Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalu OHJE
|
|
- Lauri Saarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 1 Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalu OHJE Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com
2 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 2 Sisältö Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalu... 1 OHJE... 1 Sisältö... 2 Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalujen esittely... 3 Sairauspoissaolojen vaikutusten laskenta... 4 Laskenta 1: Poissaolojen palkkakustannukset ja vaikutus liiketoimintakapasiteettiin... 7 Laskenta 2: Kustannukset kapasiteettivajeen korvaamisesta... 7 Vaihtuvuuden liiketoimintavaikutusten laskenta... 8 Työelämän laadun liiketoimintavaikutusten laskenta... 9 Lähteitä... 12
3 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 3 Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalujen esittely Henkilöstötuottavuuden laskennassa arvioidaan yrityksen henkilöstövaikutteisia kustannuksia ja vaikutusta liiketoimintakapasiteettiin ja tulokseen. Näillä asioilla on oleellinen merkitys johdon päätöksenteossa, kun suunnitellaan henkilöstöön suunnattuja kehittämistoimenpiteitä. Kustannusten lisäksi laskennassa analysoidaan henkilöstön työpanoksen menetyksestä aiheutuvaa liiketoimintakapasiteetin menetystä. Laskenta soveltuu erityisen hyvin yrityksiin, joissa liikevaihto syntyy henkilöstön työpanoksesta. Henkilöstön vaikutuspiiriin kuuluvaksi liikevaihdoksi voidaan ajatella se osa, joka jäisi toteutumatta, mikäli henkilöstö olisi vuoden pois työstä. Tähän liikevaihtoon ei siis lasketa henkilöstön työpanoksesta riippumattomia liiketoiminnan muita tuottoja kuten sijoituksista tulevia tuloja. Laskentamallien tavoitteena on nostaa esille henkilöstön merkitys yrityksen taloudessa ja siten johdon päätöksenteossa. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta vaihtelee tyypillisesti % välillä. Suomessa ovat henkilöstökulut keskimäärin noin 16 % kaikista kuluista. Vaihtelu yritysten ja toimialojen välillä on suuri, sillä palvelualalla henkilöstökulut voivat olla jopa yli 50 % kaikista kuluista. Yleisesti on yrityksissä ja organisaatioissa henkilöstön liiketoimintavaikutusten seuranta vielä lapsen kengissä. Kun vaikutusten analysointi on puutteellista, ei johdolla ole riittävästi luotettavaa tietoa henkilöstön kehittämisinvestointien tekemiseen. Analysoinnin luotettavuuteen vaikuttavat kaksi asiaa; tarvittavien tietojen kerääminen organisaatiosta ja tietojen oikea analysointi liiketoimintalähtöisesti. Mikäli laskennassa tarvittavia tietoja ei ole saatavilla tai niiden hankkiminen on työlästä, on se selvä merkki siitä, että henkilöstötuottavuuden johtaminen vaatii kehittämistä. Liiketoimintavaikutusten laskenta on avaus sille, että johdossa nähdään henkilöstön ja liiketoiminnan väliset syy-seuraussuhteet. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen edellyttää, että johto ymmärtää miten suurista rahoista on kyse sekä kustannus- että kapasiteettimielessä. Toinen asia on mittareihin ja tuloksiin vaikuttaminen, joka on laskennan jälkeen seuraavana kiinnostuksen kohteena. Näitä kehittämisvaikutuksia arvioidaan laskennan osiossa, jossa analysoidaan työelämän laadun vaikutusta liiketoimintaan (liikevaihtoon ja käyttökatteeseen). Tarkastellaan esimerkkinä teollisuusyritystä, jossa on 370 työntekijää ja liikevaihto 100 M. Tuloslaskelmassa muuttuvat kulut ovat 62 % liikevaihdosta, henkilöstökulut 15 %, muut kiinteät kulut (kikut) 15 % ja tulos ennen poistoja ja veroja 8 %. Poissaolot ja vaihtuvuus ovat teollisuustoimialan keskitasoa. Yritys panostaa tehokkaasti oman toimintansa kehittämiseen 1 % kokonaistyöajasta, mikä osaltaan syö tehollista työaikaa tehdä liikevaihtoa. Tehokas oman toiminnan kehittäminen on kuitenkin investointi, joka tuottaa taloudellisia hyötyjä. Kehittämisen myötä työelämän laadussa aikaansaadaan 5 % parannus, jonka myötä sähläys ja turha työ vähenevät, tuoden tehollista työaikaa merkittävästi lisää. Parantunut työn sujuvuus ja rakenteellinen tehokkuus tuovat
