SULVA, HÄGNAN Kaavaselostus Kaavoitusosasto Kaava hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.201X XX SULVA, HÄGNAN KORTTELEIDEN 45 47 ASEMAKAAVA
Sulva, Hägnan 0 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 240 Sulva Kiinteistöt: RN:ot 2:57, 2:101, 3:25, 5:106, 5:110, 7:12, 7:32, 7:38, 7:40, 7:42, 7:43, 7:44, 7:48, 7:55, 7:72, 7:73, 7:74, 12:83, 17:28, 17:32, 17:40, 19:6, 19:14, 19:19, 19:20, 19:27, 19:28 ja 68:0 Östersolfin kylässä. Tieoikeudet: Käsitellään kohdassa 5.1.2 Liikennejärjestelyt. Kaavan nimi: Hägnanin asemakaava Sulvalla Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-537/15 Yhteystiedot: Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Mustasaaren kunta Kaavoitusosasto Keskustie 4 65610 Mustasaari Puh. 327 7111 (vaihde) Barbara Påfs barbara.pafs(at)mustasaari.fi Anne Holmback anne.holmback(at)mustasaari.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava käsittää noin 10 hehtaarin alueen keskeisellä paikalla Sulvalla. Alue on suurelta osin rakennettu. Alue sijaitsee Rantatien ja kyläkeskuksen (koulun) välissä Sulvantien länsipuolella. Etäisyys kuntakeskukseen on noin 18 kilometriä.
Sulva, Hägnan 1 Kuva 1. Ote kunnan osoitekartasta, kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laatiminen Asemakaavan tavoitteena on tiivistää alueen asutusta osoittamalla tontteja omakotitaloille, paritaloille ja pienille rivitaloille sekä tarkistamalla aiemmin rakennetun alueen tielinjauksia. Kaavaa koskevat päätökset: o Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti 17.6.2015 124 tutkia mahdollisuudet asemakaavan laatimiseen. o Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 7. 21.9.2015. o Kaavaluonnos oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2016. o Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx. o Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.xxxx xx. o Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.xxxx xx.
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Taustaselvitykset 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteutus Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 2 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö 3.1.5 Maanomistus 3.1.6 Tekninen huolto 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3 Asemakaavan tavoitteet 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.1.1 Palvelut 5.1.2 Liikennejärjestelyt 5.2 Aluevaraukset 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4 Ympäristön häiriötekijät 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Asemakaavakartta C. Seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset Mustasaaren kunnan rakennusinventointi 1995 1996, Michael Ek 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi 17.6.2015 124, että edellytykset asemakaavan laatimiseen selvitetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 7. 21.9.2015. Suunnitelmasta saatiin yksi kommentti maanomistajalta, jonka maa-alue rajautuu kaavaan, sekä lausunnot Pohjanmaan museolta ja Vaasan Sähköverkko Oy:ltä. Kaavaluonnos oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2016, ja luonnoksesta jätettiin x mielipidettä. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx xx.xx.2016. 2.2 Asemakaava Alue on noin 10 hehtaaria, ja se sijaitsee Sulvan keskustassa. Alue rajautuu Hägnantien asemakaavaan. Asemakaavalla luodaan asuinalue, jossa on tontteja omakotitaloille ja paritaloille tai pienille rivitaloille. Kaavoituksessa noudatetaan Sulvan osayleiskaavan, kunnan strategisen yleiskaavan ja maakuntakaavan aluevarauksia. Asemakaavalla tiivistetään jo rakennettua aluetta kylän keskustassa ja kehitetään luontevasti nykyistä asutusta. Alueen yhteydessä on koulu ja päiväkoti. Kuva 2. Kaava-alueen likimääräinen rajaus.
