Kuuden Koon Malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1
Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki p. 075 324 51 Teksti Ritva Paavonheimo Lapsen turvaksi -hankkeen ohjausryhmä: Juha Hassila, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Elisabeth Kajander, Folkhälsan Laura Loikkanen, Liikenneturva Anne Lounamaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jaana Markkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kristiina Myllyrinne, Suomen Punainen Risti Heidi Peltonen, Opetushallitus Marie Rautava, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mirka Råback, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Seppo Soine-Rajanummi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut Lapsen turvaksi hanketta. Graafikko Tarja Petrell Kannen kuva Delany Brendan, Comma Finland Miktor 2009 2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lapsen silmin Jokaisella lapsella on oikeus elinympäristöön, jossa hän voi liikkua ja leikkiä turvallisesti. Tapaturmien ehkäisy on tärkeä osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lasten terveyden ja turvallisuuden kehittämiseksi. Kuuden Koon Malli on kehitetty Lapsen turvaksi -hankkeessa, joka edistää lasten tapaturmien ehkäisyä päiväkodeissa, kouluissa sekä kuntien ja järjestöjen lapsi- ja perhetoiminnassa. Malli korostaa lapsen osallisuutta tapaturmien ehkäisyssä. Lasten havainnot antavat aikuisille tärkeää tietoa siitä, miten lapsi kokee ympäristönsä. Kuuden Koon Malli antaa eväitä siihen, miten lapset voivat aktiivisesti osallistua tapaturmien ehkäisyyn. Lapsen turvaksi -hanke toteutettiin vuosina 2007 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Folkhälsanin, Liikenneturvan, Opetushallituksen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Suomen Punaisen Ristin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille arvokkaasta asiantuntija-avusta. Marie Rautava Ohjelmajohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto 3
4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Mikä on Kuuden Koon Malli? Kuuden Koon Malli on tarkoitettu tapaturmien ehkäisyyn päiväkodeissa ja kouluissa. Kuusi Koota eli Kartoita, Korjaa, Kirjaa, Kouluta, Kasvata ja Kannusta muodostavat yhdessä kokonaisuuden, johon kuuluu säännöllisesti tehtäviä, ennaltaehkäiseviä ja turvallisuutta lisääviä tekoja. Tapaturmien ehkäisy on tehokkainta silloin, kun se on suunnitelmallista ja osa jokapäiväistä toimintaa. Tapaturmat aiheuttavat eriasteisia terveyshaittoja ja vammautumisia alkaen pienistä haavoista ja mustelmista aina vakavimpiin seuraamuksiin saakka. Päiväkoti ja koulu ovat lapsen ja nuoren arkisia kasvuympäristöjä, joissa tehtävä tapaturmien ehkäisytyö on erityisen tärkeää. Lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa ja kehittyä turvallisissa ympäristöissä. Päiväkodilla ja koululla on myös vastuu ja erinomaiset mahdollisuudet antaa lapsille monipuolista turvallisuuskasvatusta. Lapsuuden ja nuoruuden aikana omaksutaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka vaikuttavat koko loppuelämän turvallisuuskäyttäytymiseen. Tapaturmat eivät ole sattumanvaraisia tai kohtalonomaisia onnettomuuksia, vaan ehkäistävissä ja kontrolloitavissa olevia tapahtumasarjoja. Tapaturmien ehkäisy on koko yhteisön asia. Siihen osallistuu päiväkodin tai koulun johto, henkilöstö, oppilashuoltoryhmä, vanhemmat