4 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 4 liikevaihdoksi muutettua lisäkapasiteettia noin 6 M. Henkilöstön kokema parempi työelämän laatu vähentää poissaoloja sekä vaihtuvuutta, jotka lisäävät organisaation rakenteellista henkilöstökapasiteettia ja pienentävät henkilöstökustannuksia. Työelämän laadun parantuminen lisää tehollisen työajan osuutta teoreettisesta työhön käytettävissä olevasta ajasta. Kuva. Esimerkki henkilöstötuottavuuden vaikutuksesta liiketoimintaan. Esimerkkitapauksessa saadaan 19 % tulosparannus, eli 1.54 M parempi tulos (käyttökate). Oletuksena tässä esimerkissä on, että lisäkapasiteetille on markkinoilla kysyntää. Laskelma on siinä mielessä varmalla puolella, että parempi työn laatu vähentää myös muuttuvia kuluja, jota ei tässä ole huomioitu. Laskennassa ei ole myöskään huomioitu mahdollista työkyvyttömyysmaksuluokan vaikutusta, joka voi henkilöstön kehittämisen myötä pienentyä merkittävästi. Parantunut työnlaatu tuo myös tyytyväisempiä asiakkaita, jolla on tärkeä liikevaihtoa lisäävä vaikutus etenkin pitkällä aikavälillä. Sairauspoissaolojen liiketoimintavaikutusten laskenta Organisaation sairauspoissaolot kertovat sekä työpaikan työmotivaatiosta (sitoutumisesta) että henkilöstön jaksamisesta. Työmotivaatio on tärkeää siksi, että tutkimusten mukaan työntekijän näkemys omasta työkyvystä vaikuttaa eniten työstä pois jäämiseen. Työntekijä saa halutessaan sairauspoissolotodistuksen päätöksensä tueksi. Työmotivaatio syntyy normaalisti siitä, että työpaikalla on asiat kunnossa ja työ koetaan mielekkääksi. Taantuman aikana on merkkejä siitä, että henkilöstöä motivoi työhön pelko työpaikan pysyvyydestä, kun yhteiskunnassa irtisanotaan ja lomautetaan väkeä. Korkean motivaation työhön voi aikaansaada myös sitoutuminen ryhmään, jolloin ei haluta jättää muita työkavereita pulaan työpaikalla. Tätä esiintyy etenkin työpaikoissa, kuten hoitoalalla,
5 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 5 joissa kutsumus on merkittävä motivoiva tekijä. Korkean työmotivaation omaava sinnittelee työssä hieman huonommassakin kunnossa, mikä ei aina ole hyvä asia, sillä se voi johtaa pitempiaikaiseen poissaoloon ja työkyvyn menetykseen. Työhyvinvointiin vaikuttavat työpaikan ongelmat, kuten henkilöiden väliset konfliktit ja jatkuva korkea työstressi, jotka heikentävät jaksamista ja lisäävät sairauspoissaoloja. Henkilöiden välisissä konflikteissa on herkästi tunteet pelissä ja siksi ne keräävät huomiota moninkertaisesti muihin työasioihin nähden. Huomion kiinnittyminen muuhun kuin perustyöhön lisää stressiä hoitamattomista tai huonosti hoidetuista työtehtävistä. Negatiivinen kierre syö sekä tuottavuutta että henkilöstön jaksamista. Ongelmat jaksamisessa käyvät usein käsi kädessä matalan työmotivaation kanssa, jolloin sairauspoissaolot lisääntyvät molemmista syistä. Työyhteisöryhmissä esimies on pääsääntöisesti vastuussa työhyvinvoinnista, joten esimiehen pitää seurata työntekijöiden sairauspoissaoloja. Yleisesti suositellaan ns. varhaisen välittämisen mallia, jossa esimiehen ja alaisen keskustelun käynnistää sovittujen poissaolojen hälytysrajojen ylitys. Lyhyistä poissaoloista on Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksena keskustelu esimiehen kanssa, mikäli viikonlopun yhteyteen sijoittuvia poissaoloja on yli kolme jaksoa viimeisen neljän kuukauden ajalta. Pitkissä poissaoloissa käytetään usein hälytysrajana 30 päivän kumulatiivista kertymää. Varhainen välittäminen on tärkeää sekä työnantajalle että työntekijälle itselleen. Yleensä poissaolot kasautuvat tietyille henkilöille, joilla on alttius työkyvyn menetykseen. Kun poissaoloihin puututaan varhaisessa vaiheessa, voivat työntekijä ja esimies sopia toimenpiteistä työkyvyn ylläpitämiseksi. Kuva. Elinkeinoelämän Keskusliiton työaikatiedustelun mukaiset poissaolot 2008.
