Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio
SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen sektorin miesten ja naisten palkkojen ja palkkaerojen tarkastelu ETLA B233 Rita Asplund
Pääkysymykset I Naisten ja miesten sisäiset palkkaerot: Missä määrin yksityisellä sektorilla toimivien naisten palkkojen vaihtelu (eli naisten väliset palkkaerot) on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana? Missä määrin naisten palkkojen vaihtelu on muuttunut suhteessa miesten palkkojen vaihteluun? Onko yhtäältä keskeisten henkilökohtaisten ominaisuuksien ja toisaalta toimipaikan vaikutus palkkojen vaihteluun muodostunut erilaiseksi miehille ja naisille?
Pääkysymykset II Naisten ja miesten väliset palkkaerot: Ovatko naisten ja miesten palkkojen vaihtelussa tapahtuneet muutokset heijastuneet naisten suhteelliseen palkka-asemaan miehiin nähden eli naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin? Onko käytetyllä palkkakäsitteellä ratkaiseva merkitys saatujen tulosten kannalta? Ovatko miesten ja naisten palkat ja palkkaerot kehittyneet eri tavalla yksityisen sektorin eri palkansaajaryhmissä, tehtävien eri vaativuustasoilla ja naisosuudeltaan erilaisilla aloilla?
Tarkastelun välineetv Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenyritysten laajat palkka-aineistot Kokoaikaiset palkansaajat Palkkakäsitteet Säännöllinen tuntipalkka Kokonaistuntiansiot (sisältävät peruspalkan päälle maksettavat erilaiset lisät kuten tulospalkat)
Tarkastelun kohderyhmät t I Kolme keskeistä palkansaajaryhmää Teollisuuden toimihenkilöt (1980 2005) Teollisuuden työntekijät (1980 2005) Palvelualoilla työskentelevät (1995 2005) Toimihenkilöiden iden neljä vaativuustasoa (1995 2005) Asiainhoitajat Asiantuntijat Erityisasiantuntijat Toimintojen johto (poislukien ylin johto)
Tarkastelun kohderyhmät t II Kolme naisosuudeltaan poikkeavaa sopimusalaa (1995 2005) Teollisuuden toimihenkilöt: teknologiateollisuus, teleala, graafinen ala Teollisuuden työntekijät: teknologiateollisuus, elintarviketeollisuus, Tevanaketeollisuus Palvelualoilla työskentelevät: ATK-palvelut, kuljetusala, terveyspalvelut
Naisten ja miesten sisäisten isten palkkaerojen vertailu: keskeisimmät t tulokset
Naisten väliset palkkaerot ovat kasvaneet vähintään yhtä nopeasti kuin miesten väliset palkkaerot, mistä syystä selvästi nopeammin teollisuuden toimihenkilöiden ja palvelualoilla työskentelevien ryhmissä aavistuksen nopeammin teollisuustyöntekijöiden ryhmässä
naisten väliset palkkaerot ovat teollisuudessa nopeata vauhtia muuttumassa yhtä suuriksi kuin miesten väliset palkkaerot, mutta ovat kasvustaan huolimatta palvelualoilla säilyneet pienempinä kuin miesten väliset palkkaerot.
Myös naisten väliset palkkaerot ovat suurempia kokonaisansioilla kuin säännöllisellä palkalla mitattuna, mutta... Peruspalkan päälle maksettavilla erilaisilla lisillä on kummallakin sukupuolella palkkaeroja kasvattava vaikutus, koska kaikki naiset/miehet eivät kuulu palkanlisien piiriin tai eivät ainakaan saa näitä lisiä samassa suhteessa.
miehillä erilaisilla palkanlisillä on yleensä suurempi palkkojen vaihtelua lisäävä vaikutus ja palkanlisien merkitys on myös kasvanut miehillä nopeammin kuin naisilla.
Teollisuuden mies- ja naistoimihenkilöiden palkkojen vaihtelu (vv. 1980 2005, viisi eriarvoisuusmittaria ja kaksi palkkakäsitettä) 0.5 0.4 Miehet 0.5 0.4 Naiset 0.3 0.3 0.2 0.2 0.1 0.1 0.0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 0.0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 CV tpalkka G tpalkka LV tpalkka Theil T tpalkka MLD tpalkka CV tansio G tansio LV tansio Theil T tansio MLD tansio
Palvelualojen miesten ja naisten palkkojen vaihtelu (vv. 1995 2005, viisi eriarvoisuusmittaria ja kaksi palkkakäsitettä) 0.5 Miehet 0.5 Naiset 0.4 0.4 0.3 0.3 0.2 0.2 0.1 0.1 0.0 1995 2000 2005 0.0 1995 2000 2005 CV tpalkka G tpalkka LV tpalkka Theil T tpalkka MLD tpalkka CV tansio G tansio LV tansio Theil T tansio MLD tansio
Teollisuuden mies- ja naistyöntekijöiden palkkojen vaihtelu (vv. 1980 2005, viisi eriarvoisuusmittaria ja kaksi palkkakäsitettä) 0.5 Miehet 0.5 Naiset 0.4 0.4 0.3 0.3 0.2 0.2 0.1 0.1 0.0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 0.0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 CV tpalkka G tpalkka LV tpalkka Theil T tpalkka MLD tpalkka CV tansio G tansio LV tansio Theil T tansio MLD tansio
Naisten ja miesten palkkojen vaihtelussa esiintyvät erot ja näissä tapahtuneet muutokset keskittyvät pääasiallisesti korkeampipalkkaisten eli yli keskipalkkaa ansaitsevien ryhmään.
Naisten ja miesten palkkojen vaihtelussa esiintyvät erot ja näissä tapahtuneet muutokset ovat pieniä matalampipalkkaisten eli alle keskipalkkaa ansaitsevien ryhmässä.
Teollisuuden mies- ja naistoimihenkilöiden palkkavaihtelun kehitys palkkajakauman ylemmässä (P90/P50) ja alemmassa (P10/P50) osassa (vv. 1980 2005, kaksi palkkakäsitettä) Miehet Naiset 2.0 2.0 1.8 1.8 1.6 1.6 1.4 1.4 1.2 1.2 1.0 0.8 1.0 0.8 0.6 0.6 1980 1985 1990 1995 2000 2005 1980 1985 1990 1995 2000 2005 P90/P50, tpalkka P10/P50, tpalkka P90/P50, tansio P10/P50, tansio
Palvelualojen miesten ja naisten palkkavaihtelun kehitys palkkajakauman ylemmässä (P90/P50) ja alemmassa (P10/P50) osassa (vv. 1995 2005, kaksi palkkakäsitettä) 2.0 Miehet 2.0 Naiset 1.8 1.8 1.6 1.6 1.4 1.4 1.2 1.2 1.0 1.0 0.8 0.8 0.6 1995 2000 2005 0.6 1995 2000 2005 P90/P50, tpalkka P10/P50, tpalkka P90/P50, tansio P10/P50, tansio
Teollisuuden mies- ja naistyöntekijöiden palkkavaihtelun kehitys palkkajakauman ylemmässä (P90/P50) ja alemmassa (P10/P50) osassa (vv. 1980 2005, kaksi palkkakäsitettä) 2.0 Miehet 2.0 Naiset 1.8 1.8 1.6 1.6 1.4 1.4 1.2 1.2 1.0 1.0 0.8 0.8 0.6 1980 1985 1990 1995 2000 2005 0.6 1980 1985 1990 1995 2000 2005 P90/P50, tpalkka P10/P50, tpalkka P90/P50, tansio P10/P50, tansio
Kolmen keskeisen palkansaajaryhmän korkeampipalkkaisten (P90/P50) miesten ja naisten palkkavaihtelun vertailu vuonna 2005 (kaksi palkkakäsitettä) Toimihenkilöt Työntekijät Palvelualat 1.0 1.2 1.4 1.6 1.8 2.0 P90/P50 tpalkka, miehet P90/P50 tpalkka, naiset P90/P50 tansio, miehet P90/P50 tansio, naiset
Teollisuuden nais- ja miestoimihenkilöiden väliset erot palkkavaihtelun suuruuden ja kehityksen suhteen selittyvät miltei kokonaisuudessaan kaikkein alimmalle vaativuustasolle eli naisvaltaiseen asiainhoitajien ryhmään kuuluvien naisten ja miesten palkkavaihtelun eroilla ja näissä tapahtuneilla muutoksilla.
