Sipoon koulutoimen tietostrategia

Samankaltaiset tiedostot
PÖYTÄKIRJA PROTOKOLL 3/ SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN. Suomenkielinen koulutusjaosto

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Antti Ekonoja

Nakkilan kunnan M -suunnite lma alkae n. Oppimisympäristö antaa mahdollisuuden ja innostaa oppimaan ajasta ja paikasta riippumatta.

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Kalliomaan koulu. Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ALUEELLINEN TVT - HANKE Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Antti Ekonoja

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

JOENSUUN NORMAALIKOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN STRATEGIA

Ropeka. Taustakysymykset

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Porilainen tapa toimia

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Peruskoulu-työpaja

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Auran yhtenäiskoulun tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

Tietostrategia Päivitetty

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Aloitusta odotellessasi

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Pedagogiset iltapäivät

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

KEITELEEN KUNTA Kärkihanke 1. LIITE 1

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Arkistot ja kouluopetus

Suomalaisen koulun kehittäminen

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN KOULUJEN ICT-STRATEGIA

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

Loviisan kaupungin esi- ja perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Transkriptio:

1 (9) Sipoon koulutoimen tietostrategia Hyväksytty: Päivitys:

2 (9) Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Edu-IT... 3 1.2. Edu-IT:n tehtäviä... 3 2. PEDAGOGISET TAVOITTEET... 4 2.1. Koulun henkilökunta... 4 2.2. Oppilaat... 5 3. TUKITOIMINTA/KOULUTUS... 5 3.1. Edu-IT:n pedagoginen tuki... 5 3.2. Kuuma-TVT... 6 3.3. Digiryhmä... 6 3.4. Sipoon digiryhmän tehtävät... 7 3.5. Koulujen TVT-pedagoginen tuki... 7 4. TEKNISET RATKAISUT... 8 4.1. Opettajien digivälineet... 8 4.2. Oppilaiden omat välineet... 8 4.3. Koulut ja luokat/opetustilat 0-9 (2016)... 9 4.4. Lukiot... 9

3 (9) 1. YLEISTÄ Suomessa koulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on pudonnut eurooppalaisessa vertailussa viimeisten joukkoon, varsinkin oppilaiden digitekniikan hyödyntämisen suhteen. Tämän tietostrategian tehtävänä on muuttaa tilannetta paremmaksi Sipoossa. Tietostrategiassa kuvataan digioppimisen tavoitteet, toimenpiteet ja koulujen it-resurssit Sipoossa. Uusi opetussuunnitelma 2016 perustuu oppimiskäsitteeseen, jossa oppilas nähdään aktiivisena toimijana. Tällä linjauksella pyritään muuttamaan Suomessa mitattu oppilaiden laskeva motivaatio ja opinnoissa kehnosti viihtyminen. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti mielekäs käyttö on keskeinen väline, kun koulujen toimintakulttuuria muutetaan, opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaslähtöisemmäksi. Oppimisympäristö muuttuu ennennäkemättömän nopeasti. Opetushenkilöstö tarvitsee tukea, jotta uusi tekniikka ja sen mukanaan tuoma pedagogia kehittyy ja juurtuu koulujen arkeen. Tämä tietostrategian tarkoitus on viitoittaa tavoitteita ja toimintatapoja, joiden avulla Sipoossa oltaisiin TVT-pedagogian kehittämisen kärkijoukoissa. 1.1. Edu-IT Toiminnan kuvaus: Edu-IT on koulutoimen ja it-yksikön yhteisprojekti joka ulottuu ainakin vuosille 2016-2018. Siinä keskustellaan ja sovitaan koulutoimen it-käytänteistä, hankinnoista ja teknisistä resursseista. Edu-IT ryhmään kuuluu opetuspäällikkö, edustajia it-yksiköstä, digiryhmästä sekä rehtoreita ja opettajia. 1.2. Edu-IT:n tehtäviä Vastaa Edu-IT:n budjetista (koulujen it-budjetti).

