URJALAN KUNTA, LAUKEELA KOLKAN POHJOISEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 71, 72, 76, 82, 85, lähivirkistysaluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta sekä katualuetta. Asemakaava koskee kiinteistöä Rahtimäenlisä 5:326 ja osaa kiinteistöstä Lehikoinen 5:68. Asemakaavalla muodostuu Urjalan kunnan korttelit 71, 72, 85, osa kortteleista 75 ja 82, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta, suojaviheraluetta, lähivirkistysaluetta, maa- ja metsätalousaluetta ja katualuetta. Asemakaavalla kumoutuu Urjalan kunnan kortteli 76 ja katualue Ahotie. KAAVASELOSTUS, 08.02.2016 Kaava-alueen sijainti. Kunnanhallitus: 23.4.2012 71, 8.4.2013 73, 7.10.2013 196, 2.10.2015 193, 14.3.2016 36 Kunnanvaltuusto: 21.3.2016 5 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15, 37130 Nokia, gsm 040 5576086 1
Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.6.2015 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute ja sen huomioiminen 28.6.2013 Liite 3 Urjala. Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaavahankkeen arkeologinen inventointi 2013, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen&Luoto Oy Liite 4 Urjalan kunta, ns. Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys, 27.3.2015, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Liite 5 Luonnosvaiheen palauteraportti Liite 6 Ehdotusvaiheen palauteraportti Liite 7 Asemakaavan seurantalomake Liite 8 Kaavakartta määräyksineen 1:4000 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 23.4.2012 71 ja kunnanhallitus on päättänyt 8.4.2013 73 kuuluttaa sen uudelleen vireille laajentuneen suunnittelualueen johdosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä 6.5.2013 alkaen. Asemakaavaluonnos oli nähtävänä 25.10.-25.11.2013 välisenä aikana. Asemakaavaehdotus oli nähtävänä 30.10.-2.12.2015 välisenä aikana. 2.2. Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on: 1. Asemakaavoittaa ja muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että alueen katuverkko ja tontit ovat tarkoituksenmukaisia alueen nykyisten ja tulevien yritysten tarpeisiin. 2. Erottaa Kolkan asuinalue teollisuusalueesta viheralueella. 3. Liittää Ledigintien jatkona Kolkanjoen varressa oleva lähivirkistysalue kortteliin 76 AO-alueena. 4. Muuttaa ET-alue lähivirkistysalueeksi ja osoittaa sille alue yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille ja laitoksille. 5. Muuttaa julkisten lähipalvelujen korttelialueen 85 käyttötarkoitus pientaloasumiseen. 6. Huomioida kulttuuriympäristön arvoalue (ka 16 Turuntien ja Hakkilantien vanhat tieympäristöt, Turuntien varren Myllypalsta) suunnittelussa. 7. Huomioida alueella todetut muinaisjäännökset kaavamuutoksessa. 8. Huomioida raskaan polttoaineen jakelupisteen sijoittuminen alueelle. 2.3. Suunnittelualueen laajuus ja rajaus Suunnittelualueen laajuus on 20,1 ha. 2.4. Rakennusoikeus Rakennusoikeus on kaavassa osoitettu tehokkuusluvulla ja kerrosalaneliömetreinä. Teollisuustonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 32546 kerrosalaneliömetriä, liikerakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten tontin rakennusoikeus on 1200 kerrosalaneliömetriä ja erillispientalojen korttelialueiden rakennusoikeus 2685 kerrosalaneliömetriä. Yhteensä rakennusoikeutta on 36431 kerrosalaneliömetriä. 2
2.5. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaava ja asemakaavan muutos ovat saaneet lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Urjalan kunnassa, Kolkan alueella, Turuntien (Valtatie 9) itäpuolella. Alue rajautuu pohjoisessa Vanhajärven suoalueeseen, etelässä Kolkanjokeen, lännessä Turuntiehen ja osin Harjutiehen, pohjoisessa asemakaavoittamattomaan metsäalueeseen idässä erillispientalojen korttelialueisiin 82 ja 83, kortteleiden 85 ja 81 väliseen lähivirkistysalueeseen ja Kolkantiehen. Alueen pohjoisosa on teollisuusaluetta ja eteläosa asuinaluetta. Rakennettu ympäristö Korttelissa 71 sijaitsee alumiini-ikkunoita ja ovia sekä muita metallituotteita valmistava TM- Teräs Oy. Korttelin 72 tontilla 1 sijaitsee kuljetusliike ja varastointipalveluja sekä raskaan kaluston pesu- ja huoltopalveluja tarjoava Lahma-Trans Oy/ Kuljetusliike T.Lahma Ky. Korttelin 72 tontilla 4 sijaitsee rakennussaneerauspalveluja tarjoava Saneeraus-Tapsa Oy sekä omakotitalo. Rakentamattomia ovat korttelin 71 tontti 2 ja korttelin 72 tontin 1 itäosa sekä tontit 2 ja 3. TM-Teräs Oy 3
Lahma-Trans Oy Saneeraus-Tapsa Oy 4
