Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019

Transkriptio

1 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-3/ , tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

2 Turun ja Turun seutukunnan työttömyyden ripeä lasku jatkui maaliskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun seutukunnassa edelleen maaliskuussa Työttömyysaste Varsinais-Suomessa kunnittain maaliskuussa 2019, Turussa oli maaliskuussa työtöntä, jossa oli laskua edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna. Työttömyysaste oli 11,0, jossa oli laskua vastaavasti 1,2 - yksikköä. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli Turussa maaliskuussa Määrä laski vuositasolla nopeasti, 860 hengellä. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä laski 31 :iin (oli 36 ). Nuorisotyöttömiä (alle 25-vuotiaita työttömiä) oli vastaavasti ja laskua 79 henkeä. Oheisesta kartasta käy ilmi, että Turun työttömyysaste oli maaliskuussa vakiintuneeseen tapaan Varsinais- Suomen maakunnan korkein. Se oli myös huomattavasti Turun seutukunnan muita kuntia korkeampi, mikä on tavallista alueidensa keskuskaupungeille, ks. dia 6. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 8,4, joka on 1,1 -yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin ja pienempi kuin koko maan maaliskuun työttömyysaste 9,1. Työvoiman kysynnän kasvua heijastava avoimien työpaikkojen määrä oli Turussa maaliskuun lopussa 3 750, joka oli 6 vuodentakaista suurempi. Kaavio: Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Työnvälitystilasto

3 Turun työttömyysaste oli maaliskuussa 10 suurimman kaupungin keskivaiheilla Lahti Pori Oulu Jyväskylä Tampere Turku Kuopio KOKO MAA Helsinki Vantaa Espoo 7,5 9,6 9,1 8,8 8,3 11,3 11,0 13,2 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Turun työttömyysaste oli 11,0 maaliskuussa 2019, jossa oli laskua 1,2 -yksikköä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työmarkkinoiden kausivaihtelun takia muutoksia on syytä verrata ensisijaisesti vuoden takaiseen ajankohtaan. Turun työttömyysprosentti oli maaliskuussa 2019 kymmenen suurimman kaupungin keskivaiheilla. Sijoitus parani vuoden takaiseen maaliskuuhun verrattuna yhdellä. Työttömyysaste 10 suurimmassa kaupungissa ja koko maassa 3/2019,

4 Laaja työttömyys Oulussa, Tampereella ja Turussa maaliskuussa 2019 Tampere 11,3 6,9 18,2 Oulu 5,3 16,7 Turku 11,0 5,7 16, Työttömät työnhakijat Työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevat Lähde: TEM, työnvälitystilasto Laajalla työttömyydellä tarkoitetaan työttömien työnhakijoiden ja työvoimahallinnon palveluissa olevien yhteismäärää (aktivointiasteeseen laskettavat palvelut). Tampereella oli maaliskuussa työvoimapoliittisten palveluiden piirissä 831 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Turussa palveluissa oli vastaavasti 24 ihmistä enemmän ja Oulussa 108 vähemmän. Kun työttömien työnhakijoiden määrään lisätään palveluissa olevien määrä, niin laajan työttömyyden mukaiseksi työttömyysasteeksi saadaan: Tampere 18,2, Turku 16,7 ja Oulu 16,7. Näin erilaisissa palveluissa olevien määrällä ja niiden (valtion)rahoituksen alueellisella kohdentamisella on olennainen merkitys avoimen työttömyyden tasoon. Laaja työttömyys Oulussa, Tampereella ja Turussa 3/2019,

5 Pitkäaikaistyöttömien määrän lasku jatkui maaliskuussa 2019 nopeana; naisten työttömyys laskee selvästi miehiä nopeammin Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli Turussa maaliskuussa Määrä laski vuositasolla nopeasti, 860 hengellä (-21 ). Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 38 maaliskuussa 2017, 36 maaliskuussa 2018 ja 31 maaliskuussa Nuorisotyöttömiä (alle 25-vuotiaita työttömiä) oli vastaavasti ja laskua 79 henkeä (-6 ). Miesten osuus työttömistä oli 58,3 ja naisten 41,7. Miesten työttömyys myös laskee edelleen naisia hitaammin, sillä Turussa oli maaliskuussa työttömiä miehiä 6 047, jossa oli laskua vuositasolla 365 henkeä (-5,7 ). Työttömiä naisia oli ja laskua vastaavasti selvästi enemmän, 680 henkeä ( -13,6 ). Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömät sekä työttömät sukupuolen mukaan Turussa 3/2019,

6 Turun työttömyysasteen ja kaupungin ympäryskuntien yhteisen työttömyysasteen erotus on vertailualueiden suurin Turku Naantali Raisio Aura Kaarina Parainen Lieto Rusko 6,3 6,1 5,6 5,5 5,1 4,6 4, ,0 Tampere 11,3 Joutsa 12,2 Ruovesi 9,0 Jämsä 12,1 Orivesi Toivakka 9,0 11,8 Jyväskylä Nokia 8,0 Petäjävesi 9,5 Kangasala 6,4 Laukaa 9,2 Ylöjärvi 6,2 Luhanka 8,6 Lempäälä 6,1 Uurainen 5,5 4,5 7,6 1,6 Pirkkala 6,0 Muurame 6, Pudasj Ii Oulu Utajärvi Muhos Lumijoki Kempele Tyrnävä Hailuoto Liminka 9,6 9,6 9,0 8,1 7,5 6,9 6,0 12,0 11,8 2,5 Tuusniemi Tervo Kuopio Suonenjoki Leppävirta Siilinjärvi 7,1 9,0 8,8 9,6 Helsinki 11,6 8,8 Kerava 8,4 11,6 Vantaa 8,3 Espoo 7,5 Vihti 7,2 Kirkkonummi 6,8 Tuusula 5,9 Nurmijärvi 5,7 1,5 Sipoo 5,5 1, Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Kunkin kaavioalueen oikeaan alanurkkaan on merkitty keskuskaupungin ja niiden ympäryskuntien yhteisen työttömyysasteen erotus. Työttömyysaste Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa naapurikuntineen 3/2019,

7 Kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli maaliskuussa toiseksi matalin Lahden sk 12,0 Oulun sk Jyväskylän sk Porin sk 10,8 10,8 10,5 Tampereen sk Kuopion sk 9,4 9,2 Turun sk 8,7 Helsingin sk 8,0 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Turun seutukunnan työttömyysaste oli 8,7 maaliskuussa 2019, jossa oli laskua 1,1 -yksikköä edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Turun seutukunnan suhteellinen asema vertailuryhmässä pysyi samana vuoden takaiseen maaliskuuhun verrattuna. Työttömyysaste 10 suurimman kaupungin seutukunnissa 3/2019,

8 Työllisten määrä nousussa Turun seutukunnassa Varsinais-Suomessa työllisten määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,5 (+3 000) suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvu oli selvästi hitaampaa kuin edellisellä neljänneksellä. Turun seutukunnassa työllisten määrän vuosikasvu oli 3,3. Tärkeimmissä verrokkimaakunnissa työllisten määrä kasvoi vastaavasti: Uusimaa 1,7, Pirkanmaa 3,7, Pohjois- Pohjanmaa 2,0 ja Satakunta 3,1. Työllisten määrän muutoksia on syytä tulkita työvoimatutkimuksen otoksen pienuuden takia esitettyjen pienimpien alueiden osalta suuntaa antavina. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Työlliset (15-74-vuotiaat) alueittain