1
2 Ratkes - lehti 2/1995 Päätoimittaja Merja Iso-Aho, Toimitusneuvosto: Lauri Heikkilä, Ben Furman, Anneli Litovaara toimituksen osoite: Lyhytterapiainstituutti oy/ Korppaanmäentie 28 00300 Helsinki/ puh. 90-4362556 fax 90-4362604 ilmestyy kahtena numerona v. 1995 Julkaisija: RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys Sisällysluettelo Hyvä lukija Merja Iso-Aho 3 Ratkesin kuulumisia Lauri Heikkilä 3 ulkoistaminen ja nlp Lauri Heikkilä 4 mörrin seikkailut työyhteisössä -ulkoistaminen laukaisee kireän ilmapiirin marja-liisa ojansuu 9 Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyydestä työterveyshoitajan työssä anneli litovaara 13 oma-apuryhmissä tiedetään, mitä on vertaistuki marja vuorinen 16 PUUTARHAKADUN PELASTAJAT JA SUOJELIJAT Eila vuorinen 18 Paras kaveri - tarina Hilma Hiltusesta päivi brückner 21 Benin palsta - Vinkkejä ja vihjeitä! Ben Furman 22
Hyvä lukija Ratkes-lehti on päässyt toiseen numeroonsa. Kiitos kaikille, jotka osallistuitte ensimmäisen lehden tekoon! Tässä lehdessä on lisää juttuja meiltä, jotka kukin omalla sarallamme viljelemme ratkaisukeskeisiä ajatuksia ja työtapoja. Näin marraskuiseen synkkyyteen varmasti juttujen myötä tulee rohkeutta uusiin kokeiluihin, huumoriin ja positiiviseen hullutteluunkin. Annetaan kaikkien kukkien kukkia jatkossakin. Ehkä juuri Sinun ideoistasi ja kokemuksistasi olisi hyötyä muillekin. Mikäli sormesi syyhyvät kirjoittamaan, anna palaa! Voit postittaa juttusi lehden osoitteella tai soittaa ideoistasi. Merja Iso-Aho 3 Ratkesin kuulumisia Ratkesin toiminta on lähtenyt todella hyvin käyntiin ja kiinnostus marraskuun koulutusta kohtaan on ollut ilahduttavan runsasta. Lisää mielenkiintoisia tapahtumia on luvassa. Jyväskylän kesäyliopisto järjestää NLP yhdistyksen ja Ratkesin kanssa ensi kesänä suuren kansainvälisen kongressin, aika on 9 12.6 1996. Mukaan on lupautunut jo nyt useita kuuluisia ulkomaisia ratkaisukeskeisiä ja NLP kouluttajia. Samoin monet kotimaiset huiput tulevat olemaan läsnä tässä kongressissa. Toivon tietysti Ratkesin puheenjohtajana mahdollisimman runsasta osanottoa, jotta yhteistyömme voi jatkua ja kotimainen osaaminen paranee entisestäänkin. Ratkes on myös saamassa oman toimiston. Siitä tarkemmin ensi numerossa. Hyvää talven alkua toivottaen Helsingissä 1.11. 1995 Lauri Heikkilä Ratkesin puheenjohtaja
4 ulkoistaminen ja nlp Lauri Heikkilä Tämä artikkeli on kommentti Bill O Hanlonin viime numerossa ilmestyneeseen kirjoitukseen. O Hanlon kirjoittaa ansiokkaasti ja tyylilleen uskollisena erittäin selkeästi ja luettavasti ns. narratiivista terapiasta. Olen itse käyttänyt paljon ulkoistamista tehdessäni terapiaa. Kuitenkin ulkoistaessaan ongelman O Hanlon, kuten Epstein ja Whitekin, näkevät sen pahana, jonain mikä pitää hävittää tai tuhota. NLP:ssä tämä dualistinen näkemys on hylätty. Aivot eivät toimi loogisesti, vaikka kielemme rakenne saa meidät virheellisesti näin olettamaan. Kieli on loogista, todellisuus ei. Ihmismieli toimii tarkoitushakuisesti, se tavoittelee aina jotakin. Selvittämällä käyttäytymisemme positiiviset tavoitteet voimme saada aikaan nopeita ja tehokkaita muutoksia. MIELEN EKOLOGIA Epstein ja White näkevät ongelman aiheuttajan pahana olentona, joka pitää voittaa ja kukistaa. Usein ongelmamme ovat sitkeitä ja tuskallisia juuri sen tähden, että yritämme väkisin päästä niistä eroon. Ja aivan kuten lihaksemme, myös nekin kasvavat vahvemmiksi, kun niitä vastustaa. NLP:ssä ongelman aiheuttaja sen sijaan koetaan ystävänä, ja kun ymmärrämme sen positiivisen tavoitteen, voimme luoda sille vaihtoehtoja. NLP:ssä työskennellään myöntämisen eikä kieltämisen kautta. Kutsukaamme tätä näkemystä vaikkapa neljänneksi aalloksi. Esimerkiksi, työskennellessämme anoreksian kanssa, voimme ulkoistaa ongelman pyytämällä asiakasta antamaan sille jonkin hahmon. Hahmo voi olla satuolento tai joku eläin. Sen jälkeen voimme keskustella sen kanssa, ja, kuten tiedämme, oman alitajuntamme kanssa keskustellessa on hyvä olla mahdollisimman kohtelias ja hellävarainen. Ensimmäiseksi meidän kannattaa selvittää mitä hyvää se haluaa asiakkaalle tehdä. Haluaako se pitää asiakkaan kauniina? Haluaako se suojella häntä? Haluaako se opettaa? Mielellä on oma ekologiansa, ja jos me rikomme sitä, asiat saattavat vain paheta. Jo tästä syystä on tärkeätä, että emme yritä väkivalloin ratkaista ongelmiamme, vaan muistamme, että niillä voi olla jokin tärkeä tehtävä meille. Olen myös viime aikoina ajatellut, että jako tietoiseen ja tiedostamatto-
5 maan, tietoiseen ja alitajuiseen on vanhanaikaista. Täsmällisempää ja huomattavasti helpompaa mielestäni olisi puhua, että mielessämme on kaksi tasoa, joista toinen käyttää vain digitaalista, käsitteellistä kieltä ja toinen käyttää analogista, konkreettista kieltä. KUUDEN ASKELEEN MALLI Kuuden askeleen uudelleenmäärittely on tehokas ja erittäin ekologinen NLP ohjelma. En selitä sen historiaa tässä artikkelissa. Joka tapauksessa, vaikkakin se oli tehokas, se oli myös hyvin hankala ohjelma käyttää. Ulkoistamisen idean avulla sain siitä rakennettua erittäin hauskan ja käyttökelpoisen työkalun. Seuraavassa esimerkki siitä, miten se toimii asiakastyössä. Terapeutti: Voisitko kuvitella, että mielessäsi on osa, joka on vastuussa ongelmastasi? Asiakas: Voin. Jos tämä osa olisi jokin eläin, niin minkälainen eläin se olisi? Se on varaani. Voisitko laittaa sen