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 4 2.3 Asemakaavan toteutus Suurin osa alueesta on yksityisomistuksessa, ja asemakaava saattaa edellyttää maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa ennen kaavan hyväksymistä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on hyväksytty ja hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja kun alueen toteuttamista varten on varattu talousarviovaroja kunnan investointiohjelmaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Sulva on maaseutukylä Mustasaaren eteläosassa. Kylässä on alakoulu ja päiväkoti aivan asemakaava-alueen vieressä. Alueeseen kohdistuu jonkin verran rakentamispaineita, sillä se sijaitsee melko lähellä Runsorin työpaikka-aluetta ja alueelta on hyvä tieyhteys Vaasaan. Sulva on huomioitu maakuntakaavassa osittain kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alue sijaitsee osittain valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY, Museovirasto 2009). 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava käsittää noin 10 hehtaarin alueen, joka on suurelta osin rakennettu jo aiemmin ilman asemakaavaa. Kaava-alueella on ennestään 16 asuintaloa. Eräällä alueen tilalla on muutama hevonen ja talouskeskus. Asemakaava-alueen pohjoispuolella Sulvantien toisella puolella sijaitsee sikala ja heti eteläpuolella maa- ja metsätalouden talouskeskus. Talouskeskuksessa on muun muassa korjaamo ja konehalli. Suunnitelmissa on rakentaa suurempi halli ja viljankuivaamo. Alueen rakennuskanta on iältään vaihtelevaa. Muutama talo on 1930- ja 1940-luvulta, yksi talo on vuodelta 1975 ja joitakin taloja 1980 1990- luvulta. Alueella on mahdollisesti muutama arvokas, suojelunarvoinen rakennus. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on suurelta osin rakennettua tonttimaata, jonka joukossa on peltotilkkuja ja muutama pienempi metsärinne. Alueen pohjoisosan poikki virtaa puro.
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 5 Kuva 3. Viheralue ja suunniteltu ajoliittymä Hägnantieltä. Kuva 4. Näkymä lounaaseen Hägnantien rivitalojen eteläpuolelta.
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 6 Kuva 5. Näkymä pohjoiseen kunnan maa-alueelta kaava-alueen eteläosassa. Kuva 6. Kunnan maa-alue kaava-alueen eteläosassa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaava-alueella on 16 omakotitaloa, jotka ovat vaihtelevan ikäisiä (1931 1995), sekä kaksi rakennuspaikkaa, joilla on rivitalo. Näistä kolmella rakennuksella on aiemmassa selvityksessä arvioitu olevan rakennushistoriallista arvoa: nro 8, 10 ja 11. Viidellä on arvioitu olevan ympäristöarvoa: nro 7, 8, 9, 10 ja 11. Rakennus numero 9 on purettu, ja tontilla on uudempi talo. Rakennusta numero 187 puretaan parhaillaan, ja rakennus numero 188 on kunnostettu.
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 7 Tällä hetkellä alueella asuu noin 60 henkilöä, joista noin 38 henkilöä omakotitalossa ja noin 22 henkilöä rivitalossa. Alueen toteutuessa on odotettavissa, että asukasluku kasvaa XX henkilöön. Sulvantiellä on pyörätie/jalkakäytävä. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemärijohdot. Kuva 7. Kunnan vanhojen rakennusten rakennusinventointiin kuuluvat rakennukset merkittynä.
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 8 Kuva 8. Kaava-alueen pohjoisosa. Nuorisoseurantalo on kauimpana vasemmalla. Kuva 9. Taloja Sulvantien varrella. Kuva on otettu lännestä.
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 9 Kuva 10. Hägnantien rivitalot. 3.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö 3.1.5 Maanomistus Kaavoitettava alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kunta omistaa alueen eteläosassa kaksi palstaa. Kuva 11. Kuva 11. Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty rasterilla.
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 10 3.1.6 Tekninen huolto Kunnallistekniikka on rakennettu osalle aluetta. Kaava-alueella olevat rakennukset on liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkkoon sekä sähköverkkoon. Alueella on ainoastaan pihateitä nykyisille asuintaloille. Kuvasta 12 käy ilmi alueen vesi- ja viemärijohdot. Viemärijohdot on merkitty punaisella ja vesijohdot sinisellä ja vihreällä. Kuva 12. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet saivat lainvoiman 1.3.2009. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 11 palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä on edistettävä ja luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Maakuntakaava Maakuntakaava on hyväksytty ympäristöministeriössä 21.12.2010. Asemakaava-alue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A) ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaalla alueella. Sulvantie on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi tielinjaukseksi. Sulvan kylä on merkitty myös keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Kuva 13. Kuva 13. Ote maakuntakaavasta. Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Sulva on osoitettu kaavassa asuntoalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi (A). Alue sijaitsee myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaalla alueella (raidallinen) sekä alueella, jolle on osoitettu merkintä alueen eheyttämisja tiivistämistarve (nuolet). Asemakaava-alue sijaitsee myös kyläkuvallisesti arvokkaalla alueella (pisteviiva). Keskustaan on osoitettu palvelujen ja hallinnon alue (p). Katso kuva 14.
