 15
Toimintamenot TP2015 TA2016 TA2017 Hallinto-osasto ulkoiset 1 151 866 1 203 610 1 211 810 sisäiset 41 220 28 235 29 070 yhteensä 1 193 086 1 231 845 1 240 880 Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset 5 760 660 5 599 460 5 432 780 sisäiset 2 373 3 360 2 550 yhteensä 5 763 033 5 602 820 5 435 330 Sivistysosasto ulkoiset 2 156 491 2 220 225 2 150 919 sisäiset 369 545 395 445 394 238 yhteensä 2 526 036 2 615 670 2 545 157 Tekninen osasto ulkoiset 1 295 989 1 233 572 1 197 375 sisäiset 277 965 327 440 313 575 yhteensä 1 573 954 1 561 012 1 510 950 Toimintamenot yhteensä ulkoiset 10 365 006 10 256 867 9 992 884 sisäiset 691 102 754 480 739 433 yhteensä 11 056 108 11 011 347 10 732 317 7.1.3 Henkilöstömenot Henkilöstökulut ovat 2 542 439 euroa (-3 %). 1.2.2017 jälkeen maksettavissa lomarahoissa otettu huomioon 30 %:n vähennys. 7.1.4 Toimintakate Vuoden 2017 talousarviossa toimintakatteeksi on arvioitu -8 454 553 euroa. Käyttötalouden nettomenot laskivat vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 2,6 prosenttia eli 230 007 euroa. 7.1.5 Verotulot Kyyjärven kunnan verotulojen arvioidaan nousevan 0,5 prosentilla eli 21 000 eurolla vuoden 2016 talousarvioon verrattuna ja olevan 4,138 milj.. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 3 281 000 euroa, yhteisöverotuloja 527 000 euroa ja kiinteistöverotuloja 330 000 euroa. Verotuloarvioissa on otettu huomioon vuodelle 2017 tehdyt veronkorotukset. 7.1.6 Valtionosuudet Kyyjärven kunnan vuonna 2017 saamien valtionosuuksien arvioidaan nousevan 188 525 euroa vuoden 2016 talousarvion tasosta ollen 4 371 240 euroa. Arvio perustuu kuntaliitolta saatuihin arvioihin. 7.1.7 Rahoitustulot ja menot Rahoitustulojen ja menojen arvioidaan olevan yhteensä 428 800 euroa. Sijoitustuottoja arvioidaan saatavan n. 442 000. 7.1.8 Vuosikate Vuosikate on arviossa 483 487 euroa ylijäämäinen. 7.1.9 Poistot Poistojen määrää on arviossa 483 422 euroa. 1.1.2013 alkaen uusien alkavien investointien osalta on siirrytty käyttämään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti poistosuosituksen lyhimpiä poistoaikoja. 7.1.10 Tilikauden tulos Vuoden 2017 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy ylijäämää 65 euroa. 16
7.2 Rahoitussuunnitelma 7.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuusinvestointien nettomenot ovat yhteensä 250 600 euroa. Merkittävimpiä vuodelle 2017 suunniteltuja investointeja ovat Pellonpääntien saneeraus ja viemärikaivojen saneeraukset. 7.2.2 Lainakannan muutokset Vuonna 2017 arvioidaan lyhennettävän talousarviolainoja yhteensä 250 000 euroa.. Näin ollen kunnan lainamäärän arvioidaan pienenevän 182 / as. Kunnan lainakannan arvioidaan 31.12.2017 olevan n. 9 872 000 (7 175 /as). 7.2.3 Kassavarojen muutokset Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta on 232 887 euroa. 8 Kyyjärven kunnan taloussuunnitelma 2017-2019 8.1 Tulossuunnitelma 2017 2019 Tulossuunnitelmassa vuosien 2017 2019 toimintatulot ja -menot on arvioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tulevaisuudessa tuottavuutta on pystyttävä nostamaan ja palvelurakenteita uudistamaan, mikäli kuntalaisten hyvinvointi halutaan edelleen turvata nykytasolla. Tulossuunnitelma on suunnitelmavuosien 2018-2019 osalta suuntaa antava eikä sitä ole yksityiskohtaisesti tasapainotettu. Vuosi 2019 tulee olemaan suurien muutosten vuosi, jonka suunnitteleminen on tässä vaiheessa vaikeaa. TS2019 on tehty Kuntaliiton suosituksen mukaisesti siten, että luvuissa ei huomioida mahdollisesti tulevaa uudistusta. 17
