Ikääntyvien muisti ja oppiminen Ilona Hallikainen PsM, psykologi, nuorempi tutkija Itä-Suomen Yliopisto Vapaan sivistystyön päivät Siilinjärvellä 29.8.-30.8.2013
Koulutuksen sisältö, 29.8. 13.30 Taustaa: muistipulmat, muistisairaudet 14.15 Mitä muistaminen on ja mitä aivoissa silloin tapahtuu? 15.00 Tauko 15.15 Pienryhmäkeskustelu 15.45 Kuinka ikääntyminen vaikuttaa muistitoimintoihin 16.30 Stressi ja muut muistia rasittavat tekijät 17.15 Yhteenvetoa
30.8.2013 9.00 Aivojumppaa: Mikä virkistää aivoja ja miksi? 10.15 Muististrategiat: Tietoa ja käytännön harjoituksia
Muistipulmat Muisti = monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaan yhteistoimintaan Voi heikentyä monesta eri syystä Jopa joka kolmas yli 65-vuotias kokee jonkinlaisia muistiongelmia
Muistipulmat Suuri osa koetuista lievistä muistipulmista kuuluu normaaliin ikääntymiseen Lievästä kognitiivisesta heikentymisestä puhutaan kun henkilöllä todetaan tutkimuksessa heikentymistä muistamisessa tai muussa tiedonkäsittelyssä ilman että se heikentää merkittävästi suoriutumista päivittäisistä toimista minkään muistisairauden kriteerit eivät täyty muistisairauden riskitila
Mitä dementia on? Dementia tarkoittaa tilaa, jossa useampi kuin yksi muistamiseen ja tiedonkäsittelytoimintoihin liittyvä toiminto on heikentynyt aikaisemmasta vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä työssä, päivittäisissä toimissa tai sosiaalisessa kanssakäymisessä
Mikä dementian aiheuttaa? Dementian taustalla on useimmiten etenevä muistisairaus Näistä yleisimmät ovat Alzheimerin tauti (70 % kaikista), aivoverenkiertosairaudet, Lewyn kappale tauti, Parkinsonin tauti, otsa-ohimolohkorappeumat Muita syitä esim. pysyvä jälkitila, hoidolla parannettava sairaus
Muistisairauksien yleisyys Käypä hoito suosituksen mukaan Suomessa on noin 120 000 dementiatasoista muistisairautta sairastavaa henkilöä Uusia tapauksia todetaan vuosittain 13 000 65-69-vuotiaista noin 3 % 95-vuotiaista jopa 60 %
Mistä muistisairaus johtuu? Ikääntymismuutokset yhdessä muiden aivojen toimintaa heikentävien ja suojaavien tekijöiden kanssa > määräävät kliinisten oireiden synnyn
Dementoivan sairauden riskitekijöitä Ikä Geenit Kohonnut verenpaine Kohonnut kolesteroli Ylipaino Sokeritauti Vähäinen liikunta Epäterveellinen ruokavalio Vähäinen älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus
Muistivaikeuksien ehkäisy Aivojen käyttäminen: kouluttautuminen, harrastukset Aivojen suojaaminen vammoilta Toimiva sosiaalinen verkosto Terveellinen ravinto Liikunta Riskitekijöiden ja sairauksien hoito Alkoholia kohtuudella, tupakoinnin välttäminen
Ruoka ja muisti - Tutkimuksissa on havaittu, että dementiaa ja muistitoimintojen häiriöitä esiintyy vähemmän niillä, jotka Syövät päivittäin kasviksia Syövät paljon kalaa Noudattavat Välimeren ruokavaliota Syövät ravitsemussuositusten mukaan Saavat ruokavaliostaan vähän tyydyttynyttä rasvaa Saavat ruokavaliostaan enemmän vitamiineja Juovat kohtuullisesti kahvia Juovat vähän alkoholia