Korttelin 72 tontilla 4 sijaitseva omakotitalo. Korttelissa 76 on omakoti- ja loma-asumista. Korttelin 76 tontin 3 loma-asunto. Korttelin 76 tontin 4 asuinrakennus. Lähivirkistysalueella Ledigintien eteläpäässä on saunarakennus. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella Mieliöntien varressa on puistomuuntamo. Lähivirkistysalueella oleva sauna. Kunnallistekniikan rakennustyömaa. 5
Korttelin 82 tontti 1 on rakentamaton. Korttelissa 85 sijaitsee ns. Kolkan talo, joka on asuinkäytössä. Kolkan talo nähtynä Mieliöntieltä. Kolkan talo nähtynä pihan puolelta. Kunnallistekniikka ja tiestö Urjalan kunnan Kolkan alueen kunnallistekniikka, kaavatiet ja vesihuoltosuunnitelma otetaan huomioon kaavaa laadittaessa. Kolkanjoen rantaan on sijoitettu jäteveden pumppaamo. Asemakaavan muutosalueella oleva Ahotie ei ole toteutunut. Lahma-Trans Oy on rakentanut Rahtitien jatkeeksi liittymän korttelin 72 tontille 1. Rahtitielle rakennettu jatke kohti korttelin 72 tonttia 1. Taustalla ja oikealla näkyy rakentamattoman tontin osan sekä tonttien 2 ja 3 metsää. Kulttuuriympäristö Harjutie ja Mieliöntie ovat Turuntien vanhaa tielinjausta, joka löytyy jo 1600-luvun maakirjakartoista. Kolkanjoen kohdalla on sijainnut vanha mylly. Kolkanjoen ylittää vanha silta, jonka tukirakenteet ovat lohkokiveä, kansi betonirunkoinen. Alueelle laaditun rakennusinventoinnin toimenpidesuositusten mukaan Turuntien vanhalla tielinjauksella on liikennehistoriallista merkittävyyttä ja säilyneiltä osin tietä tulisi kehittää sen linjaus ja korkokuva huomioon ottaen. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, Turuntien ja Hakkilantien vanhat tieympäristöt, Turuntien varren Myllypalsta. Alue sijaitsee Kolkanjoen yli johtavan sillan kohdalla ja joen pohjoispuoleisella rannalla. 6
Alueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, jotka ovat määriteltävissä kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Parhaiten säilyneenä on miehistönsuoja, joka koostuu kahdesta huoneesta ja konekivääripesäkkeestä sekä maastossa näkyvissä olevat juoksuhaudat. Alueelta laadittu arkeologinen inventointi (Urjala. Kolkan pohjoisen teollisuuslaueen asemakaavahankkeen arkeologinen inventointi 2013, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen&Luoto Oy) on kaavaselostuksen liitteenä. Kolkan talosta on asemakaavan muutoksen laatimista varten laadittu kulttuurihistoriallinen selvitys (Urjalan kunta, ns. Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys, 27.3.2015, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen). Luonnonympäristö Rakentamattomilla teollisuustonteilla korttelissa 72 (tontin 1 itäosa, tontit 2 ja 3) on havumetsää. Kortteli 71 sivuaa vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjaveden muodostumisaluetta (Luokka I). Sijoitettaessa polttoaineen jakeluasemaa pohjavesialueen ulkopuolelle, ei ympäristölupa ole tarpeellinen, mikäli hanke täyttää ympäristönsuojelulain ja standardin SFS 3352 asettamat ehdot. Nestemäisten polttoaineiden jakelua ja varastointia säätelevät laaja-alaisesti lait ja säädökset. 7
Kolkanjoen ranta on muokattua. Alueen alin korkeustaso on noin +100,0 mpy ja korkein +118,0 mpy. Ympäristöhäiriöt Valtatie 9:n liikenne aiheuttaa melua kaava-alueelle. Koko tieverkkoa koskevan maanteiden vuoden 2010 liikennemäärään, raskaan liikenteen osuuteen ja nopeusrajoitukseen perustuvan teoreettisen melutilanneselvityksen mukaan valtatien 9 liikenteen aiheuttama 55 db:n päivämelun ohjearvon mukainen melualue ulottuu kaava-alueen kohdalla 80-120 metrin päähän maantiestä. Mieliöntiellä ja Harjutiellä on raskasta liikennettä. Teollisuuden toiminnat voivat aiheuttaa häiriöitä läheisten asuinkortteleiden asukkaille. Lahma-Trans Oy on rakentanut maavallin korttelin 72 tontin 1 puoleen väliin vähentääkseen toiminnastaan aiheutuvia haitallisia vaikutuksia asuinkortteliin. Maanomistus Kaava-alue on osin yksityisessä, osin kunnan omistuksessa. Kunnan omistuksessa olevat maa-alueet. Yksityisessä omistuksessa olevat maa-alueet. 8
3.2 Suunnittelutilanne Asemakaava Alueella on voimassa neljä asemakaavaa. 1) Korttelin 71 tonttien 1 ja 2 sekä Rahtitien osalla on kunnanvaltuuston 14.9.2009 hyväksymä Valtatie 9:n asemakaava ja asemakaavan muutos, osa A joka on tullut voimaan 29.10.2009. Tonttien käyttötarkoitus on ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY-3). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa melua, tärinää, tai ilman pilaantumista. Rakennuspaikan rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20% käyttää pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike-, toimisto- ja näyttelytiloja varten. Alueelle ei saa rakentaa asuntoja. Rakennusten ulkopuolella varastoitava tavara on peitettävä näkyvistä vähintään 160 cm korkealla rakenteellisella aidalla. Tontilla on varattava autopaikkoja merkinnän osoittama määrä. Tonteilla määräys 1 ap/ 100m2. Rakennuksen 9