jonnekin tässä huoneessa! Se istuu tuolilla vasemmalla kahden metrin päässä. Minkä kokoinen ja värinen se on? Se on melkein musta ja noin metrin pituinen. Voisitko pienentää sitä ja laittaa vaikkapa oranssin värisen takin sen päälle. (Tässä vaiheessa voidaan opettaa asiakasta muuttamaan ongelmaeläimensä ominaisuuksia ja kontrolloimaan ongelmaansa. Oleellista on että muutoskokeilujen jälkeen eläin palautetaan alkuperäiseen muotoonsa) Voin helposti. Ja nyt palauta varaani sellaiseksi kuin se alunperin oli ja kysy siltä, mikä sen myönteinen tarkoitus on. Jos et saa selvää vastausta, kerro sille, että tiedät sen pohjimmiltaan tarkoittavan hyvää ja haluavan auttaa sinua. Kiitä sitä ja kysy haluaako se keskustella kanssasi. Se haluaa keskustella kanssani ja sen positiivinen tavoite on suojella minua. Kiitä nyt sitä ja tee sitten samalla tavalla luovasta osastasi eläin ja laita se jonnekin tässä huoneessa. Se on hullu apina ja istuu takanasi sohvan päädyssä. Kysy siltä, haluaako se keskustella kanssasi. Ja kun se haluaa, pyydä sitä luomaan seitsemän uutta käyttäytymismallia, jotka täyttävät varaanin ta-
6 voitteen yhtä hyvin tai ehkä paremminkin. Pyydä sitä myös ottamaan huomioon vaimosi ja lastesi näkökannat, kun se luo nämä uudet vaihtoehdot. Muista, että sinun itsesi ei tarvitse tietoisesti tietää, mitkä nämä uudet mallit ovat. Kun se on luonut nämä mallit, pyydä sitä antamaan merkki siitä. Nyt se on luonut uudet vaihtoehdot. Pyydä sitä kertomaan ne varaanille ja pyydä varaania valitsemaan niistä kolme, joita se jatkossa suostuu kokeilemaan ennen kuin se käyttää vanhaa ongelmatoimintatapaansa. Pyydä varaania antamaan merkki, kun se on tehnyt valintansa. Nyt se on valinnut. Kiitä sitten sekä varaania että hullua apinaa yhteistyöstä. Kysy sitten itseltäsi, onko mielessäsi mitään osaa, joka vastustaa näitä varaanin valitsemia uusia vaihtoehtoja. On siellä osa, joka sanoo, ettei tämä näin helppoa voi olla. Tee siitä sitten eläin ja laita se istumaan varaanin viereen. Se on virtahepo ja istuu nyt lattialla varaanin vasemmalla puolella. Pyydä nyt hullua apinaa muotoilemaan kolme uutta vaihtoehtoaan niin, että virtahepokin voi ne hyväksyä. Kun se on sen tehnyt, pyydä sitä kertomaan ne varaanille ja virtahevolle. Nyt se on tapahtunut. Kysy nyt itseltäsi, onko mielessäsi vielä joku osa, joka vastustaa näitä uusia vaihtoehtoja. Ei ole. Kiitä sitten vielä kerran eläimiäsi yhteistyöstä, pienennä ne kämmenellesi istumaan ja paina ne takaisin itseesi. Viimeksi mainittu on erittäin tärkeä vaihe. Eräs asiakas jätti maamönkijänsä pöydälleni ja kärsi sydämentykytyksistä ja huimauksesta viikon, ennen kuin seuraavassa tapaamisessa tajusin, että osat ovat todella hyvin tärkeitä ihmisen sisäisen ekologian kannalta, ja siksi kannattaa pitää tarkkaa huolta, että ne palaavat takaisin täyttämään tehtäviään.) Olen käyttänyt tätä kuuden askeleen mallia paljon ja se on osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi. Asiakkaista se on hauska ja he näyttävät keskustelevan mielellään eläintensä tai mielikuvitushahmojensa kanssa. Erästä mieshenkilöä ihmetytti se, että joka kerta, kun hän kiitti eläimiään, nekin kiittivät häntä. Tarkistettaessa ekologiaa vastustavia osia, niitä voi löytyä melkoinen jouk-
7 ko. Silloin tämä prosessi voi viedä tunteja ja voi käydä niin, että alkaa väsyttää ja hutiloida. Siksi voi heti alkuun pyytää kaikkia vastustavia osia ottamaan haluamansa eläimen muodon ja tulemaan joukolla esiin. Kun luova osa on sitten muotoillut vaihtoehtonsa niin, että kaikki nämä osat voivat sen hyväksyä, voi vielä kysyä löytyykö mitään osaa, joka saattaisi vastustaa näitä muutoksia. Tässä tämä ohjelma vielä uudelleen tiivistettynä. KUUSI ASKELTA UUDELLEEN 1. Pyydä asiakasta mielikuvituksessaan tekemään eläin siitä mielensä osasta, joka on vastuussa muutettavasta käyttäytymisestä ja pyydä häntä laittamaan se jonnekin itsensä ulkopuolelle. Sitten kehota häntä kysymään eläimeltä, suostuuko se keskustelemaan hänen kanssaan. 2. Myönteisen vastauksen jälkeen kehota asiakasta kysymään mikä on tämän eläimen positiivinen tavoite. Jos hän ei saa vastausta, etene tiedostamattoman uudelleenmäärittelyn kautta - Asiakas kertoo eläimelle, että hän tietää sillä olevan hyvän tarkoituksen ja hän kiittää eläintä siitä ja kertoo kuinka paljon hän arvostaa sitä. 3. Pyydä häntä nyt tekemään luovasta osastaan eläin ja toimimaan kuten kohdassa yksi. 4. Myönteisen vastauksen saatuaan kehota häntä pyytämään luovaa eläintä tekemään lukuisia uusia vaihtoehtoja, jotka täyttävät ongelmaelimen tavoitteen yhtä hyvin tai ehkä paremminkin. Kun luova eläin on luonut vaihtoehdot, pyydä sitä antamaan merkki siitä. Lopuksi asiakas kiittää eläintään. 5. Nyt kehota luovaa eläintä kertomaan vaihtoehdot ongelmaeläimelle, jota pyydät valitsemaan kolme vaihtoehtoa, joita se suostuu jatkossa kokeilemaan ennen kuin se ottaa vanhan mallin käyttöönsä. Kun se on valinnut pyydä sitä antamaan merkki siitä. 6. Tarkista ekologia: Kehota asiakasta nyt kysymään onko hänen mielessään mitään osia, jotka vastustavat uusia vaihtoehtoja. Jos on, pyydä niitä kaikkia ottamaan jonkun eläimen tai olennon muodon ja tulemaan esiin. Sen jälkeen pyydä luovaa eläintä muotoilemaan vaihtoehdot uudelleen, niin että vastustava osa tai vastustavat osat voivat myös hyväksyä ne. Lopuksi asiakas kiittää kaikkia mielensä osia yhteistyöstä.
8 7. Varmista vielä, että vastustavia osia ei enää löydy. Voimme työskennellä tätäkin yksinkertaisemmin. Erään asiakkaani depressio oli karhu. Pyysin asiakasta kysymään karhulta suostuisiko tämä lähtemään lomalle. Karhu suostui. Sitten pyysin häntä pyytämään karhua valitsemaan jonkin toisen eläimen tekemään hommiaan puolestaan loman ajaksi. Karhu lähetti kotkan, jonka asiakkaani pienesi pöydältä kämmenelleen ja painoi rintaansa. Karhu laitettiin vaahtokylpyyn aurinkolamppujen alle. Kykenemme ilmeisesti keskustelemaan, minkä tahansa mielemme osan kanssa, kun kohtelemme sitä hyvin ja käytämme analogista kieltä. Ja niin voimme muuttaa mieltämme nopeasti, tehokkaasti, luovasti, ja kaiken lisäksi se on hauskaa. Painotan, että tämä tietenkin vaatii hyvää yhteistyösuhdetta asiakkaan kanssa. Yhteistyön luominen on työskentelyn tärkein ja vaativin vaihe.
mörrin seikkailut työyhteisössä -ulkoistaminen laukaisee kireän ilmapiirin 9 marja-liisa ojansuu Ratkes lehden viime numerossa käsiteltiin ulkoistamista ongelman erottamista ihmisen identiteetistä. Marja Liisa Ojansuu, sosiaalipsykologi, ja työyhteisökonsultti jatkaa sarjaa kertomalla ajatuksiaan ja kokemuksiaan työhteisöissä. Työelämässä vallitsee nykyisin melkoinen kiire ja huiske. Ihmiset saattavat toimia sietokykynsä äärirajoilla ja hermot kiristyvät. Turhauttavissa tilanteissa henkiset puolustuskeinot, kuten vihastuminen, mökötys, syyttely, selittely, pakeneminen ja syntipukkien etsiminen, astuvat esiin. Kireän mielialan vallitessa paljon energiaa kuluu hukkaan. Rakentavien ratkaisujen ja muutosten aikaansaaminen voi olla suoralta kädeltä vaikeaa. Kireä tilanne on saatava aluksi laukeamaan, jotta päästään korjaamaan taustalla olevia asioita. Eräs toimiva keino tähän on ulkoistaminen. Ulkoistettu puolustus Kuvitellaan, ett puolustusmekanismi mikä tahansa sellainen on ulkopuolinen olio, ihan niin kuin lapsilla Känkkäränkkä. Jokainen voi keksiä oliolle mieleisensä nimen. Itse olen ristinyt sen Mörriksi. Perusolettamukseni on seuraava: Jokainen meistä (ilman Mörrin vaikutusta) on kyvykäs ja hyvä, mutta Mörri houkuttelee meidät kimpaantumaan, murjottamaan, äksyilemään, syyttelemään, vinoilemaan jne. Mörrin visiitti työpaikalla käynnistyy tavallisesti jostakin pikkuasiasta ja pian kärpäsestä saattaa tulla härkänen. Yhden ihmisen Mörri kutsuu mukaan toisen ihmisen Mörrin. Mörri harvoin viihtyy yksin. Se tarvitsee kavereita. mörrin kujeet Eräänä päivänä Mörri piipahti vieraisille työpaikalle X. Äkkiarvaamatta Se hyppäsi A:n niskaan ja käski tätä rähisemään puhelimessa. Äänekkään puhelun kuuli työtoveri B, jonka Mörri oitis havaitsi kutsun. Se houkutti B:n sanomaan napakasti A:lle: Et saa huutaa asiakkaalle tuolla tavoin, vaikka sulla onkin elämä päin p:tä Tästäkös A:n Mörri sai vettä myllyyn. Se vaati A:ta raivostumaan: Minun yksityisasiani eivät kuulu tippaakaan sinulle, pidä huoli omista asioistasi, senkin juoruakka! B:n Mörri hieroi pie-
10 niä karvaisia käsiään ja ujutti B:n lausahtamaan merkitsevästi: Sä taidat olla hoidon tarpeessa. Sitten se houkutteli B:n kertomaan tapahtumasta muille. Mörrit alkoivat hallita koko työyhteisöä. Ne uunottivat ihmisiä tekemään kaksi kuppikuntaa toinen sääli A:ta ja toinen puolusti B:tä. Kärpäsestä oli tullut härkänen. Mörrit pitivät huolen siitä, että kaikki tarkkailivat A:ta. Mitä enemmän A tunsi, että muut seuraavat hänen joka askeltaan, sitä enemmän Mörri häntä riivasi. Se houkutteli A:ta lukitsemaan huoneensa oven, sairastumaan vähän väliä ja äksyilemään kaikille. Niin alkoi Mörrien kunnioitus. Mörrit iloisivat, sillä ne huomasivat ihmisten arvostavan heidän toimintaansa kulkevan varpaisillaan ja välttävän keskinäisiä kontakteja. Kun Mörrit saavat työpaikalla arvostusta ja palkan vaivoistaan, ne viihtyvät pitkään. Jos Känkkäränkkä iskee karkkitiskin luona kaupassa, se houkuttelee lapsen heittäytymään lattialle, potkimaan ja huutamaan suoraa kurkkua. Mikäli äiti ostaa karkit, on Känkkäränkkä äärettömän hyvillään siitä, että sitä on palkittu. Samoin työpaikoilla Mörri kokee tulevansa palkituksi saadessaan hallita ihmisiä mielin määrin. Mistä Mörri ei pidä? Mörri kaikkoaa jäädessään ilman leikkikavereita, kunnioitusta ja palkkiota. Työpaikoilla Mörri useimmiten saadaan kuriin hyväksymällä se jokaisen elämässä piipahtavaksi tilapäiseksi vieraaksi ja nauramalla sille niin hullulta kuin tämä kuulostaakin. Asia vaatii kuitenkin yhteisen sopimuksen ja Mörri idean hyväksymisen. Jos jollakin sattuu olemaan Mörripäivä, hän voi osoittaa sen muille kantamalla pientä Mörri viiriä, laittamalla paitaan Mörri napin, istumalla Mörri tuolissa jne. Silloin muut tietävät, että Mörri on visiitillä eikä sitä tarvitse kunnioittaa saati sitten palkita. Mörri merkkiä kantavalta työkaverilta voi kysäistä, kuinka kauan Mörri viipyy ja miten voisi avustaa sen karkotuksessa. Työpaikalle voi hankkia Anti Mörri -pastilleja, jotka lievittävät Mörrioloa ja antavat suojan Mörrin viekoittelua vastaan. Kiperäänkin kommenttiin, kuten: Sinä olet tosi tyhmä, voi Mörripastilli suussa vastata rauhallisesti: Aha. Joillakin työpaikoilla on innostuttu ideoimaan vieläkin mittavampia ohjelmia. Työpaikalla voidaan pitää oikein Mörri päivä. Miksei pidettäisi, onhan niitäpekkaspäiviäkin. Mörri päivänä Mörri saa tulla ihan luvan perään, kutsuvieraana. Jokaisella on päässä Mörri hattu tai Mörri nenä, jonka väri kertoo Mörrin vahvuudesta. Mörri sääkartat seinillä kertovat
11 Mörrien esiintymisestä eri osastoilla ja Mörri tilastot viestivät mörrifrekvensseistä. Yhteisessä aamupalaverissa jokaisen Mörri saa esiintyä ja panna parastaan. Miksei Mörri sitten tulekaan? Se ei kertakaikkiaan pidä siitä, että sille nauretaan. Menisitkö itse kemuihin, missä sinulle naurettaisiin? Itse asiassa näitä päiviä ei edes tarvitse järjestää. Pelkkä ideointi antaa Mörrille kyytiä. Mörrin viesti ja topi toivo Niin hankala ja ilkeä kuin Mörri joskus onkin, sillä on kainalossaan aina tärkeä viestilappu. Mörri viestittää muutostarpeista. Jotakin pitää muuttua työpaikalla, työssä tai yksityiselämässä. Pohjimmiltaan Mörri siis tarkoittaa hyvää. Miten saada esiin Mörrin tuomat viestit? Mitä Mörri mahtaa tarkoittaa, kun se houkuttelee äksyilemään työkavereille ja asiakkaille? Apuna voi käyttää tulkkia, jolle myös voi antaa nimen positiivisen nimen. Se voi olla Usko Uljas, Topi Toivo, Raakel Rakkaus tai vaikka Ihmemies. Tulkin tehtävä on muuttaa Mörrin murinat eteenpäin vieviksi kysymyksiksi ja ehdotuksiksi, kääntää esiin lantin toinen puoli. Topi Toivo käyttää ratkaisukeskeisiä kysymyksiä, kehottaa nostamaan esiin ihmisten hyvät puolet, miettimään onnistumisen kokemuksia, hakemaan miellyttävää mielikuvaa omasta työyhteisöstä ja parempaa tulevaisuutta: Missä asioissa itse kukin on hyvä ja kyvykäs? Missä olemme onnistuneet? Mikä työyhteisössämme on toimivaa ja hyvää? Millaisen työyhteisön haluamme? Mikä pitäisi olla toisin? Mitä muutoksia työyhteisössä pitää tapahtua?mitä muutoksia omassa työssä/tilanteessa pitää tapahtua? Mitä pitää tapahtua, että (työ)tilanne saadaan riittävän hyväksi? Miten olemme aikaisemmin selvinneet ongelmatilanteista?mikä on ensimmäinen konkreettinen askel muutoksen tiellä? Vastaukset näihin kysymyksiin ovat Mörrin torjuntaohjelman ytimiä. Olennaista on saada esiin a) ihmisten vahvuudet ja hyvät puolet, b) myönteinen visio työyhteisöstä, jonka nämä kyvykkäät ihmiset muodostavat c) pienet konkreettiset askeleet muutoksen toteuttamiseksi. Summa summarum: Meillä jokaisella on oma Mörri, niin Työmörri kuin Kotimörrikin. Mörri tulee visiitille tavallisesti silloin, kun se havaitsee muutostarvetta.
12 Viestin tuojana Mörri on hyvä, mutta asioiden ratkaisijaksi siitä ei ole. Älä tule liian usein Känkkäränkkä, tule vain kerran viikossa! Emme voi panna Mörriä kokonaan pois viralta, koska se käy meillä kaikilla joka tapauksessa, mutta voimme välttyä sen houkutuksilta, oppia tulkitsemaan sen viestejä ja käyttää enemmän Topi Toivon luovaa viisautta. Työpaikkojen konsultoinnissa olen havainnut Mörri menettelyn toimivaksi keinoksi silloin, kun ongelmat ovat henkilöityneet ja ilmapiiri kireä. Ulkoistaminen Mörrin avulla vapauttaa syyllisyydestä ja syyttelystä. Jokainen voi vapaasti kertoa mitä kaikkea Mörri on hänelle ehdotellut, miten se on itse kutakin pallotellut. Nämä keskustelut ovat hyvin humoristisia. Jäät sulavat ja Topi Toivo pääsee esiin. Myös kielenkäytöllä on olennainen merkitys. Mörri sinänsä ei aiheuta ongelmia, vaan se houkuttelee ihmisiä taipumaan tahtoonsa. Mörri on siis hallittavissa. Vastuu omasta käyttäytymisestä jää jokaiselle itselleen. Missä määrin suostuu Mörrin ehdotuksiin vai valitseeko avuksi Topi Toivon, joka on - aah! niin ihana ja todella vastustamaton. Ihmisillä on valtavasti mielikuvitusta, luovaa kapasiteettia, huumorintajua ja maalaisjärkeä. Miksi emme hyödyntäisi näitä voimavaroja myös työyhteisöissä. Työpaikalle X on nyt hankittu hauskat Mörri merkit. Mörri on hyväksytty inhimillisenä oliona, mutta valtaa pitää Topi Toivo. Sen huomaa vapautuneesta, humoristisesta ilmapiiristä ja ennen kaikkea siitä, että asioita kunnostetaan yhteisvoimin. Myönteinen visio alkaa toteutua.
Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyydestä työterveyshoitajan työssä 13 anneli litovaara Kokemuksistaan ratkaisukeskeisen ajattelumallin käytöstä työterveyshoitajan työssä kertoo Anneli Litovaara. Hän toimii työterveyshoitajana Eläkevakuutus OY Ilmarisella. Anneli on myös kouluttaja ja työyhteisökonsultti. Työterveyshoitajan työ on monipuolista asiantuntija- ja auttamistyötä. Paitsi perinteiseen terveyden- ja sairaanhoitoon, työ kohdistuu yhä laajaalaisemmin työyhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Ei ihme, että työterveyshoitajana kokee joskus olevansa kuin säiliö, johon asiakkaat eri puolelta organisaatiota käyvät kaatamassa ongelmajätteitään. Pelkkä kuunteleminen ja suorien neuvojen antaminen ei tuntunut useinkaan toimivan, ja niin itselläni alkoi vähitellen kasvaa halu tehdä tätä työtä niin, että voisin sekä auttaa tehokkaammin että välttyä säiliön täyttymiseltä. Seuraavassa esittelen joitakin malleja,joista itselleni on ollut hyötyä. Kevyellä energialla Nyt olen usean vuoden ajan soveltanut työssäni ratkaisu ja voimavarakeskeistä työtapaa. Kokemukseni tästä lähestymistavasta ovat erittäin myönteisiä. Työni on muuttunut innostavammaksi ja henkisesti kevyemmäksi. Kevyellä energialla saa yhtä paljon aikaan kuin raskaalla energialla. Muutosta on tapahtunut myös itsessäni.asenteiden muuttuminen myönteisemmäksi on helpottanut vuorovaikutusta. Huumoria ja iloisuutta on tullut lisää. Eräs kurssilaiseni kysyi minulta kerran, millä tavalla tämä työtapa näkyy ja tuntuu työssäni. Silloin mietin, millaiset mallit ovat eniten auttaneet minua. Ensimmäisenä mieleeni tulivat Insoo Kim Bergin sanat: Our job is not to solve our client s problem. Tämä lause oli pitkään näkyvillä työhuoneessani muistuttamassa, kenen tehtävä ratkaisujen löytäminen lopulta on. Tuo lause auttoi minut monta kertaa siitä suosta, johon olin vaipumaisillani yhdessä asiakkaiden kanssa kuunnellessani intensiivistä ongelmien kuvausta. Ongelmien imuun on helppo joutua, mutta suossa