ja lapset. Tärkeitä tahoja ovat myös päiväkodin tai koulun tiloista ja kunnossapidosta sekä resursseista vastaavat. Terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä lasten tarpeet on huomioitu ja lapset voivat myös itse osallistua ympäristönsä kehittämiseen. Turvallisuusmyönteinen toimintakulttuuri on osallistavaa ja lisää yhteisöllisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia. Kuuden Koon Malli perustuu hyviksi todettuihin toimintatapoihin, tutkimustietoon ja lainsäädäntöön. Malli sisältää konkreettisia ehdotuksia, miten tapaturmia voidaan ehkäistä ja vähentää. Tarkoituksena on, että mallista saa vaivattomasti kokonaiskuvan siitä, mitä tapaturmien torjuntaan päiväkodissa ja koulussa kuuluu. Lisätiedon hakemiseen annetaan lukuisia osoitteita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 5
Kartoita säännöllisesti vaaranpaikat ja riskit. Arvosta lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Kartoitukset ovat turvallisuuden edistämisen ja tapaturmien ehkäisyn perustyötä. Niiden avulla saadaan tietoa ympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Samalla, kun kartoitetaan vaaraa aiheuttavia tekijöitä ja olosuhteita, arvioidaan riskejä. Nämä yhdessä auttavat päättämään ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä. Kartoita rakennus ja sen eri tilat piha lähiympäristö toiminta matkat Esimerkkejä kartoitettavista paikoista ja asioista keinut ja kiipeilytelineet ja niiden alustat aitojen ja porttien korkeus ja kunto valaistus kulkuväylät ja niiden liukkaus pihan liikennejärjestelyt ja lähiympäristön liikenne paloturvallisuus ja poistumistiet suojavälineet liikunnassa koneiden ja laitteiden turvallisuus ja käyttö erilaiset toimintakäytännöt ja toimintakulttuuri toimintavalmiudet ja koulutustarpeet Kartoitusta varten on olemassa valmiita lomakkeita, mutta sellaisen voi laatia myös toimipaikkakohtaisesti. Kartoituksia tehdään säännöllisesti. Kokonaiskartoitusten lisäksi tehdään pienempiä kartoituksia riskialttiissa kohteissa. Hyvä tapa on tehdä vuosi- ja kuukausisuunnitelma ja kirjata kartoitusten ajankohdat yhteiseen toimintakalenteriin. Kartoitusten toteutumisesta vastaa nimetty henkilö, esimerkiksi työpaikan tai organisaation turvallisuusvastaava. Turvallisuutta edistävään toimintakulttuuriin kuuluu myös päivittäinen arkinen havainnointi. Paloviranomaiset, kunnossapitovastaavat ja työsuojeluorganisaatio tekevät omat tarkastuksensa. Kouluissa työolotarkastuksia suositellaan tehtäväksi kolmen vuoden välein. Yhteistyö ja tiedonkulku eri osapuolten kesken ovat välttämättömiä turvallisuuden arvioinnissa. Turvallisuus- ja vaaranpaikkakartoituksissa havaituista vaaroista ja puutteista tiedotetaan tilanteen mukaan kunnossapitovastaaville, esimiehille, henkilökunnalle, lapsille ja vanhemmille, ja ne huomioidaan turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa. Turvallinen ympäristö on koko yhteisön asia. Siksi kartoituksiin ja ympäristön havainnointiin osallistuu sovitulla tavalla koko henkilökunta. Myös lasten asiantuntemusta heidän omasta ympäristöstään on tärkeää kuulla. Aikuiset eivät aina huomioi samoja asioita kuin lapset. Yhteiset kartoitukset, kuten turvallisuuskävelyt, ovat osa turvallisuuskasvatusta. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto
KORJAA puutteet ja riskitekijät fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä. Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö muokataan sellaisiksi, että ne ehkäisevät tapaturmia ja luovat turvallisuutta. Kartoittamalla ja havainnoimalla ympäristöä puutteisiin ja riskitekijöihin vaikutetaan jo ennalta. Vaaraa aiheuttaviin paikkoihin ja tilanteisiin puututaan välittömästi. Fyysinen ympäristö Fyysisen ympäristön korjaukset ja muutokset tulee tehdä kohtuullisessa ajassa. Sitä varten rakennetaan toimiva järjestelmä tiedottamista, toimenpiteitä ja niiden toteutumisen seurantaa ja yhteistyötä varten korjaus-, muutostyö- ja huoltotoimenpiteistä vastaavien kanssa. Vastuuhenkilö työyksikössä ottaa vastaan korjausilmoitukset ja välittää korjauspyynnöt eteenpäin sekä seuraa korjausten ja niihin liittyvien suunnitelmien toteutumista. Työyksikölle tulee antaa arvio korjaus- tai muutostyön toteutumisen kestosta. Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä on suuri merkitys yhteisön kokemalle turvallisuudelle. Turvallinen sosiaalinen ympäristö edistää myönteistä ja toiset huomioivaa käyttäytymistä ja ehkäisee tapaturmia. Sosiaalinen ympäristö muodostuu muun muassa vuorovaikutussuhteista yhteisistä toimintatavoista yhteisössä vallitsevasta ilmapiiristä ja luottamuksesta erilaisista säännöistä, normeista ja sopimuksista. Sosiaalista ympäristöä tuetaan lisäämällä yhteisöllisyyttä, keskinäistä arvostusta ja toisista huolehtimista. Kiusaaminen on riskitekijä yksilöiden ja koko yhteisön hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Siksi kiusaamisen estämisen pitää olla tehokasta ja siihen puuttumisen nopeaa. Tarvitaan korjauspyynnöistä, korjausten seurannasta sekä huolto- ja kunnossapidosta vastaavat henkilöt ja riittävät resurssit malli korjauksiin liittyvästä tiedonkulusta valvontasuunnitelma koneista, välineistä ja laitteista huolto- ja kunnossapitosuunnitelma, myös piha-alueesta ja siellä olevista leikkivälineistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 7
KIRJAA tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Hyödynnä karttuva tieto. Päivitä tapaturmien ehkäisyyn liittyvät suunnitelmat. Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen on osa suunnitelmallista tapaturmien torjuntaa. Kirjaamista ei ole syytä tehdä pelkästään korvaus- ja vastuuasioiden vuoksi, vaan hyödyntää siitä karttuvaa tietoa monipuolisesti tapaturmien ehkäisyssä. Kirjaamisen voi tehdä joko sähköisesti tai paperilomakkeille. Kirjaamisen avulla tarkkaillaan missä, milloin ja minkälaisia tapaturmia tapahtuu ja mitkä tekijät niitä aiheuttavat osoitetaan korjaus-, muutos- ja kunnostustarpeet osoitetaan tapaturmien määrän muutokset, jolloin se toimii laatumittarina. Tallennettua tietoa hyödynnetään tapaturmien ehkäisyssä käymällä läpi seuraavia asioita: minkälainen tapaturma tapahtui miten tapaturma tapahtui mihin aikaan tapaturma tapahtui mitkä asiat vaikuttivat tapaturman tapahtumiseen miten estetään tilannetta toistumasta miltä yksikön tapaturmatilanne näyttää miten korjaavat toimenpiteet vaikuttavat. Pelastussuunnitelma tehdään henkilö- ja paloturvallisuudelle sekä ympäristölle aiheutuvan vaaran varalta tai onnettomuuden aiheuttamien vakavien vahinkojen varalta. Pelastussuunnitelmaa laajemmin turvallisuus huomioidaan turvallisuussuunnitelmassa. Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma pidetään ajan tasalla säännöllisin päivityksin. Kattavaan turvallisuussuunnitelmaan kootaan pelastussuunnitelman lisäksi riski-, uhka- ja turvallisuuskartoitukset ja arviot mahdollisista vaaroista, myös ulkoalueiden turvallisuuteen kohdistuvista vaaroista tiedotussuunnitelma häiriötilanteita varten kriisisuunnitelma traumaattisiin tilanteisiin varautumiseksi henkilökunnan pelastus- ja ensiapukoulutussuunnitelma vastuuhenkilöt ja työnjako. Yhteiset toimintakäytännöt ovat tärkeitä, koska niiden avulla kaikki tietävät kuinka erilaisissa tilanteissa toimitaan turvallisuutta edistäen. Niiden avulla ehkäistään ennalta vaaratilanteita sekä luodaan turvallisuutta edistävää arkista toimintakulttuuria. Kaikkien tiedossa olevat toimintakäytännöt ovat hyödyksi myös erityistilanteissa. Yhteisiä toimintakäytäntöjä tarvitaan retkillä, poikkeus- ja uhkatilanteissa, tapaturmissa tai lapsen katoamistilanteessa. Helposti saatavilla olevat kirjalliset ohjeet auttavat yhteisten toimintakäytäntöjen rakentamisessa. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto
KOULUTA henkilökunta, erityisesti turvallisuus- ja ensiapuvastaavat. Muista säännöllinen kertaus ja välitä oppimaasi muille. Turvallisuutta koskevia suunnitelmia ja ohjeita käsitellään säännöllisesti työpaikalla. Työpaikalla on myös oltava riittävä määrä ensiaputaitoisia henkilöitä. Työnantajan on järjestettävä tarvittava ensiapu- ja muu turvallisuuteen kuuluva koulutus. Koulutukseen kuuluu ensiapu ja elvytys vaarojen tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja niiden poistaminen turva- ja sammutusvälineiden käyttö uhka- ja riskitilanteiden ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen. Paikallisten pelastusviranomaisten johdolla järjestetään pelastamis- ja poistumisharjoituksia ja -koulutusta. Omatoimisista poistumisharjoituksista kannattaa tehdä säännöllisiä. Joka syksy uuden lapsi-ikäluokan aloittaessa harjoitellaan rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikalle meneminen. Johto huolehtii siitä, että koulutusta tarjotaan ja kaikki osallistuvat siihen vuorollaan. Hyvä tapa on pitää päivitettävää tiedostoa henkilöstön saamasta koulutuksesta ja lisäkoulutustarpeesta. Myös uudet työntekijät ja sijaiset perehdytetään yhteisiin turvallisuuskäytäntöihin. Säännöllisellä koulutuksella lisätään tietoa, osaamista ja oma-aloitteisuutta tapaturmien ennaltaehkäisyssä edistetään turvallisuusmyönteisiä asenteita lisätään yhteisön turvallisuustietoisuutta pidetään yllä ensiapuvalmiuksia ja toimintavalmiutta yllättävissä tilanteissa. Tapaturmien ehkäisyyn paneutuva ja osaava henkilökunta on myönteinen malli lapsille ja vanhemmille ja lisää heidän luottamustaan päiväkodin tai koulun toiminnan turvallisuuteen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 9
Kasvata turvallisuuteen ja toimi esimerkkinä. Tapaturmien ehkäisy ei ole vain kieltoja. Kasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisesti lapsille opetetaan turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja. Turvallinen käyttäytyminen ja tapaturmien ehkäisy liittyvät luontevasti opetus- ja kasvatustilanteisiin ja muuhun toimintaan. Tapaturmien ehkäisy ei ole vain kieltoja. Lapselle liikkuminen ja tutkiminen ovat tärkeää ja luontaista toimintaa. Liikkumista pitää kannustaa ja mahdollistaa, mutta samalla suojella ja opastaa lasta sekä rakentaa turvallinen ympäristö. Aikuiset toimivat