Mitä muisti on? Erilaisista osatoiminnoista koostuva kyky tallettaa mieleen uusia asioita säilyttää ne mielessä palauttaa ne tarvittaessa mieleen tilanteen vaatimalla tavalla Auttaa selviytymään itsenäisesti arkipäivästä ja oppimaan jatkuvasti uutta Yksi kognitiivisen eli tiedonkäsittelyyn liittyvän toiminnan keskeinen alue
Muut tarvittavat toiminnot Kielelliset toiminnot Havaitseminen ja hahmottaminen Keskittyminen, tarkkaavuus Toiminnanohjaus
Toiminnanohjaus monimutkaisen kognitiivisen prosessoinnin toteuttamista tavoitteen muodostus, suunnittelu, päämäärään suuntautunut toteutus, toiminnan tuloksellisuuden arviointi kontrolli, joustavuus, tarkkaavuuden ylläpito keskittyminen
Muistin dynaamisuus varastoitu tieto ei ainoastaan säily varastossa -> voi kehittyä sisällöltään ja muuttua jatkuvasti
Muistin luokitus Muisti luokitellaan perustuen aikaan (lyhyt-/pitkäkestoinen) muistettavan asian laatu tietoinen tai tiedostamaton
Lyhytkestoinen muisti - Aistimuisti/kaikumuisti näkö-, kuulo- ja tuntoaistimukset jäävät sekunnin murto-osiksi heijastumiksi aistielimiin tietoisuus ajasta, paikasta, itsestä
Lyhytkestoinen muisti Työmuisti tietoinen, aktiivinen, rajallinen, muutamia sekunteja käsittelee joko aistihavaintojen tuomaa tai säilömuistista palautettua materiaalia annamme unohtua tai siirrämme säilömuistiin
Pitkäkestoinen muisti Tieto talletetaan Palautetaan tarvittaessa Kapasiteetiltaan rajaton > kyky oppia uutta säilyy läpi elämän voi olla sanallisessa tai kuvallisessa muodossa tai vaikka tuoksuina tai toimintatapoina
Pitkäkestoinen muisti deklaratiivinen muisti (tietoinen) jakaantuu semanttiseen ja episodiseen semanttinen eli tietomuisti sisältää tietoaineksen ( tiedän että... ) episodinen eli tapahtumamuisti sisältää tapahtumat ja kokemukset ( muistan että... )
Pitkäkestoinen muisti Non-deklaratiivinen muisti ei-tietoinen pitkäkestoisen muistin osa taidot, menettelytavat, strategiat, ehdollistuneet reaktiot vaikea ilmaista sanoin Prospektiivinen muisti tulevaisuuteen suuntautuminen
Keskeiset aivoalueet Tarvittavan muistin tyyppi ja muistettavan asian laatu vaikuttavat siihen mitkä aivoalueet ovat keskeisiä Aistimuisti - vastaavan aistin alueet päälaki- ja ohimolohkoissa Toiminnanohjaus - otsalohko Uuden tiedon käsittely sisempi ohimolohko, hippokampus, talamus -> Tieto kiertää sisemmän ohimolohkon kautta hippokampukseen, takaisin ohimolohkoon ja tallentuu aivokuoren assosiaatioalueille
Keskeisiä aivoalueita Asiatieto, tapahtumat sisempi ohimolohko, talamus Opitut (liikunnalliset) taidot tyvitumakkeet (sisempiä rakenteita), pikkuaivot Opitut reaktiot, ehdollistuminen, tunteiden käsittely mantelitumake (amygdala), pikkuaivot Tottuminen, herkistyminen refleksiradat Alun perin psykologisen tiedon varassa tehdyille jaotteluille löytynyt hyvin neurobiologisia ja anatomisia perusteluita
Aivojen rakenne R.J. Ilmoniemi, Ihmisaivojen rakenne ja toiminta, luentomoniste (Aalto-yliopisto 2010)