6 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 6 Sairauspoissaolojen laskentaa varten tarvitaan tunnuslukuja yrityksen liiketoiminnasta. Liikevaihto kertoo yrityksen toimintakapasiteetin euroissa. Laskennan peruslähtökohtana on, että yritys tekee liikevaihdon henkilöstön tehollisen työpanoksen avulla. Poissaolojen aiheuttamaa kapasiteetin menetystä voidaan karkeasti arvioida kun tiedetään LV/hlö tai LV/kokonaistyöaika. Kokonaistyöaika työntekijää kohti vaihtelee toimialoittain ja vuosittain, riippuen esimerkiksi arkipyhien sijoittumisesta. Melko yleisesti on käytetty lukua 1850 h/vuosi ja päivätyöaikana 7,5 tuntia. Teoreettinen vuosityöaika ja työpäivän pituus voidaan antaa laskentaan tarkemmin, mikäli se poikkeaa oleellisesti oletusarvoista. Henkilöstökulujen mukaan lasketaan työn keskimääräinen kustannus. Henkilöstökulut käsittävät palkat ja henkilöstösivukulut. Poissaolojen palkkakulumenetys saadaan kertomalla poissaolotunnit keskimääräisellä työtunnin kustannuksella. Menetys syntyy kun työntekijä aiheuttaa henkilöstökuluja, mutta ei ole tekemässä liikevaihtoa. Ensimmäisenä lähtötietoihin annetaan yrityksen toimiala sekä henkilöstömäärä edellisen tilivuoden alussa. Laskennassa on sisäänrakennettuna toimialojen tilastotietoja, joista laskenta ottaa oletusarvot henkilöstömäärän mukaan. Näin mahdollisimman tarkkaa laskentaa voi tehdä osin puutteellisilla lähtötiedoilla ja verrata oman yrityksen tilannetta toimialan keskiarvoon. Laskentaa voi tarkentaa sitä mukaan kun tietoja omasta organisaatiosta on enemmän käytettävissä. Eritellyt poissaolot lasketaan työpäivissä eli viikonloppuvapaita ei lasketa poissaolopäiviksi. Yrityksissä lasketaan poissaoloprosentti käyttäen työpäiviä, kun taas kuntapuolella poissaolopäivissä on mukana myös vapaapäivät. Tämä ero pitää ottaa huomioon kun tietoja syötetään. Laskennassa pitkät poissaolot ovat yli 10 päivän (1+9 päivää) mittaisia, jotka ovat oletuksen mukaan KELA korvattavia, eikä niistä ole työnantajalla palkanmaksuvelvoitetta. Usealla toimialaliitolla on työnantajan palkanmaksuvelvoite pitempi kuin 10 päivää, mikä tarkoittaa, että työnantaja maksaa joko osan tai koko palkan sovitun, esimerkiksi 30 päivän ajan. Näin ollen laskennassa käytettävä yli 10 päivän jälkeen tapahtuva palkanmaksuvelvoitteen poistuminen on kustannuslaskentamielessä varmalla puolella. Todellisuudessa yritykselle aiheutuvat kustannukset voivat olla merkittävästi suuremmat palkanmaksuvelvoitteen jatkuessa pitempään. Perustapauksessa lasketaan poissaolojen vaikutus 12 kuukauden jaksolle. Tarkemmassa laskennassa jakson pituuden voi valita tarkastelujakson alkupäivämäärä ja loppupäivämäärä. Laskennan perustiedoissa annetaan henkilöstömäärä jakson alussa. Liikevaihto ja henkilöstökulut ovat tarkastelujakson mukaiset. Tarkemmassa laskennassa arvioidaan henkilöstömäärä FTE (full time equivalent) mukaan eli keskimääräisten henkilöstövuosituntien mukaan. FTE laskentaa varten tarvitaan tieto siitä kuinka monta uutta työntekijää on otettu lisää ja kuinka monta on lähtenyt. Oletuksena on, että sekä uudet että lähteneet ovat työskennelleet puolella työpanoksella, esimerkiksi 12 kuukauden ajanjaksolla 6 kk. Mikäli uusia työntekijöitä on yhtä paljon kuin lähteneitä, niin FTE pysyy vakiona.
7 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 7 Laskenta 1: Poissaolojen palkkakustannukset ja vaikutus liiketoimintakapasiteettiin Koska henkilöstö tekee liikevaihdon tehollisella kokonaistyöpanoksella, voidaan olettaa, että poissaolot aiheuttavat liikevaihtovajetta, ellei sitä korvata. Laskennassa 1 tämä liikevaihdon vähentyminen tapahtuu ja poissaolevien työntekijöiden työpanosta ei korvata. Tällöin poissaoloista aiheutuu palkkakulumenetys sekä poissaolon aiheuttama liikevaihdon menetys, jolla on vaikutus tulokseen. Tulosmenetys lasketaan käyttökatteena eli tuloksena ennen veroja, poistoja, korkoja sekä muita satunnaiseriä (EBITDA). Laskennassa voi arvioida poissaolojen vähentymisen vaikutusta. Jos työntekijä onkin työssä, hän tekee oman osansa liikevaihtoon eikä palkkakulua menetetä. Tästä syntyy hyöty, joka voidaan esittää euroissa. Mikäli poissaolojen vähentymisen tuoma lisäkapasiteetti ei ole täysin hyödynnettävissä liikevaihdon tekemiseen, voidaan laskentaan antaa prosentuaalinen hyödynnettävä osa. Voihan olla, että osa lisäkapasiteetista kuluu esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, joka ei välittömästi tuo liikevaihtoa tai työntekijät tekevät korvaavaa työtä pienemmällä tehokkuudella. Laskenta 2: Kustannukset kapasiteettivajeen korvaamisesta Useassa yrityksessä ja organisaatiossa on poissaolevien työntekijöiden työpanos korvattava. Esimerkiksi yritys, jonka on lunastettava lupaukset liittyen sovittuihin toimituksiin tai organisaatio, jossa asiakkaat on hoidettava vaikka työntekijöitä on sairaana. Koska työpanos korvataan, ei synny liikevaihdon menetystä. Sen sijaan syntyy merkittäviä kustannuksia. Lyhyet poissaolot pystytään työyhteisössä korvaamaan vuorokautisena kahden tunnin ylityönä. Pitkät poissaolot sekä tapaturmien aiheuttamat poissaolot on korvattava sijaisilla tai ulkoisilla palveluilla, jolloin syntyy ns. sijaiskustannuksia. Lisäksi yritys menettää poissaolojen palkkakulut, koska palkka on maksettava, vaikka työntekijä ei ole tekemässä liikevaihtoa. Sijaiskustannukset lisäävät henkilöstökuluja. Näitä kuluja arvioidaan käyttämällä erityistä sijaistyökerrointa, joka kertoo kuinka moninkertainen kulu on palkkakuluihin suhteutettuna. Kerroin huomioi myös välillisiä kustannuksia, jotka syntyvät sijaisen hakemisesta, perehdyttämisestä sekä työn keskeytymisestä ja mahdollisesta resurssivarauksesta. Kerroin vaihtelee 2-5 välillä toimialasta ja yrityksestä riippuen. Mikäli työhön perehtynyt osaava sijainen saadaan helposti, voi käyttää kerrointa 2. Jos työn keskeytyminen aiheuttaa suuria laatukustannuksia tai sijaisen saaminen on haastavaa, on kerroin yli 4. Työelämän tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan oli eräässä tuotantoteollisuuden tutkimustapauksessa kerroin 4.4. Oletusarvona käytetään kerrointa 4 pitkien sairaspoissaolojen ja tapaturmien sijaistyö kustannusten laskentaan teollisuudessa ja muilla toimialoilla käytetään oletuksena kerrointa 3.
