Piilevät voimavarat tuottamaan 17.11.2016 Metsähyvinvoinnin ajankohtaistapahtuma Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717 8006 marko.kesti@ulapland.fi
Tehdyn työajan kehitys Suomessa Suomi oli mailman kilpailukykyisin maa vuosina 2001-2003 Tehty työaika vuodessa (tuntia) Suomi Singapore +5% Aika
Henkilöstötuottavuuden kehittämisen punainen lanka HRkehittäminen Tuottavuuden nousu Organisaatio Mitä on henkilöstötuottavuus ja miten sitä mitataan?
Useat työhyvinvointikyselyt eivät ole yhteydessä organisaation suorituskykyyn Miksi? Koska kysytyt asiat eivät ole samanarvoisia henkilöstön suorituskyvyn kannalta. Työpahoinvointi vaikuttaa eri tavalla suorituskykyyn kuin työn imun kokemus. Näitä asioita ei siis voi tarkastella samalla skaalalla. Yksinkertaistettu ongelman kuvaus 1 ft 2 3 cm 1 +2 + 3 = 6, keskiarvo = 6/3 = 2 1 ft = 31 cm 2 = 5 cm 3 cm VÄÄRIN OIKEIN 31 + 5 + 3 = 39, keskiarvo = 39/3 = 13
Työhyvinvoinnin yhteys suorituskykyyn Työelämän laatu itsearvostuksen tekijöillä Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA Itsearvostustekijät, PL Päämäärät Luovuus PL Työhyvinvointipääoma Työn imu Itsearvostustekijät, YI Yhteenkuuluvuus Identiteetti Itsearvostustekijät, FE Fyysinen turvallisuus Emotionaalinen turvallisuus FE YI Ei toteudu Toteutuu QWL = FE * Yhteistyö ja osaaminen Työpahoinvointi YI + PL 2
Työhyvinvoinnin QWL-indeksin analyysi Työolotutkimuksesta saatu alustava tulosjakauma
Henkilöstötuottavuuden analysointi, periaate Keskimääräinen teollisuustoimialan pk-yritys Henkilöstön aineeton pääoma työelämän laatu QWL Henkilöstöresurssit Liiketoiminta 40 HTV * 1900 h Liikevaihto Lomat 11.0% Poissaolot 5.5% 22.0% Liikevaihto Työn opastus 1.5% Perhevapaat ym. 2.0% Koulutus ja HRD 1.5% 2.0% 63.0% 60.0% Aika työhön 78.5% 78.0% 21.5% Rakenteellinen ajankäyttö Muu työaika 49.1% (+4.3%) 47.1% Tehollinen työaika Liikevaihto Muuttuvat kulut Muut kikut EBITDA Liikevaihto Henkilöstökulut Muuttuvat kulut Henkilöstökulut Muut kikut +0.60M EBITDA Liiketoiminta Liikevaihto 14.03 M Muuttuvat 9.58 M Henkilöstö 2.01 M Muut kikut 1.94 M EBITDA 0.50 M HRD jälkeen: Liikevaihto 14.63 M Muuttuvat 9.99 M Henkilöstö 2.01 M Muut kikut 1.94 M EBITDA 0.69 M +190 000 + 4 750 /hlö PAFF: Preventive actions Appraisal, Internal Failure, External Failure), (BS 6143-2, 1990).
Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio työelämän laatu LV = K * HR * TVA * (1 RA) * QWL LV = liikevaihto (kokonaistuotannon määrä), HR = henkilöstövahvuus, FTE TVA = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika, h (noin 1900 h/v) K = liiketoimintakerroin, /h QWL = työelämän laatu, % (Quality of Working Life) RA = rakenteellinen työajan käyttö, % Liikevaihdosta lasketaan normaalin kustannuslaskennan avulla käyttökate (EBITDA) EBITDA = LV Muuttuvat kulut Henkilöstökulut Muut kiinteät kulut Kesti M. (2013). Human Capital Production Function, GSTF Journal on Business Review, Volume 3, Number 1, pages 22-32. Kesti M. & Syväjärvi A. (2013). Human Resource Intangible Assets connected to the Organizational Performance and Productivity. In Ravindran, A. & Shirazi, F. (eds.). Business Review: Advanced Applications. Cambridge Scholars Publishing, UK. 136-173.
