DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto (Duodecim): Mielenterveyden ongelmat ja itsemurhat kuuluvat kansantautien joukkoon Kansallinen terveysohjelma on kohdistunut sekä depressioon että itsemurhiin Konsensuskokousten teemana on ollut depressio EU:n mielenterveysohjelman yksi pääkohteista on depression ja itsemurhien ehkäisy (2009) Nuorten masennus ja itsetuhoisuus, niiden hoito ja ehkäisy, on noussut kansainvälisesti kansallisten terveysohjelmien osaksi jo 1980-luvulta lähtien Mielialahäiriöiden ja itsetuhoisuuden varhainen alku on noussut ammatilliseen keskusteluun 2000- luvulla
Opetushallitus: Etälukion terveystieto Kansantaudeilla tarkoitetaan sellaisia sairauksia, jotka ovat koko väestön terveyden, kansanterveyden, kannalta merkittäviä. Tällaiset sairaudet ovat tavallisesti yleisiä ja Tällaiset sairaudet ovat tavallisesti yleisiä ja pitkäaikaisia tai aiheuttavat paljon kuolemia. Monet kansantaudit ovat myös taloudellisesti tärkeitä, koska niiden hoitamiseen käytetään paljon terveydenhuollon voimavaroja ja ne aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä.
Nuorten masennukselle ja itsetuhoisuudelle on ominaista Voimakas keskinäinen riippuvuus Yhteiset riskitekijät Iän myötä lisääntyvä ilmaantuvuus ja yleisyys Oireiden ja häiriöiden dimensionalisuus (jatkumo), ei niinkään kategoriaalisuus (kriteerit täyttyvät tai eivät täyty: +/-) Vaikeusasteen vaihtelu eri ajankohtina Sukupuolten väliset erot Yhteys muihin oireisiin ja päihteisiin: Komorbiditeetti Ennakoivat myöhemmin ilmeneviä muita oireita ja häiriöitä
Mielialahäiriöiden kumulatiivinen ilmaantuminen nuoruudessa (Beesdo ym. 2009, Dresden)
Depressiivisyys lapsiväestössä (Sourander ym. 2008, 2009) Sourander A. ym.: J Am Acad Child Adolesc 2008; 47:317-27, Arch Gen Psychiatry 2009;66:398-406 8-vuotiaisiin lapsiin kohdistuva väestöotos Etelä-Suomesta 1989, 1999 ja 2005 Almqvist ym. : Eur Child Adoslesc Psychiatry 1999;Suppl.4:17-28. Vanhempien, opettajien ja lasten oma arvio (Children s Depression Inventory, CDI) Depressioiden kokonaismäärä 1989: 6.2% Tyttöjen itseilmoitettujen masennusoireiden määrä kasvoi vuodesta 1989 vuoteen 2005 Depressio (CDI) ei ennustanut suisidaalisuutta
Depression esiintyvyys (12kk) nuorilla Suomessa (Haarasilta ym. 2001) Haarasilta ym. Psychological Medicine 2001;31:1169-1179 Edustava väestöotos suomalaisia nuoria vuonna 1996 Strukturoitu haastattelu (UM-CIDI-SF) Vakavan masennustilan esiintyvyys 12kk aikana oli: 5.3% (N= 509) nuorilla (15-19v) ja 9.4% (N= 433) nuorilla aikuisilla (20-24v). Kun kriteerinä on myös toimintakyvyn häiriintyminen, esiintyvyys on vastaavasti: 3.9% ja 7.6% Tytöt (6.0%) : Pojat (4.4%) = 1.38 Nuoret naiset (10.7%) : Nuoret miehet (8.1%) = 1.34 Komorbiditeetti somaattisiin sairauksiin Yhteys päihteisiin
Depressiivisen mielalan kesto ja vakavan masennustilan yleisyys nuorilla (Karlsson ym. 2009) Karlsson L ym.: J Affect Dis 2009; online Jul 15 Vuonna 1996 suomalaisessa väestötutkimuksessa haastateltiin 15-24 vuotiaita nuoria (N= 942), joilla vakavan masennustilan kriteerit täyttyivät seuraavasti: masentunut mieliala kaiken aikaa 1.8%, suurimman osan päivästä 7.2% puolet päivästä 10.5%
Depression elämänaikainen esiintyvyys 14-vuotiailla nuorilla Suomessa (Sihvola ym.2007) Sihvola ym. Journal of Affective Disorders 2007;97:211-218 Edustava väestöotos vuosina 1983-87 syntyneistä kaksosista (N= 1852) Diagnostinen (DSM-IV) haastattelu (C-SSAGA-A) 14-vuotiaina, vuosina 1997-2001 Vakava masennustila, MDD 2.3% (95%CI 1.6-3.1) Tytöt 3.9% (2.6-5.1), Pojat 0.9% (0.3-1.4); Lievä masennustila, MD 12.0% (95%CI 10.5-13.5) Tytöt 15.8% (13.5-18.2), Pojat 8.3% (6.5-10.0); Tyttö ja poikian suhde: MDD = 4.7 ja MD = 2.1
Itsekoettu masentuneisuus (R-BDI) 13-17 vuotiailla nuorilla Suomessa (Fröjd ym. 2008) Fröjd SA ym.: J Adolesc 2008;31:485-498 Kyselylomaketutkimus (BDI-12) 2516 oppilaalle, 90% osallistui luokassa tehtyyn anonyymiin kyselyyn Depressiivisiksi luokiteltiin: 18.4% tytöistä ja 11.1% pojista Vahva yhteys suoriutumiseen koulussa
Depression esiintyvyys nuorilla aikuisilla (19-34) Suomessa (Suvisaari ym. 2009) Suvisaari J ym.: Psychol Med 2009;39:287-299 Edustava väestöotos 18-29 vuotiaista suomalaisista, poikkileikkaus tutkimus ja sen jälkeen seulotuille haastattelututkimus (DSM-IV) Masennustilojan elämänaikainen esiintyvyys: 17.7% (MDD: 13.8%) Naiset: 24.2% (MDD: 18.9%) Miehet:11.4% (MDD: 8.8%) Masennustilojen esiintyvyys viimeisen kuukauden aikana: 2%
Arvio kansainvälisistä löydöksistä (12-24v) Vakavan masennustilan (MDD) elämänaikainen yleisyys nuorilla aikuisilla on tasolla, jonne esiintyvyys on kohonnut nuoruuden aikana, vaihdelleen yleisimmin välillä 10-20% Viimeisen 12kk aikana vakavaa masentuneisuutta on raportoitu vaihdelleen yli 2%:n tasolta jopa yli 15%:n, yleensä noin 5% Ajankohtainen vakava masennus on selvästi alhaisemmalla tasolla, yleensä 1-6%
Depressio ja itsetuhoisuus 14-vuotiailla (Sihvola ym. 2007) ITSETUHOAJATUKSIA Normaali suomalainen kaksosaineisto: 6% Lievä masennus (MD): 32% Vakava masennus (MDD): 54% ITSEMURHASUUNNITELMIA Lievä masennus (MD): 9% Vakava masennus (MDD): 28% ITSEMURHAYRITYS Lievä masennus (MD): 4% Vakava masennus (MDD): 12%
Itsetuhoisuuden yleisyys nuoruudessa: Metanalyysi, jossa yli 100 tutkimusta ja yli 500.000 nuorta (Evans ym. 2005) Itsetuhoajatuksia jossain vaiheessa: 20-30% Itsemurhayrityksiä jossain vaiheessa: 10% Itsemurhayritys viimeisen 12kk aikana 6%
Suomalainen väestötutkimus nuorten itsetuhokäyttäytymisestä (Laukkanen ym. 2009 Laukkanen ym. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2009;44:23-28 Tutkimus 13-18 vuotiaista (N= 4,205) koululaisnuorista Kuopiossa 11.5% (95%CI 10.8-12.3) viillellyt itseään joskus elämässään, 1.8%:lla ajankohtaista viiltelyä 10.2%:lla (95%CI 9.5-10.9) muuta itsetuhokäyttäytymistä Tytöt vs. pojat: viiltely 16.5% vs. 6.6% ja muu itsetuho 10.1% vs. 10.2%
Nuoren tie itsemurhayrityksestä itsemurhaan (Tiihonen ym. 2006) Tiihonen J ym.: Arch Gen Psychiatry 2006;63:1358-1367 Sairaalahoitoa vaatineen itsemurhayrityksen jälkeen uuden itsemurhayrityksen ja itsemurhan todennäköisyys (RR) kolmen vuoden seurannassa oli: 10-14 vuotiaat: seurantavuosia 978, yrityksiä 58 (RR: 1.0) ja itsemurhia 2 (RR:1.0) 15-19 vuotiaat: seurantavuosia 4,611, yrityksiä 446 (RR: 1.6) ja itsemurhia 26 (RR: 2.8) 20-29 vuotiaat: seurantavuosia 11,296, itsemurhayrityksiä 1,500 (RR: 2.2) ja itsemurhia 112 (RR: 4.8)
Itsemurhakuolleisuus (15+) 1921-2007 Suicide mortality in Finland from 1921 to 2007 70,0 60,0 50,0 Mortality per 100,000 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 Year Men Women Total
Nuorten miesten itsemurhakuolleisuus Suomessa vuosina 1922-2002 80 Itsemurhia / 100,000 asukasta 70 60 50 40 30 20 20-24 -vuotiaat 15-19 -vuotiaat Vuonna 2003: 10-14 v. 3.0 15-19 v. 21.9 20-24 v. 35.1 10 10-14 -vuotiaat 0 1922 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Kolmen vuoden liukuvat keskiarvot Lähde: Tilastokeskus
Nuorten naisten itsemurhakuolleisuus Suomessa vuosina 1922-2002 20 Itsemurhia / 100,000 asukasta 15 10 5 20-24 -vuotiaat Vuonna 2003: 10-14 v. 1.2 15-19 v. 5.7 20-24 v. 11.2 15-19 -vuotiaat 10-14 -vuotiaat 0 1922 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Kolmen vuoden liukuvat keskiarvot Lähde: Tilastokeskus
Nuorten (10-24) itsemurhat Suomessa 10-vuotiskautena 1999-2008 Yhteensä Miehet Naiset 10-14 37 25 12 15-19 402 301 101 20-24 823 667 156 Yhteensä 1262 993 269
Nuorten itsemurhien vuoksi menetetyt odotettavissa olleet elinvuodet 1999-2008 Itsemurhia: 1262 Keskimääräinen odotettavissa ollut elinaika: 60v Elinvuosien menetys: 75 720 Nuorten itsemurhia keskimäärin vuodessa 126,2 Nuorten itsemurhia keskimäärin vuodessa 126,2 x BKT henkeä kohden vuodessa (= 28 640,5) johtaa vuosittaiseen menetykseen: 3.6 miljoonaa euroa Menetettyjen elinvuosien arvo vuoden 2008 arvolla mitattuna olisi 1v itsemurhien osalta: 126,2 x 34 663 x 60 eli 262 468 236 euroa, ja 10v osalta (1999-2008) 2.6 miljardia euroa