14 rämpiminen on raskasta. Kun muistan Insoon sanat, tunnen jonkinlaista helpotusta ja alan nopeasti etsiä uutta väylää ratkaisuhenkisillä kysymyksillä ohjatakseni asiakkaan tai ryhmän ideoimaan tulevaisuuta sekä löytämään voimavaroja. Myötääminen Toinen tärkeä malli on myötääminen. Vanha sanonta, että asiakas on oikeassa, pitää käytännössä paikkansa. Asiantuntijaksi koulutettuna oli aluksi vaikeaa hyväksyä asiakkaan omaa asiantuntemusta. Asiantuntijuus luo usein väärän uskomuksen, että asiakas odottaa innolla suoria ohjeita,neuvoja ja jonkinlaista kaikkitietävyyttä. Sen sijaan asiakas on useinkin hyvinkin valmis miettimään uusia toimintatapoja, kunhan hänen ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä mitä on tehnyt aiemmin. Yhteistyö syntyy asiakkaan huomatessa, että häntä ymmärretään ja hyväksytään hänen tapansa toimia. Tässä on syytä huomauttaa, että poikkeuksen muodostavat väkivaltatilanteet, joiden hoitaminen on oma työtapansa. Myötääminen luo maaperää uusille näkökulmille ja tekee työstä kevyempää ja mielenkiintoisempaa. Asiakkaan tavoite Asiakkaiden tavoitteiden kunnioittaminen on myös yksi tärkeimmistä työmalleista. Kun työskentelyn tavoitteen määrittelee asiakas, ei asiantuntija, yhteistyö vahvistuu ja asiakas kokee saavansa juuri sitä apua, jota tuli hakemaankin. Kun esimerkiksi sairasvastaanotolla asiakas tulee mittauttamaan verenpaineensa, teen sen miettimättä hänen mahdollisia piileviä ongelmiaan. Luotan nyt enemmän siihen,että asiakas itse kertoo omassa tahdissaan niistä hänelle tärkeistä asioista ja ongelmista, joita hän haluaa terveysasemalla käsitellä. Näin säästän sekä omia voimiani että asiakkaan. Toki voin yksinkertaisesti kysyä, jos saan sen vaikutelman että asiakkaalla olisi vielä muutakin päällimmäisen asian lisäksi. Asiakkaan tavoitteiden hyväksyminen antaa työskentelyyn ryhtiä ja raameja. Asiakkaalla voi olla useita ongelmia, väsymystä, hankaluuksia työssä ja kotona, rahahuolia, korkea verenpaine, paino-ongelmia jne. Silloin on yhteistyön löytymiseksi hyvä antaa asiakkaan itsensä päättää, minkä ongelman käsittelemiseen ensiksi paneudutaan. Poikkeuksen tässäkin tekevät väkivaltaan liittyvät ongelmat.
15 Erityisesti elintapojen muuttamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä myötääminen että asiakkaalle itselleen sopivien tavoitteiden hyväksyminen luovat hyvän maaperän jatkotyöskentelylle. Jokaisella ihmisellä on voimavaroja ratkaista ongelmiaan Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen ajattelu on muovannut käsitystäni ihmisen voimavaroista ja mahdollisuuksista myönteisemmäksi. Luottaessani asiakkaan omiin resursseihin jaksan hankalaltakin tuntuvissa tilanteissa toistuvasti esittää kysymyksiä ja tuoda esille asioita, jotka houkuttelevat ja kannustavat asiakasta työskentelemään tavoitteensa suuntaisesti, tarpomaan sinnikkäästi suosta ylös kuivemmille ja valoisammille poluille. Juuri sillä tavalla ja sellaisille poluille kuin asiakas itse päättää. Miten? Tämä yksinkertainen kysymys on ollut usein apuna kiperissä ja monimutkaisissa tilanteissa. Sen sijaan, että joutuisi pohtimaan, miksi johonkin on jouduttu, tai mitä erilaisia vaikeuksia tilanteessa on, pieni kysymys - miten eteenpäin?, miten ratkaista?, miten löytää...?, antaa pontta päästä todella eteenpäin. Tämä on hyvämuistaa erityisesti työyhteisöjen kehittämistilanteissa. Kysymyksessä MITEN? on energiaa. Se saa ajatukset suuntautumaan tulevaisuuteen ja ratkaisunäkymiin. MITEN ON, HYVÄ LUKIJA, MITEN SINÄ LÖYDÄT PÄIVITTÄIN TYÖNILOA?
16 oma-apuryhmissä tiedetään, mitä on vertaistuki marja vuorinen Marja Vuorinen on psykologi ja työskentelee kehittämispäällikkönä Mielenterveyden keskusliitossa Sairaaloiden tupakkahuoneista aikanaan versoneissa potilasyhdistyksissä hyödynnetään nyt vertaistuen mahdollisuuksia aivan uusilla keinoilla. Mielenterveyden Keskusliiton oma-apuprojekti kouluttaa pitkäaikaisista mielenterveysongelmista kuntoutuvia oma-apuryhmien vetäjiksi eri puolille maata. Ratkaisukeskeisen ajattelun ja työmenetelmien opiskelu on osoittautunut toimivaksi ryhmänvetäjien koulutuksessa. Sitä paitsi se on hauskaa. Psykiatristen potilaiden vertaistuen siemenet löytyvät sairaaloiden tupakkahuoneista. Tupakkahuoneet ovat olleet paikkoja, joista on lähtenyt versomaan ensimmäinen potilaiden toinen toisilleen antama tuki, kannustus, ymmärtämys ja rohkaisu. Tupakkahuoneissa ovat kohdanneet todelliset potilasasiantuntijat - ne ihmiset, joilla on omaa kokemusta paitsi mielen sairauksista, myös niistä toipumisesta. Kun laitoksia ja niiden tupakkahuoneita on purettu ja mielenterveystyö on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi, ollaan tultu monella tapaa uuteen tilanteeseen. Perinteiset, pitkälle laitosten sisällä kehittyneet, hyvin yksilöpainotteiset psykologiset ja psykiatriset hoitomallit eivät yksin ole kyenneet tarjoamaan eväitä siihen todellisuuteen, jonka laitoksista lähtevät potilaat kohtaavat. Avohoidossa olevien ihmisten keskeisimpiä ongelmia ovat yksinäisyys, mielekkään tekemisen puute ja kielteinen sosiaalinen leimautuminen. Yksikään näistä ei ole varsinaisesti psykiatrinen ongelma. Ne ovat ihmisen tavallisia ongelmia, monestitosin mielen sairauden takia kärjistyneitä. Tavallisiin ongelmiin voidaan hyvin vastata myös tavallisen ihmisen keinoin. Esimerkiksi yksinäisyyden tai toimettomuuden kanssa kamppailuun ei välttämättä tarvita erikoissairaanhoidon osaamista. Sellainen ihminen, joka on itse omakohtaisesti kokenut samanlaisia vaikeuksia, voi usein olla paras matkakumppani. oma-apuprojekti Mielenterveyden Keskusliiton vuonna 1994 alkaneen oma-apuprojektin tavoitteena on perustaa mielenterveyskuntoutujien itsensä vetämiä omaapuryhmiä eri puolille maata. Ryhmänvetäjiksi koulutetaan itse mielenterveysongelmia kohdanneita ja niistä kuntoutumassa olevia ihmisiä.
17 Ammattiauttajia ei ryhmissä ole. Syksyyn 1995 mennessä ryhmiä on syntynyt parikymmentä ja niiden piirissä on noin sata jäsentä. Suurin osa ryhmistä tapaa kerran viikossa ja monet ovat keskustelun ja opiskelun lisäksi liittäneet ohjelmaansa myös liikuntaa ja ulkoilua. Oma-aputoiminnan perusajatuksena on, että jokaisella ryhmään tulijalla on kokemusta paitsi sairaudesta, myös selviytymisestä sekä siitä, miten on tullut vaikeuksien kanssa toimeen. Toisen, samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneen ihmisen vertaistuki on monesti osoittautunut parhaaksi tueksi. Tasa-arvoisuuteen perustuvassa ryhmässä, jossa kukaan ei hoida toista, voi jokainen olla paitsi saamassa myös antamassa tukea toiselle. Mielenterveyden Keskusliitolla on ryhmänvetäjille koulutusohjelma, joka koostuu perus- ja jatkokursseista sekä paikallisista neuvottelupäivistä. Koulutuksen pohjaksi on otettu ratkaisukeskeisen ajattelun opettelu ja hyödyntäminen pienryhmässä. Rohkaisu, myönteisen palautteen antaminen, toivon ylläpito ja ongelmanratkaisun opettelu ovat koulutuksen avainsisältöjä. Tavoitteena ei ole kouluttaa pikkuterapeutteja, jotka tietäisivät, mistä ihmisten ongelmat johtuvat tai mitä niiden ratkaisemiseksi pitäisi varsinaisesti tehdä. Koulutuksen painopiste on arkielämän selviytymistaitojen opettelussa. Vuonna 1996 ryhmiä perustetaan erityisesti ihmisille, joiden ensisijaisena hankaluutena on äänien kuuleminen. Äänten kuulijoiden oma-apuryhmistä on varsin hyviä kokemuksia ja tutkimustuloksia monissa Euroopan maissa. Ryhmät ovat tähän mennessä saaneet innostuneen vastaanoton. Ryhmäläiset kuvaavat ryhmiä paikoiksi, joissa vallitsee luottamuksellinen ja lämmin tunnelma Meillä on sellainen tupailtatunnelma ja rohkaiseva ilmapiiri. Ryhmä on vähän kuin kengurupussi, siellä on turvallista olla. Yksi oma-apuryhmien salaisuus on niiden vastavuoroisissa ihmissuhteissa. Mielenterveyskuntoutujilta puuttuvat usein ihmiset, joista itse pitää ja joiden kanssa voi tehdä jotakin itseä kiinnostavaa. Tuetun asumisen, tukihenkilön, ja monien muiden tukitoimien keskiössä olevalla ei usein ole ihmisiä, jotka tarvitsisivat häntä ja joille hän olisi tarpeellinen. Selviytymisen ja kriisien yli jaksamisen ratkaisee usein se, onko ihmisellä sellaisia vastavuoroisia ihmissuhteita, joihin itsekin täytyy panostaa. Yksi paikka tällaisten ihmissuhteiden syntyyn näyttää olevan ryhmä, jossa parhaimmillaan yhteisistä muistoista kumpuaa myös pitkäaikaisia ystävyys-
18 suhteita. Vertaisryhmä on paikka, joka tarjoaa tavallisen ihmisen tukea tavallisiin elämän kysymyksiin. Monien psykologisten silmälasien läpivalaisemalle psykiatrisen potilaan leiman saaneelle ihmiselle se tarjoaa tilaisuuden olla iloineen ja suruineen myös tavallinen ihminen. Ryhmän tuen, toveruuden ja kumppanuuden saaminen tavanomaisiin elämässä esiin tuleviin asioihin on elämän suurempien kriisien ennaltaehkäisyä PUUTARHAKADUN PELASTAJAT JA SUOJELIJAT Eila vuorinen Eila Vuorinen työskentelee lehtorina Tampereen sosiaalialan oppilaitoksessa.tämä on hänen kertomuksensa siitä, mitä tapahtui, kun sosiaalikasvattajakoulutuksen toimintaideaksi tuli kolme vuotta sitten Ratkaisukeskeinen orientaatio toiminnallisessa yhteisössä. Sosiaalikasvattajajaosto toimii osoitteessa Puutarhakatu 35, Tampere. Puutarhakadun osastoa on useiden vuosien aikana pyritty kehittämään toiminnallisen yhteisön periaatteiden mukaan. Pienet tilat tarjoavat mahdollisuuden yhteisön jäsenten tiiviiseen vuorovaikutukseen. Yhdessä tekemisen ja arkisen työn arvostus on toiminnan lähtökohta. Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa asennetta, joka arvostaayhteisön jäsenten luovuutta, tavoitteellisia ongelmaratkaisuja ja elämäniloa. Orientaation muutos on vaikuttanut ennen kaikkea käytännön opetuksen kehittymiseen ja ennen kaikkea opettajien, opiskelijoiden ja asiakkaiden välisiin suhteisiin. Asiakkaamme ovat lapsia, nuoria tai aikuisia, joiden kanssa olemme tekemisissä käytännön opetuksen yhteydessä. Perintei-
19 sesti opettaja opettaa oppilasta ja oppilas taas kohtaa asiakkaan tiettyjen periaatteiden mukaan. Nimenomaan tässä asetelmassa on tapahtunut muutoksia. Kerron lyhyesti siitä, mitä olemme saaneet aikaan kolmen vuoden aikana. On kuitenkin huomattava, että vaikka käytännön opetus kolmivuotisessa koulutuksessa kestää lähes vuoden, niin siitä kaksi kolmasosaa on ns. laitosharjoittelua, joten suuria tuntimääriä seuraaviin projekteihin ei ole siis koulutunteina mitaten satsattu. Pelastusta ja suojelua Ensiksikin opiskelijat ovat saanet säilytetyksi Puutarhakadun osaston koulutilat itsellään maksamalla kahden vuoden ajan vuokran tekemällä työtä kaupungilla (ns. oravannahkakauppana). Tällä hetkellä sosiaalialan oppilaitos maksaa vuokran ja on myös hankkeittemme takana. Porukkamme oli pelastamassa Tarton Lastenkaitseliitin ylläpitämää turvakotia, jota oltiin lakkauttamassa. Joukko aktiivisia opiskelijoita ja kaksi opettajaa, Ulla- Maija Takkunen ja Tapio Salomäki, vierailivat säännöllisesti Turvakodussa ja toimittivat sinne avustuksena keräämiämme tavaroita. Lisäksi veimme Suomesta saunatarpeet ja rakensimme paikallisten avustuksella saunan. Saunassa on jo kylvetty. Lopulta paikalliset viranomaisetkin huomasivat, että turvakodin toiminta on tärkeää ja äskettäin Turvakodu sai seitsemän miljoonan remontin Eestin valtiolta. Pelastimme myös Kaukajärven nuorisoklubin. Opiskelijat toimivat 2-3 kertaa viikossa ohjaajina klubilla, joka olisi muuten lakkautettu. Hennerin avoin päiväkoti oli lakkautusuhassa kaksi vuotta sitten. Siitä lähtien opiskelijamme ja kaksi opettajaa (Sinikka Lehtinen ja Meri Hurske) ovat pitäneet sitä keskiviikkoisin harjoittelupaikkanaan, mikä mahdollisti toiminnan jatkumisen. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun nimissä opiskelijat ovat tuottaneet pienimuotoisesti yksinhuoltajille erilaisia palveluja. He ovat pitäneet ns. yökylää Yksinhuoltajien avopalveluyksikössä. Tässä kuussa alkaa koulumme tiloissa parkkipaikka yksinhuoltajien lapsille lauantaisin. Korjaavan lastensuojelun piiriin kuuluu avotyön projekti. Teemme oppilaiden kanssa asiakastyötä tavoitteena saada käytännön kokemusta ratkaisukeskeisestä terapiasta. Yhteistyökumppaneita, joilta saamme asiakkaita, ovat sosiaalitoimi ja järjestöt. Jos autettavana on sosiaalitoimen asiakas, otamme huomioon kyseisen organisaation tavoitteet ja lähtökohdat. Avotyön projektimme on muuttanut monia luutuneita käsityksiämme
