Kunnanhallitus 15.4.2014 96 Kunnanvaltuusto 05.06.2014 21

Kunnanhallitus 15.4.2014 96 Kunnanvaltuusto 05.06.2014 21 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013

Sisältö 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 1.2. KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 3 1. Hallinto-organisaatio... 3 2. Tilivelvolliset... 4 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 4 Kunnallistalous... 4 Oman talousalueen kehitys... 4 4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 5 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 5 6. Kunnan henkilöstö 31.12.2013... 6 7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 7 8. Ympäristötekijät... 8 KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 8 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 10 2.1 TULOSLASKELMA JA SEN PERUSLUVUT (PERUSKUNTA+LIIKELAITOKSET)... 10 2.2. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA+LIIKELAITOKSET)... 11 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 13 3.1. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA + LIIKELAITOKSET)... 13 4 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 16 4.1 VAALAN KUNNAN KONSERNIRAKENNE... 16 4.2. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT... 16 4.3. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 16 4.4. KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 17 4.5. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 18 4.6. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 19 5 KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ... 20 5.1 ALIJÄÄMÄN KATTAMISSUUNNITELMA... 20 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 23 6.1 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 23 6.1.1. Hallintopalvelut... 23 TERVEYSPALVELUT... 34 6.1.2. Sivistyspalvelut... 36 6.1.3. TEKNISET PALVELUT... 55 6.2. VAALAN VESIHUOLTO LIIKELAITOS... 60 VAALAN KAUKOLÄMPÖ LIIKELAITOS... 60 6.3. TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA) MUKANA SISÄISET ERÄT... 66 6.4. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU / PERUSKUNTA... 68 6.5. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 69 6.6. TASE / PERUSKUNTA... 70 6.7. YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMISESTA... 71 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 72 7.1. TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET)... 72 7.2. RAHOITUSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET)... 73 7.3. TASE (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET)... 74 7.4. KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 76 7.5. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 77 7.6. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 78 8. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 79 8.2. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 79 8.3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 81 8.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 88 8.5 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 89 9 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDOT... 90 9.1. VESIHUOLTOLAITOS... 90 9.2. KAUKOLÄMPÖLAITOS... 92 10 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILIKAUDELLA 1.1. 31.12.2013 VAALAN KUNTA... 95 11 VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 96 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 97

TOIMINTAKERTOMUS 1 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kuntakentän murros ja muutos jatkuu edelleen. Tällä samalla lauseella on hyvä aloittaa kunnanjohtajan katsaus tänäkin vuonna. Käynnissä on ollut neljä erilaista uudistusta, jotka vaikuttavat olennaisesti myös Vaalan kunnan toimintaan ja tulevaisuuteen. Nämä ovat kuntalain, kuntarakennelain, valtionosuusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Muutoksen hallinnan ja sietokyvyn tekee hankalaksi se, että me emme edelleenkään tiedä minkälainen muutoksen lopputulos tulee olemaan. Lopputulos ei siis ole kiinni vain omista valinnoistamme omassa kotikunnassa, vaan niihin vaikuttavat myös muiden tekemät päätökset. Erityisesti valtionosuusuudistus lyö myös arkiseen aherrukseemme oman leiman. Hyvästä tuloksesta vuonna 2013 huolimatta joudumme nyt ja jatkossa tekemään isoja valintoja, joilla pidämme tulot ja menot tasapainossa. EK:n tammikuussa tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekuva oli vuoden 2013 lopulla vaatimaton. Teollisuuden tuotanto kasvoi loivasti, mutta rakentamisen ja palvelujen myynti supistui. Tilauskanta on huomattavan matalalla ja henkilöstöä on vähennetty yleisesti. Heikko suhdannetilanne ja kansantalouden rakennemuutos ovat saattaneet julkisen talouden vaikeuksiin viime vuosina. Julkisten menojen suhde BKT:stä nousee Suomessa tänä vuonna suuremmaksi kuin missään muussa EU-maassa. Talouden tilaa varjostaa myös kestävyysvaje, joka johtuu väestön ikääntymisestä ja julkisten palvelujen heikosta tuottavuuskehityksestä. Vaalan kunnan alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset ovat myös osin heikentyneet. Positiivista virettä kuitenkin on sen suhteen, että yrityksille on sukupolvenvaihdoksien yhteydessä löytynyt jatkaja ja uusia yrityksiäkin on perustettu. Elinkeinojen edistäminen korostuu tiukkoina aikoina kun työttömyys kipuaa meilläkin jo lähes 20 prosenttiin. Työ on asia joka kaikista tehokkaimmin ehkäisee myös syrjäytymistä. Kunnallisvero on kiristynyt viime vuosina koko maassa. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2013 oli 21,50. Kunnallisveroa ei korotettu vuodelle 2014. Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 19,74, mikä merkitsee 0,36 prosenttiyksikön kasvua vuodesta 2013. Pohjois-Pohjanmaalla luku on 20,36 % ja Kainuussa 21,11 %. 2000-6000 asukkaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,49. Koko maassa 21 kunnalla on korkeampi veroprosentti kuin Vaalassa ja kymmenellä kunnalla sama. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste oli vuonna 2013 14,21 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2001 erotus oli 4,77 niin vuonna 2013 se on jo 7,29. Keskimäärin erotus koko maassa oli vuonna 2013 4,80. Vaalan kunnan tilinpäätös vuodelta 2013 on positiivinen ja ylsimme selvästi talousarviota parempaan tulokseen. Vuoden 2013 positiiviseen tulokseen vaikuttivat merkittävästi verotilitysten kertaoikaisut ja rytmityksen muutos. Verotulot toteutuivat 361 000 euroa ja valtionosuudet noin 108 000 euroa yli budjetoidun. Lisäksi pitkään kunnan talouteen merkittäviä haasteita aiheuttanut erikoissairaanhoito alitti budjetin noin 230 000 eurolla. Kunta sai kerättyä hyvin myös maksutuottoja ja myi omaisuuttaan. Teimme myös merkittävän määrän poistoja, jotka vaikuttavat tulokseen heikentävästi. Kun vuonna 2012 kuntien verotulojen osalta yhteisöverotulojen jako-osuuksissa palattiin vanhaan ja taloudellinen taantuma painoi yhteisöverotuoton koko maassa alhaiseksi, nousi vuonna 2013 yhteisöveron kertymä 13,8 prosentilla. Vaalan osalta kasvu oli 14,8%. Vielä edelleen ollaan kuitenkin yli 200 000 euroa jäljessä huippuvuodesta 2011. Myös tulo- ja kiinteistöverot kertyivät hyvin. Kaiken kaikkiaan verotuloja kertyi vuoteen 2012 verrattuna n. 600 000 euroa enemmän, josta osa selittyy verotuksen kertaeristä. Se missä onnistuttiin jo toinen vuosi peräkkäin, oli henkilöstömenojen hillintä. Budjetti alitettiin ja vuoden 2012 toteumaan verrattuna henkilöstömenot vähenivät n. 130 000 euroa. Myös korkokulut toteutuivat n. 110 000 euroa budjetoitu pienempinä ja vuoteen 2012 verrattuna pysyivät samalla tasolla. Oulunkaaren järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokasvu koko kuntayhtymän alueella vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 on 5 %, josta erikoissairaanhoidon nettokasvu oli 6,1% ja oman toiminnan nettokasvu puolestaan 4,3 %. Oman toiminnan kunnittainen vaihteluväli oli 2,7 % (Pudasjärvi) - 7,9 % (Simo) ja erikoissairaanhoidon kunnittainen vaihteluväli puolestaan oli -9,9 % (Vaala) - -29,7 % (Utajärvi). Vaalan osalta sekä Oulunkaaren oma toiminta että erikoissairaanhoito alittivat budjetin. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 Vaalan kunnan toimintamenot laskivatkin vuoteen 2012 verrattuna noin 730.000 euroa eli -3%. Tämä on hieno tulos. Vuonna 2013 työ talouden saattamiseksi tasapainoon on jatkunut uuden valtuuston kanssa. Hyvän tuloksen jälkeen on mahdollista saada katettua vanhat alijäämät vuoteen 2015 mennessä. Tämä vaatii edelleen samanaikaisia toimenpiteitä niin tulojen lisäämiseksi kuin menojen vähentämiseksi. Talouden ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on hyvin vaikeaa ja tie-