julkisivun enimmäiskorkeus on 7,0 metriä. Tehokkuusluku on e=0,30. Lisäksi tontilla merkintä hule-2: Tonttia päällystettäessä on huolehdittava hulevesien hallitusta käsittelystä. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää painanteiden, altaiden ja säiliöiden avulla. 2) Harjutien tiealueen osalla on voimassa asemakaava joka on tullut voimaan 14.9.2006. 3) Korttelin 72 tontin 1 osalla on Urjala Kirkonseutu rakennuskaava jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 9.12.1985 ja joka on astunut voimaan 21.2.1986. Tontin 1 käyttötarkoitus on Teollisuus ja varastorakennusten korttelialue (T). Rakennuspaikalle saa tehdä enintään kaksi asuntoa. Ulkovarastointi on suoritettava siististi. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 10 m. Tonteilla määräys 1 ap/ 100m2. Tehokkuusluku on e=0,30. 4) Korttelin 72 tonttien 2-4, korttelin 76 tonttien 1-4, korttelin 82 tontin 1 ja korttelin 85 sekä niihin liittyvien katu-, lähivirkistys- ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella on Kolkan alueen rakennuskaavan muutos ja laajennus jonka on hyväksynyt kunnanvaltuusto 13.3.2000. Korttelin 72 tonttien 2-4 käyttötarkoitus on teollisuusja varastorakennusten korttelialue (T). T-tonteilla tehokkuusluku on e=0,30. Korttelin 76 tonttien 1-4 käyttötarkoitus on erillispientalojen korttelialue (AO). Tonttien kerrosluvuksi on määritelty 1½ ja tehokkuusluku on e=0,1. Korttelin 82 tontin 1 käyttötarkoitus on erillispientalojen korttelialue (AO). Tontin kerrosluvuksi on määritetty 1 ja tehokkuusluku on e=0,1. Korttelin 85 käyttötarkoitus on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL). Korttelin kerrosluvuksi on määritettu 11/2 ja tehokkuusluku on e=0,25. Kortteliin on osoitettu kaksi erillistä rakennusalaa. Kolkanjoen varteen on sijoitettu lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa sijoittaa teitä, ulkoilupolkuja, peli- ja leikkikenttiä sekä kunnallistekniikan vaatimia rakenteita ja laitteita. Sillan viereen joen pohjoispuolelle on sijoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Yleiskaava Alueella on voimassa Urjalan keskusta-alueen (Laukeela-Huhti) oikeusvaikutteinen osayleiskaava joka on tullut voimaan 5.1.2012. Alueella on voimassa Urjalan keskusta-alueen (Laukeela-Huhti) oikeusvaikutteinen osayleiskaava joka on tullut voimaan 5.1.2012. Osayleiskaavassa korttelien nro 71 ja 72 alue on osoitettu teollisuusalueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Teollisuusalueen itäpuolelle on osoitettu virkistysalue (V) jonka kautta on merkitty kevyenliikenteen yhteystarve. Korttelit 76, 82 ja 85 on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Lisäksi Harjutietä ja Mieliöntietä mukaillen on merkitty maakunnallinen ulkoilureitti etelä- Urjalasta Tarpiajoen suuntaan. Alueella sijaitsee kulttuuriympäristön arvoalue (ka 16) joka on Turuntien ja Hakkilantien vanhat tieympäristöt, Turuntien varren Myllypalsta. Alue sijaitsee Kolkanjoen yli johtavan sillan kohdalla ja joen pohjoispuoleisella rannalla. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on pohjavesialue. Harjutieltä on merkitty yt/kk- tieyhteys valtatie 9:lle joka on toteutunut nykyisen kaavan toteutumana Rahtitienä. 10
Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Lisäksi on merkitty ulkoilureitti etelä- Urjalasta Tarpianjoen suuntaan. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä ohjeellisia polkuja/ tai latureittejä. Pohjakartta Alueen pohjakartta on päivitetty vuonna 2015 (hyväksytty 22.9.2015). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. Alueella on tarvetta tarkistaa kaavaa olemassa olevan katuverkon ja tonttien osalta siten, että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja rajata teollisuusalue pientaloalueesta viheralueella. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöt ja asukkaat Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Vattenfall Siirto Oy Kunnan hallintokunnat (tekninen lautakunta, rakennuslautakunta) Valkeakosken ympäristöpalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 23.4.2012 71. Kaavahankkeen vaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Urjalan Sanomissa. Varsinaisen kaavatyön käynnistyessä järjestettiin 12.4.2013 neuvottelu, johon kutsuttiin mukaan alueen maanomistajat. Neuvottelussa käytiin läpi hankkeen taustoja ja tavoitteita sekä kuultiin maanomistajien tarpeista omistamilleen alueilleen. 11
31.5.2013 järjestettiin toinen neuvottelu, jossa selvitettiin tarkemmin yrittäjien tarpeita ja kunnan tavoitteita maankäytön suhteen alueella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on pidetty nähtävänä 6.5.2013 alkaen, koko suunnittelutyön ajan, kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa, ja se on lähetetty tiedossa oleville osallisille. Osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta joko suullisesti tai kirjallisesti 10.6.2013 mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta Lahma-Trans Oy:ltä, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan pelastuslaitokselta, Pirkanmaan liitolta, Valkeakosken ympäristöpalveluilta, Urjalan kunnan rakennuslautakunnalta, sivistyslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta ja sen huomioimisesta kaavoituksessa on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa 6.9.2013 järjestettiin työneuvottelu kunnan, kaavan laatijan, Lahma-Trans Oy:n ja TM-Teräs Oy:n kesken. Neuvottelussa käsiteltiin asemakaavaluonnoksen sisältöä. Asemakaavaluonnos valmistui 25.9.2013. Kaavaluonnos oli nähtävänä 25.10.-25.11.2013 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta, Elenia Oy:ltä, Urjalan kunnan rakennuslautakunnalta, Urjalan kunnan tekniseltä lautakunnalta, Valkeakosken ympäristöpalveluilta. Lisäksi saatiin epävirallinen kommentti Pirkanmaan liitolta. Saadun palautteen johdosta Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa järjestettiin työneuvottelu 21.1.2014. Tämän jälkeen maakuntamuseo antoi lausunnon koskien arkeologisia kohteita ja Kolkan taloa. Neuvottelussa sovittiin maastokatselmuksesta, joka järjestettiin 6.5.2014. Katselmuksen perusteella maakuntamuseo laati rajauksen kaavaan osoitettavista muinaisjäännösalueista ja toimitti sen kuntaan 1.10.2014. Hankkeesta pidettiin työneuvottelu 5.12.2014 kunnan ja kaavan laatijan kesken. Neuvottelussa sovittiin seuraavaa: kaava-aluetta laajennetaan siten, että mukaan otetaan kortteli 85 ja korttelin 82 tontti 1. Kortteliin 85 osoitetaan lähtökohtaisesti 2 uutta AO-tonttia. Lisäksi voidaan Kolkan talon tontille osoittaa Kolkanjoen läheisyyteen rakennusala saunaa varten, jotta Kolkan talon alkuperäisen huonejaon palauttaminen on mahdollista. Korttelin 82 tontti 1 ja korttelin 72 tontit 3 ja 4 osoitetaan lähivirkistysalueeksi, joille osoitetaan maakuntamuseon lausunnossaan antaman ohjeistuksen mukaisesti alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Korttelin 82 tontin 2 muinaisjäännösalueita ei oteta mukaan kaava-alueeseen. Kolkan talon osalta laaditaan selvitys kulttuurihistoriallisista arvoista. Kaavaan lisätään ET-alueet Elenia Oy:ltä saadun lausunnon perusteella. Johtoalueita varten ei kaavaan ole tarvetta osoittaa varauksia. Kaavaselostukseen lisätään kartta pohjavesialueen sijainnin suhteesta kaava-alueeseen. Koska alue sijaitsee pohjavesialueen läheisyydessä, on kaavaan tarpeen lisätä pohjavettä koskeva kaavamääräys. Korttelin 72 tontin 1 itäosaan osoitetaan meluvalli ja annetaan melunsuojausta koskeva kaavamääräys. Korttelin 72 tonttia 2 koskevaan kaavamääräykseen TY-5 lisätään kaavamääräys, joka sallii tontin jakamisen useammaksi rakennuspaikaksi. Korttelin 71 tontin 2 KLTY-alueen osalta sovittiin, että selvitetään mahdollisuutta osoittaa siihen lisää maa-aluetta. Korttelin 72 ja AO-alueen välinen VL-alue osoitetaan suojaviheralueeksi (EV) ja annetaan kaavamääräys alueen säilyttämiseksi puustoisena. Kaavaehdotus voidaan viedä hallinnolliseen käsittelyyn, kun alueelta laadittu uusi pohjakartta on valmis. 12
Kolkan talon kulttuurihistoriallinen selvitys valmistui 27.3.2015. Päivitetty pohjakartta valmistui kesäkuussa 2015. Asemakaavaehdotus pidettiin nähtävänä 30.10.-2.12.2015 välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta, Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojelulta, Tampereen kaupungin ympäristöterveydeltä sekä Urjalan kunnan rakennuslautakunnalta, sivistyslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus ilmoittivat, että eivät anna lausuntoa. Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Elenialta saatiin kommentit. Kaavaehdotuksesta saatiin lisäksi yksi muistutus. Ehdotusvaiheen palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheen palautteen perusteella kaavaehdotusta päätettiin tarkistaa seuraavasti: sm-määräyksen luettavuutta parannetaan tarkistamalla kaavamerkinnän ulkoasua. ET-alueen rajausta tarkistetaan siten, että se käsittää myös Elenian puistomuuntamon alueen. Maanteiden suoja-alueet tonteilla osoitetaan asemakaavassa su -merkinnällä, Maantien suoja-alueeksi varattu alueen osa. Su - merkinnän selitykseen lisätään teksti "Alueelle ei saa sijoittaa mainoksia eikä muita rakennelmia paitsi tarvittavia suoja-aitoja". Lisätään kaavaan yleismääräys: Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maanteiden liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Lisätään kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteutus : "Harjutien ja Mieliöntien katusuunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä tulee huomioida tarpeet erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi." Lisätään kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteutus suositus MRL 103 l mukaisen hulevesisuunnitelman laatimisesta alueelle. Hulevesisuunnitelmassa esitetään tarpeen mukaan imeytysalueet, kosteikot, ojat, valumavesien reitit, putket ja pumppaamot sekä muut kunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet. Lisätään kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteutus teksti: Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivatusvesiä on viivytettävä siten, etteivät maanteiden sivuja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Lisätään kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteutus teksti: Rakennuslupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida, että alueelle mahdollisesti tulevat mainokset pyritään sijoittamaan rakennuksien yhteyteen. Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maanteiden liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Valtatien liikenneturvallisuus on otettava huomioon myös aluetta rakennettaessa. Alueen maansiirto- ja pohjanrakennustyöt on tehtävä alueen puolelta. Kunnanvaltuusto päättää asemakaavan hyväksymisestä. Osallisilla on 30 päivän valitusoikeus kunnanvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muistutuksen tehneitä tiedotetaan hyväksymispäätöksestä. 13
4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteet ovat tarkentuneet hankkeen aikana arkeologisen selvityksen ja siihen liittyvän maastokäynnin jälkeen sekä alueen laajentamisen jälkeen. Kaavan tavoitteena on: 1. Asemakaavoittaa ja muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että alueen katuverkko ja tontit ovat tarkoituksenmukaisia alueen nykyisten ja tulevien yritysten tarpeisiin. 2. Erottaa Kolkan asuinalue teollisuusalueesta viheralueella. 3. Liittää Ledigintien jatkona Kolkanjoen varressa oleva lähivirkistysalue kortteliin 76 AO-alueena. 4. Muuttaa ET-alue lähivirkistysalueeksi ja osoittaa sille alue yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille ja laitoksille. 5. Muuttaa julkisten lähipalvelujen korttelialueen 85 käyttötarkoitus pientaloasumiseen. 6. Huomioida kulttuuriympäristön arvoalue (ka 16 Turuntien ja Hakkilantien vanhat tieympäristöt, Turuntien varren Myllypalsta) suunnittelussa. 7. Huomioida alueella todetut muinaisjäännökset kaavamuutoksessa. 8. Huomioida raskaan polttoaineen jakelupisteen sijoittuminen alueelle. 14
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Korttelialueet Kaavaehdotus 08.02.2016, ei mittakaavassa. 15
T-3- ja TY-5- korttelialueet Kortteli 71 tontti 1 ja korttelin 72 tontti 1 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-3). Korttelialueella tulee pyrkiä minimoimaan toiminnan ympäristölleen aiheuttavaa melua, tärinää, hajuhaittoja ja ilman pilaantumista. Rakennuspaikan rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike-, toimisto- ja näyttelytiloja varten. Korttelin 72 tontti 2 ja korttelin 82 tontti 5 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-5). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa melua, tärinää tai ilman pilaantumista. Rakennuspaikan rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20% käyttää pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike-, toimisto- ja näyttelytiloja varten. Kaavamääräys perustuu alueelle laadittuun yleiskaavaan. Korttelin 72 pohjoisosan tonttijakoa ja korttelin 71 tonttijakoa on muutettu vastaamaan alueen kiinteistöjakoa. Kortteliin 72 tontille 1 on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa raskaan liikenteen polttoaineen jakelupisteen. Polttoaineen jakelualueen pintamateriaali tulee olla tiivis ja alueen hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin sadevesikaivoihin alueella. Jakelupisteen piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimiin on estettävä. Korttelin 72 tontin itäosaan on annettu määräys rakentaa vähintään 3,0 metriä korkea melueste. TY-5-korttelialueet on mahdollista jakaa erillisiksi tonteiksi, joiden vähimmäispinta-ala on 5000 m². Korttelin 72 tontin 2 pinta-ala on 25263 m², joten se on mahdollista jakaa viideksi tontiksi. Korttelin 82 tontin 5 pinta-ala on alle 5000 m², joten sitä ei ole mahdollista jakaa. T-3- ja TY-5-korttelialueille ei ole sallittua rakentaa asuntoja. Kaikilla teollisuustonteilla on rakennusoikeus määrätty tehokkuusluvulla e=0,30. Rakennusoikeutta on tonteilla seuraavasti: Kortteli Tontti Tontin pinta-ala Rakennusoikeus 71 1 17324 5197 72 1 61746 18524 2 25263 7579 82 5 4557 1367 KLTY-korttelialue Korttelin 71 tontti 2 on osoitettu liikerakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen korttelialueeksi. Tontti on rakentamaton, eikä tulevasta toiminnasta/toimijasta ole tietoa. Kaavamääräyksellä luodaan mahdollisimman hyvät mahdollisuudet eri tyyppisille toimijoille. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa melua, tärinää tai ilman pilaantumista. Alueelle ei saa rakentaa asuntoja. Rakennusoikeus on määritetty kerrosalaneliömetreinä 1200 kem². Tontin itäosaan on varattu alue pysäköintiä varten. Tontin pinta-ala on 5508 m². AO-korttelialueet Kortteliin 82 on osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO), tontti 1. Tontilla sijaitsee omakotitalo. Kortteli 75 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonttijakoa on muutettu siten, että ne vastaavat toteutunutta tilannetta ja kiinteistöjakoa sekä tontit ovat tarkoituksenmukaisia muodoltaan ja kooltaan. 16
Tontille 5 on osoitettu vesijohtoa ja viemäriverkkoa varten varattu alueen osa. Korttelissa 75 ja 82 suurin sallittu kerrosluku on I u2/3. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Korttelissa 75 ja 82 rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvulla e=0,10. Kortteli 85 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. Kortteliin on osoitettu kaksi erillistä tonttia. Suurin sallittu kerrosluku on I u2/3. Tontille 1 on osoitettu kolme erillistä rakennusalaa: suojellun asuinrakennuksen rakennusala (sr), talousrakennuksen rakennusala (t) ja saunan rakennusala (sa). Rakennusoikeutta on osoitettu asuinrakennukselle 200 kerrosalaneliömetriä, talousrakennukselle 80 kerrosalaneliömetriä ja saunarakennukselle 50 kerrosalaneliömetriä. Ns. Kolkan talo on osoitettu suojeltavaksi. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennukseen ei saa tehdä sellaisia muutoksia tai korjauksia, jotka heikentävät sen rakennushistoriallista arvoa tai kulttuurihistoriallista arvoa maisemassa. Suojelumääräys perustuu alueelle laadittuun kulttuurihistoriallisten arvojen selvitykseen. Saunan rakennusalan osoittaminen mahdollistaa kulttuurihistoriallisessa selvityksessä annetun suosituksen palauttaa alkuperäinen huonejako purkamalla pesutilat ja rakentamalla pihapiiriin erillinen ulkosauna. Tontille 2 on osoitettu rakennusala 10 metrin etäisyydelle Kolkantiestä ja tontin 1 rajasta. Rakennusoikeutta on osoitettu 250 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeutta on tonteilla seuraavasti: Kortteli Tontti Tontin pinta-ala Rakennusoikeus 82 1 5121 512 75 4 5669 566 5 6733 673 6 2023 202 85 1 4068 330 2 3238 250 Muut alueet ja kaavamääräykset Korttelin 72 pohjoispuolelle on varattu 10-68 metriä leveä maa- ja metsätalousalue (M). Alueen laajuus ja muoto noudattavat Vanhajärven suoalueen reunaa. Alue perustuu yleiskaavaan ja on osa Vanhajärven avointa maisemaa. Korttelin 72 itäpuolelle on varattu 19 metriä leveä suojaviheralue (EV) suojaamaan asuinaluetta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen toiminnoista mahdollisesti aiheutuvilta haittavaikutuksilta. Alue perustuu yleiskaavaan. Kortteli 76 on kumottu ja liitetty osaksi korttelia 75. Korttelia järjestetty uudelleen siten, että kaavasta on poistettu toteutumaton ja tarpeeton Ledigintien kääntöpaikka ja lähivirkistysalue. Kolkanjoen rantaan on muodostettu lähivirkistysalue (VL), jolle on osoitettu alueen osat yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia varten (et). Kortteleiden 72 ja 82 väliin sekä Mieliöntien ja Kolkantien risteykseen on osoitettu lähivirkistysalue (VL). Rahtitietä on jatkettu Harjutien itäpuolelle korttelin 72 tonteille 1 ja 2. 17
Harjutien ja Rahtitien sekä Harjutien, Mieliöntien ja Ledigintien risteysalueille on osoitettu katualueen rajan osat, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Maantien suoja-alue on huomioitu osoittamalla kortteliin 71 yleisen tien suoja-alueeksi varattu alueen osa (su). Alueelle ei saa sijoittaa mainoksia eikä muita rakennelmia paitsi tarvittavia suoja-aitoja. Valtatien 9 suoja-alue ulottuu 30 metrin päähän mitattuna ajoradan keskilinjasta. Yleismääräyksenä koko kaava-alueelle on määrätty, että mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maanteiden liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Maantien näkemä-alue on huomioitu osoittamalla kortteliin 71 yleisen tien näkemäalueeksi varattu alueen osa (nä). Tonttien Harjutien, Rahtitien, Ledigintien ja Mieliöntien puoleisille reunoille on varattu istutettavat alueen osat. Autopaikkoja tulee koko kaava-alueella varata seuraavasti: 1 autopaikka kutakin työntekijää kohti 1 autopaikka liikerakennusten ja myymälätilojen 40 kerrosalaneliömetriä kohti 2 autopaikkaa asuntoa kohti Korttelin 72 tonteille 1, ja 2 on määritetty pysäköintialueet Rahtitien läheisyyteen ja siten, että pysäköintialueet sijaitsevat tonttien asuinkortteleiden puoleisilla alueilla suojaten asumista teollisuuskortteleiden toiminnoilta. Julkisivun enimmäiskorkeudeksi on määrätty: korttelissa 71 12,0 m korttelin 72 tontilla 1 15,0 m korttelin 72 tontilla 2 ja korttelin 82 tontilla 5 8,0 m. Pohjavesialue on huomioitu määräämällä korttelissa 71, että tonttia päällystettäessä on huolehdittava hulevesien hallitusta käsittelystä (hule-2). Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää painanteiden, altaiden tai säiliöiden avulla. Korttelin 71 pohjoisosaan on osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv-1). Alueella tehtävät toimenpiteet on suunniteltava siten, että ne eivät vaaranna pohjaveden laatua tai määrää. Kortteliin 72 on annettu polttoaineen jakelupistettä koskeva kaavamääräys, jonka mukaan polttoaineen jakelualueen pintamateriaali tulee olla tiivis ja alueen hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin sadevesikaivoihin alueella. Jakelupisteen piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimiin on estettävä. Lisäksi kaavan yleismääräyksissä on määrätty, että polttoainesäiliöiden täyttöpaikka ja jakelualue on päällystettävä standardissa SFS 3352 määritellyllä kestopäällysteellä tai muulla vastaavan tasoisella päällysteellä. Alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden jakeluasemalla käsiteltävien ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Lisäksi on annettu koko kaava-aluetta koskeva määräys, jonka mukaan alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Päällystetyiltä ja liikennöidyiltä alueilta hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin jäte- ja sadevesikaivoihin. Tonteilla tulee lisäksi riittävissä määrin varata päällystämättömiä alueita, joilta puhtaat sadevedet voidaan imeyttää maahan. Kaavaan on osoitettu alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm). Muinaisjäännösalueen rajaus on korttelin 72 eteläpuolella olevalla lähivirkistysalueella, korttelissa 82 tonteilla 1 ja 5, Mieliöntien ja Kolkantien risteykseen osoitetulla lähivirkistysalueella ja korttelin 75 tontilla 4. Rajauksen poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, 18
johon merkintä kohdistuu. Rajaus perustuu alueelle laadittuun arkeologiseen selvitykseen. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Korttelin 85 tontin 1 eteläosaan on osoitettu alue, jolla ympäristö säilytetään (/s). Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas, elinkeinohistoriallinen kohde, Kolkan myllynpaikka. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Kaavamääräys perustuu alueelle laadittuun arkeologiseen inventointiin. 5.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutos mahdollistaa alueella toimivien yritysten toiminnan ja ottaa huomioon niiden laajenemis- ja kehittämistarpeet. Uusi katualue Harjutien jatkeena mahdollistaa kulkuyhteyden korttelin 72 itäosaan ilman, että liikennettä täytyy ohjata asuinalueen kautta Lanatietä pitkin. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen kaavamääräyksissä on huomioitu sijainti taajama-alueella asuinalueen läheisyydessä. Ajanmukaiset kaavamääräykset huomioivat mahdolliset vaikutukset ympäristöön voimassa olevaa asemakaavaa paremmin. Läheinen asuinalue on huomioitu myös määrittämällä teollisuus- ja asuinkortteleiden väliin suojaviheralue. Etäisyyttä teollisuus- ja asuinrakennusten väliin muodostuu vähintään 39 metriä lukuun ottamatta korttelin 82 tonttia 1, jolla sijaitsee omakotitalo aivan teollisuusrakennuksen naapurina. Kortteliin 72 tontille 1 annettu määräys meluesteestä vähentää teollisuudesta aiheutuvaa meluhaittaa läheisille asukkaille. Kaavamääräyksissä on huomioitu valtatie 9:n liikenneturvallisuus sekä näkemä- ja suoja-alueet. Kaavamääräyksissä on huomioitu pohjavesialueen läheisyys antamalla määräykset hulevesien hallitusta käsittelystä, osoittamalla pohjavesialueen rajaus ja antamalla raskaan polttoaineen jakelupisteelle kaavamääräys koskien pohjaveden suojelua. Raskaan polttoaineen jakelupisteen rakennusala sijaitsee 320 metrin etäisyydellä pohjavesialueen rajasta. Lähivirkistysalueen sijoittaminen lähelle Kolkanjoen rantaa Mieliöntien varteen parantaa sen käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Lähivirkistysalueen ja ET-alueen sijoittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle paikalle mahdollistavat alueen säilymisen avoimena ja rakentamattomana. Maa- ja metsätalousalueen sijoittaminen Vanhajärven suoalueen reunaan mahdollistaa Vanhajärven maiseman säilymisen yhtenäisenä ja avoimena sekä pehmentää teollisuusrakennusten istumista maisemaan. Määräykset istutettavista alueista Harjutien varrella luovat alueelle yhtenäistä edustavaa ilmettä ja parantavat katualueiden viihtyisyyttä. Korttelin 85 osoittaminen asuinkortteliksi, ns. Kolkan talon suojelumääräys, tontin 1 erilliset rakennusalat ja säilytettävän alueen osan määrittäminen edesauttavat alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Saunan rakennusalan osoittaminen mahdollistaa ns. Kolkan talon alkuperäisen huonejaon palauttamisen. Muinaisjäännösalueiden rajauksien osoittaminen lähivirkistysalueiksi osoitetuille alueille ja korttelialueille rakennusalarajausten ulkopuolelle sekä niitä koskeva kaavamääräys edesauttavat muinaisjäännösten säilymistä ja ymmärrettävyyttä. 19
5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 20
21
Yleismääräykset: Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: 1 autopaikka kutakin työntekijää kohti 1 autopaikka liikerakennusten ja myymälätilojen 40 kerrosalaneliömetriä kohti 2 autopaikkaa asuntoa kohti Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Päällystetyiltä ja liikennöidyiltä alueilta hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin jäte- ja sadevesikaivoihin. Tonteilla tulee lisäksi riittävissä määrin varata päällystämättömiä alueita, joilta puhtaat sadevedet voidaan imeyttää maahan. Polttoainesäiliöiden täyttöpaikka ja jakelualue on päällystettävä standardissa SFS 3352 määritellyllä kestopäällysteellä tai muulla vastaavan tasoisella päällysteellä. Alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden jakeluasemalla käsiteltävien ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maanteiden liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaava ja asemakaavan muutos ovat saaneet lainvoiman. Kolkan puolustusvarustuksen muinaisjäännösalueelle on suositeltavaa laatia hoitosuunnitelma. Muinaisjäännöksen ymmärrettävyyden ja säilymisen kannalta on suositeltavaa raivata se kasvillisuudesta. Kiinteän muinaisjäännöksen hoitamisesta on säännelty muinaismuistolaissa (295/1963, 10 ). Tarkempia ohjeita muinaisjäännösalueella tehtävistä hoitotoimista saa Museovirastosta ja maakuntamuseosta. Läheisen asuinalueen liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden vuoksi tulisi teollisuuskortteleiden liikennöintiä ohjata ensisijaisesti Rahtitielle ja välttää raskasta liikennettä Harjutiellä. Harjutien ja Mieliöntien katusuunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä tulee huomioida tarpeet erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi. Pohjaveteen liittyvien kaavamääräyksien toteuttaminen edellyttää, että rakennus- ym. lupien myöntämisen yhteydessä alueen tulevia toimijoita valvotaan ja tiedotetaan riittävästi pohjaveden pilaantumisvaarasta ja annetaan neuvoja mm. hulevesien käsittelystä. Polttoaineen jakelupisteen tulee rakentua ja toimia sitä koskevien lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Alueelle suositellaan laadittavaksi MRL 103l mukainen hulevesisuunnitelma, jossa esitetään tarpeen mukaan imeytysalueet, kosteikot, ojat, valumavesien reitit, putket ja pumppaamot sekä muut kunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivatusvesiä on viivytettävä siten, etteivät maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. 22
Rakennuslupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida, että alueelle mahdollisesti tulevat mainokset pyritään sijoittamaan rakennuksien yhteyteen. Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maanteiden liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Valtatien liikenneturvallisuus on otettava huomioon myös aluetta rakennettaessa. Alueen maansiirto- ja pohjanrakennustyöt on tehtävä alueen puolelta. Nokialla 08.02.2016 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 23