20 sosiaalityöstä. Meitä on hämmästyttänyt mm. se ystävällisyys, avuliaisuus ja energisyys, jota asiakkaat ovat osoittaneet koulutustamme kohtaan Autettavat auttajina Tavoitteenamme, että autettavat auttavat taas puolestaan toisiaan. Huolimatta monista vaikeuksistaan asiakkaamme ovat auttaneet meitäkin mm. näin: Äiti, jonka lapset pakkohuostaanotettiin, toi meille suuren kasan lastenvaatteita Tarton lapsille vietäväksi. Hän on myös kirjoittanut kirjan pakkohuostaanotosta äidin näkökulmasta Eräs masentunut äiti, jonka 15-vuotias tytär oli huumepysäkillä, laittoi tarttolaisille vieraillemme viikonlopun ateriat Äiti, jonka lapset huostaanotettiin päihdeongelman takia, saa tukea kolmen pienen lapsen äidiltä, jolla on ollut sama pulma ja on jo päässyt pahimman yli. Annamme molemmille äideille konkreettista apua kodin-ja lastenhoidossa ja he ovat mm. luvanneet pitää luennon siitä, miten päihdeongelmaisia yksinhuoltajaäitejä pitäisi auttaa. Laiva Uusin projektimme on vanhan höyrylaivan pelastus. Laiva on v. 1916 rakennettu Längelmäki, sittemmin Metsä, nyk. Krinuola, tuleva Metsä. Laivan omistaa Nuorisolaivayhdistys ry. Projektin aloitusajankohtana, tämän vuoden elokuussa, yhdistyksen tilillä oli rahaa 990 mk. Oikeat laivamiehet arvioivat kunnostuksen maksavan puolisen miljoonaa. Tällä hetkellä laivapuut on hakattu, sahattu ja ne ovat kuivumassa. Projektin tarkoitus on tarjota opiskelijoille ja heidän nuorille asiakkailleen mielekästä työtä sekä korjausvaiheessa että laivan liikennöidessä myöhemmin Näsijärvellä tilausmatkoilla. Toivomme laivatöihin ennen kaikkea koulusta tai työelämästä syrjäytyneitä nuoria. Yhteenvetona toteaisin, että ilman ratkaisukeskeistä otetta emme olisi koskaan tarttuneet näihin haasteisiin. Laivaprojektimme tuntuu kyllä niin mahdottomalta jutulta, että on vaikea uskoa että edes ratkaisukeskeinen ote pitää sen pinnalla. Aika näyttää!
Paras kaveri - tarina Hilma Hiltusesta 21 päivi brückner Tämä on mukava tarina, jonka Päivi Bruckner teki NLP-kurssilla harjoituksena ns nested loop (kätketyt kehät) -metaforasta. Siinä varsinainen viesti kätketään kehittäin kulkevien kertomusten sisälle. Tämä tarina on kirjoitettu miehelle, joka oli vuosia käyttänyt reippaasti alkoholia ja joka ei tuntunut pääsevän siitä millään eroon, huolimatta siita, että se oli sotkenut koko hänen elämänsä. Eräänä varhaisena aamuna aikaisin keväällä, kun ilma oli viileän raikas, ja villatakki lämmitti mukavasti, Hilma Hiltunen astui seiskan raitiovaunuun ja käveli vanhuksille tarkoitetuille istuimille. Ratikka kolisi eteenpäin ja vasta lehteen puhkeamassa oleva koivu ja oksalla visertävä lintu veivät Hilman muistoihinsa, lapsuusaikaan, jolloin Hilman vanha Vilma-mamma istui saunan seinustalla olevalla penkillä naapurin Alma-mummon kanssa opettamassa Hilmalle saunavastan tekoa. Aivan Hilman posket punehtuivat ja vatsaa kipristi, kun hän muisti hetken juhlavuuden. Vastoja sitoessaan mummot musitelivat kouluaikojaan, jolloin he olivat toisiinsa lonkeroituneita, kuten paita ja peppu. Eivätkä oikein tienneet mihin Alma loppui ja mistä Vilma alkoi. Koulun jälkeen molemmat valittiin karjakkokouluun toiselle paikkakunnalle. Siellä tytöt tapasivat viehättävän kartanon isännän. Alma ja Vilma rakastuivat molemmat, eikä nuori isäntä tiennyt kumman neidoista hän halusi. Vilma otti kohtalon omiin käsiinsä riuhtaisi itsensä irti Almasta lähtien isännän kanssa kohti itsenäistä elämää. Vuodet kuluivat ja leskeydyttyään Vilma palasi kotikonnuilleen, jonne Alma oli palannut jo aiemmin. Eräänä aamuna he tapasivat toisensa vanhalla maitolaiturilla postinhakumatkalla. Heidän välilleen rakentui uudenlainen ystävyys, jossa kumpainenkin pystyi vuosien tuoman etäisyyden kautta sekä antamaan että vastaanottamaan. He nauroivat makeasti muistellessaan nuoruutensa aikaa, jolloin he olivat kuin yhdestä puusta veistetyt. Näin mummojen jutustellessa saunavihdat valmistuivat kuin itsestään nuoren Hilman ihmettelevien silmien edessä. Ratikka kaarsi Hakaniemen torille ja Hilma havahtui ajatuksistaan.
22 Kaikkea sitä ihmisen mieleen tuleekin, Hilma naurahti mielessään, ja ohikulkijat hymyilivät hänelle takasin. Benin palsta - Vinkkejä ja vihjeitä! Ben Furman Uusia kirjoja: Tunnetun perheterapeutin Gillian Walkerin uusi kirja on nimeltään In the Midst of Winter. Se kertoo AIDS:ia sairastavien potilaiden ja heidän perheittensä tukemisesta. Sitä on kehuttu kovasti. Julkaisija, Norton, New York 1995. Margaret Singer on tunnettu amerikkalainen hypnoosiasiantuntija, selkeä ja järkevä. Hän on tehnyt vuosia töitä uskonnollisten kulttien uhrien auttamiseksi ja on alan todellinen asiantuntija. Hän on luennoinut ja kirjoittanut aiheesta monta artikkelia, mutta nyt hän on vihdoinkin kirjoittanut aiheesta kirjan, josta uskallan povata alan perusteosta. Kirjan nimi on Cults in Our Midst, the Hidden Menace in Our Everyday Lives. Julkaisija on Jossey Bass, San Francisco 1995. Hyvin mielenkiintoinen tämän alan kirja on myös Steven Hassanin Combating Cult Mind Control, Park Street Press, Rochester, 1980. Steven tietää mistä puhuu, sillä hän oli todella pahasti haksahtanut moonilaisuuteen, kunnes jalka katkesi auto-onnettomuudessa, ja perhe sai hänet pelastettua. Tutustuminen uskonnollisiin kultteihin ja niiden menetelmiin auttaa muuten ymmärtämään paremmin psykologisia ja terapeuttisia suuntauksia, joissa niissäkin on, mielenkiintoista kyllä, usein kulttimaisia elementtejä.
23 Förlags ai-ai ja Lyhytterapia-instituutti ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja perustaneet uuden kirjasarjan nimeltään Mielikirjat. Sarjan nimi on lainattu ai-ai:n julkaisemasta samannimisestä, suositusta NLP-kirjasta. Mielikirjat -sarjassa tullaan julkaisemaan lyhytterapian, NLP:n ja ratkaisukeskeisyyden lävistämiä kirjoja. Sarjan ensimmäinen kirja on jo ilmestynyt. Se on Ron Taffelin kirja, alkuperäiseltä nimeltään Parenting by Heart ja suomenkieliseltä nimeltään Kouluikä - viisautta ja vinkkejä kouluikäisten lasten kasvattajille. Tilaa Mielikirjojen esite joko Lyhytterapiainstituutista tai ai-ai:lta! Ratkesin jäsenet saavat varmasti mainoksia muutenkin. Postista tuli pöydälleni kirja nimeltä The Mosaic of the Mind. Kirjoittaja on asianajaja Regina Goulding ja takapiruna perheterapeutti Richard Schwartz. Siinä on kirja, jota minun on vaikea lukea. Uskotko sinä tähän sivupersoonavillitykseen, johon niin moni jenkki näyttää seonneen? Kyse on opista, jonka mukan seksuaalisen tai muun hyväksikäytön kohteeksi joutuneet ihmiset kehittävät itselleen puolustusmekanismiksi sivupersoonahäiriön. Luit oikein! Multiple personality disorder englanniksi. Siis, että ihmisellä on monta alapersoonaa, joilla kaikilla on omat nimet ja luonteenpiirteet. Tämän kirjan päähenkilöllä, joka on ollut Schwartzin potilaana, on parikymmentä tällaista sivupersoonaa tai osapersoonaa (parts) ja ne keskustelevat sujuvasti keskenään. Anna mun kaikki kestää! Kenen kanssa minulla on ilo tänään keskustella? Tiedätkö, mitä on EMDR? Nolo juttu, jos et tiedä, sillä se on uusin ja jännittävin innovaatio terapia-alalla sitten animaalisen magnetismin. Menetelmän kehitti terapeutti nimeltä Francine Shapiro. Sen koko nimi on Eye Movement Desensitization and Reprocessing. Suomeksi sitä on kutsuttu lempinimellä silmänliikutusterapia.alunperin menetelmä kehitettiin traumaattisten kokemusten uhrien auttamiseksi, mutta nykyisin sitä on alettu käyttää muihinkin ahdistusongelmiin. Siinä todellakin pyydetään asiakasta seuraamaan katsellaan terapeutin sormia. En mene yksityiskohtiin, mutta vaikka ensi alkuun juttu kuulostaakin huuhaalta, monet alan ihmiset väittävät, että se toimii yllättävän usein ja yllättävän tehokkaasti. Suomessakin on jo koulutettuja EMDR-terapeutteja ( koulutus kestää vain muutaman päivän). No, nyt EMDR:stä on vihdoin satavissa kirja. Sen nimi on tietenkin Eye Movement Desensitization and Reprocessing. Kirjoittaja on itse Francine ja kustantaja Guilford, New York. Tartu tilaisuuteen ja tilaa numerosta 990-1-800-3657006! Mitä lehtiä luet?
24 Jos haluat seurata jotain innostavaa ulkolaista perheterapia- tai lyhytterapialehteä, suosittelen The Family Therapy Networker iä (kannattaa tilata työpaikalle) ja Journal of Systems Therapy ä. Networker on magazine-tyyppinen, siis kuvia, haastatteluja, toimittajien kirjoittamia pitkiä ja paneutumista vaativia juttuja, tapausselostuksia ja niihin pyydettyjä kommentteja, hyviä teemoja, ja tietenkin - paljon mainoksia. Viimeisessä numerossa puhutaan siitä, miten psykoterapia USA:ssa muuttuu rajusti nyt, kun vakuutusyhtiöt eivät enää korvaa muita kuin Managed care -järjestelmän puitteissa annettuja terapioita. Terapeutin pitää kuulua tiettyyn palvelujen tarjoaja -järjestelmään, ja vakuutusyhtiöt määräävät miten pitkä hoito tulee kyseeseen. Psykoterapia menee uusiksi pian myös meillä ja tässä numerossa on suomalaisellekin mielenkiintoisia juttuja. Networker ei petä, vaikka painottuukin pikemminkin perheterapiaan kuin lyhytterapiaan. Tilaa! Maksaa vain 30 dollaria Eurooppaan ja ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Osoite 8528 Bradford Road, Silver Spring, MD 20901. Muuten, lehdeltä tuli juuri erikoistarjous! Jos saamme vähintään 5 uutta tilaajaa kasaan, saat 25% alennuksen lehden hinnasta. Eli, voit lähettää tilauksen myös Ratkesiin yhteystietoinesi ja pyrimme järjestämään asian. Journal of Systems Therapy on lyhytterapioihin keskittyvä kanadalainen vaatimattoman näköinen lehti, josta löytää aina jotain kivaa luettavaa. Kirjoita osoitteella BOX 2484, Station A, London, Ontario, Canada N6A 4G7. Vastikään on perustettu lehti nimeltä Journal of Collaborative Therapies. Kerron siitä heti, kun saan näytenumeron. Se vaikuttaa todella mukavalta, sillä se keskittyy yksinomaan niihin terapeuttisiin lähestymistapioihin, jotka lienevät Ratkesilaistenkin sydäntä lähellä. Lyhytterapia alkaa saada hyväksyntää: KELA:n sanomat -lehdessä nro 8/ -95 haastatellaan KELA:n kuntoutusylilääkäri Paavo Rissasta. Hän pohtii: Onko lähettävälle lääkärille muodostunut tietty rutiini, jossa hän automaattisesti kirjoittaa lausunnon monivuotiseen terapiaan? Terapeuttikin lähtee ajatuksesta, että edessä on vähintään kaksi tai kolme terapiavuotta Varmasti on olemassa lyhyempiä terapioita, jotka joissakin tilanteissa ovat yhtä hyviä ja parempiakin kuin pitkät terapiat. Lyhyet eivät sido ihmistä terapiaan ja sairaudentunteeseen pitkiksi ajoiksi. Vain murto-osa terapioista on nyt lyhytterapioita. No, sitä Rissanen ei näytä huomaavan, että lääkärit kirjoittavat lähetteitä juuri sellaiseen terapiaan, jota vakuutusyhtiö tai KELA korvaa. Jos korvattaisiin vain lyhytterapiaa ihmeteltäisiin ehkä sitä, miksi lääkärit eivät kirjoita lähetteitä pitkiin terapioihin.voi, kunpa maksavat tahot ymmärtäisivät, kuinka suuri vastuu heillä on, kun he päättävät, että jokin hoitomuoto kuuluu korvauksen piiriin ja joku toinen ei.