JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua

Transkriptio

1 JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA Auttaja lähellä sinua

2 Järjestötoiminta luo kansakuntaa Järjestöjen merkitystä voi arvioida - arvojen - osallisuuden - sosiaalisen pääoman kautta - hyvän hallinnon kautta

3 1770: Aurora-seura perustettiin Turussa: kaunokirjallisuus ja kansalliset kysymykset 1838: ensimmäinen vapaapalokunta Turkuun. Ote säännöistä: att närma klasseme till hvarandra, samt skingra det misstroende som råder emellan dem. 1866: ensimmäinen työväen sivistysyhdistys 1870-luku: osuustoiminta 1877: Suomen Punainen Risti (alun perin Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairaitten sotilasten hoitamista varten) 1884: ensimmäinen työväenyhdistys Helsinkiin (perustajana Julius von Wright, wrightiläinen työväenliike) 1885: ensimmäinen ammattiyhdistys: Helsingin kirjanpainajat 1894: ensimmäinen ammattiliitto: Suomen Kirjaltajaliitto 1899: ensimmäinen työväenopisto Tampereelle 1899: Marttaliitto (Alkup. Siwistystä Kodeille)

4 Historiaa 1700 luvulla hyvin sivistyspainotteista 1800 luvun loppupuolella järjestötoiminnan kasvu Kansalaissodan vaikutus jakoi järjestötoimintaa Sodan jälkeinen kausi kansalaistoiminnan kultakausi 1980 elämäntapa, ympäristökysymykset vapaaehtoisuus ja hyvinvointi luku vähemmän formaalista

5 Arvot yhteisenä perustana Poliittisesta jakautumisesta jakaa yhteisiä - Välittämisen - Univeraalisuuden korostaminen; sosiaalinen investointi - Oikeudenmukaisuuden - Yhteisvastuun ja yhteisöllisyyden arvoja - Vaikeassa asemassa olevien tukeminen Kansanvallan ja demokratian keskeisiä arvoja

6 Haasteet Ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden periaatteet kyseenalaistetaan Yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden yhteensovittaminen Uudet tulijat ovat vaarassa marginalisoitua ja/tai gettoutua Universaalisuuden periaate kyseenalaistetaan; ajatus erilaisten ja erituloisten yhtäläisestä kohtelusta ei tyydytä kaikkia

7 Osallisuus Järjestöjen yhteinen jäsenmäärä on 15 miljoonaa! 8% ihmisitä kuuluu useampaan kuin 5 järjestöön Osallisuus on oman sekä yhteisön hyvinvoinnin ja kuulluksi tulemisen vahvistamista Tieto ja kokemus on päätöksentekijöiden saatavilla Paikallisuus alueellisuus - valtakunnallisuus

8 Haasteet Suomessa 2010 luvulle asti hyvin formaali järjestötoiminta; vapaat kansalaisliikkeet tekevät vasta tuloaan Keiden ääntä oikeasti kuuluu? Miten kansainvälisyys ja globaali osallisuus toteutuvat Jatkuuko nykyinen työnjako julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä Miten järjestötoiminnan autonomisuus tulee toteutumaan?

9 Sosiaalinen pääoma Järjestöjen keskeinen osa toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, joka vahvistaa sosiaalista pääomaa Sosiaalinen pääoma on kasvava menestystekijä Normit, luottamus, vuorovaikutus ja yhteensovittaminen Hyvinvointivaltion kokemus on sosiaalisen pääoman kokemusta

10 Luottamuksen paino Tulevaisuudessa(kin) tarvitaan kykyä ja taitoa etsiä yhteisiä ratkaisuja Keskinäisen riippuvuuden tunnistaminen on entistä tärkeämpää järjestöjen kesken ja suhteessa muihin Suomalaisilla on edelleen valtava luottamus järjestöjen toimintaan

11 Haasteet Yhteisöllisyyden vahvistaminen järjestöjen kautta Järjestöjen autonomisuus ja sen kunnioitus Luottamus nousee entistä tärkeämmäksi ja vaikeammaksi: sanoista tekoihin Järjestötoiminta kiinni ihmisten elämään Asiat haastavat ja kutsuvat ihmisiä - ei rakenteet

12 Hyvä hallinto Järjestöt mukana lainsäädännön, toimeenpanon ja vaikutusten arvioinnissa Parhaimmillaan järjestöt edustavat jäsenistön ja vapaaehtoisten omistajuutta Demokratia päätöksenteossa, toimeenpanossa ja henkilöstövalinnoissa Suomalaiset järjestöissä hyvä hallinto- ei korruptiota

13 Haasteet Onko kumppanuus aitoa? Ovatko järjestöt mukana ajoissa? Arvioidaanko päätöksenteon sosiaaliset vaikutukset? Järjestöjen oma tilivelvollisuus: vaikuttavuus, kenelle olemme tilivelvollisia ensisijaisesti?