Uusia digitaalisia ratkaisuja henkilöstötuottavuuden kehittämiseen HR-business analytiikka QWL kuumemittari Tuottava esimies simulaatio -skenaariot -älykäs analytiikka -jatkuvatoiminen -ohjaa kehittämiseen -koulutus -testaus -strategian tuki Uuden sukupolven älykkäät digitaaliset ratkaisut mullistavat henkilöstötuottavuuden johtamisen
Esimiesosaamisen kehittäminen simulaatiopelillä
Esimiehen kohtaamia haasteita YT-neuvottelut Irtisanominen Työsopimuksen heikennys Johtamisongelma Työpaikkakiusaaminen Tapaturma Alkoholiongelma Työkyvyn alenema Lievä työkyvyn alenema Työolojen heikentyminen Tietotekniset vakavat ongelmat Sairauspoissaolojärjestely Kokeneen työntekijän työsuhde päättyy Uudet tehtävänkuvat IT-järjestelmän käyttöönotto Uusi työntekijä ryhmässä Osaamisvaje Yhteishengen heikentyminen Tyytymättömyys urakehitykseen Tietotekniset puutteet Reklamaatio Johtamisongelma Uusi tuote tai palvelu Tarjouskilpailussa häviäminen Uuden strategian lanseeraus Työprosessien ongelmat
Esimiehen hyviä johtamiskäytäntöjä Kehityskeskustelu työntekijän kanssa Varhaisen välittämisen malli Työntekijöiden tarpeiden kuunteleminen ja tuen antaminen Rekrytointiprosessi Uusien työntekijöiden perehdytys Lähtöhaastattelu Työroolien ja prosessien kehittäminen Tehtäväkuvien ja palkkauksen sopiminen Psykososiaalisen riskin hallintaohjelma Työhyvinvointi- ja kehittämiskartoitus Ryhmäkohtainen kehityspalaveri Työyhteisöryhmälle kohdistettu HRD tuki Esimiespajatoiminta Työelämäinnovaatiot (työtavat, prosessit, työvälineet ym.) Työyhteisöryhmän tavoitteiden sopiminen Laatuauditointi Koulutussuunnitelman tekeminen ja viestintä Yksilökoulutus Työn opastustoiminto Ryhmäkoulutus Esimieskoulutus Tietotekninen tuki ja huoltotoimenpiteet Yhteisöllinen palkitseminen ja tunnustus Yksilön palkitseminen ja tunnustus Sisäinen viestintä ajankohtaisista asioista Työsuojelutoiminta Työpaikkaselvitys ja riskien arviointi Työyhteisön epäkohtien puheeksiotto rakentavasti Työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen Virkistyspäivät Kehittämistoimenpiteet asiakaspalautteen mukaan Yhteishengen kohottaminen (pikapalaveri tms.) Esimiestaidoista todistus
QWL kuumemittari Toimintaan ohjaava kehittämiskysely, jossa 15 kysymystä Hieman kehitettävää Mielestäni tuki on hyvää ja tasapuolista Mielestäni tuki on hyvää ja tasapuolista
Suosituksia kehittämiseen Ylätason suosituksia organisaation kehittämiseen
Tehokas työelämän kehittäminen HRD-prosessi (HRD = Human Resource Development) Työelämäinnovaatiot ovat tuottavuuden virtalähde Vaihe 4: Kehittämispalaverit Toimenpiteiden ideoinnit ja valinta työyhteisöryhmissä Vaihe 6: Seuranta ja tuki Seurataan tuloksia ja tuetaan työyhteisöjä ja esimiehiä työelämäinnovaatioiden toteuttamisessa käytännössä Vaihe 3: Johdon palaveri Käydään tulokset johdon kanssa Vaihe 2: Kehittämiskysely Vaihe 5: Esimiespajat Esimiehet jakavat hyviä käytäntöjä ja ratkaisevat haasteita yhdessä Vaihe 1: Valmistelu HRD prosessin valmistelu johdon ja HR-edustajien kanssa Aikataulu lähtöhetkestä