lapsille esimerkkeinä. Malli turvallisista toimintatavoista välittyy lapsille myös aikuisen asenteissa. Lapset siirtävät oppimiaan asioita edelleen koteihin. Lapsia ohjataan ja opetetaan esimerkiksi seuraavissa asioissa toiminta leikkikentällä, pihalla, retkillä ja välitunneilla turvalliset kädentaitojen työskentelytavat suojavälineiden käyttäminen ja liikuntavammojen ehkäisy kiusaamisen ehkäisy toisista huolehtiminen ja auttaminen yhteisten sääntöjen merkitys omalle ja toisten turvallisuudelle vaaranpaikkojen havainnointi (ks. Turvallisuuskävely kohdassa Kirjaa) liikkuminen liikenteessä iänmukaiset ensiaputaidot toiminta hätätilanteessa, avun kutsuminen ja hätänumeroon soittaminen. Turvallisuuskasvatusta on myös erilaisten valmiuksien lisääminen, kuten taito ratkaista ristiriitatilanteita ja ongelmia, vuorovaikutustaidot ja kyky kieltäytyä. Valmiudet lisäävät vastuunottoa, toimintakykyä sekä luottamusta selviytyä erilaisissa tilanteissa. Yhteinen turvallisuuskasvatus kotien kanssa vahvistaa turvallisen käyttäytymisen ja toiminnan oppimista. Yhteisistä suuntalinjoista on tärkeää keskustella ja sopia vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa. Esimerkkejä yhteisistä kasvatustavoitteista ovat pyöräilykypärän käyttö, sääntöjen noudattaminen, muiden huomioiminen ja koskemattomuuden kunnioitus. Vanhempainilloissa voidaan käsitellä edellä mainittujen teemojen lisäksi liikenneturvallisuutta ja -kasvatusta, asuinympäristön turvallisuutta, kiusaamista ja unen merkitystä tapaturma-alttiuteen. Lasten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet ympäristöä koskevissa asioissa vahvistaa heidän itseluottamustaan ja yhteisöllisyyttään. Yhteisöllisyys, sitoutuminen ja osallistuminen päätöksentekoon lisäävät yleistä turvallisuutta ja vähentävät riskikäyttäytymistä. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kannusta huomioimaan turvallisuus osana arkea. Turvallisuuden edistäminen ja tapaturmien ehkäisy on laaja-alaista toimintaa: kasvatusta, ympäristön ja tuotteiden suunnittelemista, rakentamista ja muokkaamista, sääntöjä ja säädöksiä. Parhaimmat tulokset saadaan, kun menetelmiä yhdistetään. Oleellista on, että turvallisuuden edistäminen ja tapaturmien ehkäisy muodostuu jokapäiväiseksi käytännöksi, jonka jokainen yhteisön jäsen kokee tärkeäksi. Turvallisen toimintakulttuurin luomisessa päiväkodin tai koulun johdolla on tärkeä merkitys. Tapaturmien ehkäisyssä on keskeistä turvallisuudelle myönteisen asenneilmapiirin luominen ja kannustaminen. Kannustamalla viestimme, että turvallisuus on tärkeää ja välitämme toistemme hyvinvoinnista. Kiitä! Rohkaise! Pidä kiinni toimintaohjeista ja suunnitelmista! Opasta! Tee yhteistyötä! Välitä toisista! Pidä huolta toimintavalmiuksistasi! Käytännön vinkkejä ja lisätietoa turvallisuuskasvatuksen ja tapaturmien ehkäisyn tueksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto 11
