RYHMÄTOIMINNAN PERUSTEET

Samankaltaiset tiedostot
VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka

RYHMÄOHJAUKSEN HAASTEET JA ONNISTUMISET TUULA LEINO TERVEYDENHOITAJA, SHLM

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

Normeista sopiminen Ryhmäläisten kesken vuorovaikutus on lisääntynyt. Me-henki on muodostunut. Ryhmäläiset viihtyvät, ja tavoite välillä unohtuu.

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät amok, Raija Erkkilä

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Ryhmän ohjaamisesta. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Setlementti Louhela ry

Vertaisryhmän ohjaamisesta. Vertaisohjaajakoulutus Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen , 5.10 ja Historiaa

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Turun Kaupunkilähetys ry

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

Monimuotoinen perhevalmennus

PariAsiaa luentosarjan teemat

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Vieraasta Veljeksi - oppimisryhmät

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Jalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Ihmisten kokoisia vapaaehtoistehtäviä -opinnäytetyö

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset kesäkuuta 2009 Humap Oy,

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

PariAsiaa luentosarjan teemat

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

ymmärtää, mistä syntyy hyvinvoiva klubi osata vaikuttaa tekijöihin, joiden avulla klubin hyvinvointi lisääntyy

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Työyhteisö. Viisas vastaus. Työyhteisöllisyys

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Toiminnan arvoperiaatteet

Pienmarkkinat Teema 1 JÄRJESTÖT toimivat monimuotoisena älykkäänä VERKOSTONA kumppaneiden kanssa POHJOIS-SAVOSSA

Transkriptio:

RYHMÄTOIMINNAN PERUSTEET

Ryhmätoiminnan perusteet Miten muuttolinnut löytävät etelään? Ota suunta auringosta Älä töni kaveria Pysy porukassa - Kaarina Mönkkönen 2

Ryhmämuotoisen vertaistoiminnan keskeiset merkitykset: 1) Yhteisöllisyys Itse valittu yhteen tuleminen niiden ihmisten kanssa, jotka tuntuvat olevan samaa heimoa Sosiaalisen verkoston supistumisen ja yhteisön kaipuuta 2) Ystävyys Omaa elämäntilannetta ymmärtävien ihmisten löytyminen ja mahdollisuus ystävystymiseen 3

Ryhmämuotoisen vertaistoiminnan keskeiset merkitykset: 3) Kokemusten jakaminen ja vaihto Itse koetun luovuttaminen toisten käyttöön tapahtuma, jossa vastaanottajat ovat kertomuksen aktiivisia osallistujia omien kokemustensa kautta 4

Ryhmämuotoisen vertaistoiminnan keskeiset merkitykset: 4) Identiteetin selkiytyminen ja vahvistuminen Luoda ryhmäläisten kertomusten kautta mallitarinoita / toimintamalleja, joiden kautta oma identiteetti selkiytyy ja vahvistuu 5

Ryhmämuotoisen vertaistoiminnan keskeiset merkitykset: 5) Voimaantuminen Ryhmäläisten tilanteen tukeminen, muuttuminen tai vahvistuminen Ryhmän avulla omien voimien ja voimavarojen löytyminen 6

Ryhmämuotoisen vertaistoiminnan keskeiset merkitykset: 6) Kansalaistoiminta Sellaisten toimintatapojen löytyminen, jotka sopivat omaan elämäntilanteeseen, jotka kiinnostavat ja joissa haluaa olla mukana 7) Yhdessä asioihin vaikuttaminen Tiedon jakaminen ja vaihto palveluista, tuista, arkea helpottavista ratkaisuista 7

Ryhmän kehitysvaiheet Aloitusvaihe Kuherteluvaihe ME-vaihe Kuohuntavaihe Normienluomisvaihe Yhteistoimintavaihe Luopumisvaihe 8

Hyvin toimiva ryhmä 1) Ryhmäytyminen Tutustutaan hyvin heti alussa ja luodaan turvallinen ilmapiiri 2) Ryhmätoiminnan pelisäännöt Jäsenillä selkeä kaikkien hyväksymä käsitys toiminnasta ja tavoitteista 3) Luottamus Avoin vuorovaikutus 9

Hyvin toimiva ryhmä 4) Ryhmän rajoista ja rakenteista kiinni pitäminen 5) Kaikkien toiveiden ja odotusten kuunteleminen Voimavarojen tutkiminen ja lisääminen 6) Erilaisuuden huomioiminen Jokainen ryhmä on erilainen ja jokainen ryhmätilanne on erilainen 10

Hyvin toimiva ryhmä 7) Vastuu ryhmässä Jokaisella jäsenellä, ei missään nimessä vain ohjaajalla Jäsenten voimavarojen hyödyntäminen 11