2 dossa on valtionosuusuudistus, joka voi heikentää Vaalaan tulorahoitusta merkittävästi. Tasapainotussuunnitelma on syytä päivittää aina tilinpäätöksen ja talousarvion yhteydessä ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Vaalan kunnan lainamäärä on pienelle kunnalle korkea. Useat kunnan kiinteistöt kuitenkin kaipaavat peruskorjausta ja yritystilojen investointejakin on jatkossa tehtävä. Kunnan vuosikate määrittää sen, paljonko kunnalla on rahaa vuosittaisiin investointeihin ilman lainarahoitusta. Vuosikatteen pitäminen hyvällä tasolla myös jatkossa takaa sen että korjausvelka saadaan purettua ilman lainamäärän kasvua. Vaalan päiväkodin hankesuunnittelu aloitettiin kesällä 2013. Hankkeen tavoitteena on turvata hyvät ja terveelliset tilat päiväkotilapsille ja henkilöstölle. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan hanketta suunnitellaan uuden koulukeskuksen yhteyteen. Myös asuntopoliittisen työryhmän työ käynnistyi syksyllä. Tavoitteena on kartoittaa millaisilla ratkaisuilla Vaalassa kannattaa edetä vuokra-asumisessa ja erityisasumisessa. Erityisenä tarkastelukohteena ovat ikääntyvän väestön asumisen tarpeet. Oulujokilaaksossa keskeisiä yhteistyöasioita ovat olleet Rokuan ja Oulujoen hankkeet, VT22 edunvalvonta sekä Tervantie-yhteistyö. Vuonna 2013 aloitettiin keskustelu tiivistetystä yhteistyöstä matkailun markkinoinnin ja kehittämisen edistämiseksi Humanpolis Oy: kautta. Keskustelu jatkuu vuonna 2014. Samoin on keskustelussa nostettu uudelleen esille pari vuotta hiljaiseloa elänyt OuKa kehittämisvyöhyke malli ja mietitty miten jatkossa kehittämisvyöhykeajattelusta olisi saatavissa enemmän irti. Pelson vankilan jatkon ja peruskorjauksen turvaaminen, valtion aluehallinnon palvelujen säilyttäminen, valtionosuus uudistukseen vaikuttaminen sekä VT22 perusparannus ovat olleet edunvalvonnan painopisteenä. Tätä edunvalvontaa tehdään yhteistyössä naapurikuntien ja maakunnan liittojen kanssa. Vaalan ja Utajärven kuntien asuntotoimien yhteistyömahdollisuus ja toiminta aloitettiin 1.3.2012. Koko teknisen toimen yhdistämisen osalta selvitykset tehtiin, mutta ne eivät johtaneet yhteiseen tekniseen toimeen. Asuntotoimen yhteistyö päättyi vuoden 2013 kun Utajärvi sai palkattua organisaatioonsa uuden henkilön. Henkilöstön osalta vietimme eläkejuhlia ja 60-vuotisjuhlia. Tämä kertoo siitä, että henkilöstömuutokset ovat läsnä jatkossa yhä useammin. Uuden henkilöstön rekrytointiin pitää panostaa ja samalla säilyttää eläkkeelle siirtyvien osaaminen organisaatiossa. Tällaisessa tilanteessa usein myös jäävien työntekijöiden tehtäväkuvat ja roolit työyhteisössä ovat muutoksessa. Myös hallinnossa tapahtui muutoksia vuoden 2013 aikana kun kuntaan palkattiin uusi hallinto- ja elinkeinojohtaja ja yritysasiamies Veijo Rautiainen toimi äitiyslomani ajan vs. kunnanjohtajana ja jäi eläkkeelle vuoden 2014 alussa. Kiitokset kaikille kuntamme työntekijöille ja luottamushenkilöille, että olette jaksaneet ahkeroida muuttuvassa ja välillä hyvin haasteellisessakin työympäristössä. Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta, Vaalan kunta on pystynyt turvaamaan kuntalaisilleen hyvät peruspalvelut lähellä. Tulevaisuuden suunnittelun kannalta on välttämätöntä saada selvyys kuntakentän uudistuksiin, jotta voimme kunnassa tarkemmin myös määrittää sen mitä kohti olemme menossa ja miksi. Yhteinen päämäärä ja merkitys omalle tekemiselle ovat tärkeitä niin kunnan työntekijöille kuin luottamushenkilöille. Kunnanjohtaja Tytti Määttä

3 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1. Hallinto-organisaatio Kunnan organisaatiokaavio on toimintakertomuksen liitteenä. Kunnanvaltuusto 2013-2016 Vuonna 2012 valitussa valtuustossa on 21 jäsentä, joista Suomen Keskustan edustajia on 14, Vasemmistoliiton edustajia 3, sosiaalidemokraatteja 1 ja perussuomalaisia 3. Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2013 seitsemän kertaa. Valtuutettu Esa Karjalainen, pj. Pentti Kemppainen, I vpj. Pekka K. Lämsä, II vpj Eila Anttila Pekka Huovinen Tapani Karhu Vuokko Karjalainen Terttu Kuusela Tiina Kylmänen Aino Leinonen Erkki Leinonen Pekka J. Lämsä Helmi Moilanen Kalle Moilanen Osmo Mustonen Reijo Rasinkangas Jouko Roivainen Tero Seppänen Timo Tervonen Reijo Virkkunen Niina Välinen Puolue KESK KESK SDP VAS PS KESK KESK KESK VAS KESK KESK KESK PS PS VAS KESK KESK KESK KESK KESK KESK Kunnanhallitus 2013-2014 Kunnanhallitus Kokouksia 18 Asioita 279 Puheenjohtaja Reijo Virkkunen KESK I varapuheenjohtaja Eila Anttila (13.6.2013 saakka) Tiina Kylmänen VAS VAS II varapuheenjohtaja Kalle Moilanen PS Jäsenet: Tapani Karhu KESK Vuokko Karjalainen KESK Aune Kesälahti KESK Terttu Kuusela KESK Erkki Leinonen KESK Pertti Väyrynen VAS Esittelijä Kunnanjohtaja Tytti Määttä Vs.kunnanjohtaja Veijo Rautiainen 2.4. 8.10.2013 Sihteeri Hallinto- ja elinkeinojohtaja Hanna Helaste

4 Lautakunnat Sivistyslautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpanot ovat käyttötalousosassa ao. hallintokuntien kohdalla. 2. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat kunnallisen toimielimen jäsenet ja ao. toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnallistalous Suomen kuntien vuoden 2013 tilinpäätösarviotiedoista käy ilmi, että kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen merkittävä kasvu. Toisaalta myös vuosi 2012 oli kunnallistalouden heikoin vuosi vuoden 1997 jälkeen, joten vuoden 2013 positiivisemmat näkymät eivät kerro kunnallistalouden paineiden helpottumisesta vaan enemminkin paluusta normaalin tiukkaan talouteen. Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, 1 813 euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski- Pohjanmaalla, 4 752 euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2 553 euroa/asukas, kun edellisenä vuonna luku oli 2 038 euroa. Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli 2 000 6 000 asukkaan kunnissa, 2 069 euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli 2 700 euroa. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Investointeihin Suomen kunnat arvioivat käyttäneensä vuonna 2013 3,8 miljardia euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 3,7 %. Kuntayhtymien investointimenot ovat 890 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 8,7%. Oman talousalueen kehitys Vaalassa väestön väheneminen on ollut edellisvuoteen verrattuna samaa luokkaa. Tilastokeskuksen mukaan väkiluku 31.12.2013 oli 3197 henkeä, kun se vuotta aiemmin oli 3 250 henkeä. Vähennys oli -53 henkeä eli 1,7 %. Vähennys oli edellisvuonna -56 henkeä eli samoin 1,7 %. Vaalaan syntyi 20 lasta ja kuolleiden lukumäärä oli 54. Väestön väheneminen selittyy korkealla kuolleisuudella ja muuttotappiolla.

