3.3 Rakennettu ympäristö

3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Kyläkuva Kyläkuva muodostuu kaikilla kyläalueilla seutu- tai kokoojatien varsille rakentuneesta raittikylästä, joissa asutuksen tihentymät ja peltonäkymäaukot vaihtelevat. Kylien keskuksina pidettäviä alueita on täydennysrakennettu. Kylien julkiset palvelut ovat vähentyneet ja pienien maatilojen tuotantotoiminnan loputtua rakennukset ovat jääneet asumiskäyttöön. Toimivien maatilojen tuotantorakennusten koko on suurentunut ja ne saavat ympäristössä yhä suuremman merkityksen. Suunnittelualue on vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu maatalouden 1800-1900 -lukujen vaihteen rakennuskannasta ja 1900-luvun alkupuolen torpista sekä 1950-1990 -luvun pientalorakentamisesta. Asuminen ja viljelykset keskittyivät jokien varsille ja laajenivat kydöttämisen myötä. Alueelle on tyypillistä avoimuus, jossa asumukset erottuvat saarekkeina peltojen keskellä, Tuomiluoman ranta-alueella sekä selänteen reunoilla. Pojanluoman kylärakenne sijoittuu keskeisemmin metsäiseen saarekkeeseen, jota pellot ympäröivät. Kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu maatalouden 1800-1900 -lukujen vaihteen rakennuskannasta ja 1900- luvun alkupuolen torpista sekä 1950-1990 -luvun pientalorakentamisesta. Suunnittelualueen maisema on muuttunut aikojen saatossa. Useita vuosisatoja jatkunut maanviljely korostaa maiseman selvärajaisuutta. Salaojituksen käyttöönotto poisti aikoinaan peltoja jaksottaneen sarkaojituksen maisemasta. Nykyään, maanviljelyn koneellistuttua, peltojen tehoviljely on luonteenomaista alueelle ja maiseman monimuotoisuus lähes täysin kadonnut.

Tuomikylä on muodostunut perinteisen nauhamaiseksi kyläksi noin kymmenen kilometrin matkalle Tuomiluoman varrelle alkaen Niemi-Nikkolan risteyksestä kantatieltä 67 ja päättyen Haapalanmäelle. Tuomikyläntie mutkittelee kauniisti luoman rannan tuntumassa. Tuomikylän tienvarsimaisema on arvokas kokonaisuus, johon liittyy historiallisia, kulttuurisia ja maisemallisia sisältöjä. Vanhempi asutus sijoittuu raittimaisesti alueen läpi kulkevien teiden varsille. Metsänrantoja kohti erkanevien tilusteiden varteen ja kovempipohjaisten saarekkeiden ympärille rakentaen ovat laakson pellot jääneet viljeltäviksi. Selänteen reuna-alueelle on sijoittunut torppia ja asutustiloja. Vanha rakennuskanta sijoittuu maisemaan hyvin rakennuspaikan valinnan ja kasvaneen puuston ansioista. Uusilla maankäytön suunnitelmilla on ohjattu rakentamisen sijoittumista. Rengon kylän asutus sijaitsee vanhassa kulttuurimaisemassa pienialaisten jokivarsipeltojen reunamilla olemassa olevaan tiestöön tukeutuen. Kiviniemenmäki on omakotitaloista muodostunut tienvarsikylä. Pojanluoman kyläkeskus sijaitsee laajan peltoalueen pohjoisosassa. Kyläalue on rakentunut etelä-pohjoissuuntaisille moreeniharjuille ja uudempi rakennuskanta on täydentänyt vallitsevaa rakennuskantaa. Pellot avautuvat länteen ja itään yhtyen kylän eteläpuolella laajemmaksi peltolaaksoksi. Tilojen talouskeskukset ja asuinrakennukset sijaitsevat tien välittömässä läheisyydessä tai metsän reunassa tiehen rajoittuvan peltoalueen takana. Uutta asutusta on syntynyt Tuomikylän ja Neiron koulujen sekä Pojanluoman kyläkeskuksen läheisyyteen. Täydennysrakentaminen tukeutuu olemassa olevaan vanhaan tiestöön ja noudattaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Laajennusalueet on toteutettu pääasiassa maankäytön suunnitelmien perusteella.

3.3.2 Yhdyskuntarakenne 1923 1960 2006

Suunnittelualue on elinvoimaista kaupunginläheistä kyläaluetta, jota luonnehtii rauhallinen asuinympäristö, maaseudun yhteisöllisyys sekä maaseutumiljöö.

3.3.3 Asuminen ja väestö Suunnittelualueen kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu maatalouden 1800-1900 -lukujen vaihteen rakennuskannasta, 1900-luvun alkupuolen torpista sekä 1950-luvun pientalorakentamisesta. Kyläalueet ovat muuntuneet asumispainotteisiksi viimeisten vuosikymmenten aikana, kun maatalouden rakennemuutos on ollut suurinta.

140 120 100 80 60 40 20 0 Asuntojen rakentamisvuodet osayleiskaava-alueella 127 87 70 61 Asuntoja 50 11 25 Asuntojen sijoittuminen rakentamisvuoden mukaan: <1900 1900-1919 1920-1939 1940-1959

1960-1979 1980-1999 >2000

Asuinrakentamista niin sanotuille punaisille alueille on pyritty välttämään eli kotieläinyksiköiden hajusuojavyöhykkeille ja pelloille. Olemassa oleva asutus on merkitty sinisellä. Keltaiset alueet ovat potentiaalisia uuden asuinrakenmisen alueita.

3.3.4 Palvelut Koulut ja päivähoitopalvelut ovat jääneet kyliin, mutta kaupan ja kunnan muut palvelut ovat siirtyneet kunnan keskustaajamaan. Uudisrakentaminen on sijoittunut kyläkoulujen äärelle tai muutoin hyville rakentamiseen soveltuville alueille kylien välittömään läheisyyteen. Uudetkin alueet sijoittuvat vanhaan kylärakenteeseen käyttäen hyväksi jo olemassa olevaa infraa. Päivittäisasiointipalvelut sijaitsevat enimmäkseen Ilmajoen keskustassa. Harvinaisemmat palvelut hankitaan enimmäkseen maakuntakeskus Seinäjoelta. Teboil-huoltamo Rengonhovin monipuoliset palvelut ovat parantaneet itäisten kylien palvelutasoa.

