TALKOOTUUTTI: HETKY LEHDEN HISTORIAA
TEEMAT: ONNISTUIKO HETKY TAVOITTAMAAN AIKAMME TÄRKEÄT TEEMAT? 1971 1980 Helsingin tietojenkäsittely yhdistys perustetaan 2.9.1971. Yhdistykselle lehti perustetaan noin kymmenen vuotta myöhemmin. Hetkyn ensimmäinen kerho, AKVA perustetaan. 1980 luku ATK ala kasvaa, kaupallisen ATK koulutuksen suuri kasvu veloittaa Hetkyn maksullisen koulutuksen osanottamääriä. ITU toimistoautomaatiokerho perustetaan 1982. Hetkyn oma jäsentiedote alkaa ilmestyä. Jäseniä noin 6000. 1980 luvun puolivälissä panostetaan toimistotyöautomaati oon mikrojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Vuonna 1985 perustetaan Hetkyn opiskelikerho. koulutus ankohtaistapahtumiin kuten yritysvierailuihin. Järjestösihteerin työ muuttuu kokoaikaiseksi vuonna 1991. Hetkyn Tietosanomat alkaa ilmestyä neljä kertaa vuodessa vuonna 1992. Vuonna 1994 lehdessä käsitellään ammattietiikkaa ammatillisia hyveitä. 1995 on tarkoitus kehittää yhdistyksen sisäistä ulkoista viestintää. Lehden ilme muuttuu. Etiikan käsittely tkuu lehdessä 2/1995 Pekka Himasen haastattelulla. 1995 lehdessä pieni juttu presidentti Martti Ahtisaaren omista nettisivuista Bill Clintonin malliin. Vuonna 1995 General Electric joutuu irrottautumaan Internetistä viikoksi saadakseen tietoturvansa kuntoon hakkereiden varalta. Vuonna 1996 lehden 25 vuotis pääkirjoituksessa 1986 lehdessä pohditaan atusta ATK ammatin olemuksesta palveluammattina. Tietosuo asiat nousevat esiin 1988 alussa Suomeen perustetaan tietosuovaltuutetun virka. 23.11.1987 Hetky vastaa an haasteeseen perustamalla Tietoturvakerhon. Hetkyyn palkataan osa aikainen järjestösiheeri. TAOPPI kerho perustetaan 1988 tietokoneavusteisen opetuksen parissa painiville ihmisille. Kevään 1989 numero on tietosuon erikoisnumero. AKVA kerho julkaisee 1989 oman kymmenvuotishistoriikin. 1990 luku Uusi vuosikymmen uudet toimintamuodot, Hetky muuttaa toimintatapoan. Hetkyn tietosanomat toimii jäsentiedotuslehtenä. Lehti toimii tiedotuskanavana jäsenten suuntaan ennen sähköpostiaikaa. 1991 aletaan panostaa maksuttomiin jäsenien mietitään onko mikään muuttunut 25 vuoden aikana. 1996 pohditaan lasten Internetin välistä suhdetta tutustutaan lapsen kanssa Louvren
WebMuseumiin Disneyn kotisivuihin. Tetris vie kuitenkin voiton kiinnostavuudessa. 1990 luvun puolivälissä Hetky järjestää koko perheen tapahtumia. Hetkyn lyhyt historiikki on lehdessä 4/1996. Samassa lehdessä kirjoitetaan Tietoturvakerhon 8 vuotis taipaleesta sekä Hetkyn 25 vuodesta. 1990 luvun lopulla Internetin käyttö yleistyy. Taloustutkimus tekee alkuvuodesta 1997 parikymmpiset miehet ei ole enää suurin Internetin käyttäjäryhmä, kotikäyttäjien määrä kasvaa. Myös koulut rupeavat verkottumaan. Joulukuussa 1997 perustetaan IT Ladies Network, nykyinen ICS Ladies. Lenita Airisto on paikalla puhumassa. Elinikäisestä oppimisesta keskustellaan 1990 luvun lopun lehdissä. Vuosien 1999 2009 Hetky lehtien teemat taulukkona.
VUOSITUHANNEN VAIHTEESSA Viime vuosituhannen viimeinen Hetky keskittyi tulevaisuuden tarkasteluun odottaessaan kaikkia it alan ammattilaisia kutkuttavaa uudenvuoden yötä 2000. Onperän Matti kyselee heti alkuunsa: Pitääkö tulevaisuus nähdä entistä parempana? Kysymys on edelleen entistä ankohtaisempi, nyt voi jopa kysyä: Voiko tulevaisuutta nähdä entistä parempana? Ja heti perään: Mitä on entistä parempi? Edellisen laman jälkeen aina tähän lamaan asti parempi on nähty saman kuin entistä enemmän, entistä nopeammin, entistä useammin. Nyt kysytään jo hyvän elämän edellytyksiä, sen sian Onperän Matti kyseli samaa asiaa ylä keskiluokkaisten, OECD ikäkoherttien aritmetiikalla kasvavien eläkerahastojen sijoitussalkkujen johtajien suunnalta.. Matti pohtii hyvin syvällisesti uskonnon, vallan mielen merkitystä elämässä tulevaisuudessa. Mielen aspekte vastaavat kulloinkin niitä ilmentävät instituutiot tai yhtä hyvin elinympäristöt, Arvojen viisarit näkyvät myös pimeässä kuvastavat pientä otosta Matin viisaista atuksista eväistä tulevalle vuosituhannelle. Markku Wilenius puolestaan tarkastelee tietoyhteiskuntaa suurta lupausta: Teknologia ei itsessään ole muuta kuin kulttuurimme yksi ilmenemismuoto tähän kulttuuriseen kehitykseen sisältyy paljon muutakin. Wilenius pohtii ensi vuosituhannen visioita toteaa, että suurin lupaus on yhteiskunta, jossa kulttuurin luonnon massiivinen riistäminen lopetetaan teollisuusyhteiskunnan katkera perintö saadaan kuitatuksi. Se on yhteiskunta, missä ihmisten kuluttamat palvelut muuttuvat yhä aineettomammiksi, jossa informaatio lostuu tiedoksi edelleen viisaudeksi, jossa tietoteknologia toimii demokratian järkevän päätöksenteon välikappaleena. Se on teknologia, joka sallii ihmisten välisen vuorovaikutuksen paikasta riippumatta. Se on myös yhteiskunta, jossa ihmiset on vapautettu likaisista töistä työ käsittää myös muun kuin palkkatyön. Mistähän Markun yhteiskunnassa ihmiset saavat toimeentulonsa, sitä hän ei nimittäin pohdi lainkaan. Hän esittää myös toisenlaisen yhteiskunnan, dystopian (kauhu kuvan), jossa teknologia on vallannut isännän roolin globaali talousjärjestelmä tuottaa kasvavassa määrin sellaisia reuna alueita, jotka eivät pysy kehityksen tahdissa ovat tuomittu sosiaaliseen kurimukseen. Tämän dystopian toteutumista kiihdyttää luonnonvarojen häikäilemätön liikakäyttö, jota seuraa ilmastonmuutosten makean veden saannin niukkenemisen myötä kasvavia sosiaalisia ongelmia. Tuntuu siltä, että aina nämä dystopiat ovat lähempänä kehityksen suuntaa kuin utopiat (toivetilat, unelmat). Mutta kuitenkin: Tulevaisuus on aina aidosti avoin omat tekomme vaikuttavat siihen, millaisessa tulevaisuudessa elämme! Ratkaisevaa on, onko meillä eettistä kykyä arvioida omaa toimintaamme. Nils Mustelin toteaakin heti seuraavassa puheenvuorossa, että tulevaisuutta ei tulisi ennustaa vaan luoda! Jos voisimme todella ennustaa tulevaisuuden sen pienimpiä yksityiskohtia myöten, niin se merkitsisi, ettemme voisi millään tavalla vaikuttaa tulevaisuuteen! Tulevaisuuden tutkimushan ei ole ennustamista, vaikka Romppu toisaalla lehdessä näin luuleekin, vaan tukevaisuuden tutkimuksen avulla tarkastellaan mikä on todennäköistä ennen kaikkea mikä on toivottavaa. Tulevaisuuden tutkimus on myös tulevaisuuden tekemistä pienienkin tekojen avulla kohti haluttua tulevaisuutta. Nils Mustelin toteaa edelleen, että tietämättömyyden musta aukko on järkyttävän helppo täyttää arvottomalla rihkamalla. Hetky on osaltaan ollut lähes 30 vuoden an poistamassa tätä tietämättömyyden mustaa aukkoa: Mustelin toteaa myös, että on itsestään selvää, että visiot paremmasta tulevaisuudesta on rakennettava pehmeiden arvojen varaan, mutta on yhtä selvää, että kestävä kehitys kohti tällaista visiota on mahdollinen vain tieteellisen tutkimuksen kovalla perustalla.
