Valintakokeessa on kaksi osaa: Osa 1 sisältää monivalintakysymyksiä ja esseetehtäviä, jotka perustuvat maatalousalan kirjaan Maailma muuttuu muuttuuko maatalous. Osasta 1 voi saada 0 40 pistettä. Osa 2 sisältää määrittelytehtäviä biologiasta, monivalintakysymyksiä kemiasta ja laskutehtäviä maatalousfysiikasta. Osasta 2 voi saada 0 20 pistettä. Hakija vastaa joko biologian, kemian tai maatalousfysiikan kysymyksiin. Hakijan on saatava valintakokeesta seuraava vähimmäispistemäärä (yhteensä 20 pistettä): osasta 1 vähintään 13 pistettä ja osasta 2 vähintään 7 pistettä. Hakijat valitaan vähimmäispistemäärän saavuttaneista valintaperusteissa esitetyn valintamenettelyn mukaisesti. Osa 1: Monivalintakysymykset 1-10: Vastaa keltaiselle vastauslomakkeelle! Jokaisessa kohdassa 1-10 on yksi tai kaksi neljästä annetusta vaihtoehdosta oikein. Kustakin kohdasta saa yhden pisteen vain, jos vastaus on täysin oikein. Väärästä vastauksesta ei anneta miinuspisteitä. Valitse jokaisesta alla olevasta väittämästä oikea / oikeat vaihtoehdot. 1. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein? a) Kotieläinten genomin koko on aina suurempi kuin viljelykasvien. b) Vehnän genomin koko on suurempi kuin lituruohon. c) Pääosa genomista on proteiineja koodaavia geenejä ja niiden säätelyalueita. d) Ei-koodaava DNA sisältää runsaasti yksilöiden välistä geneettistä muuntelua. 2. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein? a) Monet kasvinjalostuksen kannalta tärkeät ominaisuudet ovat yhden geenin säätelemiä. b) Lajin genomin koko ei vaikuta geenimerkkiavusteiseen geenin kloonaukseen. c) Maatiaiskannat syntyivät tietoisen valinnan seurauksena. d) Kasvien jalostamisessa voidaan käyttää risteyttämistä ja valintaa. 3. Mikä/mitkä tekijät vaikuttavat maatalouden energiankulutukseen suoraan tai epäsuoraan? a) Ammoniakin valmistuksen energiankulutus. b) Vesivoiman lisääntyvä käyttö. c) Kasvi- ja kotieläinjalostus. d) Energiakustannuksen vakaana pysyvä osuus tuotantokustannuksesta. 4. Bioetanoli a) Voi olla ensimmäisen sukupolven biopolttoainetta. b) Tuotetaan prosessissa, josta jäljelle jäävä rankki hyödynnetään hiivan valmistuksessa. c) On energiataloudellisesti kannattavinta valmistaa maissista. d) Voi olla toisen sukupolven biopolttoainetta.
5. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein? a) Typen hyväksikäyttö maidontuotannossa on keskimäärin 75 %. b) Tärkein ruokintakeino märehtijän typpipäästöjen pienentämiseksi on rehuannoksen valkuaispitoisuuden pienentäminen. c) Virtsan typpi kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin sonnan typpi. d) Typen hyväksikäyttöä märehtijän ruokinnassa pyritään tehostamaan pienentämällä rehuvalkuaisen pötsihajoavuutta. 6. Kotieläintuotannon ympäristöhaittoja voidaan vähentää a) lisäämällä maidontuotannon yhteydessä tuotettavan lihan määrää. b) parantamalla lehmien kestävyyttä jalostuksen avulla. c) siementämällä entistä pienempi osa lypsylehmistä liharotuisilla sonneilla. d) lyhentämällä jalostusvalinnalla lehmien ikää. 7. Palkokasvit a) vähentävät teollisten väkilannoitteiden käytön tarvetta. b) eivät tarvitse pölyttäjiä tuottaakseen siemensatoa. c) ovat alttiita samoille kasvitaudeille kuin viljat. d) ovat alttiita erilaisille tuholaisille kuin viljat. 8. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein a) Lypsylehmän ummessaolokauden aikana maitorauhasen maitoa erittävät solut uusiutuvat. b) Lypsylehmän ummessaoloaika on tyypillisesti neljä kuukautta. c) Ummessaolokauden poisjättäminen lisää seuraavan tuotoskauden maitotuotosta. d) Ummessaolokauden lyhentäminen voi lisätä utareterveyden ongelmia. 9. Myöhäinen sadonkorjuu edistää porkkanan säilyvyyttä varastossa, koska a) suuri ilmankosteus sadonkorjuun aikana parantaa säilyvyyttä. b) antifungaaliset yhdisteet ehkäisevät varastotauteja. c) porkkanaan kertyy kasvukauden lopussa sieniä tappavia yhdisteitä. d) porkkananmustamätää ei esiinny maassa myöhään syksyllä. 10. Suomessa on 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään tultaessa a) karjatilojen lukumäärä lisääntynyt. b) peltopinta-ala kasvanut. c) niittyjen pinta-ala kasvanut. d) pientareiden osuus peltoalasta suurentunut. 2
Osa 1: Esseekysymykset 1-5: Esseekysymyksistä 1-5 voi saada enintään 6 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 5 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään yhden pisteen, mikäli vastaus on selkeästi ja johdonmukaisesti laadittu eikä sisällä virheitä eikä epäoleellista tietoa. Vastauksen tulee koostua kokonaisista lauseista ja sen pitää mahtua sille varattuun tilaan. Vastaustilan ulkopuolelle kirjoitettua tekstiä ei huomioida. 1. Kerro sonnien jälkeläisarvosteluun perustuvan lypsykarjan jalostusohjelman erityispiirteistä. 6 p. (s. 166-167) (maksimi 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 8,5 p) Valinta (yhteensä max 4 p): - perustuu uroseläinten valintaan/vahvaan potentiaaliin lisääntyä keinosiemennyksen avulla, (valiosonnien valinta) tarvitaan pieni joukko ks-sonneja seuraavan sukupolven isiksi (1 p) - keinosiemennyssonnien emien valinta tärkeä osa valintaohjelmaa sonninemien ankara valinta, koska periaatteessa kaikki tuotosseurantaan kuuluvat lehmät ovat kandidaatteja (0,5 p) - sonninisien ankara valinta (vain muutama kaikista jälkeläisarvostelluista sonneista) (0,5 p) - suunnitellut paritukset tuottavat potentiaalit ks-sonnivasikat, joista reilut 200 ostetaan arvosteltaviksi (0,5 p/kohta, max 2 p), joista o sonnivasikat tulevat valtaosin yksityisistä jalostuskarjoista (0,5 p) o jälkeläisarvostelluista sonneista noin joka kymmenes sonni valitaan uuden sukupolven lehmien isiksi (0,5 p) o sukupolvien väliseen ikään vaikuttaa mm sonnien ikä, nuorsiemennysvaiheen kesto, hiehojen ikä, alkiosiirtotekniikan käyttö (0,5 p) o kuvan 7.13 tavoitemääristä voi olla lauseita, joilla voi paikata puutteita (0,5 p) Arvostelu (yhteensä 3,5 p): - Sonnit (yhteensä 2 p), joista o keinosiemennyssonneilla tehdään ensin testisiemennykset ja jalostusarvo määritetään syntyneiden tyttärien tietojen perusteella (1 p) o verrattuna lehmiin, sonneilla voidaan huomioida monipuolisesti tuotantoominaisuuksia, myös heikommin periytyviä käyttö- ja terveysominaisuuksia = lehmäindeksi on suppeampi kuin sonnien vastaava kokonaisjalostusarvo (1 p) - Sonninemät (1 p) o karjojen parhaita lehmiä, jotka ovat voineet saada erityiskohtelua voi aiheuttaa ongelmia jalostusindeksien luotettavuudelle (0,5 p) o sonnien emien nuorena tehty valinta voi heikentää eläinten kestävyyttä (monien pelko, ei ole esitetty totena väitteenä!!!) (0,5 p) - Arvostelumenetelmät (0,25 p/kohta, max 0,5 p) o Kvantitatiivisen genetiikan ja tilastotieteen sovellus o fenotyyppiset tiedot (tuotos, muut ominaisuudet) ja sukulaisuustiedot o ympäristötekijöiden vaikutukset o luotettavuus 3
2. Mitä ovat mansikan ja vadelman satotaimet? Miten niitä tuotetaan, ja mitä hyötyä niiden käyttämisestä on? 6 p. (s. 98-99) (Max 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 8 p) - taimi josta voidaan saada merkittävä sato jo sen kasvukauden aikana jolloin istutus tehdään (1 p) - satotaimi on taimi, jossa satopotentiaali / kukka-aiheet on valmiina (1 p) - toinen nimi frigo-taimi (½ p) - Säilytetään lepotilaisina pakkasvarastossa (½ p) - mansikan satotaimet tuotetaan kasvattamalla pellolla mansikan rönsytaimia, ne virittyvät syksyllä kukintaan ja tuleentuvat. Sen jälkeen ne nostetaan varastoon. Säilytetään pakkasvarastossa istutukseen saakka. (1 p) - vadelman satotaimet nostetaan pellosta syksyllä ja säilytetään pakkasvarastossa istutukseen saakka. Voidaan viljellä myös ruukuissa. Voivat olla varastossa paljasjuurisina tai ruukuissa. (1 p) - mansikan satotaimet tuottavat sadon 7-8 viikon kuluttua istutuksesta (½ p) - vadelman satotaimet tuottavat sadon 10-13 viikon kuluttua istutuksesta (½ p) - käytetään usein katetussa tuotannossa (tai: kausihuoneessa tai kasvihuoneessa tai tunnelissa) (½ p) - etuna on, että pakkasvarastointi mahdollistaa pitkän säilytysajan ja istutusajankohta voidaan valita sen mukaan, milloin halutaan satoa (sadosta saadaan parempi hinta pääsatokauden ulkopuolella) (½ p) 4
3. Miten kasvit puolustautuvat taudinaiheuttaja vastaan? 6 p. (s. 37-38) (maksimi 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 8,5 p) - on olemassa passiivisia ja aktiivisia puolustautumiskeinoja (0,5 p/kohta, yht. 1 p) Passiivisia keinoja: - kasvin pinta (kutikula) ja/tai sen vahakerros muodostavat rakenteellisen esteen kasvisolukkoon tunkeutumiselle (0,5 p/kohta, yht. 1 p (riittää, kun mainittu joko kutikula tai vahakerros)) - kasvi varastoi solukoihin mikrobeille haitallisia yhdisteitä (1 p) - kasvi varastoi peroksidaasia soluseiniin (0,5 p) (tartunnan alkaessa kuluu happiradikaalien tuottamiseen ja mikrobin myrkyttämiseen), kasvi varastoi fenoleja (0,5 p) ja muita myrkyllisiä yhdisteitä solujen rakkuloihin/vakuoleihin (0,5 p) (0,5 p/kohta, yht 1,5 p) - Aktiivisessa puolustuksessa kasvin pitää havaita tartunta mahdollisimman varhain, molekyylitason vuorovaikutusten avulla (½ p) - Solut aistivat vieraiden molekyylien läsnäolon: signaalina voivat toimia esim. taudinaiheuttajien soluseinän liuottamiseen käyttämät entsyymit tai taudinaiheuttajien aikaansaamat muutokset solussa. (½ p) - R-geeni laukaisee solussa puolustusproteiinien tuotannon. (½ p) - Puolustusproteiinit hajottavat sienten soluseinien rakennusaineita, kuten kitiiniä, tai tuottavat lisää mikrobeille haitallisia yhdisteitä. (½ p) - Tartunnan saanut solukko eristetään terveestä solukosta vahvistamalla soluseiniä ja tukkimalla soluja yhdistävät plasmodesmit. (½ p) - Viruksia vastaan tärkein virittyvä puolustusvaste on RNA-hiljennys (½ p) 5
4. Nurmisäilörehun laatutekijät: mitkä tekijät vaikuttavat säilörehun laatuun ja ruokinnalliseen arvoon, millä käsitteillä laatua kuvataan ja miten laatu vaikuttaa eläinten ruokinnassa. 6 p. (s. 123-124) (maksimi 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 8 p) - kaksi tärkeintä tekijää: sulavuus (0,5 p) ja säilönnällinen laatu (0,5 p) (yhteensä enintään 1 p) - säilönnällinen laatu sisältää mikrobiologisen laadun (0,25 p) ja käymislaadun (0,25 p) (yhteensä enintään 0,5 p) - tärkein sulavuuteen vaikuttava tekijä on korjuuajankohta tai kasvin kehitysvaihe (1 p) - sulavuutta kuvaa D-arvo (1 p) - korjuuajankohtaan liittyviä muita asioita: valkuaispitoisuus pienenee kasvin kehittyessä (0,5 p), sopiva korjuuajankohta määräytyy ruokittavan eläinlajin mukaan (0,5 p), voi vaikuttaa säilyvyyteen (0,5 p) (yhteensä enintään 1,0 p). - rehun hyvän mikrobiologisen laadun arviointi ja tärkeys(0,5 p) - käymislaatua kuvaa happamuus (ph) (0,5 p) ja käymistuotteiden määrä (0,5 p) (yhteensä enintään 1 p) - käymislaatua ei voi käyttää kuivien rehujen laatumittarina (0,5 p) - rehun laatu vaikuttaa eläimen rehun syöntiin (0,5 p), tuotokseen (0,5 p), terveyteen/hyvinvointiin (0,5 p), pötsin toimintaan (0,5 p) (yhteensä enintään 1,5 p) 6
5. Mitä on biokaasu ja miten sitä muodostuu? Kerro biokaasun tuotannon pääperiaatteet. 6 p. (s. 50-51) (maksimi 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 9 p) - Biokaasussa on metaania ja hiilidioksidia (0,5 p/ kohta, yht. 1 p) - Lisäksi biokaasussa on vähäisiä määriä vettä (H 2O), typpeä (N 2), happea (O 2), vetyä (H 2), ammoniakkia (NH 3) ja rikkivetyä (H 2S). (jos tietää vähintään kaksi 0,5 p) - Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy, kun orgaaninen aines hajoaa hapettomissa oloissa. (1 p) - Biokaasun perusraaka-aineena on usein lietelanta tai jätevesiliete. (0,25 p/kohta, yht. 0,5 p) - Perusraaka-aineeseen lisätään säilörehua, eläinten ruokinnassa yli jääneitä rehueriä, elintarviketeollisuudesta peräisin olevia biomassoja tai erikseen kerättyä biojätettä. (jos tietää vähintään kaksi 0,5 p) - Biokaasua tuotetaan reaktoreissa, joihin lisätään hajotettavaa massaa säännöllisin väliajoin. (0,5 p/kohta, yht. 1 p) - Hajotustyöhön osallistuu lukuisa määrä erilaisia bakteerikantoja, jotka saavat hajotuksen avulla energiaa ja rakennusaineita omaan kasvuunsa ja elämiseensä. (0,5 p/kohta, yht. 1 p) - Raaka-aineen hajotus tapahtuu kolmessa vaiheessa.(1 p) 1) Ensin bakteerit hydrolysoivat makromolekyylit, kuten proteiinit, lipidit ja hiilihydraattipolymeerit, aminohapoiksi, rasvahapoiksi, glyseroliksi ja sokereiksi. (0,25p) 2) Seuraavassa vaiheessa asetogeeniset bakteerit muuntavat hydrolyysituotteet orgaanisiksihapoiksi (esim. propionihappo ja voihappo), asetaatiksi, etanoliksi, vedyksi ja hiilidioksidiksi. (0,25 p) 3) Kolmannessa vaiheessa metanogeeniset bakteerit muodostavat asetaatista, hiilidioksidista ja vedystä metaania. (0,25 p) (max 1,5 p) - Biokaasun tuotantomuodot voidaan jakaa prosessin lämpötilan perusteella (0,25 p) mesofiilisiin (37 C) ja termofiilisiin (55 C) (0,25 p) sekä syötteen kuiva-ainepitoisuuden (0,25 p) mukaan märkä- ja kuivamädätykseen (0,25 p). (0,25 p/kohta, yht 1 p) 7