8 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 8 Vaihtuvuuden liiketoimintavaikutusten laskenta Vaihtuvuus aiheuttaa sekä kuluja että liiketoimintakapasiteetin menetystä. Negatiivisten vaikutusten lisäksi vaihtuvuudella on toki myös positiivisia vaikutuksia, sillä sen myötä organisaatio uudistuu. Vaihtuvuuden haitalliset vaikutukset tulevat esille kun hyviä osaajia lähtee liikaa ja uusien työntekijöiden työhön opastus ei onnistu halutulla tavalla, jolloin sekä tuottavuus että kapasiteetti laskevat. Jatkuvana vaihtuvuuden tavoitelukuna voitanee pitää kolmea prosenttia, jolloin vaihtuvuus on hyvin hallittavissa ja organisaatio uusiutuu sopivasti. Vaihtuvuuden liiketoiminnan vaikutusten arviointia varten tarvitaan uusien työsuhteiden ja päättyneiden työsuhteiden määrä. Vaihtuvuusprosentin laskennassa huomioidaan vain työsuhteet, joissa poistuneen työntekijän tilalle on otettu uusi työntekijä. Sillä, tuleeko uusi työntekijä samoihin tehtäviin, ei ole merkitystä laskennan kannalta. Vaihtuvuus aiheuttaa yleensä myös välillisiä kustannuksia, kun työtehtäviä joudutaan järjestelemään uudestaan, sillä harvoin uusi työntekijä on täsmällisesti samoilla ominaisuuksilla kuin lähtenyt. Töiden uusi organisointi ja uuden työntekijän työhön opastaminen vaativat työaikaa, mikä on pois tehollisesta työajasta. Työntekijän perehdyttämiseen käytetty aika ei siis tuo yritykseen liikevaihtoa, jolloin aiheutuu kapasiteetin menetystä. Laskennallisesti uusi työntekijä tekee työtä 50 % tehokkuudella verrattuna kokeneisiin työntekijöihin, kunnes hän on täysin opastettu ja kykenee samaan tehokkuuteen kuin kokenut työntekijä. Tässä laskennallisessa työn oppimisen ajassa on huomioitu se, että myös muiden työntekijöiden aikaa kuluu perehdyttämiseen ja työn opastukseen. Opastukseen tarvittavan ajan lisäksi arvioidaan uuden työntekijän hankintaaika, jolloin organisaatio toimii vajaalla kapasiteetilla. Kapasiteettivaje syntyy siis uuden työntekijän odotusajasta sekä uuden työntekijän vaatimasta työhön opastamiseen vaaditusta ajasta. Laskentaa varten tarvitaan keskimääräiset kulut, joita syntyy työsuhteiden päättämiseen ja uusien henkilöiden hakemiseen ja palkkaamiseen. Tarkemmassa laskennassa nämä keskimääräiset kulut voidaan syöttää yrityskohtaisesti. Kuluihin arvioidaan sekä käytettävä työaika että tarvittavat hankinnat.
9 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 9 Kuva. Työsuhteen päättämisen ja aloittamisen oletuskuluerittely. Työelämän laadun liiketoimintavaikutusten laskenta Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimusten mukaan kokonaistyöajasta noin 78,6 % on varsinaiseen työhön käytettyä aikaa. Teollisuusministeriön teettämän laatutoimintaa koskevan selvityksen mukaan yritysten tunnistetut laatukustannukset ovat keskimäärin noin 6 % liikevaihdosta. Tutkimus kohdistui yrityksissä tunnistettuihin laatukustannuksiin, jotka ovat osa kokonaislaatukustannuksista. Tutkimuksen mukaan suurin syy laatukustannuksiin on organisaatiossa esiintyvä sähläys ja turha työ. Työelämän laatu voidaan ymmärtää työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden yhteisvaikutuksena. Työyhteisöissä, joissa työt sujuvat hyvin, ovat myös edellytykset hyvälle työhyvinvoinnille. Pelkkä työhyvinvointi ei vielä kerro työyhteisön tuottavuudesta, mutta varmasti se luo edellytyksiä kehittää myös työn tuottavuutta. Kestin tutkimusten mukaan työelämän laadusta kertoo henkilöstön kokemat kehittämistarpeet asioista, jotka muodostavat tuottavan ja hyvän työyhteisön. Kestin tutkimusten mukaan henkilöstön kokemus työelämän laadusta korreloi tuottavuuden kanssa. Mitä enemmän henkilöstö kokee kehittämistarpeita, sitä enemmän on potentiaalia parantaa työyhteisön tuottavuutta.
10 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 10 Kuva. EK työaikatutkimus Työelämän laadun liiketoimintavaikutusten laskennassa määritetään henkilöstön keskimääräinen työajan käyttö. Ensin laskentaan kaikki tunnistettu ajankäyttö, josta saadaan työn tekemiseen käytettävissä oleva aika. Tämä aika jakaantuu teholliseen työhön ja muuhun työhön, jota ei ole sisällytetty EK työaikaseurantaan. Muu työaika arvioidaan PAF laatuluokituksen mukaisesta työajan käytöstä eli ennakoivista toimenpiteistä, arvioinneista ja tarkastamisesta, sisäisistä virheistä ja hukkatyöstä sekä ulkoisista virheistä aiheutuvasta työstä. Hukka työ, turha työ ja virheet aiheuttavat laatukustannuksia ja syövät organisaation kapasiteettia eniten. Muuhun kuin teholliseen työhön käytettyä työaikaa voidaan vähentää oman toiminnan kehittämisellä, joka niin ikään puuttuu Elinkeinoelämän keskusliiton työaikaselvityksestä. Muun työn määrä saadaan kertomalla työn tekemiseen käytettävä aika työelämän laadun prosentuaalisella luvulla (0 100 %). Esimerkiksi, jos henkilöstön tehty työaika on 80 % kokonaistyöajasta ja työelämän laadun koetaan olevan tasolla 70 %, niin tehollinen työaika on 56 % ja muu työaika vastaavasti 24 %. Periaatteet, joilla työelämän laadun liiketoimintavaikutukset lasketaan, on esitelty ja hyväksytty Työelämän Tutkimuspäivillä Tampereella Lähtötietoina tarvitaan henkilöstökapasiteetti sekä liiketoiminnan keskeisiä tuloskortteja tuloslaskelmasta. Laskenta hakee oletustiedot toimialan mukaan vastaavasti kuin poissaolojen laskennassa. Työelämän laadun kokemus annetaan asteikolla %. Oletuksena on, että työelämän laatua parannetaan prosentuaalisesti 5 %:ia vuodessa ja tarkastellaan miten se vaikuttaa liikevaihtoon ja tulokseen (EBITDA). Laskennassa oletetaan, että liikevaihto tehdään henkilöstön tehollisella työajalla.
11 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 11 Kestin tutkimukset osoittavat, että vaihtuvuus on pienempi työyhteisöissä, joissa työelämän laatu koetaan parempana. Tulokset myös osoittavat vahvasti, että uudet työntekijät opastetaan tuottavaan työhön nopeammin työyhteisöissä, joissa työelämän laatu on hyvä. Näiden perusteella oletetaan, että viiden prosentin parannus työelämän laadussa vähentää vaihtuvuutta (päättyneitä työsuhteita) sekä uusien työntekijöiden työnopastusaikaa viidellä prosentilla. Työelämän laadun kehittymisen vaikutusta tarkastellaan pitämällä henkilöstövahvuus samana kahdessa tarkastelutilanteessa (työaikajauma 1 ja 2). Koska henkilöstömäärä pysyy samana, on työaikajakaumassa 2 päättyviä työsuhteita 5 % vähemmän ja siten myös uusia työsuhteita 5 % vähemmän, silloin kun työelämän laatu on 5 % parempi.(kesti 2010) Paula Liukkosen tutkimusten mukaan organisaatio vaikuttaa vähintään kolmasosaan sairauspoissaoloista. Eli organisaatio voi omaa toimintaa kehittämällä vähentää merkittävästi sairauspoissaolojaan, etenkin jos ne ovat keskimääräistä korkeammat. Mcompetencen toteuttamissa TYKES kehittämishankkeissa on myös mitattu merkittäviä sairauspoissaolojen määrän vähentymisiä, mikä puoltaa Liukkosen tekemiä tutkimuksia. Laskentamallissa oletetaan, että työelämän laadun kehittäminen vähentää samassa suhteessa sairauspoissaoloja eli 5 % parannus aikaansaa 5 % alhaisemmat sairauspoissaolot. Työelämän laadun parantaminen vaatii oman toiminnan kehittämispanosta. Laskennassa oletetaan, että 0,5 % panostus kokonaistyöajasta pitää työelämän laadun samalla tasolla. Jotta työelämän laadussa tapahtuisi 5 % parannus, on organisaation panostettava oman toiminnan kehittämiseen enemmän. Kestin tutkimusten mukaan tehokkaalla kehittämisprosessilla ja hyödyntämällä IC-tekniikkaa, voidaan työelämän laatua parantaa seuraavan kuvaajan mukaisesti: Kuva. Tehollisen kehittämispanoksen vaikutus työelämän laatuun (Kesti 2010).