Turvallisuuskävely lasten kanssa Turvallisuuskävelyn tarkoituksena on kartoittaa vaaranpaikkoja ja -tilanteita sekä arvioida riskejä. Turvallisuuskävelyllä kierretään tuttu ympäristö, jota katsotaan uusin silmin tehden havaintoja turvallisuutta vaarantavista asioista. Turvallisuuskävely tuottaa tietoa turvallisuuden suunnitteluun ja tähtää parempaan turvallisuuteen. Turvallisuuskävely on ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla pyritään torjumaan onnettomuuksia, tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. Se on myös väline, joka lisää turvallisuustietoisuutta ja yhteistä vastuuta. Lasten osallistuminen turvallisuuskävelyyn ikätasonsa mukaan 3 4-vuotiaasta alkaen, on konkreettista turvallisuuskasvatusta. Lapsi saa kokemuksellisesti tietoja ja taitoja ja sisäistää turvallisen toiminnan ja käyttäytymisen periaatteita. Lapsen arvostaminen ympäristönsä asiantuntijana, näkemysten kuuleminen ja osallistaminen vahvistavat lapsen itseluottamusta ja yhteisöön kuulumista. Samalla aikuiset saavat tilaisuuden tarkastella ympäristöä lapsen näkökulmasta. Tässä on yksi malli tehdä lasten kanssa turvallisuuskävely. Se on tarkoitettu sovellettavaksi paikallisten tarpeiden ja lasten iän mukaan. Turvallisuuskävelyn voi toteuttaa monella eri tavalla: tarkoin valmiiksi suunniteltuna tai vapaamuotoisemmin. Vähän isommat lapset voivat tehdä sen löytöretkimäisesti keskenäänkin, valokuvata kohteita ja raportoida tuloksensa muille. Tärkeää on tekemisen ilo! 1. Ennakkovalmistelut Nimetään vastuuhenkilö Vastuuhenkilö vastaa koko prosessista ja kokoaa suunnittelutyöryhmän. Asetetaan tavoitteet Tavoitteet ja painopisteet voivat liittyä esimerkiksi riskikartoitukseen, turvallisuuskasvatukseen, ennaltaehkäisyyn kannustamiseen, tietoihin, taitoihin, asenteisiin. Päätetään osallistujat Muodostetaan erilaisia ryhmiä tai kaikki osallistuvat. Suunnitellaan reitti ja kohteet Valitaan kierrettävä reitti ja kohteet tavoitteiden ja painopisteiden perusteella. Määritetään aikataulu Sovitaan turvallisuuskävelyn päivämäärästä, käytettävästä ajasta ja jälkikäsittelystä. Jaetaan tehtävät Esimerkiksi vetäjä/t, kirjaaminen, valokuvaus. Tiedotetaan turvallisuuskävelystä koko henkilökunnalle, lapsille ja kodeille, motivoidaan osallistujia. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto
2. Turvallisuuskävelyllä Kokoonnutaan lähtöpaikkaan Kaikki paikalle ajoissa, sopiva vaatetus. Informoidaan ja kannustetaan Käydään vielä lyhyesti läpi turvallisuuskävelyn tavoitteet ja kulku ja innostetaan kaikkia osallistumaan. Kierretään reitti ja kohteet suunnitelman mukaan Avoimuus muutoksille! Painotetaan lasten näkökulmia Lasten huomiot vaaranpaikoista ovat keskeisiä, lapset voivat valokuvata havaitsemiaan kohteita. Annetaan turvallisuuskasvatusta Jokaisessa kohteessa pysähdytään ja keskustellaan. Kuullaan kaikki ajatukset ja kehittämisehdotukset Kaikkien ajatukset ovat tärkeitä, turvallisuuskävely voi olla myös aivoriihi, minkä tuottamia ajatuksia työstetään jatkossa. Kirjataan huomiot Kirjuri kirjaa osallistujien huomiot, joista tehdään yhteenveto. 3. Jälkeenpäin Kokoonnutaan yhteen Kerrataan turvallisuuskävelyn herättämiä ajatuksia ja tuloksia sekä katsellaan otetut valokuvat. Päivitetään suunnitelmat Tehdään turvallisuus/pelastussuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Huolehditaan korjauksista Tehdään/ilmoitetaan tarvittavat korjaus- ja muutostyöt turvallisuuden parantamiseksi. Tiedotetaan tuloksista johdolle. Ehkäistään tapaturmia ja edistetään turvallisuutta säännöllisesti Sisällytetään turvallisuuskävely vuosiohjelmaan. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 13
Huomioita ja muistiinpanoja 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Mannerheimin Lastensuojeluliitto 15
16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto