Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka
Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti 4:nneksi eniten suurista seuduista Työpaikkakehitys vuosina 2000-2011 Seutukunta Työpaikat 2000 Työpaikat 2011 Työpaikkojen muutos abs. Jyväskylän 63919 74445 10526 16,5 Oulun 83734 97125 13391 16,0 Tampereen 146769 170121 23352 15,9 Kuopion 49120 56200 7080 14,4 Muutos % Hämeenlinnan 34173 38601 4428 13,0 Vaasan 43166 48470 5304 12,3 Seinäjoen 49105 54044 4939 10,1 Helsingin 676432 738326 61894 9,2 Joensuun 44606 48481 3875 8,7 Turun 130410 139285 8875 6,8 Lappeenrannan 35312 37132 1820 5,2 Porin 54478 55294 816 1,5 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Lahden 80882 79660-1222 -1,5
mutta suhteellisesti eniten vuosina 2005-2011 Työpaikkakehitys vuosina 2005-2011 Seutukunta Työpaikkojen määrän muutos abs. 2005-2011 Kuopion 6 747 51,2 Vaasan 4 151 36,8 Jyväskylän 6 436 36,1 Tampereen 12 580 34,0 Oulun 8 076 33,8 Uusia työpaikkoja 1000 asukasta kohden Helsingin 44 855 32,6 Seinäjoen 3 399 31,1 12 suurimman kaupunkiseudun työpaikkalisäys 100 000 vuosina 2005-2011 Hämeenlinnan 2 046 28,0 Joensuun 1 952 17,2 Turun 5 100 16,1 Lahden 1 829 11,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Porin 1 479 10,8 Lappeenrannan 757 6,6
Työllisyysasteen kehitys vuosina 2000-2012 Seutukunta Työllisyysaste % 2000 Työllisyysaste % 2012 Muutos %-yks. Kuopion 62 67,9 5,9 Porin 62,7 67,9 5,2 Kuopion seudun työllisyysaste parantui suhteellisesti eniten vuosina 2000-2012 Hämeenlinnan 67,1 72 4,9 Vaasan 69,8 74,4 4,6 Seinäjoen 67,5 71,9 4,4 Joensuun 59,2 63,3 4,1 Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8 Jyväskylän 63,6 67 3,4 Tampereen 67,5 69,7 2,2 Lahden 65,3 67,4 2,1 Turun 68,3 69,9 1,6 Oulun 66,1 67,4 1,3 Helsingin 74,3 74,4 0,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työ.ömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012 Seutukunta Työttömyysaste % 2000 Työttömyysaste % 2012 Muutos %- yks. Kuopion seudun työttömyysaste alentui suhteellisesti 2:ksi eniten vuosina 2000-2012 Porin 17,2 11,7-5,5 Kuopion 15,4 10-5,4 Joensuun 18,2 14,2-4 Hämeenlinnan 12,9 8,9-4 Vaasan 9,9 6,6-3,3 Seinäjoen 11,2 8,1-3,1 Jyväskylän 15,5 12,5-3 Kuopion työttömyysaste oli neljänneksi korkein vuonna 2000 ja neljänneksi alhaisin vuonna 2012! Lappeenrannan 15,1 12,1-3 Lahden 15,1 12,4-2,7 Tampereen 13 11-2 Turun 11,4 10-1,4 Oulun 13,1 11,8-1,3 Helsingin 7,4 7-0,4 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Yritysdynamiikka TKIdynamiikka Työllisyysdynamiikka Muu dynamiikka
Väestönlisäys vuosina 2000-2006 ja 2007-2012 Kuopion seudun väestönlisäys oli noin 7 600 hlöä vuosina 2000-2012 Kuopion seudun väestönlisäys 1,7 kertaistui vuosina 2007-2012 verrattuna vuosiin 2000-2006 Seutukunta Väestönlisäys 2000-2006 abs. Väestönlisäys 2000-2006 promillea Väestönlisäys 2007-2012 abs. Väestönlisäys 2007-2012 promillea Muutos promillea 2000-2006 / 2007-2012 Vaasan 1363 14,6 4887 50,3 35,7 Seinäjoen 1517 12,6 4095 33 20,4 Porin -2580-18,6-387 -2,8 15,8 Kuopion 2906 23,4 4875 38,1 14,7 Joensuun 588 4,8 1862 15,2 10,4 Lahden 1888 9,5 3313 16,4 6,9 Hämeenlinnan 2986 33,6 3673 39,5 5,9 