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 12 Kuva 14. Yleiskaava Sulvan osayleiskaava hyväksyttiin 24.3.2011. Osayleiskaavassa alueella on seuraavat merkinnät: AP-3/s eli pientalovaltainen asuntoalue, jolla asutusta täydennetään ja tiivistetään asemakaavalla (/s tarkoittaa aluetta, jolla ympäristö säilytetään), ja MT eli maatalousalue. Katso kuva 15. Kuva 15. Ote Sulvan osayleiskaavasta.
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 13 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Asemakaava-alue kuuluu rakennettuun kulttuuriympäristöön Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema (Museovirasto 2009: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY). Katso kuva 16. Kuva 16. Asemakaava Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Ympäristönsuojelumääräykset 3.11.2014. Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Karttaa on täydennetty, ja kaavoituspäällikkö Barbara Påfs on hyväksynyt täydennetyn kartan. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaava laaditaan alueen maanomistajien aloitteesta. Maanomistajat jättivät 21.5.2015 kuntaan hakemuksen, että kunta
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 14 selvittäisi mahdollisuudet asemakaavoittaa alue, joka sijaitsee yleiskaavassa AP-3/s -alueella. Kyseisen alueen maanomistajat kutsuttiin keskustelutilaisuuteen toukokuussa 2015. Tilaisuuteen osallistui kahdeksan maanomistajaa, jotka allekirjoittivat alueen asemakaavoittamista koskevan hakemuksen. Maanomistajien kanssa pidettiin uusi kokous 26.4.2016, jolloin esiteltiin alustava asemakaavaluonnos. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Kaavoitukseen osallisia ovat (maankäyttö- ja rakennuslain 62. nojalla): - Asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Mustasaaren kunta: kunnanhallitus, rakennuslautakunta, yhdyskuntarakentamisen lautakunta ja ympäristöjaosto - Etelä-Pohjanmaan ely-keskus - Pohjanmaan museo - Alueella toimivat yritykset - Alueen asukkaat 4.2.2 Vireilletulo Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti 17.6.2015 124 selvittää edellytykset asemakaavan laatimiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin Pohjalaisessa ja Vasabladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä myös kunnan verkkosivuilla. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 7. 21.9.2015. Suunnitelmaa voidaan tarkistaa ja täydentää tarvittaessa. Maanomistaja, jolla on maa- ja metsätalouden talouskeskus, jätti suunnitelmasta mielipiteen. Maanomistaja huomauttaa, että kaavoituksessa on otettava huomioon talouskeskus, joka käsittää 75 hehtaarin maatalousalueen ja 50 hehtaarin metsätalousalueen sekä muuta koneurakointia. Lisäksi maanomistajan suunnitelmissa on suurempi korjaamo, halli ja viljankuivaamo. Toiminta aiheuttaa melu-, pöly-, valo- ja muita haittoja. Tilalle on liikennettä ympäri vuorokauden, etenkin kevätkylvöjen ja sadonkorjuun aikaan sekä kesällä, kun pellot ruiskutetaan torjunta-aineilla. Pohjanmaan museo jätti lausunnon, jossa se korostaa, että alue kuuluu osittain valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema, RKY) ja että maakuntakaavassa alue on huomioitu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alue rajautuu Sulvantiehen, joka on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi tielinjaukseksi. Kokouksessa alueen maanomistajien kanssa 26.4.2016 esiteltiin kaavasta alustava hahmotelma. Kaavaluonnos oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx. Maanomistajat ja alueen