HETKY LEHTI JA TALOUS Verkkopankkitoiminta 1982 puhelinpalveluna 1984 pc versio Nokia alle 1 asuntoindeksi 110 Hetkyn budjetti 210000mk 1992 matkapuhelimella Nokia 2 asuntoindeksi 90 Hetkyn bud. 650000mk 1996 internet 2000 e services Nokia 12 65, asunnot 130 2009 tietovarasto Nokia 10, asunnot 170 Hetkyn bud. 900000mk 1984 Nokia osake alle 1 euro, Cobol, FAS, Fortran, Pascal, asunnot 110 Teemapäivä: Uudet ohjelmointikielet ympäristöt Miten ohjelmointia tehostetaan erilaisten apuvälineiden välineistöjen (ohjelmointiympäristöjen) avulla? Mikro mainframe mikron rooli tietojenkäsittelyjärjestelmän osana tietoliikennöinti suoukset varmistukset sovelluksien ohjelmistojen siirrettävyys 1986 Risto Pietilä Veijo Vartiainen: Atk yksikön muuttuva rooli Atk ihmiset ovat kautta historian ostaneet laitteita ohjelmisto. Jo nyt joudutaan yhä enemmän enemmän ostamaan myös palvelu. 1987 Suomen talouden 1980 luvun lopun epävarmuus ei näkynyt teollisuuden tuotannossa vielä vuonna 1989, jolloin koko teollisuuden tuotanto oli yhä kasvussa. Suomen rahamarkkinat vapautettiin säännöstelystä 1980 luvun loppupuolella. Tämä mahdollisti valuuttalainojen oton lisäsi kotitalouksien yrityksien velkaantumista. Vuonna 1989 tapahtuneen markan revalvaation jälkeen alkoi 1990 luvun taloudellinen kriisi näkyä seuraavana vuonna myös teollisuustuotannon lievänä supistumisena. Teollisuustuotannon pieneneminen johtui myös monesta muusta samanaikaisesta tekijästä: idänvienti tyrehtyi miltein kokonaan Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena samanaikaisesti länsivientikin supistui. Lisäksi kotimaiset investoinnit kulutus romahtivat. Vuonna 1991 teollisuuden tuotanto pieneni noin 9 prosenttia. 1993 1994 Nokian osake 2 euroa, VAX, Oliot, PATU, 486 PC asunnot 90 Työttömät jäsenet huomio! Liittokokouksen 10.9.93 tekemän päätöksen mukaan työttömien jäsenmaksu vuonna 1994 tulee olemaan sama kuin opiskelijäsenmaksu 25 euroa. Outi Valkki: Outplacementin tehtävänä on avustaa organisaatioita esimiehiä irtisanomispäätösten toteuttamisessa niin, että päätösten kielteiset vaikutukset organisaatiolle sen sidosryhmille minimoituvat". Seppo Kiuru kertoo, kuinka hän vuonna 1992 jäi työttömäksi on sen jälkeen koluttanut itseään monin tavoin. Seppo esiintyi Tietoviikon työttömät esittelevät itseään palstalla, jota hän piti hyvänä ideana positiivisena vastaantulona lehdeltä. Ei pidä jäädä kotiin, vaan hakea aktiivisesti kontakte luomalla töitä joka puolelta työttömyys ei ole tarttuva tauti, verkostuminen kannattaa aina, toteaa Seppo Valkki. Hetky järjestää seminaarin, joka käsittelee uutta tilannetta atk alalla: työttömyyttä sekä henkilökohtaisen pakkopysähtymisen kääntämistä uudeksi paremmaksi aluksi. Onko sinulla aikaa vai tunnetko olevasi ylityöllistetty? Hetkyn johtokunta vierailulla 1988 perustetussa Suomen Optiomeklarit Oy:ssä. Pankkiosakkeet nousivat viikossa peräti 14% peruskoron laskun jälkeen". Juuri perustetun Hetkyn Finanssitietoryhmän isännistön puheenjohta Tommo Jumppanen: Tutkijoiden mukaan olemme historian valossa merkittävässä murroskaudessa, jossa ihmiskunta on siirtymässä rikkonaisen välivaiheen kautta
valta asta informaatioaikaan. Muotoutuvalle informaatioyhteiskunnalle on leimallista tiedon paljous. Tieto on eri tahojen saatavissa samanlaisena ympäri maailmaa reaaliassa." aiheuttaneet kysymykset kuten oikeus omaan identiteettiin korvautuvat uusilla ongelmilla, jotka liittyvät ihmisten kasvavaan eriarvoisuuteen tietoa koulutusta vaativilla työmarkkinoilla." Multimedian soveltamista Suomessa: Kela esitteli tietokoneavusteisen koulutusjärjestelmän, jolla vietiin läpi uuden tietojärjestelmän koulutus nopeasti kustannusedullisesti 250 toimipisteessä. Puheenjohta Kimmo J.J. Palmu: Uuden vuosituhannen kehityspolku voisi kulkea seuraavasti: tietoyhteiskunta, ympäristövalveutuneisuus teknologia, luovan taiteen viihteen kehittyminen, bioteknologia, lääketieteen läpimurrot, uudet työyhteisöt, todellinen tekoäly sekä arvokeskustelun Vaikka talous oli kriisissä, 15.11.1991 tehdyn kautta syntyvä uusi filosofian henkisten resurssien devalvaation seurauksena Suomen vienti alkoi renesanssi." kasvaa erittäin nopeasti. Teollisuuden tuotannon kasvu alkoi uudelleen jo vuonna 1992, vaikka muut talouden sektorit kärsivät vielä pitkään Ilkka Räsänen, 2000 luvun bisnesnäkymiä: laman seurauksista. Eräs tärkeä tekijä "Verkostuminen on ensi vuosituhannen tärkeimpiä teollisuustuotannon kasvussa oli juuri viennin kilpailutekijöitä. Asiakkuuden partneriuden kasvu: vuoden 1991 jälkeen viennin osuus hallinnan eli CRM:llä on jo parin vuoden an ollut bruttokansantuotteesta kasvoi voimakkaasti oli tärkeä rooli siinä miten yritykset, partnerit vuonna 1997 jo noin 40 prosenttia asiakkaat toimivat entistä enemmän yhdessä. bruttokansantuotteesta. Vuoden 1992 jälkeen Microsoft on menossa yhä lähemmäs niin sanottua teollisuustuotanto kasvoi erittäin nopeasti koko verkkokeskeistä tietojenkäsittelyä." 1990 luvun an vuoteen 2000 asti. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 2000 Sakari Tola: Yksilön hyvinvoinnin kannalta Euroopan talous rahaliiton jäseneksi vuonna eräs oleellinen elementti on hallinnan tunne: käsitys 1998, millä on ollut suuri vaikutus myös Suomen siitä että ymmärtää tilanteen omaa riittävät teollisuuden kehittymiseen. valmiudet siitä selviytymiseen." 