Henkilöstötuottavuuden johtaminen Viisi muistisääntöä parempaan tuottavuuteen 1. Luo johtamiselle punainen lanka Henkilöstö on kilpailuedun lähde 2. Kehitä lähijohtamista Ongelmat syntyvät ja ratkaistaan työn ääressä 3. Hanki liiketoimintaosaamista Talousluvut perustelevat työelämän laadun kehittämisen LV = K x HR x TVA x (1-RA) x QWL 4. Korosta taloudellisia hyötyjä 1% parannus työelämän laatuun tuo tulosta keskimäärin 800 /työntekijä 5. Priorisoi - keskity oleelliseen Tunnista oleellinen ja keskitä voimavarat niihin Cappelli, P. (2015). HR miksi sitä on niin ihana vihata., Harward Business Review, FAKTA lokakuu 2015, Suom. Hammarsten H. s. 40-47 Maxwell, J., C. (2015). Presentation at Nordic Business Forum, Helsingin Messukeskus. Kesti, M. and Syväjärvi, A. (2015) Human Capital Production Function in Strategic Management.Technology and Investment, 6, 12-21.
Kirjallisuutta
Kirjallisuutta Kesti, M., Leinonen, J. and Syväjärvi, A. (2016). A Multidisciplinary Critical Approach to Measure and Analyze Human Capital Productivity. In Russ, M. (ed.). Quantitative Multidisciplinary Approaches in Human Capital and Asset Management (pp 1-317). Hershey, PA: IGI Global. (1-22). Kesti, M. and Syväjärvi, A. (2015) Human Capital Production Function in Strategic Management.Technology and Investment, 6, 12-21. doi: 10.4236/ti.2015.61002. Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA, Helsinki. Kesti M. (2013). Human Capital Production Function, GSTF Journal on Business Review, Volume 3, Number 1, pages 22-32. Kesti M. & Syväjärvi A. (2013). Human Resource Intangible Assets connected to the Organizational Performance and Productivity. In Ravindran, A. & Shirazi, F. (eds.). Business Review: Advanced Applications. Cambridge Scholars Publishing, UK. 136-173. Kesti M. (2013). Hiljaiset signaalit esimiestyössä, FINVA Kustannus, Helsinki. Kesti M. (2013). Human Capital Production Function. Conference paper at Qualitative and Quantitative Economics. Bangkok May 20-21. Kesti M. (2012). The tacit signal method at human competence based organization performance development. University of Lapland. Kesti M. & Syväjärvi A. (2012). Human Resource Development Function to both Organizational Performance and Quality of Working Life, Journal of Global Business Review GBR Vol 2 No 1, Global Science and Technology Forum. Kesti M. (2012). Organization Human Resources Development Connection to Business Performance, Procedia Economics and Finance Vol 2 2012, pp. 257 264. Pietiläinen V. & Kesti M. (2012). Johtamisen tilanneherkistyminen ja asiantuntijuus, kirjassa Johtamisen psykologia, ed. Perttula J & Syväjärvi A. Kesti M. (2012). Qualitative and Quantitative Economics Conference, Singapore 21-22.05.2012. Human resource development connection to business performance. Syväjärvi A. & Kesti M. (2012). Positive Human Tacit Signal Approach and Competence System Intelligence in Organization. In Di Fabio Annamaria (ed.), Emotional Intelligence New Perspectives and Applications, Research Laboratory of Psychology for Vocational Guidance and Career Counseling, Department of Psychology, University of Florence, Italy.