Ryhmädynamiikka Kertoo jäsenten välisistä keskinäisistä suhteista, rooleista, ryhmän teemasta sekä tilasta jossa ryhmä kulloinkin on Tuo esille ryhmän näkyvät ja näkymättömät asenteet, käyttäytymismallit ja tunteet 12

Ryhmädynamiikkaan vaikuttaminen Ohjaajan aktiivisuus Kuunteleminen Ryhmän tilan seuraaminen Teeman tutkiminen Rehellisyys Tilanteen ymmärtäminen tässä ja nyt 13

Ryhmätoiminnan pelisäännöt 1.OSALLISTUMINEN Aina vapaaehtoista Ryhmäläisen oma kiinnostus ja motivaatio Itsestään, kokemuksistaan ja toiveistaan voi kertoa juuri sen verran kuin haluaa Kaikilla on ryhmässä sananvapaus toisia arvostaen Tarpeista lähtevä, osallistumista tukeva toiminta Hauskuus ja huumori Nauretaan yhdessä, mutta ei kenenkään kustannuksella 14

Ryhmätoiminnan pelisäännöt 2. TASA-ARVO JA KUNNIOITUS Ryhmässä arvostetaan ryhmäläisten erilaisuutta ja yksityisyyttä Myös hiljaiset ja puhumattomat jäsenet huomioidaan joka kerta Keskinäinen luottamuksellisuus Muodostuu yhteinen kieli Toisten ajatuksia kuuntelemalla oppii Omia kokemuksia ei tule verrata muiden kokemuksiin Ryhmässä puhutaan vain omasta puolesta Omien ja toisten ajatusten kunnioittaminen 15

Ryhmätoiminnan pelisäännöt 3. VASTUU Jokainen jäsen on vastuussa omasta itsestään ja omasta toiminnastaan Oma sitoutuminen ryhmään ja aktiivinen toiminta ryhmän kehittymisen eteen Vastuuta osoitetaan kunnioittamalla ryhmän sääntöjä ja tasavertaisuutta Toisten ryhmäläisten huomioiminen 16

Ryhmätoiminnan pelisäännöt 3. VASTUU Ryhmänohjaaja vastaa ryhmän sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta Vastuu ryhmän toimivuudesta Aikataulutus Ryhmän luotsaaminen eteenpäin vastuuntuntoisesti ja yhteistoiminnallisesti Säännöt helpottavat työskentelyä Ryhmänohjaajan roolissakin tärkeää kuunnella omia voimavaroja Vastuun jako ryhmässä mahdollisuuksien mukaan Ryhmänohjaaja ei ryhdy sellaiseksi asiantuntijaksi, johon hänellä ei ole koulutusta 17

Ryhmätoiminnan pelisäännöt 4. RYHMÄN TUKI JA KANNUSTUS Ryhmän muodostuessa toteutuu vastavuoroisuuden periaate Kun ryhmälle antaa niin siltä myös saa Kaikkien kykyjen, tietojen, taitojen ja kokemusten huomioiminen ryhmässä Jokainen ryhmäläinen toimii omien voimavarojensa mukaan Annetaan kannustuksena kiitosta ja positiivista palautetta Keskusteluissa huomion kiinnittäminen mahdollisiin ratkaisuihin Rakentava kritiikki ja palaute 18

Ryhmätoiminnan pelisäännöt 5. VAITIOLOVELVOLLISUUS Koskee ryhmänohjaajia ja ryhmäläisiä Ryhmän ulkopuolisille voi kertoa mitä itse on ryhmässä oppinut ja kokenut, ei mitä joku toinen on sanonut tai tehnyt Luottamus siihen, että ryhmän asioita ei käsitellä ryhmän, tukisuhteen, koulutusten tai työnohjausten ulkopuolella 19

Ryhmätapaamisen kolme osaa 1) Virittäytyminen eli paikalle asettuminen Ajatusten ja mielen siirtyminen ryhmään Tuttuuden verryttely Usein yksinkertaisesti lyhyet kuulumiset Voi käyttää myös toiminnallisia tapoja 20

Ryhmätapaamisen kolme osaa 2) Teeman käsittely tai sovittu yhteinen tekeminen Suurin osa tapaamisajasta Vertaistukiryhmässä yhteinen aika käytetään usein ajankohtaisten kokemusten vaihtoon ilman ennalta suunniteltua ohjelmaa 21

Ryhmätapaamisen kolme osaa 3) Tapaamisen sulkeminen Lopuksi on hyvä käydä pieni kierros, jossa jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi Lyhyt arvio kokoontumisesta Yksinkertaisimmillaan yhdellä sanalla kuvattu olotilan ilmaus Seuraavan tapaamisen sopiminen 22

Ryhmän vastarintailmiö Ryhmän pako perustehtävästä Auttaa toimintaa kehittymään Merkki kiinnostuksesta Vastarintaa herää aina ryhmässä Aina jokin merkitys 23

Ryhmän vastarintailmiö Vastarinnan ilmenemismuotoja: Passiivisuus, hiljaisuus Puheenaiheen muuttaminen Kritiikki, tyytymättömyys Vitsailu, ilveily Poissaolot ja pois jäänti ryhmästä Ryhmän rajojen rikkominen: myöhästely, kesken poistuminen jne. Yksi jäsen valtaa tilan: vuolas puhe jne. 24

Ryhmän vastarintailmiö Mikä synnyttää vastarintaa? Epäselvä tai riittämätön motivaatio Vuorovaikutus uhkaa itsenäisyyttämme ja aiheuttaa vierauden ja turvattomuuden tunnetta Meillä on luontainen pyrkimys säilyttää minän eheys ja sitä ylläpitävät rakenteet Vastarinta saattaa kuulua luonteeseemme 25

Ryhmän vastarintailmiö Tapa, jolla ryhmänohjaaja vastarinnan kohtaa vaikuttaa ryhmän ilmapiiriin ja tuloksellisuuteen Tulee kohdata hyvässä yhteishengessä Huomiotta jätetty vastarinta pysäyttää ryhmän kehityksen ja lamaa toimintaa 26

Ryhmän vastarintailmiö Vastarinnan kohtaaminen Pysähdytään tarkastelemaan mistä on kyse Ei kiirehditä vaikeiden asioiden käsittelyssä, annetaan aikaa ja tilaa Pyydetään ryhmäläisiä jakamaan tunteitaan ja kokemuksiaan Tarkentavat kysymykset: Ymmärsinkö oikein tai Tarkoititko että Ohjaajan rehellisyys tilannetta kohtaan luo turvallisuutta Otetaan vastarinnan ilmeneminen avoimesti puheeksi: minulla on ohjaajana tunne että 27

Arviointi ja toiminnan kehittäminen Arvioiva työote Kaikesta kerätään jatkuvasti tietoa, jota käytetään hyväksi raportoinnissa, valintojen tekemisessä jne. Oppiva ote arviointiin Arviointi ei lopu tulosten julkistamiseen, vaan käytetään päätöksenteon pohjana Ryhmätoimintaakin tulee voida arvioida osana kokonaisuutta Säännöllisyys 28

Ryhmätoiminnan arviointi Miksi arvioida ryhmätoimintaa? Arviointi osallistaa ja valtaistaa Tuo mielekkyyttä toimintaan Käytetään resursseja Ryhmänohjaajat toimivat kasvoina ulospäin Auttaa keskittymään olennaiseen 29

Ryhmätoiminnan arviointi Varmistuminen: toiminta vastaa tarpeita Kehittymisen tuki Yhteistyön sujuminen ja edistäminen Mahdollisuus jäsennetysti esittää asioita itselle ja ulkopuoliselle Kyse arvioinnista, ei arvostelusta Tehostaa voimavarojen käyttöä Arviointi on vuorovaikutteista 30

Ryhmätoiminnan arviointi Ryhmän jäsenten arviointi Lomake sisältää 16 monivalintakysymystä ja 4 avointa kysymystä Monivalintakysymysten aiheet Ryhmän toimintaedellytykset Sitoutuminen Ryhmädynamiikka ja vuorovaikutus Osallistuminen ja ilmapiiri Avointen kysymysten aiheet Mikä mielekästä ja palkitsevaa ryhmän toiminnassa Missä olisi parantamisen varaa Omat toiveet ryhmän toimintaan liittyen Muita mietteitä, ruusut ja risut 31

Ryhmätoiminnan arviointi Ryhmänohjaajien itsearviointi Lomake sisältää 13 monivalintakysymystä ja 10 avointa kysymystä Monivalintakysymysten aiheet Toimintaedellytykset Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus yhdistyksen kanssa Tuki ohjaajalle Avointen kysymysten aiheet Onnistuminen Kehittyminen 32

Toimintatietojen dokumentointi ja yhdistyksen säännöt toiminnan tukena Toimintasuunnitelmat ryhmän toiminnan mukaisesti Toimintakertomukset (tammikuu) Ryhmätoiminnan seurantalomake (1krt/kk) Vapaaehtoistoiminnan sopimus ja seurantalomake (1 krt/kk) Hyvinvointisuunnitelma Ryhmätoiminnan arviointilomake (1-2 krt/v) Säännöt, arvot ja toiminnan linjaukset 33