1999 2000 Nokian osake 12 65 euroa, NT, C++, Java, asunnot 130 Ritva Elonen: Liikeyritysten tavoin kunnan tulisi tehdä markkinatutkimus: mikä on sähköisten palvelujen kysyntä keitä ovat asiakkaat." Vuoteen 2000 asti tkunut teollisuustuotannon voimakas kasvu hidastui uuden vuosituhannen alussa. Vuosina 2001 2006 teollisuustuotannon keskimääräinen vuosikasvu jäi alle 3 prosenttiin, kun vuosina 1925 2000 kasvu oli lähes 6 prosenttia. instant home devices Vuonna 2001 tuotannon pysähtymiseen vaikutti electronic IT based books, osaltaan maailmantaloudessa vallinnut epävarmuus, cameras, radios, TVs and other daily used joka johtui Yhdysvalto kohdanneista terrori home devices connected to the net iskuista. high resolution flat screens increasing mobile access vuonna 2007: Suomen teollisuustuotanto kääntyi kasvuun vasta WLAN vuonna 2004, jolloin tuotanto kasvoi runsaat 5 3D hardware and electronic ink prosenttia. Vuonna 2005 teollisuustuotannon kasvun gesture recognition pysähtymiseen vaikutti paperiteollisuuden työtaistelu, joka pysäytti kesällä 2005 koko paperiteollisuuden Markku Wilenius: Kapitalismi on voittanut tuotannon. Vuoden 2006 keskimääräistä parempi voittanut, poliittinen liberalismi kasvu johtui siten osittain vertailuvuoden markkinahenkisyys vallannut poliittisten nollakasvusta. aatteiden tilan vanhat sosiaalisia ristiriito Ari Hirvonen lainaten Gartner Groupin ennustetta vuonna 2002:
Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi1 vuosineljänneksittäin I/1970 IV/2008, 1970=100
KULTTUURIA JA ELÄMYKSIÄ HETKYN TOIMINNASSA Vuonna 1994 perustettu ITU kerho kertoo painottavansa pehmeitä arvo kovassa maailmassa, persoonallisuuden luovuuden kehittämisestä, Hetky on tieto viestintätekniikan ammattilaisten ryhmätyötaito henkilökohtaista kasvamista. verkottunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia tarjoaa jäsenilleen ICT ladiet puolestaan kertovat toimintaansa mahdollisuuden ammatilliseen henkilökohtaiseen kuluvan: tapaamiset, koulutukset huvittelu mitä kehittymiseen. Kautta vuosien Hetkyn erilaisempien teemojen merkeissä. toimintaperiaate on ollut suunnilleen sama. Taloudellinen tilanne, aktiiviset kerhot sekä Nämä kerhot ovat tuoneet Hetkyn toimintaan jäsenmäärän kehitys ovat kuitenkin tuoneet epämuodollisempia tilaisuuksia ammatillista toimintaan omat vivahteensa. Tässä kirjoituksessa osaamista kehittävän toiminnan rinnalle. tarkastellaan, miten edellä mainitut tekijät ovat vaikuttaneet siihen, miten paljon Hetkyn toiminnassa on ollut mukana ICT ammattilaisen Jäsenmäärän kehitys: osaamisen kehittymiseen liittyviä tai yleisempiä hyvinvointiin rentoon yhdessä oloon liittyviä Pohdimme myös, onko jäsenmäärän kehitys vaikuttanut osaltaan tapahtumien sisältöön. Voisiko tilaisuuksia. jäsenmäärän väheneminen lisätä viihteellisten tilaisuuksien määrää? Houkuttelevatko Taloudellinen tilanne: viihteellisemmät kevyemmät aiheet paremmin ihmisiä tilaisuuksiin? Tätä atusta tukisi se, että Taloudellinen tilanne on yksi tekijä joka on 2000 luvulla, ainakin lehtien perusteella, saattanut osaltaan vaikuttaa tilaisuuksien sisältöön. viihdyttävämpien tilaisuuksien määrä on Lama aikana tilaisuuksissa on näkynyt lisääntynyt. Toisaalta tämä voi olla seurausta ammatillisen osaamisen lisäksi perhearvot sekä uudesta markkinatilanteesta, jossa kaupalliset elämän hallinta sekä myös kepeät teemat, kuten kouluttat IT alan yritykset ovat lisänneet nauruterapia. Toisaalta taloudellisesti parempina huomattavasti IT koulutusta IT alan aikoina toimintaan on tullut enemmän nautintoihin ankohtaisseminaare. Tämä uusi kilpailutilanne elämyksiin perustuvaa vapaa an toimintaa: on varmasti suunnannut osaltaan Hetkyn toimintaa golfia, teatteria, oopperaa taidenäyttelyitä. Onko myös sellaiseen verkostoitumiseen tilaisuuksiin, taantumassa taas korostumassa yhteisöllisempi joissa kaupalliset yritykset eivät toimi. toiminta esimerkkeinä vuoden 2009 toiminnasta Tietotaitotalkoot lautapeli ilta? Kerhojen vaikutus: Esimerkkejä Hetkyn viihteellisemmistä tilaisuuksista tapahtumista: 1990: Pakolaisena Suomessa, nauruterapia, Huu Haa Messut (ITU kerho) Saunailta opiskelitapaaminen Turussa (opiskeli kerho) 1991: Teatteri, Tutustuminen Arabian tehtaalle 1992: Naisen miehen aivot naisenergia, Fysioterapeutti kertoo Shiatsu (ITU kerho) 1993: Kesätapahtuma perheelle Nuuksiossa: ulkoilua, leikkiä vapaata seurustelua sekä sauna, Työn loppu uuden alku tilaisuus 1994: Ihmiselämän varjopuolet (ITU)1997: Teatteri, Taiteiden yö 1998: Teatteri, Viiniä ruokaa (ITU) Opiskelikerho toimi Hetkyssä 80 luvun 1999: Golf kurssi, Saunaseurassa verkostoituminen loppupuolella. Opiskelikerhon toimintaan (ICT ladies), kuuluivat luonnollisesti asiaohjelman lisäksi myös 2000: Golf, Voi Hyvin, Pirtelöiden valmistamista rento yhdessä olo sanailtoineen. Hetkyn toiminnassa on ollut vuosien varrella mukana lukuisia kerho verkosto, joista jotkut ovat toimineet Hetkyn alkuajoilta asti, tuoreimmat ovat juuri aloittelemassa toimintaansa. Osa kerhoista on aloittanut toimintansa Hetkyn siipien suossa sitten perustanut oman yhdistyksen. Joidenkin toiminta on ollut aikansa aktiivista sitten hillleen loppunut. Osa kerhoista on jo perustettaessa painottanut selvästi pehmeämpiä arvo tai hauskaa yhdessä oloa.
