Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Transkriptio

1 Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL

2 Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista voi hyvin on usein toistettu fraasi mutta mitä se merkitsee OECD vertailun mukaan maailman parhaiten voivista vauvoista tulee huomattavan paljon huonommin voivia nuoria perhesuhteiden höllyys ja varhain aloitettu riskikäyttäytyminen rasittavat nuorten hyvinvointia Lapsuuden Nuoruuden hyvin- ja pahoinvointi on jakautumassa yhä selvemmin: polarisaatio pahoinvointi alkaa varhain ja osittain siirtyy sukupolvelta toiselle lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on merkittävästi lisääntynyt taloudelliset vaikeudet lisäävät kuritusväkivaltaa

3 Mitä on lapsen ja nuoren hyvinvointi Kokonaisvaltaista ruumiillista, henkistä ja sosiaalista toimintakykyä Kykyä olla oman itsen kanssa pitää riittävässä määrin huolta omasta terveydestä löytää itselle merkitykselliset tehtävät ja selvitä niistä tulla toimeen itsensä kanssa, pitää itsestä Kykyä olla toisten kanssa ja ottaa heitä huomioon ymmärtää erilaisuuden arvo Kykyä olla osana yhteisöä löytää tapa merkitä nuorten ja aikuisten maailmassa hyväksyä maailman vaatimukset ja rajoitukset

4 Mistä saamme tietoa hyvinvoinnista Rekisteritiedot kertovat palveluiden käytöstä Suomessa on ainutkertainen, koko nuorisoväestöä koskeva kouluterveyskysely joka vuosi tavoitetaan n puolet luokkalaisista sekä lukion ja vuodesta 2008 lähtien ammattikoulujen luokkalaisista Tutkimukset Nuorten terveystapatutkimus toistuva laaja kysely LATE: lasten terveysseurantatutkimus lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Tieteelliset kysely- ja haastattelututkimukset

5 Kouluterveyskyselyn kooste (koko Suomi)

6 Nuorten pitkäaikaiset terveysongelmat Noin joka kymmenennellä lapsella / nuorella on jokapäiväistä elämää häiritsevä pitkäaikaissairaus, vika tai vamma yleisimpiä ovat mielenterveysongelmat, neurologiset ongelmat, astma sekä tuki- ja liikuntaelinongelmat Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten ylipainoisuus on kolminkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana

7 % Kokemus omasta terveydentilasta keskinkertainen tai huono, % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % Aol tytöt Pk tytöt Lukio tytöt Aol pojat Lukio pojat Pk pojat 5 % 0 % 2000/ / / / /2009 Lähde: THL, Kouluterveyskysely

8 % Ylipainoa, % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % Aol pojat Pk pojat Lukio pojat Aol tytöt Pk tytöt Lukio tytöt 5 % 0 % 2000/ / / / /2009 Lähde: THL, Kouluterveyskysely

9 % Tupakoi päivittäin, % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % ammatillinen tytöt ammatillinen pojat peruskoulu pojat peruskoulu tytöt lukio tytöt lukio pojat 10 % 5 % 0 % 2000/ / / / /2009 Lähde: THL, Kouluterveyskysely

10 % Juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa, % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % ammatillinen pojat ammatillinen tytöt lukio pojat lukio tytöt peruskoulu pojat peruskoulu tytöt 15 % 10 % 5 % 0 % 2000/ / / / /2009

11 Kokeillut vähintään kerran marihuanaa tai hasista 25 % 20 % 15 % 10 % ammatillinen pojat ammatillinen tytöt lukio pojat lukio tytöt peruskoulu pojat peruskoulu tytöt 5 % 0 % kyselyvuodet Lähde: Kouluterveyskysely 2010 (Lappi, Itä- ja Etelä-Suomi)

12 % Masentuneisuus, % 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % Pk tytöt Aol tytöt Lukio tytöt Pk pojat Aol pojat Lukio pojat 6 % 4 % 2 % 0 % 2000/ / / / /2009 Lähde: THL, Kouluterveyskysely

13 Masennus on huolestuttavan yleistä Psykiatrinen haastattelututkimus 14-vuotiaista Vakava masennustila tytöt 3.9%, pojat 0.9% Lievä masennustila tytöt 15.8%, pojat 8.3%» Sihvola ym. Journal of Affective Disorders 2007 LATE-aineistossa 15-vuotiaista tytöistä 12% ja pojista 5% kokivat alakuloisuutta Masennus estää osallistumasta omien todellisten mahdollisuuksien mukaan koulunkäyntiin ja kehitykseen koulussa onnistuminen on avain tulevaisuuteen

14 Suomalaisia tutkimuksia vuotiaiden masentuneisuudesta Masennuksen kyselylomake 2500:lle koululaiselle 18.4% tytöistä ja 11.1% pojista depressiivisiä vahva yhteys suoriutumiseen koulussa» Fröjd SA ym.: J Adolesc 2008;31: Itsetuhokäyttäytymisen kysely 4200:lle koululaiselle 11.5% viillellyt itseään joskus, 1,8% nyt 10.2%:lla muuta itsetuhokäyttäytymistä» Laukkanen E ym. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2009

15 Masennuksen ja muiden mielenterveyshäiriöiden hoito Suomessa on väestöön nähden paljon lasten- ja nuorten psykiatreja Hoitotakuu toimii erikoissairaanhoidossa hyvin kuvaa vain hoitoon pääsyä, ei hoidon vaikuttavuutta ei koske perustason palveluita koulu- ja opiskeluhuollon etulinjan apu jää ohueksi suurin osa masennuksen hoidosta kuuluisi perustasolle avun antaminen luonnollisessa ympäristössä tukee lapsen ja nuoren toimintaa paremmin kuin apu, joka on irrotettu nuoren ympäristöstä Suomessa käytetään poikkeuksellisen paljon osastohoitoa

16 Lapsen kehitys ja sen häiriintyminen Lapsi kehittyy jatkuvasti vuorovaikutuksessa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa ulkoisesta syntyy sisäinen Arjen kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy sisäisiä rakenteita ja kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, harrastuksissa, netin ääressä Lapsen ja nuoren kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa

17 Vahvistavat ja suojaavat tekijät Läheiset lämpimät ihmissuhteet myönteiset tunteet vahvistuvat Kuulluksi tuleminen en ole yksin Onnistuminen pyrkimyksissä pystyn vaikuttamaan Ryhmään kuuluminen hyväksyttynä saan merkitä, olen merkittävä Osallisuus

18 Palvelupolku / hoitoketju -ajattelu Lapsi/nuori kotona / koulussa perheneuvola/ perhetuki psyk. pkl/ avohuolto psyk.osasto/ sijoitus Yksi palvelu toisensa jälkeen Kuka siirtyy? lapsi tai nuori, vanhempi tai vanhemmat Kehityksellinen konteksti ei siirry

19 Osastohoidossa vuosittain / 1000 samanikäistä boys girls boys 7-12 girls

20 Itsemurhat Masennus murentaa hyvinvointia elinvuosien aikana ja tuhoaa elämää itsemurhien kautta Suurin osa itsemurhan tehneistä on masentuneita Nuorten itsemurhien määrä Suomessa on länsimaiden korkeimpia keskimääräinen itsemurhien määrä: v. 2, v. 28, v. 65,2 vaihtelua vuosittain

21 LATE-tutkimuksen avaama kuva suomalaisten koululaisten perheisiin

22 Kuusi perhettä kymmenestä kärsii yhteisen ajan puutteesta. Perheen yhteisten iltaaterioiden määrä vähenee lapsen iän myötä.

23 Liki joka toisessa perheessä olisi tarvetta läheisavulle nykyistä enemmän. Joka neljännessä perheessä on vaikeuksia menojen kattamisessa

24 Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö yleistä: etenkin isien tilanne huolestuttava

25 Vanhempien alkoholinkäyttö Nina Halmeen väitöstutkimuksessa isien vaikea alkoholinkäyttö yhtä yleistä kuin LATE-aineistossa Alkoholi voi syrjäyttää läheiset ihmissuhteet Nuori ei saa kokemusta omasta merkityksestään vanhemmalle Kouluterveyskyselyssä 14 % 8.-luokkalaisista arvioi läheisen ihmisen alkoholinkäytöstä olevan heille itselleen haittaa Vanhempien alkoholiongelmat ja siihen liittyvä perheväkivalta ovat usein taustalla kun nuori hakee oma-aloitteisesti huostaanottoa nuorena huostaan otettujen on usein vaikea kiinnittyä yhteiskuntaan (Heino, Johansson 2010)

26 vuotiaiden huostaanotot lisääntyneet jyrkästi nyt 2,5% koko ikäluokasta 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0-6 years 7-11 years years years Lähde: Lastensuojelu 2008, THL

27 Syrjäytymiskehityksen katkaiseminen Suurin, kallein ja tuhoisin ongelma yhteiskunnassamme on nuoren jääminen syrjään mahdollisuudesta osallistua ja merkitä 2008 arvioitiin yli nuoren olevan vaarassa jäädä syrjään (syrjäytyä) ja heidän määrän arvioitiin olevan jatkuvasti lisääntymässä suurin ryhmä ovat lastensuojelun sijoittamat nuoret Tätä kehitystä vastaan voidaan toimia vain yhteisellä toimintaohjelmalla, jossa ei suvaita perinteisiä tontti ja sektorirajoja Tämän oivaltaen ovat sadat kunnat mukana Kasteohjelman lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä

28 Syrjään jäämisen vaarassa olevien nuorten tuki: esimerkkejä Kaste-hankkeista Ennen huostaanottoa on usein tehtävissä enemmän nuoren ja hänen perheensä voimaannuttamiseksi Etelä-Suomessa Omin jaloin erityisnuorisotyön malli Itä- ja Keski-Suomessa kehitetään työmuotoja, joissa nuorisopsykiatria toimii entistä enemmän yhteydessä sijaishuoltoon ja kouluun Väli-Suomessa Sihti tuo nuorisopsykiatrian paikallistasoisten palveluiden tueksi

29 Syrjään jäämisen vaarassa olevien nuorten tuki: esimerkkejä II Koulunkäynnissä onnistuminen on avain todennäköiseen kiinnittymiseen yhteiskuntaan Bo Vinnerljung, 2010 Oppilas- ja opiskeluhuolto on ensiarvoista erityisesti kun se ymmärretään koko kouluyhteisön toiminnaksi nuoren pitäminen luokkayhteisön osana edellyttää aktiivista toimimista yhteisönä Länsi-Suomen ryhmämuotoiset tunnetaitoharjoitukset vaihtoehtoisia koulunkäynnin tukimuotoja tarvitaan, jotta onnistuminen voidaan taata Pohjois-Suomen JoPo-toiminnan kehittäminen

30 Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin vahvistaminen on yksinkertaista Jokainen tarvitsee ryhmän, johon hän kuuluu hyväksyttynä aikuisten tehtävä on tarjota tukea hyvää yhteisöllisyyttä edustaville ryhmille kuntien ja järjestöjen nuorisotyö avainasemassa Myrsky-toiminnan taide-aloitteet hyvä uusi avaus Jokainen tarvitsee jonkun aikuisen, joka on hänestä kiinnostunut joka iloitsee hänen onnistumisestaan joka jakaa hänen kasvamisensa kipuja monelle se on vanhempi, toisille opettaja, nuorisotyöntekijä, harrasteohjaaja, tukiaikuinen joku meistä

31