3.3.5 Virkistys Tuomikylän ala-asteen vieressä on pieni valaistu urheilukenttä, jossa talvella on luistinrata ja kyläseuran talkoilla pystyttämä jääkiekkokaukalo. Kylän eteläpäässä Pettumäellä on hyväkuntoinen urheilukenttä se-kä lentopallokenttä pukukoppeineen. Pettukenttä toimii myös kyläläisten kokoontumispaikkana. Tuomiluomaa käytettiin ahkerasti uimiseen vielä 1970-luvulla, mutta nykyään vedenlaatu on huonontunut eikä uimapaikkoja enää ole. Tuomikylän pohjoispäässä Niemelänkylässä on kilometrin mittainen valaistu pururata, josta on yhteys Seinäjoelle Jouppilanvuoren kuntoradalle. Tuomikylässä on myös moottorikelkkareitti sekä Eetunkydöntien hevosvalmennusreitti. Tuomikylän läpi kulkee maakunnallinen vaellusreitti Ilkanpolku, joka tulee Seinäjoen suunnasta Kivenmaan laavun kautta ja jatkuu etelän suunnalla sijaitsevaa Santavuorta kohden. Tuomikylän ja Kyrkösjärven välisellä metsä-alueella on myös muita merkittyjä vaellus- ja hiihtoreittejä. Seinäjoen ja Ilmajoen alueiden kuntoreittejä yhdistää valaistu kahdeksan kilometrin Seinäjoki-Ilmajoki Esteetön kuntoreitti. Seinäjoen Jouppilanvuorelta pääsee siten valaistua esteetöntä reittiä pitkin 10 kilometrin matkan Ilmajoen Ahonkylään. Kivituhkapintainen reitti kulkee Jouppilanvuoren viiden kilometrin kuntaradan keskivaiheilta Ilmajoen Tuomikylään ja Ahonkylään. Reitin varrella on muun muassa kota, laavu, turvekammi ja hyvät opasteet eri reiteille. Rengonkylässä virkistystoimintaa varten on osoitettu Ruissaaren alue sekä sen eteläpuoleinen alue, joka soveltuu muun muassa yhteisöjen tai yhdistysten käyttöön tai leirialueeksi. Virkistystä palvelevia alueita ovat kuntoradan alue sekä seurantalon kenttä.

3.3.8 Liikenne Maantieliikenne Suunnittelualueelle takaavat hyvät liikenneyhteydet valtatie 19 Jalasjärvi-Uusikaarlepyy Rengon kylän läpi kulkeva valtatie Jalasjärveltä Uuteenkaarlepyyhyn seututie 701 Alaanentie valtatieltä 19 Ilmajoen keskustan suuntaan erkaneva seututie Rengonharjuntie valtatieltä 19 Peräseinäjoen suuntaan erkaneva seututie yhdystie 17404 Tuomikyläntie kantatieltä 67 erkaneva yhdystie liittyy Alaanentiehen Rengossa yhdystie 17443 Ritolantie yhdistää Tuomikyläntien Alaanentiehen yhdystie 17352 Pojanluomantie Alaanentieltä etelän suuntaan erkaneva yhdystie VT 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie -hankkeessa rakennetaan 18,5 kilometrin mittainen keskikaiteellinen ohituskaistatie Rengosta Seinäjoen Nurmoon valtaosin uuteen maastokäytävään. Ohikulkutiehanke on toteutusvaiheessa välillä Renko - Mäki-Hakolantie 16 kilometrin pituisella osuudelta. Koko tieosuus avataan liikenteelle syyskuussa 2016.

Havainnekuva Alaanentien eritasoliittymästä Rengossa. Eritasoliittymä toimii etelän suunnasta Seinäjoen pääsisääntuloyhteytenä. Tieliikennesuunnitelma 2011 www.liikennevirasto.fi Havainnekuva Jalasjärventien alituksesta Rengossa. Tieliikennesuunnitelma 2011 www.liikennevirasto.fi Vuoden 2013 keskimääräinen ajoneuvoliikenne ja raskas ajoneuvoliikenne Liikennevirasto 1.1.2014 ajoneuvoa /vrk raskasta ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa/vrk raskasta ajoneuvoa/vrk VT 19 Alaneentien risteyksestä Seinäjoen suuntaan 6487 788 Alaneentien risteyksestä Jalasjärven suuntaan 5182 696 Alaanentie Tuomikyläntien risteyksestä valtatien 19 risteykseen 2138 108 Tuomikyläntien risteyksestä Ilmajoen keskustaan 1825 102 Rengonkyläntie valtatien 19 risteyksestä seututien 694 risteykseen 999 63 Tuomikyläntie kantatien 67 risteyksestä Alaanentien risteykseen 559 24 Pojanluomantie Alaanentien risteyksestä valtatien 19 risteykseen 276 37 Ritolantie Alaanentien risteyksestä Tuomikyläntien risteykseen 170 3 Raskasta liikennettä kulkee pääteillä runsaasti. Erityisesti valtatie 19 on vilkasliikenteinen. Raskaan liikenteen määrää lisäävät jäte- ja turvekuljetukset erityisesti valtatieltä 19 Ilmajoen suuntaan kulkevalla Alaanentiellä.

3.3.9 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen jäteverkkosuunnitelmakartta.

3.3.10 Ympäristöhäiriöt Alueen merkittävin ympäristöhaitta on uuden valtatien aiheuttamat melu- ja maisemahäiriöt. Seinäjoen lentoaseman häiriöt rajoittuvat normaalin lentoliikenteen nousu- ja laskusuuntiin, jotka on määritetty kasvava lentoliikenne huomioiden. Satunnaisten sotilaskoneiden läpilaskujen aiheuttamiin meluhaitoihin asiantuntijalausunnon mukaan pitää ainakin kylän täydennysrakentamisen yhteydessä suhtautua kriittisesti. Mahdollisten läpilaskujen haittaa lieventää niiden rajallinen kesto ja määrä sekä taustamelun kohoaminen, joka on häiritsevyyden eräs tunnuskriteeri. Valtatien ja lentoaseman sekä maa- ja metsätalousalueiden pintavesivalumat kuormittavat Seinäjokea. Lentoaseman ympäristöseurannassa on valumavedet huomioitu ja pitoisuuksia seurataan säännöllisesti. Valtatien ylittäessä jokia ja ojia on rakennusaikainen maa-ainesten huuhtoutuminen ojiin ja jokiin pyrittävä minimoimaan. Tarvittaessa vesistössä voidaan käyttää esimerkiksi suojaverhoja kiintoaineksen leviämisen estämiseksi. Tien jatkosuunnitteluvaiheessa vesistöjen ylitykset suunnitellaan yksityiskohtaisesti siten, ettei hanke muuta veden virtauksia tulva-tilanteissa. Mahdollisiin onnettomuustilanteisiin tulee varautua rakentamalla riittävät suojausrakenteet mahdollisiin liikenteen riskikohtiin, kuten risteysalueisiin sekä vesistönylityskohtiin. Näin estetään haitallisten kemikaalien hallitsematon pääsy maastoon ja vesistöön. (Lähde: Yleissuunnitelma, vaikutukset, Tiehallinto, Vaasa 2009) Lakeuden Etappi Oy:n jätealueelta tuleva kuormitus nostaa Tuomiluoman veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksia. Vaikutus näkyy myös sähkönjohtokyvyn ja kloridipitoisuuden nousuna. Tuomiluoman yläjuoksulla on myös turvetuotantoalueita, jotka nostavat veden typpipitoisuutta. Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein. Pisteissä tarkkaillaan seuraavia suureita: kiintoaine, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, COD, BO? 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, lyijy, mineraaliöljyt ja fekaaliset koloformiset bakteerit. Lisäksi joka kolmannen vuoden syksyllä otettavista näytteistä tutkitaan seuraavat metallit: kromi, kadmium, kupari, elohopea, nikkeli ja sinkki sekä kloorifenolit. Ympäristömelun kuvaamiseen käytetään keskiäänitasoa LAeq eli ekvivalenttitasoa, jossa hetkittäiset äänen voimakkuuden vaihtelut on tasoitettu ja erikorkuiset osaäänet painotettu korvan herkkyyttä vastaavalla tavalla, ns. A-painotus. Tämä melutaso soveltuu hyvin ympäristömelulle. Meluntorjuntalain nojalla on annettu valtioneuvoston päätös 993/92, jossa esitetään yleiset melutason ohjearvot pitkän ajan ekvivalenttitasoina. Oheisessa taulukossa esitetyt valtioneuvoston melutason ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi kaavoituksessa, rakentamisessa ja tiensuunnittelussa. Maakuntakaavan mukainen Seinäjoen lentoaseman melualue on kiitotien suuntainen ja ulottuu kiitotien kaakkoispäässä vähän Seinäjoen itäpuolelle ja luoteispäässä runsaat puoli kilometriä Jalasjärventien länsipuolelle. Melualueella on voimassa suunnittelumääräys, jonka mukaan alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi rakennuksia tai toimintoja, jotka ovat herkkiä meluhaitoille. Yleis- ja asemakaavoituksessa sekä rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston vuonna 1992 antamien ympäristömelun ohjearvojen vaatimukset, joiden tarkoituksena on ehkäistä meluhaittoja ja turvata ympäristön viihtyisyys.