Aivojen rakenne R.J. Ilmoniemi, Ihmisaivojen rakenne ja toiminta, luentomoniste (Aalto-yliopisto 2010)
Muistijälki, hermoverkko Muistijälki = hermosolujen verkostoihin muodostuva pysyvä ja vahvistuva reitti Muistijälkien arkisto muodostaa kokemuksen Aivoihin tullut viesti siirtyy sähköisenä aaltona eli hermoimpulssina hermosolujen välillä olevat rajapinnat eli synapsit toimivat kemialliset välittäjäaineiden avulla
Mitä unohtaminen on? Muistamisen toinen puoli Unohtaminen on nopeinta alussa ja tasaantuu sittemmin pätee sekä merkityksettömään että merkitykselliseen ainekseen Ajan kuluessa muistijäljet ikään kuin haalistuvat Mieleen painetun muistiaineksen päälle kasautuu uutta > vaikeuttavat mieleenpalauttamista
Normaaliin ikääntymiseen kuuluu muutoksia muistissa aivoissa tapahtuu hiljalleen muutoksia iän myötä muutokset aja niiden vaikutus muistiin yksilöllisiä taustalla on monia tekijöitä, kuten verenkiertoon ja aineenvaihduntaan liittyvät tekijät perinnölliset tekijät muutokset aktiivisuudessa
Normaaliin ikääntymiseen kuuluu muutoksia muistissa asioiden mieleen painamisessa asioiden mieleen palauttamisessa ponnistelua ja oma-aloitteisuutta vaativissa toimissa hidastumista, tuntuu työläämmältä
Lieviä muutoksia jo 40 vuoden jälkeen, selvemmin yli 75-vuotiaana Tyypillinen hyvänlaatuinen muistioire nimien mieleen palauttamisen vaikeus Arkielämässä unohtaminen liittyy usein huonoon tarkkaavuuteen
Ikääntymisen vaikutuksia Tilannetekijöiden vaikutus korostuu väsymys, kiire, stressi, muu häirintä masennus Työmuisti herkkä ikääntymisen vaikutuksille Kahteen tai useampaan asiaan yhtäaikaisesti tai rinnakkain keskittyminen hankalampaa Vaativaa prosessointia edellyttävien tehtävien suorittaminen työläämpää Jatkuva pinnisteleminen kuluttaa voimavaroja, aivot kaipaavat lepoa ja virikkeitä!
Onnistunut ikääntyminen Suojaavat tekijät vaikuttavat niin että Ikään liittyvät muutokset aivoissa ovat vähäisiä Muutokset kognitiivisissa toiminnoissa ovat vähäisiä Normaalin ikääntyneen muisti toimii kuten samanikäisillä keskimäärin, vaikka esim. joustavuutta vaativissa tehtävissä eroa nuorempiin Onnistuneesti ikääntynyt suoriutuu oman ikätason keskiarvoa paremmin On aktiivinen
Hyvät uutiset Aikoinaan mieleen painetut asiat ja opitut taidot eivät unohdu Muistissa säilyttäminen ei heikkene Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy Oppimiskyky säilyy Äly toimii Aivoilla on kyky mukautua ja kehittyä kokemusten myötä koko ihmisiän
Tietoyhteiskunnan haasteet Yhteiskunta on täynnä tietoa Uutta tietoa syntyy jatkuvasti Tietotekniikka, internet, mobiiliyhteydet ovat arkipäivää > osattava poimia massasta oleellinen ja tärkeä tieto, yhdistellä asioita > varottava ylikuormitusta Tekniikan käyttäminen vahvistaa joitakin hermoimpulssien reittejä aivoissa ja heikentää toisia
Työelämän muutokset Fyysisen työn sijaan työ yhä useammin aivotyötä Uusien tekniikoiden oppiminen Työaikojen epäsäännöllisyys Työssä vaaditaan usein sekä yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä että sosiaalisia taitoja >Uudet vaatimukset ja kyky suoriutua niistä eivät ole aina tasapainossa > Aivoilta vaaditaan älyllistä joustavuutta ja jatkuvaa valmiutta muutokseen
Aivojen jaksamiseen vaikuttavat tekijöitä Tekemisen nopeus Tunnetila Keskeytykset Psyykkinen kuormitus Uni Uupumus Stressi Terveydentila, lääkitykset
Tunteet ja muisti Vastapainona tietotekniikalle tarvitaan vuorovaikutustilanteita sosiaalisten taitojen kehittyminen Tunneäly työelämässä > tunteiden (eleiden, ilmeiden, äänenpainojen) tulkitseminen, ymmärtäminen, säätely > Päätöksenteko Sopiva tunnetila auttaa motivaatiossa, oppimisessa, luovuudessa, viestien tulkitsemisessa
Uni ja muisti Jokaista valvottua 3-4 tuntia kohti 1 tunti unta, yksilöllistä vaihtelua Määrän lisäksi laatu tärkeää syvä uni (elimistön palautuminen, oppiminen) REM (muisti, oppiminen, uudet taidot, mielenterveys) Erityisesti 55-64-vuotiaat naiset nukkuvat huonosti Univaje vaikuttaa erityisesti tarkkaavuuteen ja työmuistiin Alentaa stressinsietokykyä, vastustuskykyä
Uni ja muisti Unen aikana Aivosolujen välisten yhteyksien luominen Uudet asiat järjestyvät uudelleen mielessä Olennaisen karsiminen epäolennaisesta Uudet asiat liittyvät osaksi muistirakenteita Muistijäljen kiinnittyminen Asiat kypsyvät, ongelmanratkaisu > Ajatusten tulisi saada kypsyä ei-tietoisella tasolla > Sekä yöunen että taukojen merkitys
Hyvä vai huono stressi Ympäristön yksilöön kohdistama uhka tai yksilön vaste tällaiseen tekijään (wikipedia.org) Stressin kokemisen kannalta oleellista miten itse arvioi stressitekijän merkittävyyden Vaikuttaa aiemmat kokemukset Geneettiset erot autonomisen hermoston reagointiherkkyydessä Opitut selviytymiskeinot
Stressin aikana Sympaattinen hermojärjestelmä käynnistyy Akuuttia ( taistele tai pakene ), tilapäistä, pitkittynyttä Lyhytaikaisena voi auttaa ihmistä toimimaan paremmin
Työstressi Aiheutuu epäsuhdasta sen välillä Mihin ihminen ajattelee pystyvänsä Ja mihin hänen odotetaan pystyvän Liiat vaatimukset tai tavoitteiden puute Tunne siitä että hallinta ja kontrolli katoaa Henkistä energiaa ei riitä muille elämänalueille Perheasiat, ihmissuhteet, taloudellinen tilanne
Stressin oireita Pitkittynyt stressi / uupumus aiheuttaa Masennusta, ahdistusta Somaattisia oireita, kuten sydämen sykkeen kiihtyminen, hikoilu, lihaskireys Univaikeuksia Keskittymisvaikeuksia Ärsyyntymistä Levottomuutta
Stressi ja muisti Pitkittynyt stressi Tarkkaavuuden säätely vaikeutuu Työmuistin tehokkuus laskee Toiminnan ohjaus vaikeutuu -> Heikentää oppimista ja mieleen painamista -> Heikentää mieleen palauttamista Vaikuttaa myös masentuneisuuden kautta muistiin
Uupumukseen vaikuttavia tekijöitä työpaikalla Ovatko työn tavoitteet selvät? Työmäärä ja tahti Työntekijän vaikuttamismahdollisuudet Työntekijän mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja oppia uutta Keskeytykset Vastuun kohtuullisuus Palaute, arvostus
Uupumukseen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä työpaikalla Yksin vai yhdessä? Yhteistyön toimivuus Riittävä tieto saatavilla työtehtävien hoitamiseen Selkeä johtaminen Tasa-arvoinen kohtelu Epäasiallinen kohtelu tai häirintä työpaikalla Hankalat vuorovaikutustilanteet (esim. asiakaspalvelussa)
Uupumukseen vaikuttavia henkilökohtaisia tekijöitä Ylitunnollisuus, liika sitoutuminen työhön Rentoutuminen vaikeaa Työ- ja vapaa-ajan erottaminen Liikunta
Use it or lose it! Aivot tarvitsevat aktivointia > Vastustuskykyä aivosairauksille Uusien asioiden tekeminen ja tottumuksista poikkeaminen on voimistelua aivoille > Uusia hermosolujen välisiä reittejä muodostuu ja ne vahvistuvat
Aivojumppaa Kouluttautuminen, opiskelu, kielitaito Lukeminen Pelit Musiikki Sosiaalinen toiminta
Kielitaito ja aivot Kahden kielen sujuva hallinta edellyttää jatkuvaa, joustavaa prosessointia >aivojen täytyy vaimentaa juuri käytössä ollut kieli ja vaihtaa toiseen > aivojen etuosien merkitys > tutkimuksien mukaan kaksikielisyys voi auttaa joustavuuden säilymisessä Vieraan kielen opiskelu aikuisiällä: uuden oppimisella myönteinen vaikutus henkisen toimintakyvyn säilymiselle
Musiikki ja aivot Musiikki aktivoi laajaa hermoverkkoa joa säätelee Vireystilaa Tarkkaavuutta Muistia Tunteita > Kuuloaivokuori ja otsalohkon alueet ovat yhteydessä sekä keskenään että aivojen mielihyvä- ja palkitsemiskeskuksiin
Musiikki voi Alentaa sydänpotilaan verenpainetta ja sykettä Vähentää ahdistuneisuutta ja stressiä Auttaa aivoinfarktista toipumisessa (Särkämö, T. 2011) > yksilölliset mieltymykset ratkaisevat sopivan musiikkilaadun
Lukeminen Aivot tuottavat luettujen sanojen perusteella henkilökuvia, tapahtumaketjuja Kuvat alkavat elää, tilanteet vaihtuvat, ihmiset puhuvat > Tämä kaikki tapahtuu aivoissa > Kuvien kokoaminen oman kokemuksen ja tekstistä saamien vinkkien perusteella > Uuden tiedon yhdistäminen vanhaan > Oivallukset
Aktiivinen lehden lukeminen Professori Kari Suomalainen Pääkirjoitus: Mitä kirjoittaja tarkoittaa, millaisiin toimenpiteisiin ehdotus johtaisi jne. Uutiset: Mitä tapahtui ennen, mitä seuraavaksi, miten vaikuttaa Suomeen tai omaan elämään Vastaavaa voi harjoittaa vaikka bussimatkalla: Minkälaisia ajatuksia ja muistoja maisemat herättävät? > Vireä ote aktivoi aivot ja syntyy uusia mielleyhtymiä, ideoita ja oivalluksia
Pelit Ristisanatehtävät Houkuttelee aivot töihin Vaatii monenlaisia kognitiivisia taitoja ja osatoimintoja Tarkaavuuden ylläpito Työmuisti Toiminnanohjaus Lukemiseen vaadittavat taidot Näönvarainen hahmottaminen Muisti Uuden oppiminen
Pelit Houkuttelee mukaansa Monenlaisia kognitiivisia toimintoja pelistä riippuen Visuomotorinen nopeus, reaktionopeus Toimintastrategia, suunnitelmallisuus Tarkkaavuus, työmuisti Kielellinen tunnistus ja prosessointi Looginen ajattelu, päättely, ongelmanratkaisu
Pelien sosiaalinen luonne Seurapelien pelaaminen edellyttää Toisten tekemien ratkaisujen huomioimista ja niihin reagoimista joustavasti Yhdessä tekeminen aiheuttaa mielihyvää
Sosiaalinen toiminta ja aivot Tietoyhteiskunta vahvistaa tiettyjä reittejä ja jälkiä aivoissa Entistä tärkeämpää kohdata myös kasvokkain Tunteiden kirjo Taito tulkita keskustelukumppanien eleitä ja liikkeitä Keskustelutaidot, toisten huomioonottaminen -> Ihmissuhdetaitoja tarvitaan, niitä täytyy ylläpitää ja harjoitella
Muististrategiat Ulkoisia tai sisäisiä Mieleen painamisen ja oppimisen tehostaminen Mieleen palauttamisen ja muistista haun tehostaminen
Ulkoisia strategioita Kalenterin tms. käyttäminen Asioiden merkitseminen ei huononna muistia Tärkeää on tietää mistä muistettava asia löytyy Järjestelmällisyys, systemaattisuus Arkipäivän hallinta > Hallinnan tunne vähentää myös stressiä
Ulkoisia strategioita Muistiinpanot, alleviivaukset Kuullun tai luetun pohtiminen Oleellisen erottaminen Yhteyden luominen uuden ja aiemman välille > Uuden asian prosessointi auttaa oppimisessa
Sisäisten muististrategioiden käyttö Luettelojen ulkoa opettelu edistää harvoin muistamista, mutta on joissakin tilanteissa tarpeen ostoslista, puhelinnumero, asialistan pitäminen mielessä työtehtävän ajan Opiskelussa Itsen tunteminen tiedon käsittelijänä auttaa sopivien menetelmien valinnassa Keskittymisen, vireyden ja motivaation sekä ympäristön merkitys
Sisäiset strategiat mieleen painamisessa Visuaaliset mielikuvat Mielikuvakartat Asioiden sijoittaminen tutun reitin tai ympäristön varrelle Muut aistimielikuvat Lorut > Mitä hullunkurisempi mielikuva, sen todennäköisemmin muistat!
Sisäiset strategiat mieleen painamisessa Muistettavan asian sisältöön liittyvät Yritä liittää opeteltava asia itse rakennettuun käsitykseen asiasta Yhdistäminen aikaisempaan tietoon Kertaus
Sisäisiä strategioita mieleen Järjestäminen painamisessa Opeteltavan asian järjestäminen uuteen muotoon Erillisten tietojen järjestäminen ryhmäksi tai ryhmiksi Minkä tahansa loogisen yhteyden perusteella
Mieleen palauttamisen tehostaminen Vihjeiden hyödyntäminen Asioiden läpi käyminen ryhmittäin Asiat säilyvät muistissa loogisissa ryhmissä tai luokissa Assosiaatiot Aivojen luontainen tapa Aika-assosiaatio: Liitä yleinen tapahtuma henkilökohtaiseen
Oppimisen tehostaminen Mind map Auttaa jäsentämään asioiden keskinäisiä suhteita Muodostaa visuaalisia ja visuospatiaalisia muistivihjeitä Tiivistelmät Omin sanoin Asian käsittely auttaa oppimisessa Tiivistelmän lukeminen toimii kertauksena
Oppimisen tehostaminen Tiedon jäsentäminen BALL-menetelmä Bullet point keskeiset asiat Ask questions Link to what you already know List into categories
Lähteet Erkinjuntti, T. ym. Muistihäiriöt. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006. Erkinjuntti, T. ym. (toim.) Muistihäiriöt ja dementia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006. Erkinjuntti, T. ym. Pidä aivosi kunnissa. Juva: WS Bookwell Oy, 2009. Ngandu, T. & Hänninen T. FINGER-tutkimuksen koulutusmateriaali. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, 2010. Ilmoniemi, R.J. Ihmisaivojen rakenne ja toiminta, luentomoniste. Aalto-yliopisto, 2010.