5 Työttömyys kasvoi Kainuussa viime vuonna keskimäärin viidenneksen edellisvuodesta. Vuoden lopulla työttömyys paheni vielä vuoden keskiarvoista ja vuosi 2013 päättyi maan pahimman työttömyyden kourissa. Kainuun TE-toimistoon oli joulukuun lopussa ilmoittautunut 6486 työtöntä työnhakijaa. Kasvua marraskuusta oli 727 ja vuotta aiempaan verrattuna 1268 henkeä. Työttömyyden kasvu johtui osaksi kausivaihtelusta, mutta myös lomautukset yleistyivät. Lomautettuna oli 694 henkilöä, jossa on kasvua edellisvuodesta 37 %. Uusia työpaikkoja ilmoitettiin joulukuussa ainoastaan 291 kappaletta ja koko vuonna työpaikkoja ilmoitettiin 12 % vähemmän kuin edellisvuonna Työvoiman kysyntä kohdistuu Kainuussa ensisijaisesti kaupalliselle alalle sekä sosiaali- ja terveydenhoidon ammattiryhmiin. Työttömiä sen sijaan on eniten teollisuuden sekä rakennus- ja kaivosalan ammattiryhmissä. Vuoden lopussa Kainuun työttömyysaste oli 18,2%, kun koko maan keskiarvo on 12,6 %. Vaalassa työttömiä vuoden lopussa oli 259 henkeä ja työttömyysaste 19,8 %. 4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toiminta Vuonna 2013 jatkettiin toimintaa yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Vaalan lisäksi Utajärvi, Ii, Pudasjärvi ja Simo. Ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa Pudasjärven kaupunki. Maaseutuhallinto jatkuu yhteisesti Siikalatvan, Pyhännän ja Haapaveden kanssa. Utajärven kunnan kanssa keväällä 2012 alkanut yhteinen asuntotoimi päätettiin vuoden 2013 loppuun Utajärven palkattua uuden henkilön vastaamaan kiinteistöistä Utajärven kunnan alueella. Talous Vaalan kunnan talous on hiljalleen kääntymässä parempaan suuntaan. Vuoden 2013 positiiviseen tulokseen vaikuttivat merkittävästi verotilitysten kertaoikaisut ja rytmityksen muutos. Verotulot toteutuivat 361 000 euroa ja valtionosuudet noin 108 000 euroa yli budjetoidun. Lisäksi pitkään kunnan talouteen merkittäviä haasteita aiheuttanut erikoissairaanhoito alitti budjetin noin 230 000 eurolla. Harkinnanvaraista valtionosuutta kunta haki 600 000 euroa, mutta valtioneuvosto ei myöntänyt avustusta. Sairauspäivien määrässä tapahtui kasvua edelliseen vuoteen 228 päivää. Tästä kasvusta työpajan osuus on 161 päivää. Hallinto-osaston sairauslomapäivät vähenivät 43 päivää, sivistyksen lisääntyi 26 päivää ja tekniikan lisääntyi 100 päivää. Kokonaisuutena sairauspäivien määrä on 2759 päivää. Tapaturmien vuoksi poissaoloja kertyi 48 päivää enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2013 jäi eläkkeelle 2 henkilöä. Vuosikatteen toteutuma liikelaitokset mukaan lukien oli 2 876 291,88 euroa (900 e/ asukas). Talousarvion ylijäämäksi oli arvioitu 465 789 ja toteutuma oli 1 520 670,66 (kunta 1 676 621, 28 ). Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 32,1 päivää. Käyttötaloudessa tuloslaskelman (kunta+liikel.) mukaiset toimintakulut olivat 25 139 296 euroa (vuonna 2012 25 905 152,40 ) eli laskua edelliseen vuoteen oli -3%. Toimintatuotot olivat 4 092 469 euroa (vuonna 2012 4 164 300,78 ), vähennystä edelliseen vuoteen oli -1,7 %. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot olivat -21 028 477,28 euroa ( vuonna 2012 21 722 248,03 ) eli -3,2 % pienempi kuin vuonna 2012. Peruskunnan nettoinvestointimenot olivat -589 262 euroa, eli 10 738 euron verran alle budjetoidun. 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vaalan kunnan tulevaisuuden näkymät talouden suhteen ovat haastavat. Tilanne on alijäämän suhteen parempi kuin vuosiin ja suunta kehityksessä oikea. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 Vaalan kunnan toimintamenot laskivatkin vuoteen 2012 verrattuna noin 730.000 euroa eli -3%. Tämä kertoo siitä, että talouden tasapainottamisessa on onnistuttu. Hyvän tuloksen jälkeen on mahdollista saada katettua vanhat alijäämät vuoteen 2015 mennessä. Tämä vaatii edelleen samanaikaisia toimenpiteitä niin tulojen lisäämiseksi kuin menojen vähentämiseksi. Lisäksi se edellyttää sitä, että äkilliset muutokset palvelujen oston määrässä tai palvelujen hinnassa eivät realisoidu. Talouden ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on hyvin vaikeaa ja tiedossa on valtionosuusuudistus, joka voi heikentää Vaalaan tulorahoitusta merkittävästi. Myös sote-uudistuksen vaikutukset talouteen ovat vielä epäselvät. Mikäli soten rahoitusjärjestelmä muuttuu Vaalan kunnalle edulliseksi, voi kunnalla olla merkittävästi paremmat mahdollisuudet säilyä itsenäisenä kuntana. Sote-ratkaisu voi kuitenkin heikentää mahdollisuuksia vaikuttaa vaalalaisten lähipalveluihin. Tasapainotussuunnitelma on syytä päivittää aina tilinpäätöksen ja talousarvion yhteydessä ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Vaalan kunnan lainamäärä on pienelle kunnalle korkea. Useat kunnan kiinteistöt kuitenkin kaipaavat peruskorjausta ja yritystilojen investointejakin on jatkossa tehtävä. Kunnan vuosikate määrittää sen, paljonko kunnalla on rahaa vuosittaisiin investointeihin ilman lainarahoitusta. Vuosikatteen pitäminen hyvällä tasolla myös jatkossa takaa sen että korjausvelka saadaan purettua ilman lainamäärän kasvua. Tiedossa olevia investoin-

6 teja on Vaalan osalta pienempien korjausinvestointien lisäksi päiväkodin rakentaminen ja terveyskeskuksen saneeraamattoman osan korjaaminen sekä entisen päiväkodin kiinteistön saneeraaminen muuhun käyttöön. Tulevaisuuden osalta valtion uudistukset vaikuttavat merkittävästi Vaalan kunnan kykyyn toimia itsenäisenä kuntana. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja järjestää kuntalaisille vähintään laissa säädetyt tehtävät. Kunta myös edistää alueensa elinvoimaa. Tulevaisuuden suunnittelun kannalta on välttämätöntä saada selvyys kuntakentän uudistuksiin, jotta voimme kunnassa tarkemmin myös määrittää sen mitä kohti olemme menossa ja miksi. Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja 6. Kunnan henkilöstö 31.12.2013 Kunnan henkilöstön kokonaismäärä ilman työllistettyjä on lisääntynyt 4 hengellä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Luvussa ovat mukana määräaikaiset työntekijät. Vakinaisen henkilökunnan määrä on lisääntynyt 5 hengellä. Vakinaiset muutos 2012 2013 Hallinto 6 3 0 9 11 9-2 1 Työpaja 6 6 Sivistystoimi 71 31 5 107 95 102 7 2 Tekninen toimi 50 9 5 64 60 59-1 2 YHTEENSÄ 127 43 16 186 166 170 4 5 * Teknisen toimen lukuihin sisältyvät liikelaitosten työntekijät, siivoustoimen- ja ruokapalveluhenkilöstö. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2013 Yhteensä ilman työllistettyjä Muutos Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työllistetyt Yhteensä 2012 2013 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Yht. % Miehet 0 1 1 3 2 4 6 9 8 0 34 27 Naiset 0 0 9 9 6 12 17 29 11 93 73 Yhteensä 0 1 10 12 8 16 23 38 19 127 100 % 0 0,8 7,9 9,5 6,3 12,6 18,1 29,9 14,9 100 Vakinaisesta henkilöstöstä 96 henkeä eli 75,57 % oli yli 45-vuotiaita. Keski-ikä miehillä oli 51,5 v. ja naisilla 50 v. Sairauspäivät Tapaturmat Kuntoutustuki 2012** 2013 Muutos 2012** 2013 Muutos 2012 2013 Hallinto 50/5 7/3-43 0 0 0 0 0 0 Työpaja 81/11 242/17 161 0 0 0 Sivistystoimi 1423/82 1433/79 26*** 5/2 3/2-2 12 7 5 Muutos Tekninen toimi 977/45 1077/53 100 123/3 173/5 50 9 17 8 Yhteensä 2531/143 2759/152 228 128/5 176/7 48 21 24 13 **poissaolopäivät/ henkilölkm, johon kohdistunut *** sivistyksen sairauspoissaolot ovat virheelliset vuodelta 2012. Vuoden 2013 tilasto ja todellinen muutos on ilmoitettu oikein.

7 Keskimääräiset sairauspoissaolot työntekijää kohden vuonna 2013: Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Poissaolokertoja 306 96 50 0 0 0 Poissaolot yhteensä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Työntekijöitä 132 69 32 0 0 0 Koulutuspäiviä oli hallintokunnittain seuraavasti: yleishallinto 7, sivistystoimi 145 ja tekninen toimi 5. Vuonna 2013 jäi eläkkeelle 2 henkilöä. Eläkepäätökset eläkelajeittain 2010 2011 2012 2013 Työkyvyttömyyseläkkeet 1 Työttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Yksilölliset varhaiseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeet 9 2 3 2 Yhteensä henkilöä 9 3 3 2 Henkilöstön kustannukset toteutuivat seuraavasti: % edelliseen Henkilöstökulut 2013 2012 vuoteen Palkat ja palkkiot 5 565 794 5 716 660 97,0 Henkilösivukulut Eläkekulut 1 823 273 1 856 173 98,2 Muut henkilösivukulut 281 267 281 332 100,0 Henkilöstökorvaukset -95 557-52 783 181,0 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 7 670 334 7 801 381 98,0 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 107 881 241 702 45,0 Henkilöstökulut yhteensä 7 682 658 8 043 090 96,0 7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toimintakertomuksessa on arvioitava kunnan ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Vaalan kunnan toimintaa voi kohdata eri tyyppisiä riskejä, joista osaan voimme omalla toiminnalle vaikuttaa ja osaan emme. Riskit ovat myös eri tasoisia. Kuntia koskettavat uudistukset, joihin Vaalan kunnan omat vaikuttamismahdollisuudet ovat pienet. Nämä ovat kuntalain, kuntarakennelain, valtionosuusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Koska Vaalan kunnan tulorahoituksesta valtionosuudet muodostavat merkittävän osan, on valtionosuusuudistuksella poikkeuksellisen suuri vaikutus kuntaamme. Strategiset riskit: Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset rahoituksen, yhteistyökumppaneiden ja lainsäädännön suhteen Toiminnan vastaavuus kuntalaisten tarpeisiin väestön ikääntyessä Taloudelliset riskit: Talousarvion tavoitetasossa pysyminen Äkilliset muutokset palvelujen oston määrässä tai palvelujen hinnassa Isoissa hankinnoissa onnistuminen ja hankintaosaaminen näissä Korjausvelan yhtäkkinen realisoituminen esim. pahana sisäilmaongelmana

Rahoitusriskit: Korkoriski korkeasta lainamäärästä johtuen Rahoituksen saamisen vaikeutuminen 8 Toiminnalliset riskit: Kunnat monet toiminnot ovat haavoittuvaisia henkilöstön vähyyden ja varahenkilöstön vajavaisuuden taikka henkilöstön erikoisosaamisen takia Sairauspoissaolot Tapaturmat Tietojärjestelmähäiriöt Avainhenkilöiden eläköityminen Vahinkoriskit ja kriisit: Kriisitilanteiden johtaminen ja niissä onnistuminen (esim. myrskytuhot, pilaantunut vesi tai ruoka, sähkökatkokset, ihmisiin kohdistuvat uhat) Vakuutusten ajanmukaisuus ja vakuutusten kilpailuttaminen Jätevesiverkoston kunto Kunnalla on seuraavat vakuutukset: Henkilövakuutukset: Lakisääteinen tapaturmavakuutus, Tapaturmavakuutus kunnan asukkaille Omaisuus ja toiminta vakuutukset: Julkisyhteisön vakuutus, Venevakuutus, Palo- ja konerikkovakuutus Metsävakuutus ja ainaismetsävakuutus Ajoneuvovakuutukset Toiminnan vakuutukset: Vastuuvakuutukset 8. Ympäristötekijät Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Toimintakertomukseen on syytä sisällyttää kuvaus niistä ympäristökysymyksistä, jotka vaikuttavat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Kunnan strategiassa on korostettu kunnan toimintojen ja palvelujen kehittämisessä kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristötekijöiden osalta kunnassa on kiinnitetty huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Energian kulutus: Energian kulutuksen seuranta. Vaihtoehtojen etsiminen öljylämmitykselle. Liikenteen päästöt: Yhteiskäyttöautoihin siirtyminen Lähiruoka: Pyrimme käyttämään julkisessa ruokahuollossa lähiruokaa ja olemme mukana portaan Luomuun ohjelmassa. Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toimintakertomukseen tulee lisätä kohta Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selontekojen tulee perustua kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan systemaattiseen arviointiin ja siitä tulisi käydä ilmi: 1. Mihin selonteko perustuu 2. Mitä sisäisen valvonnan osa-alueita on arvioitu selonteon perustaksi ja miten arviointi on suoritettu sekä miten arviointitulokset on käsitelty 3. Mihin yksiköihin, toimintoihin, tietojärjestelmiin jne. arviointi on kohdistunut eli kuinka kattaa arviointi on ollut 4. Mitä olennaisia puutteita ja virheitä sisäisessä valvonnassa, riskienhallinnassa ja konsernivalvonnassa on havaittu ja kuinka puutteita ja virheitä aiotaan korjata 5. Täsmällinen kannanotto sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan riittävyydestä ja toimivuudesta

9 Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Tämä selonteko perustuu kunnan johtoryhmän ja eri hallintokuntien tekemiin havaintoihin. Vaalan kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet 22.5.2012 107. Sisäinen valvonta koostuu luottamushenkilöiden toimintaseurannasta, sisäisestä tarkkailusta ja sisäisestä tarkastuksesta. Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdon on varmistettava, että luodaan oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne ja pidetään se tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla. Sisäisen valvonnan voidaan todeta kokonaisuudessaan onnistuneen hyvin. Sisäisen valvonnan onnistumisesta raportoidaan toimielimille (lautakunnat, kunnanhallitus, valtuusto) useita kertoja vuodessa esimerkiksi talousraporttien yhteydessä. Arviointi on suoritettu aikaisemmin tarvittaessa myös tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan perusteet ja ohjeet päivitetään vastaamaan kuntalain säädöksiä talousarviovuonna 2014. Vaalan kunnan suurimmat riskit ovat tällä hetkellä luonteeltaan taloudellisia. Erityisesti korkotason ja erikoissairaanhoidon kustannusten vaihteluun on erittäin vaikeaa varautua etukäteen. Korkotason heilahteluun on pyritty vaikuttamaan lainasalkkua järjestelemällä ja varautumalla korkojen kasvuun talousarviossa. Kunnan riskinä on myös tiettyjen toimintojen haavoittuvaisuus esimerkiksi ennalta arvaamattomien sairaslomien aktivoituessa. Myös valtion talous- ja kuntapolitiikan linjaukset tuovat epävakautta talouden suunnitteluun.