12 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 12 Työelämän laadun kehittämiseen käytetty työaika syö luonnollisesti tehollista työaikaa ja siten liikevaihtoa, mutta investointina maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Esimerkiksi 100 M liikevaihtoa tekevässä teollisuusyrityksessä voi tehokas oman toiminnan kehittäminen syödä liikevaihtoa noin euroa, mutta tuo lisää vuoden sisällä lisää liikevaihtoa euroa. Liikevaihto kasvaa, koska tehollinen työaika lisääntyy muun työn (mm. turha työ ja sähläys) vähentymisen myötä. Organisaation kehittäminen on investointi, jonka takaismaksua (vaikuttavuutta) tulisikin seurata huolellisesti. Mikäli oman toiminnan kehittämisen myötä ei synny kilpailuetua parantavia työelämäinnovaatioita, ei se ole tehokasta ja se tulee kirjata PAF laatuluokituksen mukaan muun työajan puolelle. Molemmissa tarkastelutilanteissa henkilöstövahvuus ja kulut pysyvät vakiona. Oletuksena on myös, että kiinteät kulut pysyvät tarkastelutilanteissa vakiona. Muuttuvat kulut ovat liiketoiminta-asteesta riippuvia, joten ne elävät liikevaihdon mukaan. Vaikutus käyttökatteeseen saadaan siis vähentämällä lisääntyneestä liikevaihdosta muuttuvat kulut. Koska tehokas henkilöstölähtöinen kehittäminen ei muuta organisaation kulurakennetta, mutta synnyttää lisäkapasiteettia, jolloin tuottavuus paranee. Lähteitä Andersson P. H., Hiltunen K., Villanen H. (2004). Laatutoiminta suomalaisissa yrityksissä, Toimittanut Sami Tuurna. KTM Rahoitetut tutkimukset, 7/2004. Antila, J., Auvinen E., Hakonen N., Lantola P., Marttila O., Meklin J., Pakarinen T. (2009) Taantuman pyörteistä työn imuun. Katsaus tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymiseen Suomessa. Tuottavuuden pyöreä pöytä, Sihteeristön katsaus, BS (1990). Guide to the Economics of Quality Part 2: Prevention, Appraisal and Failure Model. London: British Standards Institution. Ehdotuksia työurien pidentämiseksi, Työelämäryhmän loppuraportti, Fiz-Enz Jac (2000). The ROI of Human Capital: measuring the economic value of employee performance. Amacom, New York. Hakanen J. (2009). Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? Kohti laadukasta työelämää, Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja -organisaatiot osaamiskeskus, Työsuojelurahaston tilaama selvitys. Kesti M. (2010). Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen. Talentum. Helsinki.
13 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 13 Kesti M., Syväjärvi A., Stenvall J. (2010). Human capital scenario analysis for performance analysis and management, conference paper. Kesti Marko & Syväjärvi Antti. (2009). Tacit Signal E-HRM Method at Organization Performance Development. TIIM 2009 Conference Proceedings, TIIM09-92, Bangkok. Kesti Marko, Antti Syväjärvi & Jari Stenvall, Hiljaiset signaalit HRIS: yksi ratkaisu organisaation inhimillisen pääoman ja henkilöstötuottavuuden kehittämisessä. Hallinnon tutkimus 1, Kesti, M. and Syväjärvi, A. (2009b) Human Tacit Signals at Organization Performance Development, Industrial Management and Datasystems, accepted for publication 10/20/09. Koponen E. (2002). Taloudellinen analyysi ja suunnittelu, Euro-BUNT moduuli 4, tunnuslukuanalyysi. Liukkonen P. (2008). Henkilöstön arvon mittaaminen. Talentum. Helsinki. Losada M., Heaphy E. (2004). The role of positivity and connectivity in the performance of business teams: A nonlinear dynamics model. American Behavioral Science 2(1): Lucas E. (2003). Work and Sickness. Professional Manager, vol. 12, no. 4, July 2003, pp Malachowski D. (2005). Wasted Time At Work Costing Companies Billions, Salary.com Mäenniemi O. (2008). Työelämän laadun ja tuottavuuden suhteesta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 38/2008. Ramstad, E. (2009). Promoting performance and quality of working life simultaneously, International Journal of Productivity and Performance Management, Vol. 58 No. 5, Emerald Group Publishing Limited. Seuri M. & Suominen R. (2009). Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta. Tietosanoma, Helsinki. StatFin (2007). Tilastopalvelu Ågren S., Mayer-Pirttijärvi H., Aaltonen T. (2008). Henkilöstön kehittäminen yrityksissä, EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2008.
punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.
Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka
LisätiedotTyöhyvinvointi ja tuottavuus
Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
Lisätiedotpalveleva henkilöstöjohtamisen mittaristo?
Miten rakentaa johtoa palveleva henkilöstöjohtamisen mittaristo? Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com R&D Director, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat
LisätiedotTyöelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle
Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat
LisätiedotMiten työhyvinvointi muutetaan euroiksi?
Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi? Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy HTT, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010
Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja
LisätiedotMARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen
MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino
LisätiedotHenkilöstökulujen osuus kaikista kuluista voi olla jopa 50 % palveluliiketoiminnassa ja teollisuudessakin
Marko Kesti Marko Kestillä on pitkä kokemus kansainvälisestä teollisuudesta ja organisaatioiden kehittämisestä huipputuottavuusvalmentajana Mcompetencessa. Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsenenä Kesti on
LisätiedotTyöhyvinvointi tuottavuuden kestävä virtalähde
Työhyvinvointi tuottavuuden kestävä virtalähde Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P, University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717 8006 marko.kesti@ulapland.fi
LisätiedotTyöelämän laatu tuotantotekijänä. Turvallinen Suomi -seminaari Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja
Työelämän laatu tuotantotekijänä Turvallinen Suomi -seminaari 25.4.2018 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja Menestys piilee ihmisissä Olemme kumppanisi, kun haluat saada henkilöstössä piilevät
LisätiedotTyöelämän laadulla kilpailuetua, jota on vaikea kopioida kuinka henkilöstötuottavuusteoria toimii käytännössä?