3.3.11 Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennusperintökohteet Erityisesti Pohjanmaalle jokilaaksojen nauhamaiset kylämuodostelmat ovat ajallisesti vanhinta ja tyypillisintä kulttuurimaisemaa. Peltoaukeiden säilyminen maatalouskäytössä on kylien kulttuurimaisemien kannalta oleellista. Suunnittelualueella on 48 rakennusperintökohdetta: 23 kohdetta, jotka on rakennettu ennen 1900-lukua 17 kohdetta, jotka on rakennettu 1900-1919 8 kohdetta, jotka on rakennettu 1920-1939

1 Kotiranta 11:49 1917 Hirsirunkoinen asuinrakennus on siirretty nykyiselle paikalleen Pojanluoman Lehtimäestä eli Mastonmäeltä 1917. Talon perustana on Hopiavuoren metsästä lohkotut luonnonkivet. Rakennus on peruskorjattu 1963. Talo edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Olavi Yli-Vainio 2011 Kotiranta Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 2 Kulma 11:31 1901 Inventoimaton Pihapiiri edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Asuinrakennus on rakennettu 1901. Kulma Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 3 Viertomäki 11:20 1920 Viertomäki Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin Pitkäkujalta lähtevän tien päätepisteessä metsän suojassa sijaitseva hirsirunkoinen asuinrakennus on rakennettu 1920 Pullinplassille. Talo on remontoitu 1987. Pihapiirin aitta on tehty Tuomikylän vanhan puhelinkeskuksen hirsistä. Pihapiiri edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa, vaikka asuinrakennuksen alkuperäinen ulkoasu onkin lähes täysin muuttunut.

4 Raitila 8:170 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Metsänreunassa sijaitsevan Raitilan pihapiirissä on vanha puori, jonka hirressä on vuosiluku 1849 sekä savusauna, joka on rakennettu 1934. 5 Tuominiemi 10:89 1874 Tuominiemen yhtenäinen pihapiiri on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas kulttuuriperintökohde. Asuinrakennuksen on rakentanut Salomon Tuominiemi 1874. Kivijalka on tuotu Käräjävuorelta. Perustuksissa on kahden metrin syvyydellä hirsisillat, sitten lohkokivet, päällimmäisinä sileiksi hakatut lohkokivet. Talossa on ollut Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen painevesisysteemi; putket kirveellä veistettyjä, puunauloilla koottuja. Pihapiirissä on 1800-luvulla rakennetut kaksi aittaa sekä hirsirakenteinen navetta ja talon ympärillä 20 aarin puisto. Talo on peruskorjattu 1958, korjaukset on tehty vanhaa säilyttäen. Olavi Yli-Vainio 2011 Asuinrakennuksen erityispiirteenä ovat lukuisat koristeelliset yksityiskohdat. 6 Ketola 7:174 noin 1900 Olavi Yli-Vainio 2011 Ketolan noin 1900 rakennettu asuinrakennus edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Rakennuksessa on toiminut vuosisadan alussa meijeri, myöhemmin virvoitusjuomaliike. Rakennuksen kunto on heikko ja se purettaneen.

7 Kuusivaara 7:234 1931 Inventoimaton Kuusivaaran asuinrakennus on rakennettu 1931 Kiikun sepän tuvasta. Kuusivaara Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 8 Polkumäki 7:577 1906 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Polkumäen, entisen Talasmäen asuinrakennus on rakennettu 1906 Nurmelan aitasta. Talasmäki Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 9 Haanpää 7:36 1800-luvun loppu Olavi Yli-Vainio 2011 Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Haanpään lomarakennuksena käytössä oleva asuinrakennus on rakennettu 1800-luvulla. Talo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla metsän laidassa. Paikka on ikivanhaa Litorinameren rantaa. Haanpää Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

10 Rantala 7:518 1912 Inventoimaton Rantalan asuinrakennus on rakennettu 1912. Olavi Yli-Vainio 2011 Rantala Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 11 Hakala 7:27 1800-luku Inventoimaton Hakalan pihapiirin vanha asuinrakennus sekä hyvin vanhat aitat. Tällä paikalla tiedetään olleen asuntotilan jo 1887. Olavi Yli-Vainio 2011 Hakala Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

12 Lehtola 7:465 1800-luvun alku Olavi Yli-Vainio 2011 Latva-Pirilän, entisen Pömpelön, Tuomikyläntien varressa sijaitseva, rukoushuoneena toimiva rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava hyväkuntoinen asuinrakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Rakennus on alun perin ollut puolta pidempi, mutta osa on ollut kylmää tilaa. Toinen puolisko on viety asuinrakennukseksi jonnekin Ilmajoelle. Pihapiirissä sijaitsee myös aittarakennus. Latva-Pirilä Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 13 Hietakangas 7:531 noin 1909 Olavi Yli-Vainio 2011 Hietakankaan asuinrakennus on rakennettu noin 1909 edustaen alueen vanhaa rakennuskantaa. Rakennus on asumaton, huonokuntoinen ja kasvillisuus on vallannut pihapiirin 14 Myrskyluoto 7:570 1927 inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Myrskyluodon, entisen Rintakorven asuinrakennus on rakennettu 1927. Rintakorpi Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

15 Suohalme 2:312 noin 1882 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Suohalmeen torppa on siirretty Aution torpasta tälle paikalle noin 1882. Torppaa on sanottu myös Varpulaksi. Tilan pelloista on löytynyt kivikauden aikaisia esineitä. Varpula Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 16 Ojaniemi 7:507 Inventoimaton Ojaniemen pihapiirin vanha aitta. Ojaniemi Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 17 Alakansakoulu 7:208 1927 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Tuomikylän alakoulu on rakennettu 1927 Jäkerröksen lähellä olevalle töyräälle. Yläkoulu rakennettiin samaan pihapiiriin 1958.