elävän ravinnon avulla (PROkerho), Miten elämä onnistuu? Timo Lampikoski (ITU), Teatteri 2001: Tyylikoulu, bisnespukeutuminen (ICT ladies) 2002: Ooppera (ITU), Esiinny eduksesi ( ICT ladies) 2003: Arjen turvallisuus (ICT ladies), Matrix elokuva 2004: Tommy Taberman: mitä tekemistä ICT alalla rakkaudella keskenään, Vermoon tutustuminen (ICT ladies) 2005: Intialainen päähieronta (ICT ladies) 2006: Vierailu Kiasmaan (ICT ladies) 2007: Teatteri (AKVA), Sirkus (ITU), Ooppera (ICT Ladies) 2008: Koulukoti ilta (AKVA), Tietokone satuilta, Peli ilta 2009: Lautapeli ilta, Tietotaitotalkoot KESKEISET AIHEET KOLMEN VUOSIKYMMENEN AIKANA 1983 Toimistoautomaation toteutukset. Tietokone opetuksen apuvälineenä. Tietosuolainsäädännön kehittäminen. Mikrojen mahdollisuudet 1993 Lamasta nouseminen, pörssikurssit kasvukäyrälle. Oliokeskeisten tietojärjestelmien rakentaminen. Tietoturva tiedonsiirrossa. Multimedian soveltamista 2003 Ohjelmistotuotanto tiukoilla. Ulkoitusmarkkinat kukoistavat vilkkaina. Tietohallinto lähemmäksi liiketoimintaa. Mobiilimarkkinoilla kysyntä kasvaa. Verkkopalvelujen kehittyminen.
L ÄHE L L E JA KAUAS PÄÄKIRJOITUSTEN KAUTTA Hetkyn Tietosanomien pääkirjoitukset ovat kuluneen lähes kolmenkymmenen vuodan aikana erinomaisella tavalla tiivistäneet kunkin ankson olennaisimmat piirteet. Milloin on innostettu jäsenistöä aktiiviseen toimintaan, milloin sinnitelty laman kourissa milloin korostettu joitain alan kannalta tärkeitä erityiskysymyksiä. Välillä katse on kohdistettu sisäänpäin välillä Eurooppaan globaaleihin näkymiin. Toiminnan muotoutuminen 1980 luvulla Helsingin Tietojenkäsittely ry:n jäsenlehti Hetkyn Tietosanomat ilmestyi monisteena, lukuun ottamatta anksoa syksystä 1984 kevääseen 1987. Lehdet eivät tuolloin sisältäneet varsinaisia pääkirjoituksia vaan lehdet avattiin johtokunnan jäsentervehdyksillä. Johtokunnan viesteissä nostettiin esille yhdistyksen kannalta keskeisiä teemo kuten toiminnan profiloituminen koulutuksen kirkastaminen. 1987 johtokunta korosti avauksessaan tietosuoa tekijänoikeuksia seuraavana vuonna ensimmäisen julkaisun pääkirjoituksen laatikin tietosuovaltuutettu Anna Riitta Wallin. vuosina 1999 2001 Kimmo J.J Palmu. 2000 luvun päätoimittajia olivat Pirjo Salo 2002 2004, Ossi Kuittinen 2005 2007 uudelleen Pirjo Salo vuonna 2008. 1991 Toi lehteen uudet toimintamuodot ryhdyttiin järjestämään jäsentilaisuuksia yhdistyksen sihteeristä tuli kokopäivätyöntekijä. Eurooppalaiset atk alan kattojärjestöt sopivat tuolloin ulkojäsenmahdollisuuksista Hetky päätti tehdä sääntömuutoksen tätä varten. Tämä on ensimmäinen maininta toiminnan kansainvälistymisestä. 1992 Hetky Tietosanomat alkoi ilmestyä neljä kertaa vuodessa samassa yhteydessä ryhdyttiin julkaisemaan Tietotekniikan liiton jäsentiedotteet lehden yhteydessä. Jakelu laajeni alan opiskelijoihin. Laman kourissa Kaiken kaikkiaan lehden tekeminen koko 80 luvun vaikutti toteutuneen pienen talkooporukan toimesta Vuonna 1993 lama syveni Hetkystä tuli merkittävä voimavara työttömille jäsenille. Todettiin, että yhdistyksen toiminnan on sopeuduttava vallitsevaan taloustilanteeseen. Tuolloin järjestettiin ala asteilla piirustus, kirjoitus vitsikilpailu, johon osallistui yli 100 koulua. Kilpailun voittaneelle Espoon Tiistilän koululle annettiin palkinnoksi Osborne tietokone. Palkinnon vastaanottanut oppilas kirjoitti kilpailussa aiheesta "Robottisota vuonna 2009". 1993 Porthaniassa järjestettiin suosittu tiedeilto neljänä peräkkäisenä maanantaina. Illoissa oli nimekkäitä alustajia mutta suosioon vaikutti varmasti myös oikein valittu ankohta hyvä paikkavalinta. 1990 luvulla Hetkyn Tietosanomilla oli nimetty päätoimitta. Päätoimittajia ehti 90 luvulla olla useitakin. 1990 1992 päätoimittana toimi Eero Pekka Mänd, vuosina 1993 1994 Armi Westin, vuosina 1995 1996 Jaakko Koskinen, vuonna 1997 Terttu Vainio, vuonna 1998 Leena Merisalo Lama tkui vielä vuonna 1994 tuolloin päätettiin työttömien jäsenmaksun alentamisesta. Hetkyn jäsenistössä virisi keskustelu ensisiisesta toissiisesta jäsenyydestä, sillä monet kuuluivat Hetkyn lisäksi mm. PC käyttäjiin, Sytykkeeseen, Otadataan Datanomeihin pohdittiin mikä on Hetkyn lisäarvo. Lehti hyväksyttiin aikakauslehtien liiton jäseneksi. Päätoimittat astuvat esiin
1990 luvun puolivälissä alettiin pohtia sähköisiä viestintävälineitä pyydettiin ideoita s postin hyödyntämisestä. Informaatio tietoalojen ammattirakenteessa nähtiin tapahtuvan muutoksia, kun atk osaamista alkoi levitä vähitellen myös laajoille kansanjoukoille. Onko tietotekniikan jokapäiväistyminen vaikuttamassa yhdistykseemme? Lehden mainoksilla taloutta kuntoon Vuonna 1995 tuli jälleen ankohtaiseksi pohtia pitäisikö yhdistyksen nimi uusia. Lehdessä ryhdyttiin tuolloin ensimmäisen kerran julkaisemaan mainoksia, millä oli selkeästi suotuisa vaikutus talouteen. Tänä vuonna käynnistyi johtokunnan roolin pohdinta samalla päädyttiin antamaan kerhoille autonominen asema. Pääkirjoituksessa avattiin keskustelu yhdistyksen toimialueen laajentamisesta koska yhdistyksellä oli jäsenistöä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lehti 2/95 oli ulkoasultaan jo aikakauslehtimäinen, taitettu neliväripainos. Ryhdyttiin keskustelemaan verkostoitumisen keinoista todettiin että yhdistyksen oli otettava vastuullinen, kriittisen arvioinnin rooli muutettaessa yhteiskuntaa tietoyhteiskunnaksi. Koettiin, että tekniikka yksin ei ole keskeistä vaikutukset yksilöön, yritykseen yhteiskuntaan ovat myös tärkeitä. Tämä oli ensimmäinen päänavaus yhdistyksen yhteiskuntavastuusta. Internet mainittiin ensimmäistä kertaa verkostoitumisen väylänä. Yhdistyksestä tehtiin ensimmäinen multimediatuote. Vuonna 1996 lehdestä tuli A4 kokoinen osin mainostajien toiveesta. Jäsenkato oli päättynyt jäsenmäärässä oli selvää nettolisäystä, noin 400 uutta jäsentä. Vuonna 1996 käynnistyi www sivujen rakentaminen jonka toiminnan priimusmoottorina toimi Internet kerho. Pääkirjoituksessa korostettiin jälleen kerran, että Hetky on hyvä verkottumisen väline. Lehdessä pohdittiin työmarkkina koulutustilannetta, ammattikorkeakoulutusta sekä ylikysynnän taittumista. Datanomi tutkintonimikettä ajettiin tietotekniikka alan amk tutkintonimikkeeksi. Jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti, noin 1.500 hengellä. Mainosmyynti oli kuitenkin harmittavan heikkoa, mistä johtui, että yhdistyksen taloutta lehden tilannetta pohdittiin perusteellisesti. Lehden laadusta tehtiin jäsenkysely, jossa arvosanaksi tuli 7. Johtokunnan strategiakeskustelussa todettiin, että toiminnan ei tule olla vain kerhojen pyöritystä vaan myös jäsenistön muiden tärkeäksi kokemien hankkeiden tukemista. Sähköiset työkalut käyttöön 1997 jäsenmäärä oli jo yli 10.000. Johtokunta alkoi viestiä lähes täysin sähköpostitse. Myös kerhot siirtyivät käyttämään sähköpostia. WWW sivujen toimintaan oltiin tyytyväisiä. Yhdistyksen toiminta atukseksi selkeytyi ammatillinen kasvu kontaktiverkostona toimiminen. Laman jälkeen työmarkkinatilanne oli muuttunut. Tietotekniikan osaajista oli pulaa Headhuntterit olivat liikkeellä. Vastavalmistuneita muistutettiin muistakin kuin raha arvoista. Vuonna 1997 pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että tietotekniikan rat hämärtyvät ylettyen taiteen, kirllisuuden musiikin alueille. Tietotekniikka oli esillä Taiteiden yössä. Naisia oli jäsenkunnasta vaa kolmasosa eli 2.900 henkeä. Tässä vaiheessa kiinnitettiin huomiota erityisryhmiin tietotekniikan käyttäjänä. Eläkeläiset nähtiin tärkeänä tietotekniikan käyttäjäryhmänä. Myös vammaisten mahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa tuli huomioida. Yhdistyksen osalta pohdittiin voisiko viestintää siirtää verkkoon syntyisikö siitä säästöä. Yhdistys sai uudet www sivut Visioita pääkirjoituksiin Vuonna 1998 Leena Merisaari oli Hetkyn Tietosanomien päätoimitta. Pääkirjoituksissa korostettiin, että Hetkyläisten osaamista tarvitaan aina, kun keskustellaan ihmisläheisestä tietoyhteiskunnasta. Päätoimitta visioi tieto viestintäteknologian tulevaisuutta kirjoitetaan pääkirjoitusta kannettavalla tietokoneella
tunturissa käytyään verkko asioimassa tunturibaarissa. Teknologisen sujuvuuden ohella pääkirjoituksessa kaivattiin vuorovaikutteisuutta sujuvaa siirtotekniikkaa fiksu juttukavereita. Yhteisöllisyysvisiossa kaivattiin pienyhteisöjä. Hetkyn jäsenistön kilpailukyvyn osalta pidettiin tärkeänä osaamisen pitämistä antasaisena. Oppiminen tuleviin tarpeisiin sisältää Asiakaslähtöisen suunnittelun yhteisen kielen löytymisen eri toimijoiden kesken. Tuolloin huolta kannettiin siitä, että aktiivisuus yhdistyksessä oli keskittynyt pienelle ryhmälle missä ovat muut? Keskusteluun nostettiin tuolloin myös Knowledge Management kysyttiin miten KM eroaa Information managementistä. Keskiöön nostettiin yhdessä oppiminen osaamisen kaminen muistutettiin, että data ei yksin riitä. Vuonna 1999 vaihtui jälleen päätoimitta pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota tietotekniikka alalla työskentelevien työuupumukseen stressiin. Jälleen pyrittiin aktivoimaan Hetkyn toimintaa. Vuoden 1999 kolmannesta numerosta alkoi lehden teemanumeroiden julkaiseminen. Asiakaslähtöisyys uutena näkökulmana Vuonna 2000 Tietosanomien pääkirjoituksessa pohdittiin mikä on Internetin asema mihin sitä tarvitaan. Pidettiin tärkeänä, että myös kokeneet pidempään työelämässä toimineet otetaan mukaan internet tietotekniikkasuunnitteluun. Vuonna 2000 lehden teemana oli yksilö ympäristö. Pääkirjoituksessa todettiin että ihmisten voimavaro ei voi kehittää optimaalisesti jollei toimintatapa ole yhteisöllisempi. Silti myös pehmeitä arvo on tarkasteltava kriittisesti. Pääkirjoituksessa oli edelleen huoli ihmisten yksilöiden ksamisesta! Toimialalle tyypillisestä projektityöstä kirjoitettiin lehdessä toistuvasti. Projektitöiden tulisi olla hallittu eikä projekte projektien vuoksi. Vuonna 2001 lehden nimi lyheni nimeksi tuli ytimekkäästi: Hetky. Tämän vuoden aikana nostettiin esille teemo kuten asiakkuudenhallinta tietoturvallisuus. Muistutettiin, että tietotekniikkaosaajien olisi oltava aktiivisia liike elämän yhteiskunnan uudistamisessa. Tietotekniikan osaaminen on tärkeää päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tietoturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota, koska tiedon väärinkäyttöä ei aina huomata vaikka seuraukset voivat olla tuhoisia. Pääkirjoituksessa todetaan, että "tietosuon tarvetta ei saa käyttää tekosyynä olla kehittämättä tietoverkkopalvelu." Kysyttiin kuitenkin, olisiko verovaro suunnattava myös tietoturvaan. Vuonna 2002 pääkirjoitukset eivät nostaneet yhdistyksen toiminnassa esille erityisiä teemo mutta koettiin että arvo asenteita olisi hyvä silti tuulettaa. Sopimusten sääntöjen merkitykseen kiinnitettiin huomiota. Todettiin toimintamallien alan sisäisten käytänteiden muuttuneen. Markkinointi, myynti ostaminen ovat tulleet osaksi it ammattilaisten työnkuvaa. Jäsenmäärä jälleen huolenaiheena Vuosi 2003 pääkirjoituksessa nostettiin esille se, että TTL:n jäsenmäärä oli laskenut kuluneiden parin vuoden aikana työmarkkinoilla tapahtui notkahdus. Tuttu tutun tuttu oli lomautuslistoilla. Toisaalta uutta liiketoimintaa on syntynyt kumppanuus yhteistyömahdollisuuksia löydettiin. Pääkirjoituksessa esitettiin huoli siitä, että ihmiset voivat jäädä myös tietotekniikan vangiksi, kun saavutettavuus alkaa olla ympärivuorokautista Vuonna 2004 jäsenmäärä oli edelleen huolenaiheena. Tietoliikenneyhteyksien todettiin