4 (9) Hoitaa koulujen it-varustuksen hankinnat budjetin ja Sipoon koulutoimen tietostrategian mukaisesti. Käy avointa dialogia koulujen ja it-yksikön välillä. Tukee opettajien teknistä ja pedagogista koulutusta (Uusi opetussuunnitelma 2016) Suunnittelee tukitoimia opettajille/kouluille Tiedottaa huoltajille ja osallistaa keskusteluihin Sipoon it-strategiasta Kehittää Sipoon koulutoimen tietostrategiaa 2. PEDAGOGISET TAVOITTEET 2.1. Koulun henkilökunta Jokainen koulu määrittelee lukuvuosisuunnitelmassaan kolme painopistealuetta TVT:n käytön kehittämiseksi. Kehittämisen tavoitteena on, että pedagogisesti mielekkäät digioppimisen käytännöt tulevat kiinteäksi osaksi koulun toimintakulttuuria ja jokaisen opettajan opetusta. Kukin rehtori vastaa siitä, että painopistealueita kehitetään suunnitelman mukaisesti. Kaikkien opettajien ammatillista osaamista TVT-taidoissa kehitetään. Opettajien asenteet TVT:n hyödyntämiseen opetuksessa ovat myönteisiä. Opettajat kehittävät yhdessä ja jakavat hyviä digioppimisen käytäntöjä. Uusia, monipuolisia digioppimisympäristöjä hyödynnetään oppimisessa ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä. Sähköiset oppimateriaalit ja oppimisalustat ovat kiinteä osa oppimista kaikilla luokkaasteilla. Opettajat ja oppilaat luovat ja jakavat yhdessä tehtyä oppimateriaalia Opettajien kehittämisalueita haetaan aktiivisesti ja koulutustarjontaa kehitetään vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin.

5 (9) 2.2. Oppilaat Oppilaat hallitsevat toiminnallisia työtapoja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Sähköiset oppimateriaalit ja oppimisalustat ovat kiinteä osa oppimista kaikilla luokka-asteilla Oppilaiden kehittämisalueet ja -tavoitteet: Omaksuvat tiedon etsimisen, arvioinnin ja tuottamisen perustaidot ikäkautensa mukaisesti Hallitsevat sähköisen lukutaidon perusasiat (monilukutaito) Osaavat tuottaa kuvaa ja tekstiä muihin medioihin jaettavaksi Osaavat käyttää erilaisia ohjelmia ja medioita hyödyllisesti Omaksuvat nettietiketin ja vastuullisen TVT:n käytön Tuntevat sosiaalisen median BYOD (bring your own device): kannustetaan oppilaita omien mobiililaitteiden käyttämiseen opiskelun tukena koulussa ja kotona Tarkemmat, vuosiluokkatasoiset tavoitteet on kuvattu Digipassissa (liite1) Digipassia käytetään koko kunnassa luokilla 0-9 sekä lukiossa. 3. TUKITOIMINTA/KOULUTUS 3.1. Edu-IT:n pedagoginen tuki Täydennyskoulutusta/kursseja järjestetään, sekä koulukohtaisesti että useampien tai kaikkien koulujen tilaisuuksina. Koulutuksiin käytetään mahdollisuuksien mukaan Kuuma-TVT:n rahoitusta, niin kauan kuin sitä on saatavilla. Kouluille tehdään mahdolliseksi palkitseva säästäminen oppimateriaaleissa. Mikäli koulut säästävät esimerkiksi oppikirjoissa, voidaan säästyvällä summalla hankkia ylimääräistä digitekniikkaa koulun käyttöön. Digipassi liitetään opetussuunnitelmaan. Edu-IT valvoo digipassin ajankohtaisuutta ja sen käyttöön ottoon tarvittavaa koulutusta. Kuuma-TVT hankkeen kautta järjestetään kouluille pedagogista TVT-lähikoulutusta.

6 (9) Digiryhmän agenttikouluttajat jatkavat työtään syksyllä 2015 aloitetun mallin mukaan. 3.2. Kuuma-TVT Sipoon kunta on ollut vuodesta 2012 asti mukana KUUMA-kuntien yhteisessä, Nurmijärven koordinoimassa KUUMA TVT-hankkeessa. Menestyneen yhteishankkeen pääpainopisteet ovat olleet opettajien osaamisen ja oppimisympäristöjen kehittäminen. KUUMA TVThankkeen koulutusmuodoista varsinkin koulukohtainen lähikoulutus on koettu palautteen perusteella kouluilla toimivaksi. Lähikoulutusten avulla TVT:n käyttö on lisääntynyt ja yhteinen kehittäminen saatu alulle. Koulukohtaisen lähikoulutusmallin avulla on toteutettu ja toteutetaan perusopetuksen opettajien ja koko työyhteisön täydennyskoulutusta autenttisissa tilanteissa kouluissa. Koulutuksia tilataan mahdollisimman paljon Kuuma-hankkeen kautta niin kauan kuin hanke kestää. Sen jälkeen vastuu TVT-koulutuksesta siirtyy kunnille kokonaan. 3.3. Digiryhmä Digiryhmä on Kuuma-hankkeen synnyttämä kuntakohtainen TVT-pedagogian kehittämistä edistävä asiantuntijaryhmä. KUUMA-hankkeen loppuvaiheessa kuntiin on perustettu digitíimit jatkamaan TVT:n käytön pedagogista kehittämistä ja paikallista koulutusta lähikoulutuksen periaatteisiin nojautuen. Tiimi koostuu koordinaattorista ja aluksi lähikoulutuksessa jo mukana olleista Kuuma-hankkeen kouluttaja-agenteista. Myöhemmin ryhmään valitaan jäseniä sisäisen haun perusteella. Digiryhmän jäsenien osaamisesta ja sen kehittymisestä huolehditaan tarvittavan koulutuksen avulla. Digiryhmän koordinaattori hoitaa myös yhteyksiä Kuuma-hankkeeseen. Digiryhmä raportoi vuosittain toiminnastaan sekä EDU-IT ryhmälle että jaostoille.

7 (9) 3.4. Sipoon digiryhmän tehtävät Jalkauttaa opetussuunnitelman ja koulutoimen tietostrategian mukaista TVT:n käyttöä opetukseen ja koulujen toimintakulttuuriin. Auttaa opettajia kehittämään pedagogisesti mielekkäitä TVT-käytäntöjä. Jakaa edellä mainittuja hyviä käytäntöjä eteenpäin. On tukemassa, auttamassa ja inspiroimassa opettajaa luokkatilanteessa. Toimii asiantuntijoina muun muassa tietostrategian päivittämisessä ja vanhempainilloissa. Huolehtii kunnan sisäisestä opetushenkilöstön pedagogisesta TVT-koulutuksesta. Kehittää yhteistyössä it-yksikön kanssa koulujen it-toimintaympäristöä siten, että se mahdollistaa edellä mainitut tavoitteet. 3.5. Koulujen TVT-pedagoginen tuki Kaikkiin kouluihin on pyritty nimeämään TVT-pedagoginen tukihenkilö. Hän on opettaja, joka haluaa kehittää osaamistaan ja tietouttaan TVT-pedagogian suhteen ja on myös valmis jakamaan osaamistaan/oppimaansa. TVT-pedagogi jättää lukukausittain kertomuksen työstään rehtorilleen ja digiryhmän koordinaattorille. TVT-pedagogien työnkuva: TVT-pedagogit saavat koulutusta it-yksiköltä, jotta heille voidaan antaa osittaiset ylläpito-oikeudet oman koulun koneille Ohjaavat ja opettavat koulunsa muille opettajille oppilaiden edusi-tunnusten nollausta. Saavat sähköpostia seuraavista asioista: Kuuma-TVT, Edu-IT, Digitiimi ja jakavat saamaansa tietoa muille opettajille kokouksissa. Rehtorit saavat vain kopion viesteistä. Antavat ensiapua muun muassa Edison-kysymyksissä ja koneongelmissa mahdollisuuksien mukaan. Jos tietokoneisiin liittyviä ongelmia ei saada ratkottua koulussa, auttavat tukihenkilöt opettajia lähettämään sähköpostitse tiketin it-helpdeskiin.

8 (9) Tekevät yhteistyötä rehtorin ja Digiryhmän kanssa. Osallistuvat TVT-pedagogien tapaamisiin ja koulutuksiin (1-2 kertaa lukukaudessa). 4. TEKNISET RATKAISUT 4.1. Opettajien digivälineet Kaikilla opettajilla tulee olla käytössään kunnan kannettava tietokone, joko opettajakohtainen tai luokkakohtainen, eli joko yksi laite/luokka tai yksi laite opettajaa kohden. Koulut päättävät itse millainen järjestely on sopiva. Laitteet ovat kytetty edusiverkkoon. IT- osasto pyrkii siihen että webbtallennus toimii myös edusi-verkossa. Opettajilla ei pääsääntöisesti ole omaa puhelinta, vaan heillä on pääsy esimerkiksi opettajien huoneessa oleviin puhelimiin. Eräillä opettajaryhmillä kuten liikunnan, kotitalouden, teknisen työn ja fy/ke opettajilla on tarve omaan puhelimeen. Myös eritys- ja jopo opettajilla on tarve omaan puhelimeen. Hallintoverkon koneita on opettajien huoneessa 1kpl/150 oppilasta. Opettajien omien laitteiden käyttöä työssä voidaan pilotoida joissakin kouluissa (UYOD). Tällöin opettaja saa oman laitteensa käytöstä pienen korvauksen, esimerkiksi 10 /kk. Erityisopettajilla voidaan heidän halutessaan hankkia myös esim ipad oppilaskäyttöön. 4.2. Oppilaiden omat välineet Sipoon kouluissa otetaan käytäntöön niin sanottu BYOD-konsepti (bring your own device): kannustetaan oppilaiden omien mobiililaitteiden käyttämiseen opiskelun tukena koulussa ja kotona. Tätä varten tehdään omien laitteiden käytön ohjeistus, joka annetaan kaikille huoltajille ja oppilaille luettavaksi ja hyväksyttäväksi. (liite 2) Kouluihin järjestetään turvalliset säilytystilat oppilaiden laitteille.

9 (9) 4.3. Koulut ja luokat/opetustilat 0-9 (2016) Kaikissa luokissa/opetustiloissa on langaton verkko. Kouluissa on oppilaille tarkoitettuja tietokoneita, kannettavia/tablett-laitteita, seuraavasti: perusopetuksessa 1 kone/3 oppilasta, Kaikissa opetustiloissa on esityslaitteisto; dokumenttikamera, kaiuttimet, interaktiivinen videotykki/taulu. Luokassa on myös tietokone jos koulussa ei käytetä opettajien henkilökohtaisia liikuteltavia laitteita. Erityisesti huomioitavia tiloja ovat esimerkiksi: Kuvaamataitoluokka; tulostin ja 10 tietokonetta/tablettia/piirtolevyä + opettajan henkilökohtainen/luokkakohtainen kone. Yläkoulu / lukio musiikkiluokka 10 tietokonetta/tablettia/piirtolevyä. + opettajan henkilökohtainen/luokkakohtainen kone. Teknisen työn ja tekstiilityön tilat; tarpeen mukaan Kuntaan hankitaan valikoima lainattavia laitteita kokeiltavaksi ja käytettäväksi, esimerkiksi tablet-tietokoneita, piirtoalustoja, elektronisia mikroskooppeja, legorobotteja, Bee-bootlaitteita. 4.4. Lukiot Lukiossa oppilaat käyttävät omia laitteitaan opiskeluun. Lukioissa opiskelijoiden oman laitteen hankintaa tuetaan 100 /lukuvuosi kolmen vuoden ajan eli yhteensä 300 Tämän lisäksi lukioissa noudatetaan laitemitoitusta 1laite / 10 opiskelijaa.