Mies- ja naisasiainhoitajien palkkojen vaihtelu (vv. 1995 2005, viisi eriarvoisuusmittaria ja kaksi palkkakäsitettä) 0.50 Miehet 0.50 Naiset 0.40 0.40 0.30 0.30 0.20 0.20 0.10 0.10 0.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 0.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 CV tpalkka G tpalkka LV tpalkka Theil T tpalkka MLD tpalkka CV tansio G tansio LV tansio Theil T tansio MLD tansio
Mies- ja naisasiantuntijoiden palkkojen vaihtelu (vv. 1995 2005, viisi eriarvoisuusmittaria ja kaksi palkkakäsitettä) 0.50 Miehet 0.50 Naiset 0.40 0.40 0.30 0.30 0.20 0.20 0.10 0.10 0.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 0.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 CV tpalkka G tpalkka LV tpalkka Theil T tpalkka MLD tpalkka CV tansio G tansio LV tansio Theil T tansio MLD tansio
Mies- ja naiserityisasiantuntijoiden palkkojen vaihtelu (vv. 1995 2005, viisi eriarvoisuusmittaria ja kaksi palkkakäsitettä) 0.50 Miehet 0.50 Naiset 0.40 0.40 0.30 0.30 0.20 0.20 0.10 0.10 0.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 0.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 CV tpalkka G tpalkka LV tpalkka Theil T tpalkka MLD tpalkka CV tansio G tansio LV tansio Theil T tansio MLD tansio
Toimintojen johdossa olevien miesten ja naisten palkkojen vaihtelu (vv. 1995 2005, viisi eriarvoisuusmittaria ja kaksi palkkakäsitettä) 0.50 Miehet 0.50 Naiset 0.40 0.40 0.30 0.30 0.20 0.20 0.10 0.10 0.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 0.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 CV tpalkka G tpalkka LV tpalkka Theil T tpalkka MLD tpalkka CV tansio G tansio LV tansio Theil T tansio MLD tansio
Teollisuustoimihenkilöiden neljälle vaativuustasolle sijoittuvien miesten ja naisten palkkavaihtelun vertailu vuonna 2005 (kaksi palkkakäsitettä) Toimihenkilöt --asiainhoitajat --asiantuntijat --erityisasiantuntijat --toimintojen johto 1.0 1.2 1.4 1.6 1.8 2.0 P90/P50 tpalkka, miehet P90/P50 tpalkka, naiset P90/P50 tansio, miehet P90/P50 tansio, naiset
Sopimusalan naisosuuden vaikutus naisten ja miesten palkkojen vaihteluun on teollisuuden toimihenkilöillä pienin ja palvelualoilla työskentelevillä suurin. Miesvaltaisilla sopimusaloilla esiintyy naisten ja miesten palkkojen vaihtelussa vähiten eroja.
Kolmen keskeisen palkansaajaryhmän korkeampipalkkaisten (P90/P50) miesten ja naisten palkkavaihtelun vertailu sopimusaloittain vuonna 2005 (kaksi palkkakäsitettä) TH: teknologia TH: teleala TH: graafinen ala TT: teknologia TT: elintarvike TT: Tevanake PT: ATK-palvelut PT: kuljetusala PT: terveyspalv. 1.0 1.2 1.4 1.6 1.8 2.0 2.2 2.4 P90/P50 tpalkka, miehet P90/P50 tpalkka, naiset P90/P50 tansio, miehet P90/P50 tansio, naiset
Naisten ja miesten palkkavaihtelun vertailu keskeisten taustatekijöiden iden osalta: keskeisimmät t tulokset
Koulutusryhmien välisten ja sisäisten palkkaerojen suhteellinen merkitys palkkavaihtelun selittäjänä muodostuu naisille ja miehille hyvin samanlaiseksi ja on kummallakin sukupuolella myös kehittynyt hyvin samalla tavalla.
Ikäryhmien välisten ja sisäisten palkkaerojen suhteellinen merkitys palkkavaihtelun selittäjänä muodostuu naisille ja miehille varsin samanlaiseksi ja on kummallakin sukupuolella myös kehittynyt varsin samalla tavalla.
Toimipaikan vaikutus miesten ja naisten palkkojen erilaiseen vaihteluun on suurin teollisuuden työntekijöillä ja pienin teollisuuden toimihenkilöillä.
Naisten ja miesten välisten palkkojen vertailu: keskeisimmät t tulokset
Naiset ovat kaikissa kolmessa keskeisessä palkansaajaryhmässä vahvasti yliedustettuina matalapalkkaisten tasolla ja vastaavasti aliedustettuina korkeapalkkaisten tasolla, ja
Naisten suhteellinen osuus (%) teollisuuden matala-, keskija korkeapalkkaisista kokoaikaisista toimihenkilöistä (1980 2005, kaksi palkkakäsitettä) 100 80 Prosenttia 60 40 20 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 P0-P10 tpalkka P0-P10 tansio P45-P55 tpalkka P45-P55 tansio P90-P100 tpalkka P90-P100 tansio
Naisten suhteellinen osuus (%) teollisuuden matala-, keskija korkeapalkkaisista kokoaikaisista työntekijöistä (1980 2005, kaksi palkkakäsitettä) 100 80 Prosenttia 60 40 20 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 P0-P10 tpalkka P0-P10 tansio P45-P55 tpalkka P45-P55 tansio P90-P100 tpalkka P90-P100 tansio
Naisten suhteellinen osuus (%) palvelualojen matala-, keskija korkeapalkkaisista kokoaikaisista työntekijöistä (1995 2005, kaksi palkkakäsitettä) 100 80 Prosenttia 60 40 20 0 1995 2000 2005 P0-P10 tpalkka P0-P10 tansio P45-P55 tpalkka P45-P55 tansio P90-P100 tpalkka P90-P100 tansio
tämä yleiskuva toistuu kolmen palkansaajaryhmän kaikilla tarkastelun kohteeksi valituilla sopimusaloilla kuin myös teollisuustoimihenkilöiden kaikilla vaativuustasoilla.
Naisten ja miesten väliset keskipalkkaerot ovat pienentyneet nopeata vauhtia teollisuuden toimihenkilöillä ja suhteellisesti eniten korkeapalkkaisten tasolla, mutta palvelualoilla työskentelevien ryhmässä hidasta kaventumista on tapahtunut ainoastaan korkeapalkkaisten tasolla, ja teollisuuden työntekijöillä muutosta ei ole juuri tapahtunut missään palkkapisteessä.
Erilaisten palkanlisien sukupuolten palkkaeroja kasvattava merkitys on kasvanut vain lievästi ja pääasiallisesti kaikkein ylimmillä palkkatasoilla.
Teollisuuden mies- ja naistoimihenkilöiden palkkaerojen kehitys palkkajakauman kolmessa pisteessä (P90, P50, P10) (1980 2005, kaksi palkkakäsitettä) 2.00 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 1980 1985 1990 1995 2000 2005 P90 miehet / P90 naiset, tpalkka P50 miehet / P50 naiset, tpalkka P10 miehet / P10 naiset, tpalkka P90 miehet / P90 naiset, tansio P50 miehet / P50 naiset, tansio P10 miehet / P10 naiset, tansio
Teollisuuden mies- ja naistyöntekijöiden palkkaerojen kehitys palkkajakauman kolmessa pisteessä (P90, P50, P10) (1980 2005, kaksi palkkakäsitettä) 2.00 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 1980 1985 1990 1995 2000 2005 P90 miehet / P90 naiset, tpalkka P50 miehet / P50 naiset, tpalkka P10 miehet / P10 naiset, tpalkka P90 miehet / P90 naiset, tansio P50 miehet / P50 naiset, tansio P10 miehet / P10 naiset, tansio
Palvelualoilla työskentelevien miesten ja naisten palkkaerojen kehitys palkkajakauman kolmessa pisteessä (P90, P50, P10) (1995 2005, kaksi palkkakäsitettä) 2.00 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 1995 2000 2005 P90 miehet / P90 naiset, tpalkka P50 miehet / P50 naiset, tpalkka P10 miehet / P10 naiset, tpalkka P90 miehet / P90 naiset, tansio P50 miehet / P50 naiset, tansio P10 miehet / P10 naiset, tansio
Sukupuolten palkkaerojen kehitys kuitenkin vaihtelee merkittävästi palkansaajaryhmien eri sopimusalojen välillä, mutta mitään selkeää sopimusalan naisosuuden mukaista yleiskuvaa ei erotu tässä yhteydessä.
Tevanake-teollisuuden mies- ja naistyöntekijöiden palkkaerojen kehitys palkkajakauman kolmessa pisteessä (P90, P50, P10) (1995 2005, kaksi palkkakäsitettä) 1.60 1.50 1.40 1.30 1.20 1.10 1.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 P90m/P90n tpalkka P50m/P50n tpalkka P10m/P10n tpalkka P90m/P90n tansio P50m/P50n tansio P10m/P10n tansio
Terveyspalveluissa työskentelevien miesten ja naisten palkkaerojen kehitys palkkajakauman kolmessa pisteessä (P90, P50, P10) (1995 2005, kaksi palkkakäsitettä) 2.00 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 1995 1997 1999 2001 2003 2005 P90m/P90n tpalkka P50m/P50n tpalkka P10m/P10n tpalkka P90m/P90n tansio P50m/P50n tansio P10m/P10n tansio
Miesten ja naisten väliset keskipalkkaerot kasvavat palkkatason noustessa, voimakkaimmin palvelualoilla ja vähiten teollisuuden työntekijöillä.
Erilaisten palkanlisien sukupuolten palkkaeroja kasvattava vaikutus tyypillisesti kasvaa palkkatason noustessa, mutta vaikutuksen suuruus vaihtelee merkittävästi kolmen keskeisen palkansaajaryhmän välillä.
Kolmen keskeisen palkansaajaryhmän miesten ja naisten väliset keskipalkkaerot palkkajakauman kolmessa pisteessä (P90, P50, P10) (2005, kaksi palkkakäsitettä) Toimihenkilöt Työntekijät Palvelualat 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Palkkaero miesten hyväksi (%) P90m/P90n tpalkka P50m/P50n tpalkka P10m/P10n tpalkka P90m/P90n tansio P50m/P50n tansio P10m/P10n tansio
Kolmen palkansaajaryhmän välillä esiintyvät erot näyttävät olevan ainakin osittain yhteydessä ryhmän naisvaltaisuuden ja siksi myös miesten ja naisten sisäisten palkkaerojen erisuuruisuuden kanssa.
Teollisuustoimihenkilöiden neljälle vaativuustasolle sijoittuvien miesten ja naisten väliset keskipalkkaerot palkkajakauman kolmessa pisteessä (P90, P50, P10) (2005, kaksi palkkakäsitettä) Toimihenkilöt --asiainhoitajat --asiantuntijat --erityisasiantuntijat --toimintojen johto 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Palkkaero miesten hyväksi (%) P90m/P90n tpalkka P50m/P50n tpalkka P10m/P10n tpalkka P90m/P90n tansio P50m/P50n tansio P10m/P10n tansio
Kolmen keskeisen palkansaajaryhmän miesten ja naisten väliset keskipalkkaerot sopimusaloittain palkkajakauman kolmessa pisteessä (P90, P50, P10) (2005, kaksi palkkakäsitettä) TH: teknologia TH: teleala TH: graafinen ala TT: teknologia TT: elintarvike TT: Tevanake PT: ATK-palvelut PT: kuljetusala PT: terveyspalv. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Palkkaero miesten hyväksi (%) P90m/P90n tpalkka P50m/P50n tpalkka P10m/P10n tpalkka P90m/P90n tansio P50m/P50n tansio P10m/P10n tansio
Sukupuolen merkitys palkkaerojen selittäjänä on säilynyt merkittävänä palvelualoilla toimivien ryhmässä, pysynyt pienenä teollisuuden työntekijöillä ja pienentynyt huomattavasti teollisuuden toimihenkilöillä.
Muutama loppupohdinta
Palvelualat erottuvat selkeästi kaikissa tehdyissä naisten ja miesten palkkojen ja palkkaerojen vertailuissa. Erilaisten palkanlisien sukupuolten palkkaeroja kasvattavaan vaikutukseen tulisi kiinnittää riittävästi huomiota.
Naiset valikoituvat koulutus- ja työuransa eri vaiheissa eri tavalla, mutta valikoitumisen hinta ei muodostu samanlaiseksi kaikissa valintavaiheissa vaan vaihtelee melkoisesti.
Naisten sisäisten palkkaerojen kasvun ja sukupuolten välisten palkkaerojen kaventumisen välinen riippuvuus antaa aihetta kysyä, tulisiko sukupuolten samanpalkkaisuuden ja tasaarvoisuuden rinnalle nostaa sukupuolten sisäinen tasa-arvoisuus.