10 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1 Tuloslaskelma ja sen perusluvut (peruskunta+liikelaitokset) (ulk.+sumut, ei laskennall) TULOSLASKELMA Peruskunta ja liikelaitokset Tuloslaskelma Muutos (lisäys +, väh. -) 2013 2012 euroa % Toimintatuotot Myyntituotot 2 175 497,57 2 135 305,26 40 192,31 1,9 Maksutuotot 260 992,23 266 938,50-5 946,27-2,2 Tuet ja avustukset 525 741,63 629 611,06-103 869,43-16,5 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 1 130 237,22 1 132 445,96-2 208,74-0,2 Toimintatuotot yhteensä 4 092 468,65 4 164 300,78-71 832,13-1,7 Valmistus omaan käyttöön 18 349,75 18 603,59-253,84-1,4 Toimintakulut Henkilöstökulut -7 670 334,37-7 801 381,48-131 047,11-1,7 Palkat ja palkkiot -5 565 794,07-5 663 876,42-98 082,35-1,7 Henkilösivukulut 0,00 Eläkekulut -1 823 273,31-1 856 172,70-32 899,39-1,8 Muut henkilösivukulut -281 266,99-281 332,36-65,37 0,0 Palvelujen ostot -15 100 528,60-15 618 419,12-517 890,52-3,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 744 621,37-1 765 281,27-20 659,90-1,2 Avustukset -332 592,54-479 473,66-146 881,12-30,6 Muut toimintakulut -291 218,80-240 596,87 50 621,93 21,0 Toimintakulut yhteensä -25 139 295,68-25 905 152,40-765 856,72-3,0 Toimintakate -21 028 477,28-21 722 248,03-693 770,75-3,2 Verotulot 11 227 691,65 10 616 952,29 610 739,36 5,8 Valtionosuudet 12 893 752,00 12 710 816,00 182 936,00 1,4 Rahoitustuotot ja kulut: Korkotuotot 4 344,56 11 253,92-6 909,36-61,4 Muut rahoitustuotot 40 678,77 14 837,46 25 841,31 174,2 Korkokulut -259 002,91-263 080,24-4 077,33-1,5 Muut rahoituskulut -2 694,91-2 855,72-160,81-5,6 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä: -216 674,49-239 844,58-23 170,09-9,7 Vuosikate 2 876 291,88 1 365 675,68 1 510 616,20 110,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 418 989,59-1 197 961,57 221 028,02 18,5 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos 1 457 302,29 167 714,11 1 289 588,18 768,9 Poistoeron lisäys -/ vähennys + 63 368,37 60 722,59 2 645,78 4,4 Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ Tilikauden ali-/ylijäämä 1 520 670,66 228 436,70 1 292 233,96 565,7 2013 2012 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,3 16,1 Vuosikate poistoista % 203 114 Vuosikate, euroa/asukas 900 420 Asukasmäärä 3 197 3 255

11 Liikelaitoksen tuloslaskelma on yhdistelty kunnan tuloslaskelmaan rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu kunnan sisäiset erät liikevaihdosta ja muista tuottoeristä, kulueristä sekä rahoituseristä ja satunnaisista eristä. 2.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (peruskunta+liikelaitokset) RAHOITUSLASKELMA 31.12.2013 Kunta ja liikelaitokset yhdistelmä 31.12.2013 31.12.2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 876 291,88 1 365 675,68 Tulorahoituksen korjauserät -19 798,73 92 934,63 Toiminnan rahavirta yhteensä 2 856 493,15 1 458 610,31 Investointien rahavirta Investointimenot -1 010 886,19-7 170 830,00 Rah.osuudet investointimenoihin 73 961,59 2 085 346,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 48 700,00 30 108,25 Investointien rahavirta yhteensä -888 224,60-5 055 375,31 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 968 268,55-3 596 765,00 Toiminnan ja investointien rahavirta, 5 vuotta -3 713 863,10-6 456 994,13 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00-34 069,00 Antolainasaamisten vähennykset 4 030,42 4 030,42 Antolainauksen muutokset yhteensä 4 030,42-30 038,58 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 300 000,00 5 300 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 370 710,42-1 783 452,84 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 900 000,00 900 000,00 Lainakannan muutokset yhteensä -977 976,14 4 416 547,16 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset -5 518,87 3 466,54 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 722,00 Saamisten muutos 237 554,39-336 072,96 Korottomien velkojen muutos -879 034,56-247 312,58 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -646 999,04-579 197,00 Rahoituksen rahavirta -1 620 944,76 3 807 311,58 Rahavarojen muutos 347 323,79 210 546,58 Rahavarat 31.12 1 998 710,81 1 651 387,02 Rahavarat 1.1 1 651 387,02 1 440 840,44 Rahavarojen muutos 347 323,79 210 546,58 Liikelaitoksen rahoituslaskelma on yhdistelty kunnan rahoituslaskelmaan rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu keskuskassan ja liikelaitoksen väliset rahoitustapahtumat kuten keskinäiset antolainat ja niiden lyhennykset sekä peruspääoman lisäykset ja vähennykset.

12 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2013 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 488,0 26,9 31,4 Lainanhoitokate 1,19 0,8 1,22 Kassan riittävyys (pv) 32,1 17,2 16,3 Asukasmäärä 3197 3255 3311 Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen maksuun, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kassan riittävyys kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 13 3.1. Tase ja sen tunnusluvut (peruskunta + liikelaitokset) Kunnan Kunnan kokonaistase kokonaistase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 27 112 786,77 27 627 783,45 Aineettomat hyödykkeet 0,00 1 086,07 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 1 086,07 Aineelliset hyödykkeet 22 875 586,61 23 385 466,80 Maa- ja vesialueet 2 871 649,44 2 847 168,68 Rakennukset 15 159 168,30 15 736 313,47 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 944 442,65 3 918 319,43 Koneet ja kalusto 669 819,97 767 001,52 Muut aineelliset hyödykkeet 61 439,05 61 439,05 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 169 067,20 55 224,65 Sijoitukset 4 237 200,16 4 241 230,58 Osakkeet ja osuudet 2 840 598,19 2 840 598,19 Muut lainasaamiset 1 359 886,97 1 363 917,39 Muut saamiset 36 715,00 36 715,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0,00 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 138 831,96 4 023 138,89 Vaihto-omaisuus 9 468,68 9 468,68 Aineet ja tarvikkeet 9 468,68 9 468,68 Saamiset 2 130 652,47 2 362 283,19 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 2 130 652,47 2 362 283,19 Myyntisaamiset 1 372 999,03 1 469 150,02 Lainasaamiset 3 000,00 3 000,00 Muut saamiset 38 870,74 463 817,01 Siirtosaamiset 715 782,70 426 315,26 Rahoitusarvopaperit 298 708,85 298 708,85 Muut arvopaperit 298 708,85 298 708,85 Rahat ja pankkisaamiset 1 700 001,96 1 352 678,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 251 618,73 31 650 922,34

VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA 11 442 031,08 9 921 360,42 Peruspääoma 10 523 049,40 10 523 049,40 Arvonkorotusrahasto 1 569 365,70 1 569 365,70 Edellisten tilikausien yli-/alij. -2 171 054,68-2 399 491,38 Tilikauden yli-/alijäämä 1 520 670,66 228 436,70 14 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 223 519,12 1 286 887,49 Poistoero 1 223 519,12 1 286 887,49 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 5 930,33 11 449,20 Valtion toimeksiannot 0,00 4 104,00 Muut toimeksiantojen pääomat 5 930,33 7 345,20 VIERAS PÄÄOMA 18 580 138,20 20 431 225,23 Pitkäaikainen 12 390 088,33 11 251 130,28 Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 10 892 939,40 9 196 802,58 Lainat julkisyhteisöiltä 1 182 576,28 1 738 494,00 Saadut ennakot 7 008,55 8 269,60 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 307 564,10 307 564,10 Lyhytaikainen 6 190 049,87 9 180 094,95 Lainat rahoitus- ja vak.lait. 4 103 863,18 6 137 012,70 Lainat julkisyhteis. 328 137,72 405 917,72 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat 580 085,29 1 261 456,44 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 174 173,93 122 193,17 Siirtovelat 1 406 441,73 1 253 514,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 251 618,73 31 650 922,34 Taseessa liikelaitoksen tase on yhdistelty kunnan taseen eriin rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu kunnan sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. TASEEN TUNNUSLUVUT 2013 2012 2011 Omavaraisuusaste, % 40,53 35,43 40,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 63,00 74,3 62,3 Kertynyt alijäämä -650 384-2 171 055-2 399 491 Kertynyt alijäämä, /asukas -203-667 -725 Lainakanta 31.12 16 507 517 17 478 227 13 061 680 Lainat euroa / asukas 5 163 5 370 3945 Lainasaamiset 31.12 1 359 887 1 363 917 1 367 948 Asukasmäärä 31.12 3197 3255 3311 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Rahoitusvarallisuus tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

15 Kunnan kokonaistulot ja -menot 2013 liikelaitokset mukana TULOT euroa % MENOT euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 4 092 469 12,92 Toimintakulut 25 139 296 81,98 Verotulot 11 227 692 35,46 - Valmistus omaan käyttöön -18 350-0,06 Valtionosuudet 12 893 752 40,72 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0,00 Korkotuotot 4 345 0,01 Korkokulut 259 003 0,84 Muut rahoitustuotot 40 679 0,13 Muut rahoituskulut 2 695 0,01 Satunnaiset tuotot 0 0,00 Satunnaiset kulut 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 0 - Käyttöomaisuuden myyntivoitot -20 139-0,06 +/- Pakollisten varausten muutos 0 0,00 Investoinnit - Käyttöomaisuuden myyntitappiot -340 0,00 Rahoitusosuudet inv.menoihin 73 962 0,23 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot 48 700 0,15 Käyttöomaisuusinvestoinnit 1 010 886 3,30 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 4 030 0,01 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 300 000 10,42 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 370 710 7,73 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1 900 000 6,20 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 31 665 Kokonaistulot yhteensä 489 100,00 Kokonaismenot yhteensä 30 663 900 100,00 Erotus 1 001 588 Täsmäytys: muut maksuvalmiuden muutokset -654 264 kassavarojen muutos 347 324 1 001 588