Työelämän laadulla kilpailuetua, jota on vaikea kopioida kuinka henkilöstötuottavuusteoria toimii käytännössä? Ruka 9.11.2017 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja HUIPPUTULOKSET
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotMittarit kertovat ja eurot puhuvat
Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,
LisätiedotTyöelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle
Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717
LisätiedotSairauspoissaolojen vaikutusten laskenta
Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 1 Sairauspoissaolojen vaikutusten laskenta Marko Kesti 040 717 8006 marko.kesti@mcompetence.com Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 2 Sisältö Sairauspoissaolojen
LisätiedotTyöhyvinvointi - tuottavuuden kestävä virtalähde
Mistä virtaa työelämään? Työhyvinvointi - tuottavuuden kestävä virtalähde Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)
LisätiedotTyöhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä
Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä Titi Heikkilä Työhyvinvointipäällikkö Helsinki Suomi 100 johtamisseminaari 24.11.2017 Esityksen sisältö Lyhyt esittely Helsinki Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
LisätiedotJohtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting
Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership
LisätiedotTuottava esimies - simulaatiopeli
Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys
LisätiedotTuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan
Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Esimiestoiminta
LisätiedotTutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta
Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta mitä se on ja miten sitä johdetaan? Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotHenkilöstötuottavuus kuntaorganisaatioissa
Henkilöstötuottavuus kuntaorganisaatioissa Marko Kesti Dr., M.Sc. EVP, Mcompetence Oy Adjunct Professor HRM-P, University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) +358 40 717 8006
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotTUOTTAVUUDEN ARVIOINTI
TUOTTAVUUDEN ARVIOINTI Tämän raportin tarkoituksena on perehtyä tuottavuuteen ja sen arviointimenetelmiin alan tutkimusten ja kirjallisuuden avulla. Tuottavuuden arvioinnissa perehdytään syvällisemmin
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotPiilevät voimavarat tuottamaan
Piilevät voimavarat tuottamaan 17.11.2016 Metsähyvinvoinnin ajankohtaistapahtuma Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)
LisätiedotTyösuojelun taloudelliset vaikutukset
Työsuojelun taloudelliset vaikutukset Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, Teollisuusryhmä Teksti: Marko Kesti Työryhmä: Marko Kesti, Riitta Koskinen, Markku Tolvanen, Marjo Uusi-Pantti Taitto: Pulkka
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotTutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta
Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta mitä se on ja miten sitä johdetaan? Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)
LisätiedotTyöhyvinvointi yksilö - yritys verkostot
Työhyvinvointi yksilö - yritys verkostot Timo Makkonen Lappeenranta 18.1.2017 Hilkka Halla 29.9.2017 1 Sisältö Työhyvinvointi? Poissaolojen ja tuottamattoman työn hinta Mitä tehtävissä yrityksessä? Verkostot
LisätiedotTuottavuuden johtaminen yhteistyössä innovatiivisia tapoja esimiestyön tueksi
Tuottavuuden johtaminen yhteistyössä innovatiivisia tapoja esimiestyön tueksi Sari Suono Henkilöstöjohtaja A-Katsastus Group Oy 600 Minutes Human Resources 30.1.2013, Finlandia-talo, Helsinki 24.1.2013
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotTiedosta turvaa Muuttaako tieto toimintaa?
M A R K O K E S T I 2 8. 0 4. 2 0 1 7 Tiedosta turvaa Muuttaako tieto toimintaa? Työelämän laatu tuotantotekijänä Mitä työsuojelutoiminta on kokonaisuudessaan? Jatkuva seuranta ja parantaminen Turvallisuusjohtamisen
LisätiedotPaula Liukkonen. Henkilöstön arvon mittaa minen
Paula Liukkonen Henkilöstön arvon mittaa minen TALENTUM Helsinki 2008 Copyright 2008 Talentum Media Oy ja Paula Liukkonen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Timppa Airaksinen Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1320-9
LisätiedotFinancial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS
YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta
Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä
LisätiedotEnnakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin
Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017
LisätiedotTuottavuus, mitä se on ja miten se liittyy työhyvinvointiin?
Tuottavuus, mitä se on ja miten se liittyy työhyvinvointiin? Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/) 040
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on
LisätiedotTervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN. Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä
ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS Tervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä 24.10.2018 Mika Tenhunen Vaikuttavuutta kehittämiseen TIETO ORGANISAATION
LisätiedotDuunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin
Duunitalkoot Työterveyslaitoksen uusi internetpalvelu - kohti toimivaa ja tuloksellista vuoropuhelua työpaikoilla Tapio Lahti apulaisylilääkäri, projektipäällikkö Työterveyslaitos Työnteon mielekkyys pakkasella
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotYksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset
YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto
LisätiedotVantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ
Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotTehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen
Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin
LisätiedotMinna Mattila-Aalto Kehittämispäällikkö TTS Työtehoseura. Viher- ja ympäristörakentajat ry:n luentopäivät
Minna Mattila-Aalto Kehittämispäällikkö TTS Työtehoseura Viher- ja ympäristörakentajat ry:n luentopäivät 28.-29.11.2018 TTS Työtehoseura johtava suomalaisen työn kehittäjä Koulutusta ja tutkimusta Perustettu
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
LisätiedotHR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy
HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotMiksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat
LisätiedotVastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.
Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.2015 S-ryhmän rakenne * Marketkauppa S-RYHMÄN TOIMINNAN TARKOITUKSENA ON
LisätiedotRapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit
Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman
LisätiedotHenkilöstötunnusluvut FinFami järjestössä
Henkilöstötunnusluvut FinFami järjestössä 1 Sisällys 1. Mitä henkilöstötunnusluvut kertovat?... 3 2. Mistä henkilöstötunnuslukuja saa?... 3 3. Miksi henkilöstötunnuslukuja kannattaa seurata?... 3 4. Mitä
LisätiedotValtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari
Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön
LisätiedotTyöryhmä: Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Mitä siitä tiedetään?
Työryhmä: Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Mitä siitä Työryhmäkoordinaattorit: Juha Antila, työryhmän pj. ja Terttu Pakarinen Perjantai 5.11.2009 klo 09.00 11.30, Linna LS K110
LisätiedotUudista ja uudistu 2011
Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän
LisätiedotHenkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari
Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotTeknologiatellisuuden työkaarimalli
Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotLappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotPerhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille
Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä
LisätiedotPuolivuosikatsaus Toimitusjohtaja Timur Kärki Talousjohtaja Petteri Venola
Puolivuosikatsaus 1.1. 30.6. 2018 Toimitusjohtaja Timur Kärki Talousjohtaja Petteri Venola Agenda 1 H1:n kohokohdat 2 Taloudellinen katsaus 3 5 Goforen strategiasta 4 Ohjeistus LIIKEVAIHTO LIIKEVAIHDON
LisätiedotYRITYKSEN TUOTTAVUUS
YRITYKSEN TUOTTAVUUS Marko Kesti Dosentti, Dr., M.Sc. Apulaisprofessori, University of Lapland CEO, Playgain Oy EVP, Mcompetence Oy Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) +358 40 717 8006
LisätiedotEsimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista. Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi
Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi Tuottavuuden pyöreä pöytä: Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotTyöajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2016
Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2016 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2016 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2016 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen määriä. Tiedot
LisätiedotRekrytointikynnyksen madaltaminen. - Miten riskit vähenevät?
Rekrytointikynnyksen madaltaminen. - Miten riskit vähenevät? Patrik Tötterman FT, PsL Erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö OTE-hanke, virkamiesryhmä Kelan kuntoutusasiain neuvottelukunta Ei
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
..1 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Ahlsell Oy Best Friend Group Oy Dermoshop Oy Hytar Oy Machinery Oy Makita Oy Motonet Oy Onninen Oy Orbis Oy Penope Oy Würth
LisätiedotHarjoittelusta sanottua
Harjoittelun tavoite Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijan urasuunnitelmiin ja opiskelumotivaatioon.
LisätiedotTyöpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla
Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotTULOSROHMUT. Yrityksen kannattavuuden suojaaminen. Alma Talent Helsinki 2017
TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017 Alma Talent Oy
LisätiedotBack to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen
Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ Iris Schiewek ja Taru Reinikainen 30.10.2018 Yrityksen taustaa Yritys on pienellä paikkakunnalla sijaitseva tehdas. Yleisesti ottaen työsuhteet
LisätiedotViestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä
Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTuottavuutta asioita järkeistämällä - häiriöt toimihenkilötyössä. EK STTK tuottavuusryhmä EK YTN tuottavuusryhmä Työtehoseura Työterveyslaitos
Tuottavuutta asioita järkeistämällä - häiriöt toimihenkilötyössä EK STTK tuottavuusryhmä EK YTN tuottavuusryhmä Työtehoseura Työterveyslaitos Taustaa EK-STTK tuottavuustyöryhmän toimeksiannosta Toimihenkilötyön
LisätiedotTuottavuus, mitä se on ja miten se liittyy työhyvinvointiin!
Tuottavuus, mitä se on ja miten se liittyy työhyvinvointiin! Tuottavuus ja eurot työhyvinvoinnilla kilpailukykyä Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija
LisätiedotFlowIT virtaa IT-hankintoihin
FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus
LisätiedotSignalointi: autonromujen markkinat
Signalointi: autonromujen markkinat Mat-.414 Optimointiopin seminaari Klaus Mattila 1.0.008 1 Esityksen rakenne Johdanto Autonromujen markkinat: Akerlofin malli Kustannuksellinen signalointi: Spencen malli
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin
Henkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin 13.9.2017 Ossi Aura Tieteellinen johtaja, FT HPM Dashboard Oy johtajuus johtajuus johtajuus johtajuus Alustuksen sisältöä 2019... 202x... Henkilöstötuottavuus
LisätiedotESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti
LisätiedotTIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA
TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto
Lisätiedot30M * 300+ *Ennuste. Perustettu. Ihmistä. Liikevaihto. Onnistunutta projektia. Ruban d Honneur 2011 EUROPEAN BUSINESS AWARDS
VINCIT 2007 Perustettu 250 Ihmistä 18 13,5 9 30M * 300+ 4,5 Liikevaihto Onnistunutta projektia 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Workforce 2015 Game Changer HUMAN CAPITAL MEDIA (HCM) Best
LisätiedotKuntamarkkinat Työhyvinvoinnin uudet tuulet Niilo Hakonen & Taija Hämäläinen
Kuntamarkkinat 13.9.2018 Työhyvinvoinnin uudet tuulet Niilo Hakonen & Taija Hämäläinen Ei tullut takkia, ei liiviä, ei hanskoja vaan tuluskukkaro Mutta työhyvinvoinnissa on edetty toisin: Työhyvinvointi
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
Lisätiedot