Tuomikylän kansakoulu Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 18 Onnela 2:105 1907 Alueen vanhaa rakennuskantaa edustava, maisemallisesti merkittävä Haanpään vanhatupa on siirretty nykyiselle paikalleen 1907. Kohtalaisessa kunnossa oleva rakennus on asumaton. Olavi Yli-Vainio 2011 Onnela Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 19 Latvala 2:311 1890 Olavi Yli-Vainio 2011 Tuomikyläntien varressa, lähellä Tuomiluomaa sijaitseva alueen vanhaa rakennuskantaa edustavan maisemallisesti merkittävän Latvalan, entisen Färmin asuinrakennus on rakennettu 1890. Tila on mainittu talona jo 1887. Kohtalaisessa kunnossa oleva rakennus tulee säilymään. Färmi Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

20 Haapamäki 1:195 1814 Tuomikylän tieltä katsottuna Tuomiluoman toisella puolella mäen kumpareella sijaitseva Haapamäen pihapiiri edustaa alueen vanhimpia rakennuksia. Torppa on ollut sekä Röyskölän että Savusten torppa. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu 1814. Rakennuksella ei ole kivijalkaa. Tuvan takka on alkuperäinen. Takan puinen kraakku on lahjoitettu Ilmajoen museolla ja tilalle on tehty alkuperäisen näköinen kraakku. Talo on ollut asumaton vuodesta 1980 lähtien. Pihapiirissä on kaksiosainen puori sekä 1948 rakennettu navettarakennus. Paikka on vapaa-ajan käytössä ja rakennukset tullaan säilyttämään. Olavi Yli-Vainio 2011 Haapamäki Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 21 Onnela 1:477 1926 Olavi Yli-Vainio 2011 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1926. Pihapiiri sijaitsee luonnonkauniilla paikalla pienen luoman varrella. Onnela Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

22 Kenkkilä 2:357 1901 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1901. Kenkkilä Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 23 Rajala 2:299 1854 Tällä paikalla tiedetään asutun jo ennen vuotta 1839. Nykyinen rakennushistoriallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1854, korjaukset tehty vanhaa ulkoasua säilyttäen. Rakennus toimii maisemallisena kiintopisteenä. Tilan rakennukset muodostavat nelikulmaisen pihapiirin. Aikaisemmin piha ollut lähes umpipiha, kun tien vierellä on sijainnut aittarati. Rajala Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 24 Peltomaa I 2:457 1916 Tuomiluoman varrella sijaitseva rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1916. Asuinrakennuksen hirsikehikko on tuotu Jalasjärveltä ja kivijalkakivet haettu hevosella Santavuorelta. Rakennuksia perustettaessa 1916 löytyi nykyisen riihen perustuksista tulisijan jätteitä ja vanhoja kuparirahoja. Peltomaa Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

25 Rinta 5:51 1920 Rinta Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin Haapalanmäellä metsän laidassa sijaitseva 1920 rakennettu asuinrakennus edustaa rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti alueen arvokasta kulttuuriperintöä. Pihapiirissä myös vanha navetta. 26 Alarisku 5:408 1856 Asuin- ja ulkorakennusten muodostama pihapiiri edustaa maisemallisesti alueen arvokasta kulttuuriperintöä. Asuinrakennus on rakennettu 1856. Pihapiirin jauhopuori on rakennettu samoihin aikoihin. Kohtalaisessa kunnossa oleva asuinrakennus on ollut asumattomana toistakymmentä vuotta, mutta säilyy toistaiseksi tällaisena. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 27 Keski-Risku 5:389 1856 Olavi Yli-Vainio 2011 Maisemallisesti edustava, asumaton, heikkokuntoinen asuinrakennus on rakennettu 1856. Keski-Riskun torppa on luultavasti ollut Haapalanmäen ensimmäisiä taloja. Tästä paikasta on aikoinaan kulkenut itä-länsisuunnassa Kihniönpoi-kain kirkkotie. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

28 Peltonen 5:80 1913 Olavi Yli-Vainio 2011 Maisemallisesti edustava, mansardikattoinen asuinrakennus on rakennettu 1913. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 29 Ala-Haapala II 5:380 1882 Olavi Yli-Vainio 2011 Maisemallisesti edustava viihtyisä, pienipiirteinen pihapiiri, jossa asuinrakennuksen lisäksi iso aitta, navetta, liiveri ja puori sekä pieni aitta mäen kumpareella vieressään vanha pihlaja. Asuinrakennus ja iso aitta on rakennettu 1880-1882. Pieni aitta, joka on siirretty paikalleen Seinäjoelta, on rakennettu vuonna 1853. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

30 Haapala 5:270 1850 Olavi Yli-Vainio 2011 Vuonna 1850 rakennettu, maisemallisesti arvokas asuinrakennus edustaa Haapalanmäen vanhaa rakennuskantaa. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 31 Jauhomäki 5:458 ehkä 1700-luku Olavi Yli-Vainio 2011 Maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu ehkä jo 1700-luvun puolella. Näillä paikkeilla oli aikanaan luoman koskessa jauhomylly, siitä nimi Jauhomäki. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

32 Neiro 7:308 1908 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1908. Aitta, liiverit, navetta, talli ja kellari on rakennettu 1800-luvun lopulla. 33 Välinen 7:49 1900-luvun alku inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Välisen asuinrakennus on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä. 34 Haanpää 6:204 1800-luvun loppu Olavi Yli-Vainio 2011 Haanpään, entisen Kärrymäen maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa perinteistä pohjalaista rakennustapaa. Asuinrakennus ja puori on rakennettu 1800-luvun lopulla, uudempi asuinrakennus 1922.

35 Yrttimaa 5:343 1850 Vuonna 1850 rakennettu asuinrakennus ja 1900-luvun puolella rakennetut aitta ja pikkupuori ovat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita. Rakennukset tarkoitus toistaiseksi säilyttää. 36 Vanhaniemistö 3:336 1880 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava pihapiiri on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan; ulkovuoraus alkuperäinen, mahdollisesti myös ikkunat ovat alkuperäiset. Asuinrakennus on rakennettu 1880 ja lutti 1900-luvun alussa. 37 Mäki- Niemistö 3:93 1928 inventoimaton Asuinrakennus 0n rakennettu 1928, 38 Pikkuniemistö 3:301 1910 Maisemallisesti arvokas 1910 rakennettu asuinrakennus edustaa Pojanluoman vuosisadan alun rakennuskantaa. Talon erityispiirteenä on vuoratut klupunurkat.