4 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 16 4.1 Vaalan kunnan konsernirakenne Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty kpl Ei- yhdistelty kpl Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 1 Osakeyhtiö 0 Kuntayhtymät 4 Selvitys konserniyhteisöistä on liitetiedostossa nro 22-24. 4.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Asunto Oy Uitonkartano Tilikaudella on tehty 1.882,31 euron (10 %) poisto rakennuksen koneista ja kalustosta. Tilikauden voitto on 5.192,80 euroa. Verrattaessa kustannuksia edelliseen tilikauteen, merkittävimmät muutokset ovat 2.767 euroa (19,5 %) pienemmät valtiokonttorin lainan korkokulut ja korjauksiin on käytetty 10.454 euroa vähemmän kuin edellisellä tilikaudella, koska ei ole ollut tarvetta huomattaviin huoneistoremontteihin. Toimintavuotena yhtiön asunnot ovat olleet hyvin vuokrattuna, käyttöaste 96,35 %. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio on 1.867,20 euroa. Tyhjänä olo ajoittuu asukasvaihdosten yhteyteen, joita vuoden aikana oli kolme kappaletta. Kiinteistö on hyvässä kunnossa eikä suuria peruskorjausluoteisia toimenpiteitä ole odotettavissa lähivuosina. Valtion asuntolaina on ns. vuosimaksulaina eikä sillä ole ennalta määrättyä lyhennyssuunnitelmaa. Lainamäärä suhteessa asuntojen huoneistoalaan on melko suuri ja vuosittaisista pääomakuluista yli puolet menee korkokulujen maksuun. Kiinteistö Oy Vaalahaka Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaisia poistoja yhteensä 12.815,11. euroa. Tilikauden tappio on 5.946,01 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävin muutos on huoneistokorjauksissa, joihin käytettiin 18.000 euroa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Asunnot ovat olleet pääsääntöisesti vuokrattuna, huomioimatta huoneistoremonteista johtuvaa tyhjänä oloaikaa. Välitien käyttöaste on 92,63 % ja Karpalotien käyttöaste on 96,0 %. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio on 5.751 euroa. Yhtiön omistamat kiinteistöt ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta Karpalotien taloihin on odotettavissa putkiremontti lähivuosina. Rakentamislainat ovat maksettu loppuun. Kiinteistö Oy Vaalan Niska Kiinteistöosakeyhtiön on kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan tehtävä poistot ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaisia poistoja yhteensä 105.076 euroa. Tilikauden voitto on 1.523,15 euroa. Asuintalovarausta on purettu 40.000 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävin muutos on 31.268 euroa korkeammat kiinteistön korjauskustannukset ja vuodesta 2011 kaksinkertaistuneet ulkoalueiden hoitokustannukset. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 153.752,69 euroa. Rahkatie 1:n rakentamiseen ja Rivitie 1:n kattoremonttiin otetut valtiokonttorin lainat ovat maksettu loppuun. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio kasvoi edellisestä vuodesta n. 25.000 euroa ja on 95.600 euroa, eli 17,5 % laskennallisesta 100 %:n vuokratuotosta. Kokonaiskäyttöaste on 82,5 % kun se vuonna 2012 oli 87,5 %. Poukamonkankaalla sijaitsevassa kolmessa kiinteistössä, asuntoja yht. 30 kpl, on edelleen paljon tyhjänä olevia isoja kaksioita ja kolmioita. Näiden osuus tyhjänä olevien asuntojen aiheuttamasta tappiosta on 64.700 euroa. Yhtiö on tehnyt päätöksen yhden kiinteistön purkamisesta. Ydintaajamassa asunnot ovat kohtuullisen hyvin vuokrattuna, joskin koulun rakennustyömaan urakkaporukoille vuokrattuna olleet isot kolmiot ovat olleet eripituisia aikoja tyhjänä. Nämäkin asunnot ovat vuoden mittaan täyttyneet. 4.3. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella Vaalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet 29.10.2009. Konserniohjeilla Vaalan kunnanvaltuusto antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen asemaa

17 konsernin johtajana. Yhtiöt toimivat kunnanhallituksen ohjauksen alaisina. Käytännössä yhtiöiden toimintaa ja näiden konserniohjeiden noudattamista valvoo kunnanjohtaja ja kunnanjohtajan määräämä henkilö. Konserniohje sisältää konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita sekä määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään esimerkiksi rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskien hallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Konserniohjeita sovelletaan seuraaviin Vaalan kunnan omistamiin osakeyhtiöihin: Kiinteistö Oy Vaalan Niska Kiinteistö Oy Vaalan Haka As. Oy Vaalan Uitonkartano As. Oy Manamanhelmi Ja liikelaitoksiin: Vaalan kaukolämpö-liikelaitos ja Vaalan vesihuolto- liikelaitos. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu suuria puutteita tai ongelmia. 4.4. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 Toimintatuotot 11 212 217,63 24 001 575,92 Toimintakulut -31 689 968,67-45 188 161,18 Osuus osakkuusyht. voitosta(tappiosta) 1 494,78 7 581,66 Toimintakate -20 476 256,26-21 179 003,60 Verotulot 11 212 831,65 10 602 097,29 Valtionosuudet 12 893 752,00 12 710 816,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 529,41 14 366,19 Muut rahoitustuotot 46 904,48 18 712,01 Korkokulut -334 832,14-366 868,93 Muut rahoituskulut -7 754,00-6 745,84 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä -288 152,25-340 536,57 Vuosikate 3 342 175,14 1 793 373,12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 980 603,86-1 743 170,85 Tilikauden tulos 1 361 571,28 50 202,27 Tilinpäätössiirrot 97 161,99 36 687,60 Vähemmistöosuudet -688,62-334,43 Tilikauden ali-/ylijäämä 1 458 044,65 86 555,44 KONSERNIN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2013 2012 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 35,38 53,12 Vuosikate poistoista % 168,75 102,88 Vuosikate, euroa/asukas 1 045,41 550,96 Asukasmäärä 3197 3255

18 4.5. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta 31.12.2013 31.12.2012 Vuosikate 3 342 175,14 1 793 373,12 Tulorahoituksen korjauserät 26 189,50 104 059,22 Toiminnan rahavirta yhteensä 3 368 364,64 1 897 432,34 Investointien rahavirta Investointimenot -1 421 072,04-7 661 512, 42 Rah.osuudet investointimenoihin 73 961,59 2 085 346,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 65 909,21 33 885,70 Investointien rahavirta yhteensä -1 281 201,24-5 542 280,28 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 087 163,40-3 644 847,94 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainaussaamisten lisäykset 852,15-35 773,30 Antolainasaamisten vähennys 8 060,84 8 060,84 Antolainauksen muutokset 8 912,99-27 712,46 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 365 289,83 5 562 307,60 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 726 999,59-2 108 578,10 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 899 726,60 912 337,57 Lainakannan muutokset yhteensä 1 261 436,36 4 366 067,07 Oman pääoman muutokset -26 491,96-199 293,34 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset -5 946,55-3 902,87 Vaihto-omaisuuden muutos -5 974,79-1 342,00 Saamisten muutos 872 540,33 3 944,53 Korottomien velkojen muutos -1 549 038,68-478 577,93 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -688 419,69-472 072,53 Rahoituksen rahavirta -1 967 435,02 3 666 988,74 Rahavarojen muutos 119 728,38 22 140,80 Rahavarat 31.12 3 264 159,19 3 152 655,56 Rahavarat 1.1 3 144 430,81 3 130 514,76 Rahavarojen muutos 119 728,38 22 140,80 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2013 2012 2011 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -3 861 928,06-6 851 818,14 Investointien tulorahoitus, % 248,10 32,17 40,39 Lainanhoitokate 1,20 0,88 0,91 Kassan riittävyys (pv) 32,93 20,79 22,38 Asukasmäärä 3197 3255 3311