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 15 asukkaat jättivät luonnoksesta x mielipidettä. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tiivistää aluetta uusilla rakennuspaikoilla sekä tarkistaa alueen tielinjauksia. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaava käsittää kolme korttelia, joissa on yhteensä 16 uutta omakotitonttia ja kaksi uutta pientalotonttia paritaloille tai pienille rivitaloille. Alueella on ennestään kaksi rivitalotonttia ja 16 pientalotonttia. Pinta-ala (ha) Rakennusoikeus (k-m²) AO, erillispientalojen korttelialue xx AO-5, erillispientalojen korttelialue (perinteinen tyyli) xx AR, rivitalojen korttelialue xx AP, asuinpientalojen korttelialue (saa rakentaa pieniä rivitaloja) xx VL, lähivirkistysalue xx MT-1, maatalousalue, laidunalueita Tiealueita xx --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 10.. 5.1.1 Palvelut Palvelut kuten koulu, päiväkoti, ruokakauppa, pankki, kirjasto ja terveysasema sijaitsevat vain 300 700 metrin päässä kaava-alueesta. Koululla on jääkiekkokaukalo ja pallokenttä. Suomenkielinen alakoulu ja päiväkoti sijaitsevat Tuovilassa. Sulvalla on myös ravintola, pankki, kukkakauppa, valaistu hiihtolatu ja pururata sekä kesäisin maauimala. 5.1.2 Liikennejärjestelyt Alueelle tulee uusi tie kaava-alueen eteläosaan. Tällä hetkellä tie kulkee kahdelle talolle, ja kaavan myötä tie tulee palvelemaan 11:tä uutta tonttia sekä yhtä olemassa olevaan tonttia, jolla on nykyisin oma ajoliittymä. Muut uudet tontit sijaitsevat olemassa olevien teiden varsilla tai niille on osoitettu ajoyhteys (ajo) viheralueen poikki tai jonkun toisen tontin kautta, jolle on tällä hetkellä myönnetty tieoikeus maanmittaustoimituksessa. 5.2 Aluevaraukset Alueelle tulee 16 uutta erillispientalotonttia. Kaksi uutta tonttia on pientalotontteja, joille voidaan rakentaa korkeintaan kolmiasuntoisia rivitaloja (AP). 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan toteuttaminen vaikuttaa lähinnä olemassa olevaan asutukseen, joka kuuluu osittain rakennettuun kulttuuriympäristöön, sekä jonkin verran kouluun ja päiväkotiin. Väestömäärä kasvaa, kun alue
Sulva, Hägnan, korttelit 45 47 16 rakennetaan, mutta voidaan olettaa, että rakentaminen tapahtuu vaiheittain, sillä suurin osa alueesta on yksityisomistuksessa. 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemakuva muuttuu, koska tällä hetkellä aika avoimelle alueelle rakennetaan lisää rakennuksia. Kortteleiden väliin on kuitenkin jätetty joitain viheralueita, yleensä pieniä metsiköitä. Suurin osa alueesta on tonttimaata, jonka joukossa on pieni niittyalue ja muutama metsärinne. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaava-aluetta vastapäätä Sulvantien toisella puolella on sikala, joka on otettu huomioon osayleiskaavassa. Asemakaava-alueen eteläpuolella on maatalouden talouskeskus. Sitä ei ole otettu huomioon osayleiskaavassa, vaan alue kuuluu AP-3/s -alueeseen. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavassa käytetyt kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yhdenmukaiset ympäristöministeriön asetusten ja kunnan muiden kaavojen merkintöjen ja määräysten kanssa. 5.6 Nimistö Osaa kaava-alueesta kutsutaan kansan suussa Hägnaniksi, mistä syystä siitä tuli alueen kaavaprosessin työnimi. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Jotta kunnanvaltuusto voi hyväksyä asemakaavaehdotuksen, maankäyttösopimukset on hyväksyttävä. Sopimuksissa mainitaan toteuttamiselle arvioaikataulu. Kunnallistekniikan toteuttaminen aloitetaan kunnanvaltuuston hyväksymän investointiohjelman mukaisesti, ja investointiohjelma vaikuttaa aikatauluun, milloin alueen tontit voidaan laittaa jakoon. Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 2.5.2016 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Barbara Påfs Anne Holmback