39 Suuriniemi 2:421 1911 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas 1911 rakennettu asuinrakennus edustaa rakennusmestari Kukkulan tuotantoa. Talon erityispiirteinä erikoinen kattomuoto sekä kuistin ulko-ovien koristeelliset leikkaukset. Ikkunat ovat alkuperäiset. Rakennuksen heikon kunnon vuoksi säilymisedellytykset eivät ole hyvät. 40 Kivistö 9:906 1925 41 Koulu 8:230 1920 42 Alinen 7:356 1902 Maisemallisesti arvokas, mäellä sijaitseva 1920 rakennettu asuinrakennus edustaa Rengonkylän vanhaa rakennuskantaa. Vuonna 1920, mahdollisesti jo 1910-luvulla rakennettu kansakoulurakennus on historiallisesti ja maisemallisesti arvokas. Rengon koulu perustettiin 1919. Koulun kattotiilet tuotiin Turusta asti. Koulu lämmitettiin vuoteen 1985 asti pystymuureilla. Uudemmat koulurakennukset on rakennettu 1950 ja 1953. Historiallisesti ja maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu 1902. Erityispiirteenä on 1927 toteutettu vinkkelilaajennus. 43 Ylinen 7:429 1876 Ylisenmäen rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävään pihapiiriin kuuluu multipenkkiperustukselle 1876 rakennettu hirsirunkoinen asuinrakennus sekä 1800-luvun lopulla rakennetut aitta, navetta ja varasto. Rakennuttaja oli Kohtamäen poikia ja omistussuhde on pysynyt suoraan alenevassa polvessa.

44 Kohtamäki 7:140 1832 Kohtamäki on Saunamäenkylän vanhimpia rakennuksia. Matti Jaakonpoika Saunamäki rakensi hirsirunkoisen talon 1832. Tilalle rakennettiin uusi asuintalo 1976, jonka jälkeen vanha tupa on ollut vain vähäisessä käytössä, mutta tulee säilymään. Kohtamäki on merkittävä rakennushistoriallisesti, kyläkuvallisesti ja maisemallisesti. 45 Mäki 7:493 1880 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas, noin 1880 rakennettu asuinrakennus edustaa perinteistä pohjalaista rakentamistapaa. Tuvan erityispiirteenä on susiovi. 46 Saunamäki 7:499 1890-luku Maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu 1890-luvulla.

47 Yli-Renko 8:54 n. 1900 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä. Asuinrakennus on rakennettu 1800-1900 -lukujen vaihteessa, pihapiirin luttiaitta 1800-luvun puolella. Asuinrakennuksen ikkunat ja huonejako ovat alkuperäiset. 48 Keskinen 8:24 1918 Perinteistä rakennuskantaa edustava, vapaa-ajan asuntona toimiva asuinrakennus on rakennettu 1918.

Suunnittelualueen kaikki muinaisjäännökset sijaisevat Rengonkylän alueella; Rengonkylän silta, saha ja myllynpaikka, Ruissaari, kolme tervahautaa sekä pätkä historiallista vanhaa tietä.

Muinaisjäännökset 1. Rengonkylän silta rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 2 historiallinen ylityspaikka 1000014091 Rengonkylän sillan jäänteet sijaitsevat Rengossa, Seinäjoen lentokentän pohjoispuolella Rengonkyläntien Seinäjoen ylittävän sillan pohjoispuolella. Paikalla on vanhan sillan ja kenties myllyn jäänteitä jokiuomassa. Uoma on kivetty. Kuva Mikroliitti Oy 2. Rengonkylän saha rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 2 historiallinen vesisaha 145500021 Historiallisen sahan paikka sijaitsee Rengossa Rengonkosken kapeikossa kohdalla, jossa Kyrkösjärven tekojärveen laskeva uoma erkanee vanhasta jokiuomasta. Seinäjokelaiset perustivat 1867 sahalaitoksen 1,5 kilometriä Rengon talon yläpuolelle. Saha oli käynnissä kymmenkunta vuotta. Saha myytiin ruotsalaiselle sahayhtiölle, joka muutaman vuoden kuluttua siirsi koneet muualle. Sahan rauniot olivat näkyvissä vielä 1921. Muinaisjäännösaluetta ei ole tarkemmin tutkittu. Alueen rajaus on epäselvä ja siksi tarpeen rauhoittaa osin kuivahtaneen koskikapeikon alue molemmilta rannoilta, kunnes tarkemmissa tutkimuksissa voidaan alue yksityiskohtaisemmin kartoittaa (Mikroliitti Oy 2008)

3. Rengonkylän myllynpaikka rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 2 historiallinen mylly 145500022 Rengonkosken kapeikossa sahan paikan läheisyydessä on koskessa myllyn päällyskivi, jossa on vuosiluku 1714. Myllynkivi on kuulunut kylän yhteiseen vuoromyllyyn. Joen vastakkaisella rannalla on nykyinen (v. 1912) mylly, joka on siirretty kuitenkin ylemmäs joelle (Vainionpään mylly). (Mikroliitti Oy 2008) 4. Ruissaari rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 3 historiallinen kesähauta - Ruissaari on Rengossa sijaitseva Seinäjoen saari. Ruissaaren alkuperäinen nimi on ollut Ruumissaari. Perimätiedon mukaan saareen olisi haudattu vainajia. Kyseessä lienee niin sanottu kelirikkoajan tilapäishautausmaa ehkä 1500-1700 -luvuilta. Mitään merkkejä haudoista saaressa ei enää ole. Kyseessä siis epävarma tai tuhoutunut muinaisjäännös ja siksi kuuluu rauhoitusluokkaan 3. 5, 6 ja 7. Tervahauta rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 2 historiallinen tervahauta - 8. Vanha tie Vanhan tien pohjaa nykyisellään.

3.4 Maanomistus 3.5 Suunnittelutilanne 3.5.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.5.2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava sekä vireillä olevat maakuntakaavan tarkistukset.

Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: Maaseudun kehittämisen kohdealue Maakuntakaavassa Tuomikylän ja Pojanluoman kyläalueet on varattu maaseudun kehittämisen kohdealueiksi. Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Taajamatoimintojen alue Maakuntakaavassa on osoitettu Tuomikyläntien varteen taajamatoimintojen alue. Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Kaupunkikehittämisen kohdealue Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava. Kylä Maakuntakaavassa on osoitettu kohdemerkinnällä Neiron kohdalle Alaanentien-Tuomikyläntien risteyksen tuntumaan kyläalue. Kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä. Ohjeellinen uusi tielinjaus tai uuden tien vaihtoehtoinen linjaus Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Tieluokkamuutos / yhdystie seututieksi Merkinnällä osoitetaan ne yhdystietasoiset tiet, jotka tulee korottaa seututeiksi. Melualue Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi rakennuksia tai toimintoja, jotka ovat herkkiä meluhaitoille (alueen melutaso on vähintään 55 db). Yleis- ja asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston antamien melutason ohjearvojen vaatimukset. Siirtoviemärin tarve Merkinnällä osoitetaan kehitettävä jäteveden siirtoyhteys.

3.5.2 Yleiskaavat Osalle suunnittelualuetta on laadittu 1983 Pojanluoma-Rengon osayleiskaava. Keskeisenä tavoitteena on ollut rakentamisen ohjaaminen palvelujen ja kylämaiseman kannalta edullisille alueille. Erityistä huomiota on kiinnitetty kylien rakenteelliseen kehittämiseen sekä kylien ominaisen rakentamisperinteen jatkamiseen. Suunnittelualue rajautuu Kyrkösjärven osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1985. Suunnittelualuetta koskee osa lentoaseman osayleiskaavasta, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 2003. Suunnittelualue rajautuu Ahonkylän 2006 vahvistuneeseen yleiskaavaan.