Helsingin 84634 64,4 97772 69,6 5,2 Turun 12874 43,4 11794 38,2-5,2 Lappeenrannan 952 10,7 307 3,5-7,2 Jyväskylän 11975 74,1 10797 62,5-11,6 Tampereen 30149 87,7 24811 66,6-21,1 Oulun 25391 123,8 19826 87,4-36,4 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Muu.ovetovoima 2000-2006 ja 2007-2012 Kuopion seutu sai muuttotappiota vuosina 2000-2006, mutta 5:nneksi eniten muuttovoittoa 2007-2012 Kuopion seudun muuttovetovoiman suhteellinen muutos oli 3:nneksi paras kahden ajanjakson välillä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Seutukunta Muuttovoitto 2000-2006 abs. Muuttovoitto 2000-2006 promillea Muuttovoitto 2007-2012 abs. Muuttovoitto 2007-2012 promillea Vaasan -1629-17,4 137 1,4 18,8 Porin -2627-18,9-185 -1,3 17,6 Muutos promillea 2000-2006/ 2007-2012 Kuopion -57-0,5 1747 13,7 14,2 Seinäjoen -152-1,3 1132 9,1 10,4 Lahden 273 1,4 2059 10,2 8,8 Joensuun -687-5,7-51 -0,4 5,3 Hämeenlinnan 2631 29,7 2621 28,2-1,5 Helsingin 21663 16,5 15654 11,1-5,4 Turun 6971 23,5 3816 12,4-11,1 Lappeenrannan 188 4,4-625 -10,9-15,3 Jyväskylän 6248 38,7 3492 20,2-18,5 Tampereen 18705 54,4 11223 30,1-24,3 Oulun 10879 53 4152 18,3-34,7
Kuopio oli 5:nneksi muu.ovetovoimai sin kaupunki vuosina 2009-2013 Mustasaari Kaarina Nurmijärvi Ylöjärvi Sipoo Pori Nokia Lieto Espoo Lempäälä Hämeenlinna Pirkkala Jyväskylä LahH Seinäjoki Kuopio Turku Oulu Tampere Helsinki 504 511 549 633 652 665 781 854 1034 1081 1093 1296 1463 1821 1893 2123 2581 3428 4744 11681 0 5000 10000 15000 20 muu.ovetovoimaisinta kuntaa maan sisäisessä muu.oliikkeessä vuosina 2009-2013
Nuorten 15-24 - vuohaiden kunhen välisestä muu.oliikkeestä eniten muu.ovoi.oa saaneet kunnat vuosina 2009-2013 Mustasaari Kaarina Nurmijärvi Ylöjärvi Sipoo Pori Nokia Lieto Espoo Lempäälä Hämeenlinna Pirkkala Jyväskylä Lah9 Seinäjoki Kuopio Turku Oulu Tampere Helsinki 504 511 549 633 652 665 781 854 1034 1081 1093 1296 1463 1821 1893 2123 2581 3428 4744 Nuorista 15-24 - vuo9aista sai muu6ovoi6oa 27 kuntaa vuosina 2009-2013 11681 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Saavutettavuus -dynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka
Tutkinnon suori.aneiden osuus % yli 15- vuohaista vuosina 2000-2012 Seutukunta Tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000 Tutkinnon suorittaneiden osuus % 2012 Joensuun 59,6 70,0 10,4 Seinäjoen 57,4 67,6 10,2 Lappeenrannan 57,3 66,6 9,3 Muutos %- yksikköä 2000-2012 Kuopion seudun tutkinnon suorittaneiden osuus oli 2:ksi korkein vuonna 2011 Hämeenlinnan 59,0 68,1 9,1 Jyväskylän 63,9 73,0 9,1 Porin 56,5 65,4 8,9 Tampereen 63,3 72,0 8,7 Lahden 56,2 64,7 8,5 Kuopion 65,2 73,6 8,4 Turun 61,8 70,1 8,3 Vaasan 61,9 70,1 8,2 Oulun 66,8 74,6 7,8 Helsingin 64,7 70,2 5,5 Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne
Akateemisten osuus % yli 15- vuohaista vuosina 2000-2012 Kuopion seudulla akateemisten osuuden muutos oli 6:nneksi korkein vuosina 2000-2012 Seutukunta Akateemisten osuus % 2000 Akateemisten osuus % 2012 Tampereen 6,9 10,6 3,7 Helsingin 10,9 14,4 3,5 Oulun 7,8 11,3 3,5 Jyväskylän 7,0 10,1 3,1 Vaasan 6,0 9,1 3,1 Kuopion 6,1 9,0 2,9 Turun 7,3 10,2 2,9 Muutos %- yksikköä 2000-2012 Akateemisten osuus oli 7:nneksi korkein suurista seuduista vuonna 2012 Lappeenrannan 4,2 6,9 2,7 Joensuun 4,6 6,9 2,3 Hämeenlinnan 5,0 7,1 2,1 Lahden 3,5 5,3 1,8 Seinäjoen 3,2 5,0 1,5 Porin 3,4 4,9 1,5 Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne
Saavutettavuus -dynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden vuosina 2000-2012 Kuopion seudulla T&K menot nousivat suhteellisesti 6:nneksi eniten vuosina 2000-2012 Seutukunta Kaikki T&K menot asukasta kohden vuonna 2000 Kaikki T&K menot asukasta kohden vuonna 2012 Muutos %- yksikköä 2000-2012 Lappeenrannan 376 847 125,3 Joensuun 362 753 108,1 Hämeenlinnan 188 365 94,1 Vaasan 894 1638 83,2 Lahden 233 425 82,4 Kuopion 533 905 69,8 Kuopion seudun T&K menot asukasta kohden olivat 7:nneksi korkeimmat vuonna 2012 Oulun 2531 3765 48,8 Helsingin 1536 2079 35,4 Tampereen 1830 2467 34,8 Turun 919 1226 33,4 Porin 308 406 31,8 Jyväskylän 1118 1108-0,9 Seinäjoen xx 372 xx Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne
SUMMA SUMMARUM Timo Aro 2014
Keskuskaupungin näkökulma: Halutaan elää kaupungista, mutta ei kaupungissa Kehyskunnan ja reuna-alueen näkökulma: Porilaisen ajattelumallin mukaan maakunnallinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että rahat pannaan porilaiseen pärekoriin, josta ne sitten jaetaan porilaisen organisaation kautta yhteisen hyvän nimissä porilaisten parhaaksi katsomalla tavalla Timo Aro 2014
++ MONIPUOLINEN TOIMIALARAKENNE +- HHI- INDEKSI ELI MONI- PUOLISUUS- INDEKSI VAIKEASTI SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT (esim. elintarvikkeiden valmistus, metalli- ja mineraalituo6eiden valmistus, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemustoiminta jne.) -+ -- HELPOSTI SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT (esim. autojen ja kulkuneuvojen valmistus, ICT, perusmetallien valmistus, massan ja paperituo- tannon valmistus, tutkimus ja kehi6äminen, rahoitus- ja vakuutus- palvelut, 9etojenkäsi6ely) SIIRETTÄVYYS- INDEKSI (gini kerroin) YKSIPUOLINEN TOIMIALARAKENNE Lähde: Timo Aro 2014
Viisi kasvuetua tuo6avaa tekijää Alkuetu Mentaalinen etu Alueen kasvuedut SijainHetu Rakenne.u eli strateginen etu Demografinen etu Timo Aro 2014
Suurten yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen (13) aseman muutos vuosina 2000-2012* Aluetalous (bkt /asukas muutos % 2000/2011) 1.Vaasan 62,8 Kunnallisverot (verot /asukas muutos % 2000/2012) 1. L-rannan 69,6 Kuntalainat ( / asukas/ muutos % 2000/2012) 1. Porin 75,3 Työpaikkakehitys (työpaikkojen määrän muutos % 2000/2011) 1. Jyväskylän 16,5 Työllisyysaste (muutos %-yksikköä 2000/2012) 1. Kuopion 5,9 Työttömyysaste (muutos %- yksikköä 2000/2012) 1. Porin -5,5 Väestönlisäys (promillea 1000 asukasta kohden 2000-2006/ 2007-2012) 1. Vaasan 35,7 Muuttovetovoima (promillea 1000 asukasta kohden 2000-2006/ 2007-2012) 1. Vaasan 18,8 Tutkinnon suorittaneet (tutkinnon suorittaneide n muutos %- yksikköä 2000/2012) 1. Joensuun 10,4 Akateemiset (akateemisten osuuden muutos %- yksikköä 2000/2012) 1. Tampereen 3,7 2. Seinäjoen 59,8 2. Kuopion 69,4 2. Seinäjoen 98,2 2. Oulun 16,0 2. Porin 5,2 2. Kuopion -5,4 2. Seinäjoen 20,4 2. Porin 17,6 2. Seinäjoen 10,2 2. Helsingin 3,4 3. Kuopion 58,2 3. Porin 68,9 3. Turun 130,9 3. Tampereen 15,9 3. H-linnan 4,9 3. Joensuun -4,0 3. Porin 15,8 3. Kuopion 14,2 3. L-rannan 9,3 2. Oulun 3,5 4. Joensuun 46,0 4. Lahden 68,8 4. Lahden 131,2 4.Kuopion 14,4 4. Vaasan 4,6 3. H-linnan -4,0 4. Kuopion 14,7 4. Seinäjoen 10,4 4. H-linnan 9,1 4. Jyväskylän 3,1 5.Jyväskylän 44,8 5.H-linnan 67,9 5. Joensuun 133,4 5. H-linnan 13,0 5. Seinäjoen 4,4 5. Vaasan -3,3 5. Joensuun 10,4 5. Lahden 8,8 4. Jyväskylän 9,1 4. Vaasan 3,1 6.Turun 42,0 6. Tampereen 64,9 6. Vaasan 142,8 6. Vaasan 12,3 6. Joensuun 4,1 6. Seinäjoen -3,1 6. Lahden 6,9 6. Joensuun 5,3 6. Porin 8,9 6. Kuopion 2,9 8. Vaasan 63,4 % 12. Porin 1,5 11. Vaasan 8,2 % 13. Porin 1,5 *Analyysin tavoitteena on osoittaa kaupunkiseudun positio ja muutos vuosien 2000-2012 välisenä aikana (sijoitus ei määräydy korkeimman arvon perusteella, vaan seudun muutos- tai kasvuprosentin perusteella)
Ei paskempi! Timo Aro 2014
Mitä seuraa Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäisen työssäkäyntialueen syntymisestä? Yhtenäinen työssäkäyntialue: Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008) Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä, Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.) Lähde: Kuntaliitto
ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS Tulevat vyöhykkeiset suur- alueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeski.ymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä- ja Lounais- Suomen työssäkäyn9alue 2 Pohjanmaiden työssäkäyn9alue 3 Jyväskylän- Kuopion- Joensuun työssäkäyn9alue 4 Oulun työssäkäyn9alue Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos Timo Aro 2014
ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS 15 km Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesh: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakun9en 2- keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoimapoli9ikan tarve6a Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarve6a kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki konsep9en esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koali9oita. 30 km 15 km 50 km 50 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km 30 km 15 km 100 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Kartta: Timo Widbom 2014 Timo Aro 2014
Vyöhykkeiset suuralueet voivat tarjota yrityksille Laajan, monipuolisen ja kasvavan työvoimapoolin Kasvavat kaupan, palveluiden ja asumisen markkinat Mahdollisuuden yhä erikoistuneempien palveluiden kehi6ämiseen ja tarjoamiseen Kehi6yvät liikenneyhteydet; mahdollisuuden op9moida sijain9a tarpeen mukaan Kehi6yvien korkeakoulujen osaamispohjan Imagohyötyä kehityksestä ja kasvusta Maankäytön suunni6elun, liikennejärjestelmien suunni6elun ja kaavoituksen kokonaisvaltaisempaa ote6a? Lähde: Juha Kostiainen 2014. Timo Aro 2014
Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita - Bilbaon pormestari Ibon Areson - Timo Aro 2014
Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 - Timo Aro 2014
LisäHetoja: Val9o9eteen tohtori Timo Aro 9mokaro@gmail.com www.9moaro.fi @9moaro 045 6577890 Timo Aro 2014