vaikuttavan itsepalvelun laatuun. Joskus ollaan hitaiden joskus nopeiden tietoliikenneyhteyksien päässä mutta toisaalta kuluttajien kyky etsiä tieto verkosta on parantunut. Verkkopalvelujen virtuaalimaailman todettiin olevan varsin haavoittuvan silloin tarvitaan apuun humaanit verkot eli ihmiset! Hetkyn nimen muutos oli jälleen ankohtainen julistettiin nimikilpailu. Mobiilisuuden roolia merkitystä analysoitiin: Mitä ovat mobiilin tulevat hyötypalvelut? Esimerkkinä olivat navigaattorit jotka yhdistävät tosiasiallisen virtuaalisen tieto mutta tuovat toisaalta mukanaan "isovelivalvoo" tunnelman. Uusia avauksia Vuonna 2005 jäsenmäärä oli edelleen laskussa, mutta lehdessä tehtiin toiminnan suhteen selkeitä avauksia. Selkeinä avauksina voidaan mainita muun muassa se, että tietoteknologia nähtiin osana kaikkea kaikkien arkea, yhdistykselle toivottiin aktiivista otetta yhteiskunnallisessa keskustelussa avautumista ulospäin, alan koulutuksen toivottiin uudistuvan siten, että se ulottuisi lapsista iäkkäämpien tietotaitovalmiuksiin, yhdistyksen roolissa painotettiin projekti verkostokumppanuutta yhteisöllisyyttä, pelit internet nostettiin osaksi keskustelua sekä tarkasteltiin tietoturvallisuutta netin eettisyyttä. Tuolloin tuli ankohtaiseksi pohtia, voitaisiinko yhdistyksessä siirtyä printtimediasta digitaaliseen mediaan. Viriteltiin yhdistyksen TTL:n sisäisiä työkalu. Yhdistys haluttiin nähdä informaatioyhteiskunnan sokkelin rakentana yli toimialarajojen myös globaalisti. 2006 keskusteluun nousi luovuus! Rationaalisuuden rinnalla nostettiin inhimilliset arvot, tunteet arjen tarpeet. Verkostoituvaa yhteistyötä tarvitaan palvelujen käyttäjien palveluverkostojen välille. Konkreettisena ehdotuksena pääkirjoituksessa esitettiin TVT työlle kotitalousvähennykseen rinnastettavaa asemaa kohdealueena pienyritykset, aloittavat kansalaisjärjestöt kotitaloudet. Luovuus avoin asenne Tekniikkaa tärkeämpää on avoin luova asenne. Pääkirjoituksessa peräänkuulutettiin talkoita ihmisläheisen ubiikin teknologian kehityslaboratorion luomiseksi jossa teknologia olisi taustalla ihminen arjen tarpeineen keskiössä! Kysyttiin voisiko Hetky olla näissä talkoissa aloitteellisena toimina. Ymmärrettiin, että laamittainen yhteiskunnallinen kommunikointi ei ole enää mahdollista ilman uusia tietoteknologiavalmiuksia. Erityiskysymyksenä nostettiin, jo tuolloin esille, sähköpostivalvonta laki samalla hämmästeltiin mihin on jäänyt asian tiimoilta käytävä asiantuntikeskustelu. Miten tässä kysymyksessä punnitaan yksilöiden yritysten etu? Hetkyn olisi syytä osallistua lainvalmistelukeskusteluun! Vuonna 2006 globalisaatio globaali kilpailu nostettiin vahvasti keskusteluun. Ainoa keino pärjätä globaalissa kilpailussa on osata enemmän kuin muut tai toimia kustannustehokkaammin. Tältäkin osin kysyttiin, mikä on Hetkyn rooli laajenevassa toimintaympäristössä. Hetkyn johtokunta kävi Brysselissä EU komission puheilla. Vierailun seurauksena ryhdyttiin pohtimaan, miksei Metropolialue voisi kehittyä Piilaaksoa osaavammaksi innostavammaksi toimialueeksi. Mikä on ict osaan rooli Vuonna 2007 kysyttiin mikä rooli jää suomalaiselle ict osaalle, jos lähes kaiken voi ulkoistaa. Ulkoistaminen ei ole aina ekologisesti viisasta puhumattakaan asiakasrapinnan katoamisesta. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus koettiin merkitykselliseksi, Hetky:n hallitus organisoitu ministeriöittäin. Hetky:n johtokunnan
Brysselin käynnistä seurasi se, että riippumattomien yhteisöjen kuuleminen ymmärrettiin välttämättömäksi valmistelutyössä! Kaiken kaikkiaan eurooppalaiseen ict politiikkaan vaikuttaminen onnistui hyvin. Vuonna 2008 nostettiin esille turvallisuus kysymykset sekä identiteettivarkaudet asi akaskortit. Vuonna 2007saatiin ensimmäistä kertaa aikaan ict alan vaalikone. Jälleen kerran pohdittiin Hetky:n nimeä. Eräänä vaihtoehtona esitettiin: Hyvän Elämän TietojenKäsittelyn Yhdistys. Ensimmäistä kertaa pääkirjoituksessa mainittiin sosiaalinen media. Pohdittiin voisiko yhdistyksen tvt: n uuden attelun pohlla olla minun hyvä elämä ""attelu? TIETOJENKÄSITTELYN MERKITYS YHTEISKUNNASSA Tekniikka sen soveltaminen kehityksen kivilkana 1970 luvulla Suomeen hankittiin korkeakoulujen tutkimuslaitosten käyttöön 20 miljoonalla markalla Univac 1108 keskustietokone. 1990 luvulla noin sadalla tuhannella markalla saattoi hankkia työaseman, jonka laskentateho oli 25 kertainen Univaciin verrattuna. Tämä päivänä laskentateholtaan ylivertaisen miniläppärin saa Veikon Koneesta 199 eurolla. Hetkyn alkutaipaleen aikana tietokonetta tietotekniikkaa pidettiin ihmiselle varsin vaikeana kumppanina. Sujuvampaa yhteistyötä pyrittiin luomaan yhteisen kommunikaatiotavan, ohjelmoinnin, kautta. Tietokoneen ohjelmointia pidettiin erittäin vaativana tyypillisesti vain muutamille erikoislaatuisille ihmisille sopivaksi työksi. Selvänä kuitenkin pidettiin, että ohjelmointiin ohjelmistokehitykseen on löydettävä tkossa ihmisläheisempi tehokkaampi tapa, jossa idioottimaiselle tietokoneelle ei enää tarvitse kuvailla tehtäviä pikkutarkasti. Käyttäjän rooli on muuttunut 1970 luvun toisen luokan kansalaisesta kehityksen keskiössä olevaksi toimiksi. Käyttäjät mukautuivat opettelivat viisaiden atk ihmisten toteuttamia hankalia järjestelmiä. Matka tämän päivän avoimeen lähdekoodiin pohutuvaan kuluttavetoisen kehittämiseen on ollut pitkä, mutta ilman sitä ei käyttäjäkunta tietotekniikan kanssa tekemisissä olevien henkilöiden määrä olisi voinut kasvaa näin räjähdysmäisesti. Tietojärjestelmien kehittämisen keskitetty integroitu malli todettiin rruksi kehitykselle 1990 luvulla systeemisuunnittelun tunnuspiirteiksi tulivatkin palastelu, riippuvuuksien irrotus turhan tosiaikaisuuden välttäminen. Rakenne arkkitehtuuri etenivät kahden kolmen kerroksen kautta monikerroksiseen palvelupohiseen arkkitehtuuriin.
Teemat Hetky lehden perusteella Hetkyn toiminta keskittyi 1980 luvulla 1990 luvun alussa yhdistystoiminnan erityisesti kerhojen toiminnan ympärille. 1990 luvun loppupuolella toiminnan painopiste kääntyi laajemmin yhteiskunnallisesti kantaa ottavaan suuntaan. Vielä vuoden 1986 syksynä tietotekniikka keskittyi vielä paljon laskentatehoa vaativien tehtävien ympärille tietotekniikan soveltamisen alueena oli yritysvierailu Ilmatieteen laitokselle. ATK:n liiketoiminnan roolin murrosta pohdittiin artikkelissa "ATK yksikön muuttuva rooli". Samaan aikaan mikrotietokoneiden yleistyminen eteni vaikka käyttäjien ymmärrys niiden hyödyntämisestä oli vielä oraalla keskittyen mm. reseptien joulukorttien osoitetietojen tallettamiseen. Vuonna 1994 keskeisen Toimistoautomaatiokerhon kuulumisiin kuului pohdintaa tietokoneiden tietotekniikan vaikutuksista kokouskäytäntöihin työn tehostamiseen. Tuolloin nähdyt muutokset olivat esitysmateriaalin visuaalisuuden paranemisen helpon laadinnan osalta oikeansuuntaisia, valitettavasti uudet välineetkään eivät pysty takaamaan esitysten sisällön laatua. Samana vuonna pohdittiin tietokoneiden tietojenkäsittelyn piilossa tapahtuvia vaikutuksia toimintaympäristöömme otsikolla "Tietokoneiden näkymättömyystekijä eettisestä näkökulmasta". Samaa teemaa toistavat tänä päivänä äänestysautomaattien toimintahäiriöt kunnallisvaaleissa LEX Nokiaksikin ristitty laki yksityiseen suosta sähköisissä viestimissä. Liiketoiminnan tietotekniikan suhde on vuoden 1994 tutkimuksen valossa kehittymässä parempaan suuntaan, mutta käytetty teoreettinen terminologia palstaa tietotekniikan olevan vielä tässäkin vaiheessa osin salatiedettä. Ensimmäisen merkit alkeellisesta sosiaalisesta mediasta löytyvät vuoden 1999 lehdestä, jossa esitellään Options Online palvelua, jonka puitteissa nettikyselyt, mielipiteenvaihto, äänestykset niiden tulosanalyysit valmistuvat hetkessä. Muutamaa vuotta myöhemmin yhteisöllisyys oli ehtinyt jo virtuaaliyhteisöjen tasolle. Internet iso murros Vuonna 1995 kerrottiin ensi kerran Internet verkosta sen palveluista. Internet eli verkkojen verkko koostuu eri organisaatioiden itsenäisistä osaverkoista. Nämä kytketään toisiinsa reitittimien kiinteiden tietoliikenneyhteyksien avulla kansallisiksi verkoiksi, jotka puolestaan kytketään kansainvälisillä yhteyksillä maailmanlaajuiseksi Internetiksi. Tuolloin Internet yhdisti yli 51 tuhannen organisaation verkot 80 maassa. Tietokoneita verkossa on noin 3,2 miljoonaa käyttäjiä arviolta 35 miljoonaa. Alussa verkon käyttö oli opetushallinnon tukemaa siksi se oli korkeakouluille näennäisesti ilmaista. Internet verkkoon liittymiselle on palveluntarjoasta riippuva yleensä kiinteä kuukausihinta sekä yksityishenkilöille hinnoittelu yleensä minuuttipohista palvelutarjoajittain vaihteleva hinnasto. Hetky suunnitteli keväällä 1995 tarjouksen pyytämistä yhdistyksen www alustasta. Murroksen moottorista antaa hyvän kuvan se, että samana vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan johtat kertoivat ettei heillä ole aikaa surffailla internetissä. Internetin läpimurtoa jouduttivat jo tuolloin ennen kaikkea helppokäyttöiset tietopalvelut. Ensimmäinen varsinainen tietopalvelu Gopher oli valikkopohinen verkosto, jossa linkitetään eri puolilla maailmaa siitsevia gopher palvelimia. Kymmenen vuotta myöhemmin Google näytti miten helppokäyttöisiä tietopalvelut voivat parhaimmillaan olla.
Sähköistä asiointia kaupankäyntiä rajoittivat tuolloin Internetin turvallisuudessa olevat puutteet mm. käyttäjien luotettavassa tunnistuksessa, liikenteen salauksessa laskutustietojen välittämisessä. Muutoksen moottorina toimivat pankkiasioinnin pörssikaupan tarpeet, joiden puitteissa Suomessa otettiin vuonna 1996 käyttöön mm. maailman ensimmäinen www pohinen verkkopankki. Hetkyn oli vahvasti mukana muutoksen eturintamassa, josta osoituksena vuonna 1994 perustettu kerho Finanssiryhmä. Vasta vuonna 2000 sähköinen asiointi kaupankäynti olivat saavuttaneet finanssialueen ulkopuolella merkittävämpää lansia, josta osoituksena sen nouseminen vuoden ensimmäisen lehden teemaksi. Yhteiskunnallinen tietoyhteiskunta Tasa arvo eri muodoissaan on ollut HETKYn toiminnassa hyvin esillä. Naiset ovat olleet vahvasti edustettuina mm. yhdistyksen puheenjohtajina. Vuonna 1997 perustettu IT Ladies' Network antoi tietotekniikka alalla toimiville naisille mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti luoda uusia hyödyllisiä kontakte muihin saman alan naisiin. Tietoviikko perustettiin Hetkyn avustuksella vuonna 1983. IT viikko perustettiin pääosin Hetkyn TTL:n tarpeeseen vuonna 1999. Hetky viritti jo vuonna 1989 keskustelua Tietosuo asioista henkilörekisterilain tärkeydestä. Suomi tietoyhteiskunnaksi on teema, joka toistuu lehdissä 1990 luvulta lähtien muutaman vuoden välein pitää tyypillisesti sisällään ristiriitaisen viestin tahtotilan käytännön toimenpiteiden välillä. Välillä pohdittiin mahdollisuuksia siirtyä vihdoin siirtyä datayhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan? Vuonna 2002 uumoiltiin jo 3G:n laakaistaverkkojen rivakkaa yleistymistä. 3G:n yleistyminen edellytti kytkykaupan sallimista vasta nyt voimassa oleva laakaistastrategia voi toteutuessaan vihdoin luoda pohn tietoyhteiskunnan uudelle tulemiselle. Sisältö tullee edelleenkin syntymään tarpeen mukaan eikä keskitetysti pakottamalla. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu (Helia) teki kesällä 1997 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Opetusministeriön rahoittaman pk yritysten osaamista kartoittavan tutkimuksen. Tutkimuksessa todettiin tietotekniikan olevan se liiketoiminnan osa alue, joka on heikoimmin hallittu. 1997 nostanut esiin ESR rahoituksen. Tämänkin julkaisun tekemiseen sovellettu Tietotaitotalkoot hanke on myös ESR:n tukema. TIETOJENKÄSITTELY työstä menetelmistä Ehdotettiin Lähde katsomaan Mikro Mikkoa, kysymyksessä oli vierailukäynti Nokia Elektroniikan Mikko tuotantolaitokselle Pitäjänmäelle. Puhuttiin myös päätekäytön työympäristökysymyksistä. Vuonna 1984 todettiin, että nykyaikaisen tietokonekeskuksen suunnittelu vaatii asiantuntemusta kysytiin onko tietokoneesi turvattu pahimman varalta, entä yrityksen kannalta elintärkeät tiedostot? Onko katastrofisuunnitelma tehty testattu? Järjestettiin myös koulutustilaisuus lähiverkoista, protoilusta sovelluskehittimistä sekä mikroleiri varttuneemmille atk kärryiltä pudonneille. Myös mikron mainframen roolit tietojenkäsittelyjärjestelmässä puhuttivat. Kuultiin myös tietoisku aiheesta Mikä on Videotex, miten se toimii, mihin sitä käytetään. Toimistotyön automatisointi nousi agendalle
1985. Koulutustilaisuudessa kysyttiin mm. onko elektroninen sanomanvälitys turhaa hienostelua. Tiedonhallinnasta järjestettiin tilaisuus aiheina mm. tietoarkkitehtuuri tietovarastojen suunnittelu. Jatkettiin lähiverkkoihin väyläratkaisuihin tutustumista perehdyttiin tietojenkäsittelyn kehittämisen malleihin apuvälineisiin Tietotekniikan kehittämiskeskuksen projekteissä tehdyn työn pohlta. Kuultiin myös esitelmä Tietojenkäsittelyn arkkitehtuurien sisältö merkitys. Seuraavana vuonna listalla olivat mm. toimistotyön kehittämisen menetelmät, tehokas tietosysteemien toteutus tietojärjestelmien uudet arkkitehtuurit. Myös tietosuo ilmestyi asialistalle. Lisäksi pohdittiin systeemityön asiantuntijärjestelmien suhdetta. Vuoden 1987 uusia aiheita olivat OVT elektroninen julkaiseminen sekä tietoyhteiskunta, josta järjestettiin tilaisuus Menestyminen tietoyhteiskunnassa. Kuultiin myös Tositieto toimistojärjestelmistä järjestettiin tilaisuus tietoturvasta. Vuonna 1988 tietosuo oli keskeinen aihe. Tietosuovaltuutetun toimisto oli aloittanut syksyllä 1987 vuoden vaihteesta aloitti tietosuolautakunta. Vuoden mittaan perehdyttiin tietosuovaltuutetun tietosuolautakunnan tehtäviin. Järjestettiin myös tilaisuuksia tietojärjestelmien ylläpidosta tietoliikenneverkoista kuultiin kokemuksia atk työskentelystä ulkomailla. Vuoden 1989 aiheita olivat mm. tietoliikenne, tietokoneavusteinen opetus sekä atk tarkastus tilintarkastus atk alan henkilön kannalta. Myös henkilörekisterilaissa riitti edelleen opiskeltavaa. Vuonna 1990 käyttötoiminnon suuntaan. tapetilla olivat kehittyminen OVT palvelujen Vuonna 1993 järjestettiin jäsentilaisuus oliotekniikasta kuultiin kokemuksia Kareltekin Lappeenrannan Teknillisen Korkeakoulun pilottiprojekte, joissa mm. kehitettiin oliokeskeisen järjestelmän rakentamismalli. Vuoden 1994 ohjelmaan sisältyi jäsentilaisuus toimikorteista, GSM verkon arkkitehtuurista tiedonsiirrosta GSM protokollassa. Vuonna 1997 aiheina olivat mm. Oulun asema edelläkävijänä koulujen verkottumisessa sekä Internet Oulun (1995 ) Jyväskylän kaupunginkirstoissa. Tässä vaiheessa 70%:lla Suomen kirstoista oli kotisivut. Suomessa oli 500 000 Internet käyttäjää, joista päivittäisiä 200 000. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi oli ykkönen Internet käyttäjien sukupuoli ikäprofiili lähestyivät väestön kaumia. Kasvu oli voimakasta erityisesti varakkaan keski ikäisen väestön keskuudessa. Ankohtaisia teemo olivat myös oman kerhonsa saaneet Groupware, Hypermedia, Netti, Toimistoautomaatio. Yrityksiä kehoitettiin lähtemään mahdollisimman pian sähköiseen kaupankäyntiin vannottiin kolmitasoarkkitehtuurin nimeen. Raportoitiin HST kortin kokeilun käynnistymisestä: ensimmäiset ettiin 15.9.1998 pilottikäyttäjinä toimiville 15 pirkanmaalaiselle maanviljelijälle. Vuonna 2000 tarkasteltiin elektronisen kaupan tilannetta trendejä Suomessa: teknologia toimii mutta yritysten toimintatavat eivät ole muuttuneet. Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa oli hyväksytty se viitoitti tietä ehallintoon. Sähköinen hekilökortti eteni tuotantoon, merkittiin muistiin 1. kortin luovutus Lipposelle 7.12.99. Vuonna 2000 kiinnosti myös verkostunut EDI palvelu middleware ratkaisuna. Vuonna 2001 tietoturva tkoi nousuaan kohti kiinnostavuuskärkeä. Valistettiin, miten normaali peruskäyttäjä voi varautua todennäköisimpiin tietoturvaongelmiin. Pohdittiin verkkovakoilun väärinkäytöksien merkitsemää uhkaa tietoyhteiskunnan kehitykselle, samoin tietoriskien hallintaa verkkosodankäynnin
Hetkyn Tietotaitotalkoot 02.02.09 hyökkäyksiin varautumista. järjestelmien käyttöönottoa. Jo muutaman vuoden vireillä ollut ketträ (agile) sovelluskehitys alkoi kiinnostaa suomalaisia yrityksiä. Opittiin, että ketterät menetelmistöt tukevat sovelluskehitystä erityisesti kun liiketoiminnan sitä kautta vaatimusten muutosvauhti on kova ennustettavuus vaikeaa. Extreme Programming oli näistä tunnetuin, mutta ketteriä menetelmistöjä oli lukuisia muitakin. Myös virtuaaliyhteisöt nousivat agendalle verkkoyhteisöjen lainalaisuuksien opiskelu alkoi. Opittiin, että verkkoyhteisön jäsenten uskollisuus rakentuu jäsenten välistä vuorovaikutusta lisäämällä. Jäsenet eivät sitoudu yhteisöön vaan yhteisössä mukana oleviin ihmisiin, joiden kanssa ollaan vuorovaikutusprosessissa. Vuonna 2002 laskutusrutiinien hitaus työläys olivat edelleen yritysten taloushallinnon pullonkaulo verkkolaskun odotettiin tuovan milrdisäästöjä. Tutustuttiin myös ns. domain spesifisiin mallinnuskieliin, jotka on kehitetty kohdealueen käsitteiden pohlta kun taas yleiset mallinnuskielet perustuvat koodimaailmaan. Domain spesifien mallinnuskielten avulla tuotekehityksen arvioitiin nopeutuvanjopa kymmenkertaisesti. Tietojärjestelmän hankintaprosessi sekä tilaan toimittan yhteistyö olivat esillä erityisesti valtionhallinnon näkökulmasta. Vuoden 2003 iso asia oli mobiliteetti. Mobiilit järjestelmät olivat lkautumassa kenttätyöhön. Ateltiin, että mobiilijärjestelmien lostuessa mahdollisuudet tehdä työtä takoa tulosta asta paikasta riippumatta ovat lähes rattomia. Keventääkö se työtaakkaa vai lisääkö raatamista ennestään, oli vielä auki. Dokumenttien hallinnan etenemistä seurattiin. esimerkkinä oli Orion Pharma, joka oli ottanut 1998 käyttöön dokumenttien hallintajärjestelmän, jonka päälle oli räätälöity sovelluksia eri tarkoituksiin. Myös kumppanuudet verkostoituminen olivat esillä, olivathan ne olleet sekä yritysmaailman että julkisen hallinnon strategiaprosessien avainteemo jo vuosia. Myös tulevaisuuden digitaalinen työympäristö kiinnosti, samoin langattomuus tietoturva. Järjestelmähankintojen trendeinä tuotiin esiin mm ASP ohjelmistokomponentit. Ohjelmistotestauksen laadunvarmistuksen tärkeys oli näinä aikoina tullut teollisuuden tietoisuuteen. elearning otettiin avuksi tukemaan 18
Hetkyn Tietotaitotalkoot 02.02.09 Heräsikö atuksia? Hyvä! Kerro ne tähän. 19
Hetkyn Tietotaitotalkoot 02.02.09 Marco, Eero, Eemeli, Susanna Mai, Saila, Natalia, Elina Pentti, Pipsa, Harri, Liisa Sekä naamattomat Anne, Anneli, Robert, Ossi Johanna. 20