Kunnanhallitus teki 18.6.2007 kaavoituspäätöksen Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan laatimiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen 14.4.2009 ja päätti asettaa sen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi 29.6.2009 osan itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavasta. Ensimmäisessä vaiheessa hyväksyttiin uuden valtatien linjaus, eritasoliittymä, eritasoristeykset, valtatien välittömässä läheisyydessä olevat seututiet ja yhdystiet sekä kevyen liikenteen reitit. Samoin hyväksyttiin teiden suojaviheralueet ja meluntorjuntatarve sekä palvelujen alue. Päätöksestä tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään 21.5.2012 ja kunnanvaltuuston päätös tuli voimaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. 3.5.3 Asemakaavat Suunnittelualue rajautuu Laskunmäen asemakaavaan. Suunnittelualuetta koskee Ilmailutien 3.10.2011 vahvistuneesta asemakaavasta osa, jossa on esitetty valtatien 19 eritasoliittymän uusi linjaus vahvistuneen tiesuunnitelman mukaisesti.

3.5.4 Maankäytön rakennemalli Maankäytön rakennemalli on Ilmajoen kunnan tulevaisuuden maankäytön ja yhdyskuntarakenteen strateginen suunnitelma, joka kattaa koko kunnan alueen tärkeimmät toiminnot, hyödyntää kuntaa yritysalueena ja vastaa väestönkasvun edellyttämään tonttituotantoon sekä ohjaa kunnan maanhankintaa. Rakennemallin yhtenä oleellisena tavoitteena on ohjata kylien rakentumista. Rakennemallin itäisten kylien raportissa on Tuomikylä-Renko-Pojanluoman alueelle varattu asumiseen neljä aluetta ja rakentamisen tiivistämiseen 11 aluetta. Lentokentän läheisyyteen kaavoitettu teollisuus- ja yritystoiminta-alue sijoittuu osittain suunnittelualueelle.

3.5.5 Rakentamiskaavat ja palstoitussuunnitelmat Suunnittelualueelle on laadittu useita rakentamiskaavoja ja palstoitussuunnitelmia: 1. Kiviniemen palstoitussuunnitelma 2003 2. Tuomikylän rakentamiskaava 1987 Tuomiluoman palstoitussuunnitelma 2004 Tuomiluoman palstoitussuunnitelma 2009 3. Neiron palstoitussuunnitelma 2004 4. Välivainion palstoitussuunnitelma 2011 5. Keskusvainion palstoitussuunnitelma 1995 6. Pojanluoman rakentamiskaava 1982 7. Tynjälänmäen palstoitussuunnitelma 2001 8. Kissipolun rakentamiskaava 1985 9. Hautapakan rakentamiskaava 1989

3.5.6 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Pohjakarttana on käytetty 1:2000 pohjakarttaa, jonka Ilmajoen kunnan maanmittausteknikko on hyväksynyt 23.6.2008. 3.5.7 Suojelupäätökset sekä muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Kyläsuunnitelmat Tuomikylän kyläsuunnitelma, Tuomikyläseuran kehittämistoimikunta 1994 Tuomikylän kylämaiseman hoitosuunnitelma, Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus ja Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 2002. Pojanluoman kylänkehittämissuunnitelma, Pojanluoma-seura ry 2006 Luontoselvitykset Luontoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen kunta 2009 Linnustoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry, Ilmajoen kunta 2011 Lepakkoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen kunta 2011 Viitasammakkoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen kunta 2011 Rakennusperintöselvitykset Rakennuskannan inventoinnin täydennys, Ilmajoen kunta 2011

4 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Ilmajoen kunnanhallitus on päättänyt laatia Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan. Suunnittelu on toteutunut Rengossa ja valtatien 19 ympäristön uuden linjauksen alueella yleiskaava on saanut lainvoiman. Koska vahvistunut alue liittyy välittömästi muuhun kyläalueeseen, se on otettu mukaan vireillä olevaan suunnittelualueeseen. Tuomikylässä ei ole yleiskaavaa. Pojanluoma-Rengon osayleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen, on vanhentunut. Tuomikylä, Renko ja Pojanluoma ovat viime vuosina olleet omakotitalorakentajien suosiossa. Alueelle on rakennettu vuosittain uusia omakotitaloja ja tontteja tiedustellaan jatkuvasti sekä kunnalta että yksityisiltä maanomistajilta. Omakotirakentamista on toisaalta estänyt epävarmuus suunnittelutarveratkaisujen pitävyydestä sekä liittymien saannin vaikeus yleisille teille. Tuomikylän, Rengon ja Pojanluoman kyläalueiden kehittämiseksi ja turhan byrokratian välttämiseksi on välttämätöntä laatia alueelle yleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennuslupia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 11.5.2009 193 Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän osayleiskaavan laatimiseksi. Tuomikylä-Renko-Pojanluoma osayleiskaavan suunnittelualue

Osayleiskaava tehdään oikeusvaikutteisena. Kaavassa on tarkoitus määrätä, että sitä käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 44 ). Tämä määräys on voimassa 10 vuotta. Tuomikylässä, Rengossa ja Pojanluomalla ei ole tarvetta rakennuskiellon määräämiseen, koska kylissä ei ole hankkeita, jotka vaarantuisivat eikä alueella ole rakentamispainetta, joka haittaisi osayleiskaavan laatimista. Aiemmat päätökset: Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.6.2007 228 VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan laatimiseksi. Kunnanvaltuuston asettamat itäisen ohikulkutien osayleiskaavan tavoitteet: 1. VT 19 itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. 2. Osayleiskaava laaditaan kuntakohtaisena, mutta kuitenkin hyvässä yhteistyössä naapurikuntien kanssa. 3. Kaava-alueen rajaus on pääosin alla olevan kartan mukainen, aluetta laajennetaan tai supistetaan, mikäli tiesuunnitelma niin vaatii. 4. Suunnittelualueelle määrätään MRL 38 :n mukainen rakennuskielto. 5. Osayleiskaavalle asetetaan seuraavat tavoitteet: valtatien uusi linjaus Seinäjoen suuntaan sekä liittymäjärjestelyt osoitetaan kaavassa sen mukaisena, mitä yhteistyössä laadittavassa tien yleissuunnittelussa päätetään nykyisen ja uuden VT 19 linjauksen risteyksen tuntumaan osoitetaan alueita yritystoiminnalle Kyrkösjärven täyttöuoman ja Seinäjoen ranta-alueille osoitetaan mahdollisuuksien mukaan loma-asuntoja ja vihertontteja pysyvälle asumiselle. Valtatien uusi linjaus Seinäjoen suuntaan sekä liittymäjärjestelyt osoitetaan kaavassa sen mukaisena, mitä yhteistyössä laadittavassa tien yleissuunnittelussa päätetään. VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan suunnittelualue

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa Viranomaiset Ilmajoen kunta Liikelaitokset, yritykset ja yhdistykset suunnittelualueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat suunnittelualueen ja sen vaikutusalueen asukkaat, elinkeinonharjoittajat ja työntekijät ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Finavia Museovirasto Seinäjoen kaupunki tekninen johtaja, rakennustarkastaja, tierakennusmestari, vesihuoltorakennusmestari, ympäristöinsinööri, yritysasiamies, maaseututoimen päällikkö, sivistystoimenjohtaja, päivähoidon johtaja, sosiaalijohtaja ja vapaa-aikatoimenjohtaja Anvia Oy Fingrid Oyj / Etelä-Pohjanmaan alueverkko Oy Fortum Sähkönsiirto JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä; terveystarkastaja, perusturvajohtaja Lakeuden Etappi Oy Lakeuden Vesi Oy Vattenfall MTK Ilmajoki Tuomikylä-seura ry Rengon kyläseura ry Pojanluoma-seura ry Ilmajoki-seura ry Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry Ilmajoen metsästysseura ry Ilmajoen yrittäjät ry Ilmajoen vammais- ja ikäihmisten neuvosto Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry 4.3.2 Vireille tulo Tuomikylä-Rengon osayleiskaava kuuluu vuosien 2007-2013 kaavoitusohjelmaan. VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava suunniteltiin Tuomikylä-Rengon osayleiskaavan ensimmäisenä vaiheena valtatiehankkeen johdosta. Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen 18.6.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 28.8-24.9.2007. Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän osayleiskaavan laatimiseksi 11.5.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 25.10-22.11.2013.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Nähtävillä oloista ja yleisötilaisuuksista on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja internet-kotisivuilla. Suunnitteluasiakirjat ovat olleet nähtävillä kunnan kaavoitusosastolla sekä kunnan internet-sivuilla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lähtien. Valtatien 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan kaavaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin Ilmajoen kunnan tiloissa 14.11.2007. Tilaisuuteen osallistui 39 henkilöä. Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan valmisteluvaiheen kaavaluonnosta esiteltiin Tuomikylän koululla kyläseuran järjestämässä tilaisuudessa syyskuussa 2011. Kuntalaisten uutena osallistumiskanavana vuorovaikutteelliseen kannanottoon ja vaikutusten arviointiin otetaan käyttöön verkkopohjainen vastausformaatti. Vuorovaikutuksen pohjana on mobiilisti käytettävä kansalaiskartta, jossa kuntalaiset voivat esittää suunnittelualueella omasta mielestään merkittäväksi kokemiaan ongelmakohtia ja parannettavia asioita sekä toivomuksia alueiden käytöstä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Länsi-Suomen ympäristökeskuksen järjestämissä vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa on käsitelty Tuomikylä-Rengon alueen maankäytön suunnittelua 2009-2014. ELY-keskuksen järjestämä työneuvottelu Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin Vaasassa 26.9.2013. 4.3.5 Lausunnot, muistutukset ja vastineet VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön 29.6.2009 osittain hyväksytystä osayleiskaavaehdotuksesta, joka on ollut nähtävänä 24.4-25.5.2009

Lausunnot: Länsi-Suomen ympäristökeskus Sittemmin 16.6.2009 saadussa lausunnossa Länsi-Suomen Ympäristökeskus kehottaa Ilmajoen kuntaa varmistamaan, että osayleiskaavan perusteena olevat selvitykset ja vaikutusarvioinnit ovat riittäviä ja mahdollistavat valtakunnallisten ja maakuntakaavan mukaisten hankkeiden jatkosuunnittelun ja toteuttamisen. Suunnittelun perusteluna tulee erityistä huomiota kiinnittää ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista koskevien selvitysten riittävyyteen sekä samoin kaupan, liikenteen, melun, tärinän, ympäristöhaittojen ja luontoselvitysten riittävyyteen. Lisäksi ympäristökeskus painottaa uhanalaisten lajien riittävää selvittämistä. Osayleiskaavan suunnitteluratkaisu ja kaavojen toteutus on syytä yhdistää Seinäjoen seudun vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ja sen toteuttamisen kanssa. Ympäristökeskus kehottaa käyttämään ympäristöministeriön mukaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä paitsi jos määräys sisällöltään selkeästi eroaa oppaan mukaisesta määräyksestä ja on lain mukainen. Ympäristökeskus katsoo, että kyseessä olevaa osayleiskaava-aluetta ei voida pitää MRL 44 :ssä tai 72 :ssä tarkoitettuna alueena. Tämän vuoksi sitä ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä. Suunnittelutarpeeseen perustuvassa alueen lisärakentamisessa viittaus Seinäjoen Honkajoen-kylän KHO:n päätökseen 9.6.2009, t. 1483. Voimassa olevat ympäristöluvat ja muut nykyisen toiminnan kannalta tarpeelliset luvat tulee huomioida aluevarauksia määrättäessä. Osayleiskaavojen selostukset tulee täydentää siten, että arviointi on mahdollista ja siinä on erityisesti esitettävä perustelut sekä aluevarausten sijoitukselle ja mitoitukselle että nivoutumiselle muuhun yhteiskuntarakenteeseen. Selostus on laadittava MRL 40 ja MRL 17 säädetyllä tavalla. Vaasan tiepiiri edellyttää, että kaavassa merkityn 55 db:n meluvyöhykkeen ennustevuosi tulee olla määräyksissä. Etelä-Pohjanmaan liitto painottaa lausunnossaan lentoaseman joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä sekä kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuutta. Osayleiskaava toteuttaa erittäin hyvin maakuntakaavan tavoitteita. Museovirasto Kaavakarttaan tulee merkitä muinaisjäännösinventoinnin perusteella Rengonkylän silta, saha ja myllynpaikka turkoosilla neliöllä isoin SM-kirjaimin varustettuna. Muistutukset: Esa Alanko esittää tilan Koskimäki 7:482 länsirajalle toista omakotitalon rakennuspaikkaa. Timo Ojala esittää omistamalleen tilalle Mäkirenko 8:127 ja 8:134 yhtä pientalon rakennuspaikkaa. Matti ja Aira Alanko esittävät omakotitalon rakennuspaikkaa tilalle Peltoniemi 7:512 sekä loma-asunnolle myönnetyn liittymäluvan säilyttämistä. Erkki Rekola vaatii poistamaan LSL 49 :n mukaisen liito-oravan suojelualuemerkinnän s-19 merkintäselostuksesta liito-oravan elinpiirille välttämätöntä puuston suojelua koskeva osa sekä Rengontien osalta ma-7 merkinnän, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue.