TA2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 2 326 787 2 277 764 2 500 000 2 500 000 Toimintamenot -11 011 347-10 732 317-10 820 000-10 820 000 Toimintakate -8 684 560-8 454 553-8 320 000-8 320 000 Verotulot 4 117 000 4 138 000 4 065 000 4 132 000 Kunnallisvero 3 254 000 3 281 000 3 189 000 3 229 000 Kiinteistövero 290 000 330 000 325 000 325 000 Yhteisövero 573 000 527 000 551 000 578 000 Valtionosuudet 4 182 715 4 371 240 4 370 000 4 370 000 Rah.tulot ja -menot yht. 390 100 428 800 400 000 400 000 Vuosikate 5 255 483 487 515 000 582 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot -566 528-483 422-400 000-400 000 Arvonalentumiset Satunn. tulot ja -menot yht 0 0 0 0 Tilikauden tulos -561 273 65 115 000 182 000 18
8.2 Rahoitussuunnitelma 2017 2019 Rahoitussuunnitelma perustuu edellä esitettyyn tulossuunnitelmaan. TOIMINNAN RAHAVIRTA TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Vuosikate 5 255 483 487 515 000 582 000 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen kor.erät 0 - käyttöom. myyntivoitot - käyttöom. myyntitappiot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -901 700-250 600-265 100-211 600 Rahoitusosuudet inv.menoihin 17 500 0 Pys.vast. hyöd.luovutustulot Toiminnan ja inv. rahavirta -878 945 232 887 249 900 370 400 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten väh 102 850 42 850 42 850 42 850 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 120 000 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen väh -330 000-250 000-180 000-140 000 Lyhytaik. lainojen muutos 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 13 905 25 737 112 750 273 250 19
9 Talousarvion sitovuus Kunnanvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna 2016. Kilpailuttamalla on pyrittävä kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin kaikilla niillä toiminnan ja hankinnan aloilla, missä se suinkin on mahdollista. Kunnan hankinnoista on lähtökohtaisesti hyvissä ajoin ennen hankintojen suorittamista ilmoitettava kunnan www-sivuilla kohdassa kunnan hankinnat. Kunnan hankinnoissa noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia ja sen täytäntöönpanoa tarkentavia kunnan omia ohjeita. Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa kunnanhallitus. Vakinaisten työ- ja virkasuhteiden täyttö tehdään vain kunnanhallituksen luvalla. Kunnanhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä myös talousarvion sitovuudesta sekä minkä tahansa määrärahan käytöstä kesken vuotta. Talousarvion ja suunnitelman sitovuudesta ja käytöstä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Talousarvion tulosalueen nettomenojen yhteismäärää ei saa ylittää ilman kunnanvaltuuston lupaa eikä käyttää muuhun kuin kyseisen tulosalueen menoihin. 2. Kukin osasto ja asianomainen tilivelvollinen viranhaltija ovat vastuussa tulosalueen nettomenoista. Tulosalueiden on huolehdittava kustannustason nousun seuraamisesta ja tulojen ajallaan kertymisestä. Edellä kohdissa 1 ja 2 määriteltyjä sitovuusrajoja laskettaessa ei oteta huomioon laskennallisia eriä (poistot, vyörytyserät ja ostojen alv.) 3. Henkilöstökuluihin varatut määrärahat ovat sitovia siten, että henkilöstökulutileiltä ei voida kattaa muita menoja eikä vastaavasti siirtää määrärahoja muilta tileiltä henkilöstömenojen katteeksi. 4. Määrärahoihin liittyvät päätökset (lisäykset, vähennykset ja tulosalueen sisällä tapahtuvat siirrot) on tehtävä etukäteen, sillä organisaatiotasolla, jolle päätösvalta asiassa kuuluu. Muutoksista tulee antaa välittömästi tieto kirjanpitoon. 5. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat erillisessä investointiohjelmassa 2017-2019. Suunnitelmavuosien osalta investointiohjelma tarkentuu kunkin vuoden talousarviossa. 6. Lautakuntien tulee vahvistaa käyttösuunnitelmat hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta. Lautakunnille tulee antaa vähintään neljännesvuosittain talous- ja toimintakatsaus kuluvasta vuodesta. Raportit talousarvion toteutumisesta annetaan kunnanvaltuustolle vähintään tilanteista 31.3. ja 30.6. sekä 30.9. Tulojen kertymistä tulee seurata samanaikaisesti menojen seurannan kanssa. 20
10 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa esitetään tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat. Talousarvion määrärahat Käyttötalous yhteensä (ulkoiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 1 753 685 1 572 307 1 538 331 Toimintamenot 10 365 006 10 256 867 9 992 884 Toimintakate -8 611 321-8 684 560-8 454 553 (ulkoiset ja sisäiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 2 444 787 2 326 787 2 277 764 Toimintamenot 11 056 108 11 011 347 10 732 317 Toimintakate -8 611 321-8 684 560-8 454 553 Muutos-% edell.vuoteen 0,85-2,65 Poistot 523 185 566 528 483 422 10.1 Hallinto-osasto Hallinto-osasto muodostuu seuraavista tulosalueista ja tulosyksiköistä; Yleishallinto (Kunnanhallitus, Tarkastuslautakunta, Vaalit ja Keskustoimisto) Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Ruokapalvelut Talousarvion määrärahat Hallinto-osasto (ulkoiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 503 051 521 120 522 410 Toimintamenot 1 151 866 1 203 610 1 211 810 Toimintakate -648 814-682 490-689 400 (ulkoiset ja sisäiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 629 370 652 580 653 055 Toimintamenot 1 193 086 1 231 845 1 240 880 Toimintakate -563 716-579 265-587 825 Muutos-% edell.vuoteen 2,76 1,48 Poistot 148 827 165 352 94 172 21
10.1.1 Yleishallinto Yleishallinnon toiminta-ajatus Yleishallinto tulosalueena vastaa hallinnon toimivuudesta. Kunnanhallituksella tulosyksikkönä on vastuulla kunnan hallinnon lisäksi taloudenpito, kunnanvaltuuston päätösten valmistelu, täytäntöönpano sekä valvonta. Keskustoimistossa valmistellaan ja pannaan täytäntöön kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätökset. Keskustoimisto vastaa myös yleisestä tiedottamisesta, toimistopalveluista sekä kokonaismarkkinoinnista. 1.1.2017 lähtien media- ja markkinointisihteeri siirtyy 100 % hallinto-osaston henkilöstöön. Kuukausittain hyväksyttävän työajanseurannan perusteella kyseisen resurssin kustannukset vyörytetään oikeille kustannuspaikoille. Talousarvion määrärahat Yleishallinto (ulkoiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 26 191 19 000 19 900 Toimintamenot 501 410 535 260 537 560 Toimintakate -475 219-516 260-517 660 (ulkoiset ja sisäiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 26 191 19 000 19 900 Toimintamenot 506 096 539 260 541 560 Toimintakate -479 905-520 260-521 660 Muutos-% edell.vuoteen 8,41 0,27 Poistot 82 001 80 060 49 025 Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso 2017 Mittari Kokousasiakirjat sähköisenä Kaikki kokousasiakirjat lähetetään 100 % sähköinen asiakirjaköisenä. luottamushenkilöille sähhallinta kokousaineistojen osalta Talouden seuranta Raportointi ajan tasalla Osavuosikatsaukset neljännesvuosittain Tiedottaminen ja kuntamarkkinointi -Kustannukset ja kuntalaispalaute. Sähköisen viestinnän lisääminen kuntatiedotteessa -aktiivinen ja oma-aloitteinen tiedottaminen päätöksistä ja tapahtumista -Vähintään 3 juttua kuukaudessa NopolaNewsiin kunnan taholta Yhteistoiminta-alueiden toimivuus Kustannustehokkuus Kustannuskehitys Tuottavuuden parantaminen Yhteisiä resursseja ja henkilöstön kehittämistoimenpiteitä naapurikuntien kanssa. Uuden tekniikan ja sovellutusten tehokas hyödyntäminen. Arkistonhallinta Arkistohallinnan ajantasaistamista jatketaan -Kustannuskehitys -Koulutuksiin/tilaisuuksiin osallistujien määrä 22
Yleishallinnon kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2017 2019 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta - kuntalaiset saavat kunnantoimistosta laadukasta palvelua - tiedottaminen on avointa ja aktiivista 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta - yhteistyötä lähialueen kuntien kanssa tiivistetään - palvelujen tuottamistapaa tarkastellaan jatkuvasti ja päivitetään tarvittaessa. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta - uutta tekniikkaa hyödynnetään tiedottamisessa ja asiakirjojen toimittamisessa - kustannustehokkuutta haetaan toimintojen uudistamisella ja osaamisen varmistamisella. 4. Henkilöstönäkökulmasta - henkilöstön työvälineet ovat ajan tasalla ja osaamista päivitetään jatkuvasti - työpaikoilla järjestetään säännöllisesti organisoituja palavereja - TYKY-toiminnan sisältöä kehitetään ja tarjontaa laajennetaan. - henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut ja toteutetaan työnvaativuuden arviointi. 10.1.2 Elinkeinopalvelut Elinkeinopalvelujen toiminta-ajatus Elinkeinopalveluiden toiminta-ajatuksena on tukea työllisyyttä ja jatkuvan ja kannattavan liiketoiminnan kehittymistä. Ainoastaan jatkuva ja kannattava yritystoiminta voi lisätä työpaikkoja, parantaa palveluja ja estää väestön vähenemistä. Elinkeinotoimen palvelut järjestetään yhteistyössä Kannonkosken kunnan kanssa. Tehtävään palkataan yhteiseksi työntekijäksi osa-aikainen (80%) resurssi. Talousarvion määrärahat Elinkeinopalvelut (ulkoiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 229 510 243 600 281 050 Toimintamenot 283 541 293 995 322 105 Toimintakate -54 031-50 395-41 055 (ulkoiset ja sisäiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 229 510 243 600 281 050 Toimintamenot 286 815 294 845 322 955 Toimintakate -57 304-51 245-41 905 Muutos-% edell. vuoteen -10,57-18,23 Poistot 66 827 85 292 45 147 23
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite / toimenpide Tavoitetaso 2016 Mittari Yrittäjyyskulttuurin vahvistaminen yrittäjien välillä Toimiva yhteistyö kunnan ja Arviointikyselyssä arvosana kiitettävä Kauppakeskus Paletin tunnettuus Kauppakeskuksen suosion Kävijämäärän kasvu kasvattaminen Elinkeinopalvelun ja kuntamarkkinoinnin Tiivis yhteistyö Kauppakes- Yhdessä tehtyjen toimenpiteiden kehittäminen kus Paletin kauppiasyhdis- tyksen ja kunnan välillä lukumäärä Kiinteistöjen käyttöasteen nosto Käyttöaste 100 % Käyttöaste Nopeat tietoliikenneyhteydet Laajakaista koko kunnan Liittymien määrä alueelle Yhdistysten ja järjestöjen aktiivinen Monipuolinen tapahtumatar- Tapahtumien lukumäärä. yhteistoiminta erilaisten jonta ympäri vuoden kaiken Tapahtumissa kävijöiden tapahtumien järjestämisessä. ikäisille. Kyyjärvi tunnetaan määrä. aktiivisuudestaan ja ennakkoluulottomista ideoistaan. Elinkeinopalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2017 2019 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Kyyjärven kunta haluaa vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen rohkeilla ja pitkäkestoisilla päätöksillä. Koulukeskuksen uudisrakentaminen on Kyyjärven kokoiselle kunnalle mittava ja rohkea investointi, mutta sillä halutaan turvata laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus lähipalveluna omassa kunnassa. Myös uusien pientalotonttien kaavoituksen tavoitteena on parantaa palveluiden saavutettavuutta sekä edistää kuntalaisten viihtyvyyttä. Elinkeinopalveluiden kannalta suurin asumisviihtyvyyteen vaikuttava investointi on valokuituverkon rakentaminen, joka valmistui vuonna 2016. Nopeita tietoliikenneyhteyksiä tulee tehdä entistä enemmän tunnetuksi erityisesti elinkeinoelämän suuntaan ja hyödyntää niitä vetovoimatekijänä uusien yritysten suuntaan. Kunta on enemmistöomistajana Kauppakeskus Paletin kiinteistöyhtiössä ja myös vuokranantajana valtaosalle siellä toimiville yrityksille. Kunnan panostaessa entistä enemmän myös elinkeinopalvelujen järjestämiseen, on tuloksellisuuden kannalta tärkeää, että kunnan ja Kauppakeskus Paletin kauppiasyhdistyksen yhteistyö on saumatonta ja tavoitteet koko kauppakeskuksen tunnettuuden suhteen samansuuntaiset. Paletin tunnettuus kasvattaa myös Kyyjärven tunnettuutta. Kyyjärven tapahtumatarjontaa monipuolistetaan aktivoimalla eri järjestöjä entistä tiiviimpään keskinäiseen yhteistyöhön tapahtumien järjestämisessä. 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Jotta elinkeinopalvelut saadaan pidettyä riittävän laadukkaina, pitää osata tarkastella uusia liiketoimintamahdollisuuksia, hyödyntää tulevaisuuden tekniikoita sekä käyttää yritystoiminnan kannalta merkityksellisiä valtakunnallisia verkostoja. Ei pidä kuitenkaan unohtaa peruspalveluiden saannin turvaamista ja tehostamista. Näissä tavoitteissa ajan tasalla olevien tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen tulee olemaan ratkaisevassa roolissa. 24
Vuosien 2017 2019 aikana yrittäjien ikääntyminen ja tätä kautta sukupolvenja omistajanvaihdokset tulevat olemaan entistä suuremassa roolissa elinkeinopalveluiden kysynnässä. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta Elinkeinopalveluiden kehittämisellä on merkitystä kunnan talouteen olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisen ja uusien luomisessa. Merkittävin vaikutus saadaan kehittämällä ja ylläpitämällä yritysten toimintaa ja helpottamalla yritysten kasvua. Kunnan rooli tässä on yritysmyönteisen toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpitäminen. Tavoitteena elinkeinotoimen lisäpanostuksessa on päästä entistä paremmin hyötymään eri rakennerahastojen kehittämisresursseista. Erilaisilla hankkeilla tulee voida kanavoida kunnan ja maakunnan ulkopuolelta tulevaa rahoitusta yritysten kehittämiseen ja sitä kautta kunnan, yritysten ja kuntalaisten hyvinvointiin. 4. Henkilöstönäkökulmasta Henkilöstönäkökulmasta elinkeinopalveluita kehittämällä voidaan vaikuttaa henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen palveluita ylläpitämällä sekä erilaisia koulutus- ja infotilaisuuksia järjestämällä. 10.1.3 Maaseutupalvelut Toiminta-ajatus Maaseutupalvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueella, jossa isäntäkuntana toimii Pihtipudas. Talousarvion määrärahat Maaseutupalvelut (ulkoiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 0 0 0 Toimintamenot 28 223 29 970 29 640 Toimintakate -28 223-29 970-29 640 (ulkoiset ja sisäiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 0 0 0 Toimintamenot 29 073 30 820 30 490 Toimintakate -29 073-30 820-30 490 Muutos-% edell. vuoteen 36,72-1,07 Poistot 0 0 0 25
10.1.4 Ruokapalvelut Toiminta-ajatus Ruokapalveluiden toiminta-ajatus on tarjota laadukasta ruokapalvelua taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti asiakasryhmien erilaiset tarpeet huomioiden. Vuoden 2017 talousarvio päivähoidon ruokapalveluiden osalta on laskettu edellisen vuoden mukaan. Päivähoidon ruokapalvelut siirtyvät vuoden alussa kokonaan vanhainkodin keittiön toimitettavaksi. Olemme sopineet sivistysosaston kanssa, että kesäkuun loppuun mennessä tarkistamme toteutuneet alkuvuoden kustannukset ja teemme määrärahoihin tarvittavat sisäisten erien siirrot päivähoidon ja ruokapalveluiden välillä koko vuoden 2017 osalta. Päivähoidon siirtyminen Kivirantaan tulee työllistämään vanhainkodin keittiön henkilöstöä enemmän. Pyrimme organisoimaan henkilöstön työtehtävät niin, että lisätyövoimaa ei tarvita. Talousarvion määrärahat Ruokapalvelut (ulkoiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 247 349 258 520 221 460 Toimintamenot 338 692 344 385 322 505 Toimintakate -91 342-85 865-101 045 (ulkoiset ja sisäiset) TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatulot 373 668 389 980 352 105 Toimintamenot 371 102 366 920 345 875 Toimintakate 2 566 23 060 6 230 Muutos-% edell.vuoteen 798,78-72,98 Poistot 0 0 0 Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite / toimenpide Tavoitetaso 2017 Mittari Laatu Sisäisten sopimusten /tilausten Asiakaspalaute mukainen Taloudellisuus Kustannukset euroa / ateriasuorite Seutukunnallinen hintavertailu. seudullisesti kilpailukykyinen Ruokapalvelun kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2017-2019 1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta - Ruokapalvelu tuottaa asiakkailleen turvallisen ja tutun palvelujen tuottajan - Asiakas saa ateriapalvelun omaan kotiinsa asiakkaan tarpeen huomioiden - Lapset saavat päiväkodissa ja koulussa heille räätälöidyn ateriakokonaisuuden - Vanhukset, jotka asuvat asumispalveluyksikössä saavat kodinomaisen ateriakokonaisuuden ja muut hoitopalvelut saman katon alta - Ruokapalvelu pyrkii edistämään asiakaslähtöistä palvelua joka sektorilla - Asiakasviihtyvyyttä tulee lisäämään suunnitteilla olevat koulun toimitilat 26
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta - Ruokapalvelu pyrkii valmistamaan laadukkaista elintarvikkeista tuottamia aterioita. Keittiössä pyritään käyttämään kotimaisia elintarvikkeita ja käyttämään lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan - Ruokapalvelut voidaan toimittaa keskitetysti ja nopeasti asiakkaalle - Ruokapalvelu seuraa ravitsemussuosituksia eri asiakasryhmien kanssa ja toteuttaa niitä asiakkaiden kanssa yhdessä 3. Taloudellisuusnäkökulmasta - Ruokapalvelu pyrkii valmistamaan kustannus tehokkaasti huomioon ottaen raaka-ainehankinnat sekä henkilöstön yhteiskäytön tuomat hyödyt tuotannossa - Ruokapalvelun tavoitteena on saada hävikkiä aina pois ja vähennettyä sitä. Tähän keinoja etsitään yhdessä eri toimijoiden kanssa. Esim. tarpeellinen tiedottaminen, jossa saadaan hävikkiä pienemmäksi jo pelkällä suunnitelmalla - Lyhyet ajomatkat lisäävät taloudellisuutta - Seutukunnallisen yhteistyön jatkaminen joka osa-alueella tukee kaikkien toimijoiden taloutta esim. yhteiset hankinnat, koulutukset, ruokalistojen suunnittelut ym. 4. Henkilöstönäkökulma - Ruokapalvelun henkilöstöä pyritään aktivoimaan erilaisilla koulutuksilla ja uutuuksiin tutustumalla, jotka lisäävät työtehoa ja tekevät työn suorittamista mielekkääksi - Henkilöstölle on tulossa kahden vuoden sisällä uusia toimitiloja, jotka parantavat työn sisältöä ja vähentävät kuormittavuutta. - Hyvä työterveyshuolto ja tyky-toiminta auttavat jaksamaan henkilöstöä heidän työssään 27