Näkökulmia seuratoiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen Seuratuki työnohjauspäivät, Jyväskylä 28.10.2011 Pasi, FT, Dosentti Turun yliopisto Elinikäisen Oppimisen ja Koulutuksen Tutkimuskeskus (CELE) Esityksen Esityksen sisältö sisältö Seuratoiminnan pilarit Ihmiset seurassa ja miten seuratoiminta mielletään Seura sosiaalisena organisaationa Seuran toimivuuden ulottuvuudet Elinkaari seuratoiminnassa Näkökulmia osallistumisen selittämiseen Ammattimaistuminen ja seuratoiminta Havaintoja seuratukihankkeesta 2009-2011 1
ammattilainen Insiderit Regulaarit Turistit Muukalaiset Unruh; 2
Miten seura mielletään? Palvelulaitos Tuotantolaitos Valintamyymälä Me Heinilän malli Heinilän malli LIIKUNTASEURA SOSIAALISENA ORGANISAATIONA J Ä S E N J Ä R J E S T Ö SISÄINEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ S I T E E T N Y K Y H E T K I MENNEISYYS Toimintaperinne AATTEELLINEN PERUSTA OSALLISTUJAT OHJELMA VOIMAVARAT HALLINTO Pitkän aikavälin Kehitystavoitteet TULEVAISUUS ULKOINEN YMPÄRISTÖ Poliittinen Kulttuurinen Väestöllinen Elinkeinollinen Ekologinen Liikunnallinen Taloudellinen Viestinnällinen 3
Seuran toimivuuden ulottuvuudet II III Toimintajärjestelmän sujuvuus Sisäinen ilmapiiri I Resurssien hankintakyky Seura I IV Tavoitteiden toteutuminen V Yleinen aktiivisuustaso VI Jatkuvuus YMPÄRISTÖ -Taloudellinen - Poliittinen -Kulttuurinen -Ekologinen -Väestöllinen -Liikunnallinen -Viestinnällinen L A J I K U L T T U U R I LIIKUNTASEURA -Ideologia - Osallistujat -Ohjelma -Voimavarat -Hallinto Seurakulttuuri TOIMINTAPOTENTIAALI TOIMIVUUS -Resurssien hankintakyky - Sisäinen ilmapiiri - Toimintajärjestelmän sujuvuus - Tavoitteen toteutuminen -Yleinen aktiivisuustaso - Jatkuvuus 4
(ks. 1994) JÄRJESTÄYTYNEEN TOIMINNAN ERILAISET LOGIIKAT JULKIS- HALLINTO VAPAAEHTOISUUS MARKKINAT & Heikkala 1998 5
Seurojen muutoskehitys summamuuttujien avulla tarkasteltuna 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Taantunut E nnallaan Kehittynyt 30 % 20 % 10 % 0 % MUUTOSK EHIT YS T oim ija t Resurssit H a llin to Ilm a p iiri 2009 Pintataso: artefaktit Kulttuurin tasot Toinen taso: säännöt ja normit Kolmas taso: arvot ja arvostukset Neljäs taso: perusoletukset ja uskomukset ks. 2000 6
Seuratoiminnan kiinnittymispintojen merkitysrakenteet Liikunta Tietty laji Seura Paikallisuus Artefaktit Ideologia Humaanit aspektit Vanhemmuus Normit ja säännöt Arvot ja arvostukset Perusolettamukset 2000 Ammattimaistuminen Ammattimaistuminen organisaation prosessina Jatkumo tavoitteettomasta ja epäjohdonmukaisesta puuhastelusta hiottuun ammattijälkeen Amatörismi oli alun perin rakkaudella tehtyä. Virkamiesmäinen otteella taas viitataan johonkin aivan muuhun. 7
Ammattimaistuminen ja seuran toimivuuden näkökulma Resurssien hankintakyky +/-? Toimintajärjestelmän sujuvuus + Sisäinen ilmapiiri +/-? Tavoitteiden toteutuminen + Yleinen aktiivisuustaso + Jatkuvuus -? Palkallisen kynnyskohdat Seuran hallituksen ja palkallisen suhde Palkallisen ja vapaaehtoisten kohtaaminen 8
Rekrytointi Aika Työntekijä Miten vastaa laadittuja kriteereitä? Työajan rajaukset ja joustavuus Työnantaja/ esimies Millaiset kriteerit laaditaan? Valinnassa onnistuminen Miten aikaa palkatun tukemiseen? Säännöllinen - satunnainen Paikka/sijainti Työolosuhteet Missä vuorovaikutus? Resurssit Asenne/sitoutuminen Tietotaito, osaaminen Päävastuu resurssien käytöstä Aktiivinen passiivinen Lyhytjänteinen pitkäjänteinen Kehityshalu roolissaan Tietovaranto Kyky soveltaa Päävastuu resurssien hankinnasta Aktiivinen passiivinen Lyhytjänteinen pitkäjänteinen Kehityshalu roolissaan Tekninen tietotaito Ihmissuhdeosaaminen Tehokkuus ja laatu Tehokkuustaso, laadun pysyvyys Kriteerit ja vaatimustaso Vastuu Valta Vastuiden selkeys Sopimuksellinen vastuu Yhteisöllinen vastuu Vallan selkeys Vallankäyttötavat Vastuiden selkeys Juridinen vastuu Sosiaalinen vastuu Normatiivinen valta Epävirallinen valta Vallankäyttötavat Insiderit Tukeminen, mentorointi, kannustus, arvostus Regulaarit Potentiaalin ja valmiuden tunnistaminen, arvostus, kouluttaminen, linkittäminen muihin Turistit Muukalaiset Kohtaaminen, perusinfo, linkittäminen muihin, imago, markkinointi, kulttuurin avaaminen, mahdollisuuden tarjoaminen, rekrytointi 9
Muutamia havaintoja seuratukihankkeesta 2009-2011 Palkattujen aikaansaannokset heidän itsensä arvioimina 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ei vaikuttanut juurikaan Vaikuttanut vain vähän Jonkin verran Paljon Erittäin paljon 30 % 20 % 10 % 0 % Noin 6 kk (n=159) Noin 9 kk (n=173) Noin 13 kk (n=167) Noin 20 kk (n=153) 10
Seura kehittynyt myönteiseen suuntaan kahden vuoden aikana Johto (n=102) Palkatut (n=146) Seura-aktiivit (n=454) Valmentajat (n=395) Ytkumppanit (n=177) Täysin samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä Aikuisliikkujat (n=276) Vanhemmat (n=415) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Onnistumisen edellytyksiä (f) Henkilörekrytointi/oikea henkilö Innostus/motivaatio Vuorovaikutus/yhteistyö seuran sisällä Tahto kehittää/muutoshalukkuus Hallituksen toiminta Sitoutuneisuus Selkeä toimenkuva Suunnitelmallisuus Tiedotus Hyvät tilat/olosuhteet Seurahenki Yhteistyökyky Pitkäjänteisyys Sparraus/tuki kolmannelta osapuolelta Yhteinen näkemys Selkeä visio/strategia Arviointi/kriittisyys Jatkuvuus Avovastauksia 0 10 20 30 11
Epäonnistumisen riskitekijöitä (f) Kommunikaation/yhteistyön puute Seura-aktiivien puute Työnkuvan laajuus/työn määrä Hallituksen toiminta Kehityshaluttom./muutosvastari Tilojen puute/toimintaympäristö Kohtuuttomat odotukset Suunnittelemattomuus Henkilökemia Sitoutumattomuus Henkilövalinta Työkalujen/resurssien puute Ei tukea seurajohdolta Motivaation puute Työntekijän vaihtuminen Tukijakson lyhyys Epävarmuus 0 5 10 15 20 Johtopäätöksiä Palkallinen on seuratyölle suuri mahdollisuus, mutta koskee vain osaa seuroista Alustavien tulosten perusteella palkallisen vaikutus seuroihin näyttää lupaavalta Seurojen valmiutta työnantajuuteen pitää kehittää Näyttää siltä, että myönteisessä kehitysvaiheessa tukea saavat seurat saavat parhaiten aikaan tuloksia Valmiiksi kehityshalukkaat ja riittävää osaamista omaavat seurat saavat parhaiten aikaan tuloksia Asiaa pitää kehittää maltilla kansalaistoiminnan perusluonnetta kunnioittaen 12
Seura Seura olemme olemme ME ME Viestinnällinen haaste Kollektiivisten ja yksilöllisten merkityskehysten sopusointu (esim. kilpaurheilun logiikka vs. me) Seuran identiteetti, seuran design: Kaikki palaset ovat sopusoinnussa keskenään ja luovat osiaan suuremman kokonaisuuden Sopimuksellisuus vs. yhteisöllisyys Ihmisillä yhteisöllisyyden tarve, kiva tehdä asioita yhdessä myönteisessä hengessä. Tämä rakentamiseen kannattaa satsata. Yhteinen kieli, yhteiset signaalit, yhteiset tarinat, yhteiset merkitykset Uusien tulijoiden vastaanotto; hovimestari Ilmapiirin aktiivinen rakentaminen (myönteisyys kielteisyys) Henkilökemiat, konfliktit; rintamalinjat, mädät omenat Minun tulevaisuuden ihanneseurani Rikastavan yhteisöllisyyden sävyttävä alueellinen tai paikallinen voimapesä, jolla oma tukikohtansa Kokoaa yhteen eri sukupolvia Liikunta on ytimessä, mutta muillekin taitajille on roolinsa Nuoret varhain muihinkin tehtäviin kuin liikkujiksi Kiinteät ja toimivat verkostot lähiyhteisöihin (kuntaan, kouluihin, yrityksiin); avoimuus suhteessa ympäristöön Mahdollisuus eri tasoiseen harrastamiseen ja tavoitteelliseen tekemiseen Hyödynnetään korkeatasoista osaamista (esim. vierailevia valmentajia tai videovalmentajia ) Ammattilainen/sia kansalaistoimijoiden tukena Yhteisö tukee osallistujien arkielämän hyvinvointia ja elämänhallintaa Seuralla oma design, joka svengaa Jatkuvuudesta ja sisäisestä ilmapiiristä huolehditaan tietoisesti 13
Lopuksi Seuroilla tärkeä liikuntakulttuurinen ja yhteiskunnallinen tehtävä, jota tulevaisuus ei poista Tärkeää huolehtia siitä, että julkisen sektorin ja bisnessektorin puristuksessa myös kansalaistoiminnalle jätetään elintilaa ja toimintaedellytyksistä huolehditaan Seuratoimintaan suhtaudutaan laajasti myötämielisesti, mutta tukiverkosto ei toimi seurojen kehittämisen suunnassa kovinkaan ponnekkaasti Kiitokset mielenkiinnosta! Email: pasi.koski@utu.fi 14