Armas Koski haluaa tilalleen Koski 2:204 täyttökanavan ja nykyisen Vt-19 väliselle alueelle loma-asuntopalveluja tarjoavan RA-alueen sekä A-alueen. Ulkoilureitin tulisi sijaita altaan rakennusaikaisella tiellä valtatielle 19 eikä nykyistä altaan vierustaa padon päällä. Sari Hangasmaa vastustaa merkintää ma-5, maisemallisesti arvokas alue. Merkintä tu, likimääräinen tulva-raja, estää korvauksetta tilan Yli-Renko 8:54 noin kilometrin mittaisen ranta-alueen rakentamisen. Osa muistutuksesta koskee kaavaehdotuksen osaa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja joka on saanut lainvoiman. Sauli Hangasmaa Osayleiskaavaehdotuksessa on kaksi tulvamerkintää Seinäjoen itäpuolella, ne ovat asunto- ja talousrakennustontin eteläpuolella ja toinen Luhtasaaren keskikohdalla. On outoa, että ne sijaitsevat tilan 8:54 kohdalla koko Seinäjoen itäranta huomioiden kaavaehdotusalueella. Ilmeisesti uusista tulvakorkeussuosituksista johtuu, että maatilan 8:54 ranta-alueille ei ole osoitettu kuin yksi RA-alue, vaikka tilalla on omistuksessa Seinäjoen rantaa lähes yksi kilometri. Kyseinen RA-alue on merkitty liito-oravan suojelualueeksi S-1(n 1 ha) kaava-luonnoksessa (B2), jolloin RA saattaa menettää merkityksensä, sillä jätöksien löytyessä suojelu estää rakentamisen. Kyrkösjärven altaan täyttökanavan ja Seinäjoen länsirannalla kunta on käyttänyt mitoitusperustetta 5 rantarakennuspaikkaa kilometrillä, joten samalla mitoitusperiaatteella tilalle Yli-Ren-ko 8:54 kuuluisi 4 uutta rakennuspaikkaa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesistöosaston selitys, että tu-merkintä tilan Kotivainio kohdalla johtuu tilanteesta, jossa Kyrkösjärven tekoaltaaseen ei voida johtaa vettä tulvahuipun aikana, ei tyydytä lainkaan, sillä mahdollisen vedenjuoksun estyminen voimalaitoksen kautta altaalla pitäisi olla ohijuoksutusmahdollisuus. Sitä paitsi Kyrkösjärven altaalla vähäisen varastotilavuuden ja voimalaitossäännöstelyn vuoksi ei ole tulvasuojelulle hyötyä. Jos Kalajärven altaan käyttö tulvien torjumiseen estyy kokonaan 1966 tulva voi ylittyä runsaastikin Törnävän siltaan saakka. Kaikki aikaisemmat huomautukset ja mielipiteet VT 19 YVA -vaiheessa ja osayleiskaavan luonnosvaiheessa eri viranomaistahoille esitetty uusitaan. Liikennemelu tulee lisääntymään koko kyläyhteisön kohdalla. Erityisesti joen ylikulkusillan kohdalta melu leviää molemmin puolin siltaa jokiuomaa pitkin. Vaihtoehtoisista suunnitelmista tulisi antaa perustellut arviot. Tulvarajamerkinnät tilan Yli-Renko 8:54 osalta on poistettava sekä ranta- ja muun rakennuspaikkojen osalta noudatettava yhdenvertaista kohtelua. Suojelumerkinnät ma-5 ja sr-15 on poistettava. Melun vaikutuksista kaavoitukseen ja sotilaslentojen mukaan ottamisesta lentokentän toimintaan tulisi antaa selvitys. Seppo Yli-Renko karttaan merkityt alueet tulisi merkitä A-1 ja AT -merkinnöillä. Esa Ojala haluaa tilalleen 8:133 paritalon rakennuspaikan. Mielipiteet Linda Hautala ja Teemu Jalonen hakevat muutosta AR tilan 2:175 muuttamiseksi AT-rakennuspaikaksi. Torsti Saikkonen esittää tilan 2:493 lohkon kolme muuttamista asuntoalueeksi, koska se ELY-keskuksen päätöksen mukaan ei ole LSL 49 1mom. ja 72a mukaista aluetta. Eila Syynimaa esittää loma-asuntopaikan käyttötarkoituksen muuttamista pysyvän asumisen rakennuspaikaksi. Esa ja Timo Ojala esittävät omistamilleen M -alueille myös AT -aluetta. Marjatta Mikkola esittää Toimi Neiron kuolinpesän puolesta Neiroon omistamilleen maille omakotirivitaloaluetta.

Osayleiskaavan ensimmäisen vaiheen lausuntojen, neuvottelujen, huomautusten ja yleisötilaisuudessa esitettyjen mielipiteiden sekä muistutusten huomioon ottaminen koko aluetta koskevan osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa Vaasan tiepiirin ja Museoviraston lausunnot on otettu huomioon. Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen lausunto on otettu pääosin huomioon. Yleiskaavan suunnitteluratkaisun ja kaavan toteuttamisen yhdistäminen Seinäjoen seudun alueelliseen vesihuoltosuunnitelmaan ja sen toteutusaikatauluun on jätetty huomioimatta. Samoin MRL 44 ja 72 sekä viittaus suunnittelutarpeen käytöstä yleiskaava-alueella on jätetty huomioimatta. Esa Alangon ja Timo Ojalan sekä Matti ja Aira Alangon muistutukset on otettu huomioon. Erkki Rekolan muistutuksista osa koskee vireillä olevaa kaavaa ja osa on käsitelty tiealueen kaavan vahvistamisen yhteydessä. LSL 49 :n mukaisen liito-oravan suojelualuetta ei ole ELY:n maastotarkastuksen mukaan olemassa lain edellyttämällä tavalla ja merkintä on poistettu. Rengontien merkintä ma-7, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, on myös poistettu kaavakartasta. Armas Kosken tila sijoittuu alueelle, joka on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Sari Hangasmaan muistutuksen johdosta ma-5 -merkintä on poistettu kaavakartasta. Sen sijaan likimääräinen tulvaraja (tu) on jätetty tarkistettuna ELY-keskuksen selvityksen perusteella. Merkintä sr-15 jätetään yleiskaavan laatimisohjeen mukaisesti kertomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävästä Rengonkylän rakennuskannasta. Sauli Hangasmaan muistutuksen johdosta tu-merkintää on tarkistettu ELY-keskuksen selvityksen perusteella. Merkintä ma- 5 on poistettu kaavakartasta, sen sijaan merkintä sr-15 jätetään yleiskaavan laatimisohjeen mukaisesti kertomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävästä Rengonkylän rakennuskannasta. Rantarakentamisessa pyritään turvalliseen ja tasapuoliseen rakentamisen ohjaukseen. Lentomeluselvitys on tehty osana yleiskaavaprosessia. Seppo Yli-Rengon muistutuksen kohteena olevista alueista toinen ei kuulu suunnittelualueeseen ja toinen jää tulvavaaraalueen sisälle. Linda Hautalan ja Teemu Jalosen, Torsti Saikkosen, Eila Syynimaan, Esa ja Timo Ojalan sekä Marjatta Mikkola/Toimi Neiron kuolinpesän muistutukset on otettu huomioon.

4.4 Osayleiskaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne - aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - elinympäristöjen terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle ja tätä kautta koko maan tulevalle kehitykselle ja kilpailukyvylle - alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä - liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä parannetaan - alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria - alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit - alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö - alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä - alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä - asiaa koskevat ratkaisut ovat tärkeitä niin ekologisen kestävyyden kuin elintoiminnankin edellytysten kannalta Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen, tavoitteet liittyvät erityisesti liikenneverkon kehittämiseen sekä energiahuollon, esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden alueidenkäytöllisten edellytysten turvaamiseen - liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle - erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen - lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Maakuntakaavassa Tuomikylä ja Pojanluoma kuuluvat maaseudun kehittämisen kohdealueeseen - alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja - Tuomikylässä ja Pojanluomalla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten suurimuotoisen eläintuotannon ja teollisuuden, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen - asutuksen sijoittamista tulee ohjata olemassa olevia kyliä tukevaksi - uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin Maakuntakaavassa Renko kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen - aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna - alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana - erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen - kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava