DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Transkriptio

1 Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan.

2 RIL Palkkatutkimus (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa koskevat tiedot perustuvat RILin joulukuussa 2007 järjestämän jäsenkyselyn vastauksiin. Kyselyyn vastasi 1135 henkilöä, joka on n. 38 % työelämässä olevista RILin jäsenistä ja n. 21 % rakennusalan työikäisten diplomi-insinöörien kokonaismäärästä. Kyselyn tuloksia arvioitaessa on syytä huomioida annetun tiedon kohdalla vastanneiden lukumäärä. Kun otos on pieni, on tiedon yleispätevyys vastaavasti pienempi. Työllisyystiedot on saatu työministeriöstä. Rakennusalan diplomi-insinööreistä työikäisiä on noin Heistä RILin jäseniä on n. 55 %. Diplomi-insinöörien toimialat Suurin yksittäinen toimiala on talonrakennus (kuva 1). Maa- ja vesirakennusala on yhtä suuri, kun MVR-alan eri sektorit lasketaan yhteen. Pohja- ja maarakennuksen %-osuus on vuoden 2006 jälkeen noussut 3%-yksikköä (kuva 2). Tie- ja liikennetekniikan sekä vesihuolto-, vesi- ja ympäristötekniikan osuudet ovat vastaavasti laskeneet Diplomi-insinöörien tehtäväkenttäjakauma Diplomi-insinöörien suurimmat tehtäväalueet ovat johto- ja hallintotehtävät sekä suunnittelutehtävät (kuva 3). Molemmat työllistävät noin neljänneksen rakennusalan diplomi-insinööreistä. Suunnittelijoiden %-osuus on kasvanut 2 %-yksikköä ja johto- ja hallintotehtävissä toimivien osuus on vastaavasti laskenut (kuva 4). Muita merkittäviä tehtäväalueita ovat tutkimus- ja kehitys-, rakennuttamis- sekä rakennustuotantotehtävät. Rakennustuotantotehtävissä toimivien %-osuus on kasvanut 3 %-yksikköä ja rakennuttamistehtävissä toimivien osuus on vastaavasti laskenut. Diplomi-insinöörien työnantajat Yksityisellä sektorilla toimii 68 % (kuva 5). Määrä on kasvanut 5 %-yksikköä vuodesta Valtion tehtävissä on määrällisesti jonkin verran enemmän kuin kuntasektorilla. Diplomi-insinöörien alueellinen jakauma RILin jäsenistä noin 59 % toimii pääkaupunkiseudulla (kuva 6). Seuraavaksi eniten jäseniä toimii muilla rakennusalan yliopistopaikkakunnilla sekä Turun seudulla. Alueellisessa jakaumassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Diplomi-insinöörien työllisyystilanne Diplomi-insinöörien työttömien määrä on viime vuoden alussa laskenut alle sadan ja se on myös pysynyt koko vuoden tällä tasolla (kuva 7). Kaikkien työnhakijoiden määrä on edelleen jatkanut voimakkaasti laskuaan. Diplomi-insinöörien työttömyysaste on n. 1.7 %, joka käytännössä vastaa täystyöllisyyttä. Vaikka työllisyystilanne on erinomainen, vaihtelee se aloittain ja alueellisesti. Diplomi-insinöörien jakauma tehtävien vaativuuden mukaan Koko jäsenkunnasta 78 % on vähintään korkean tason asiantuntijoita (kuva 9), jotka hoitavat laajaa kokemusta edellyttävien tehtävien lisäksi vaativia ja erittäin vaativia tehtäviä sekä ylimmän johdon tehtäviä. Miehistä näissä tehtävissä toimii 84 % ja naisista 52 %. Naisilla %-osuus on pienentynyt 13 %-yksikköä, joka selittynee osittain sillä, että naisia on valmistunut alalle runsaasti, ja he ovat aloittaneet työskentelynsä tavallisissa tehtävissä. Tämä näkyy siinä, että naisista tavallisissa tehtävissä toimivien osuus on kasvanut 5 %:sta 20 %:iin. (kuva 10). Diplomi-insinöörien keskiarvopalkat Palkkojen keskiarvo oli vastanneiden kesken Se on noussut 2,6 % viime vuoteen verrattuna. Tämä on pienempi kuin yleinen ansiotason nousu, joka oli n. 3,3 %. Palkkojen keskiarvo

3 RIL Palkkatutkimus (18) on 6,1 % suurempi kuin TEK- jäsenten keskiarvopalkka, joka on Toisaalta palkkojen nousu on ollut pienempi kuin TEKin jäsenillä, joilla se on ollut 4,2 %. (lähde: TEK-www-sivut). Diplomi-insinöörien palkkatason alueellinen jakauma Alueellisesti palkkatasoissa on huomattaviakin eroja (kuva 11). Korkein palkkataso on pääkaupunkiseudulla, mutta Turun seudulla se on lähes samaa tasoa. Alhaisin palkkataso on Oulun seudulla, jossa se on 18 % alhaisempi kuin pääkauunkiseudulla. Tampereen seudulla on 17 %, Oulun ja Lapin läänissä 15 %, itä-suomen läänissä 12 %, länsi-suomen läänissä ja Ahvenanmaalla 6 % ja etelä-suomen läänissä 5 % alhaisempi palkkataso kuin pääkaupunkiseudulla. Diplomi-insinöörien palkkatason jakauma tehtäväkentittäin Kyselyn mukaan selvästi parhaiten palkatut tehtävät ovat viime vuosien tapaan olleet johto- ja hallintotehtävät (kuva 12). Muissa tehtävissä ei keskimääräisessä palkkatasossa ole suuria eroja, mutta erittäin vaativissa tehtävissä myynti- ja markkinointi-, rakennuttamis- ja rakentamistehtävissä pääsee johtotehtäviä vastaaviin palkkatasoihin ja jopa ylikin. Alin keskimääräinen palkkataso on suunnittelussa, mutta lähes samaa tasoa palkka on it-tehtävissä, käyttö- ja ylläpidossa sekä laadunhallinta-, tarkastus- ja valvontatehtävissä. Palkkataso on noussut eniten it- sekä johto- ja hallintotehtävissä (kuva 12). Muilla sektoreilla keskiarvopalkka on noussut maltillisesti, paitsi käyttö- ja ylläpito-, laadunhallinta-, tarkastus- ja valvonta- sekä rakennus- ja tuotantosektoreilla, joissa keskiarvopalkka on jopa laskenut. Diplomi-insinöörien palkat työnantajien mukaan Työnantajakohtaisessa palkkavertailussa (kuvat 13-14) muut valtion toimialat, järjestöt ja säätiöt, muut teollisuusyritykset sekä muut yksityiset työnantajat tarjosivat korkeimmat palkkatulot. Palkat ovat alimmillaan tiedekorkeakouluissa, valtion tutkimuslaitoksissa sekä konsulttitoimistoissa. Palkkataso verrattuna RILin suosituksiin Kuvissa 19a 19d on palkkakyselyn tulokset insinööri-iän ja tehtävän vaativuuden mukaan sekä RILin palkkasuositukset vuosina 2007 ja Käyrästöt osoittavat, että RILin palkkasuositukset ovat olleet varsin kohdallaan. Naisten palkkataso Naisten palkkataso on kyselyn mukaan keskimäärin n. 26 % miesten palkkatasoa alhaisempi. Naisten ikärakenne on nuorempaa ja naisten tehtävät tästä syystä kuuluvat enimmäkseen tehtäväryhmiin 1, 2 ja 3. Vastaavasti miesten tehtävien pääpaino on tehtäväryhmissä 3, 4, 5 ja 6. Ikärakenne ei kuitenkaan selitä sukupuolten välistä palkkaeroa kokonaan, sillä naisten palkat ovat myös insinööri-ikävertailussa (kuva 16) ja tehtävien vaativuusluokkavertailussa (kuva 20) alhaisempia kuin miesten. Tavallisissa tehtävissä palkkatasot ovat lähes samalla tasolla, mutta vaativuusluokan kasvaessa myös palkkaerot kasvavat. Tulospalkkaus Kyselyyn vastanneista tulospalkkausta sai n. 44 %, joka on vähemmän kuin keskimäärin kaikilla diplomi-insinööreillä. TEKin kyselyn mukaan hieman alle 62 % kaikista diplomi-insinööreistä sai tulospalkkioita. Tulospalkkausta saaneiden RILin jäsenten keskimääräinen tulospalkkio oli 719.

4 RIL Palkkatutkimus (18) 2. Rakennusalan diplomi-insinöörien jakaumat 2.1 Rakennusalan diplomi-insinöörien toimialajakauma RILin jäsenkyselyn mukaan suurin yksittäinen toimiala on talonrakennus (kuva 1), mutta maa- ja vesirakennusala on yhtä suuri, kun MVR-alan eri sektorit lasketaan yhteen. Pohja- ja maarakennuksen osuus on vuoden 2006 jälkeen kasvanut. Tie- ja liikennetekniikan sekä vesihuolto-, vesi- ja ympäristötekniikan osuudet ovat vastaavasti hieman laskeneet viime vuodesta (kuva 2). vesihuolto-, vesi- ja ympäristötekniikka 8 % tie-, katu- ja liikennetekniikka 12 % Jäsenten toimialajakauma informaatiotekniikka 3 % kiinteistöala 7 % monitoimiala 10 % talotekniikka 2 % pohja- ja maarakennus 10 % rakennusmateriaali- ja rakennustuoteteollisuus 8 % talonrakennus 36 % sillanrakennus 4 % Kuva 1. RILPalkkatutkimus joulukuu 2007 Jäsenten toimialajakauman kehitys 45,00 % 40,00 % 35,00 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % Kuva Talonrakennus Tie- ja liikennetekniikka Vesihuolto-, vesi- ja ympäristötekniikka Sillanrakennus Kiinteistöala Pohja-ja maarakennus Rakennusmateriaali- ja -tuoteteollisuus

5 RIL Palkkatutkimus (18) 2.2 Rakennusalan diplomi-insinöörien tehtäväkenttäjakauma Rakennusalan diplomi-insinööreistä on noin puolet joko johto- ja hallintotehtävissä tai suunnittelutehtävissä. (kuva 3). Rakentamisen osuus on noussut voimakkaimmin, mutta nousua on myös suunnittelutehtävissä. (kuva 4). Vastaavasti johto- ja hallintotehtävien sekä rakennuttamisen osuudet ovat laskeneet. RILPalkkatutkimus joulukuu 2007 tutkimus ja kehitys 15 % Jäsenten tehtäväkenttäjakauma it-tehtävät 1 % johto ja hallinto 25 % suunnittelu 26 % käyttö ja ylläpito 1 % laadunhallinta, tarkastus ja valvonta 4 % myynti ja markkinointi 4 % opetus ja koulutus 4 % rakentaminen ja tuotanto 10 % rakennuttaminen, 10 % Kuva 3. RILPalkkatutkimus joulukuu 2007 Jäsenten tehtäväkenttäjakauman kehitys 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % Suunnittelu Rakentaminen, tuotanto Rakennuttaminen Johto ja hallinto Tutkimus-ja kehitystyö Kuva 4.

6 RIL Palkkatutkimus (18) 2.3 Rakennusalan diplomi-insinöörien työnantajat Yksityiset yritykset ovat rakennusalan diplomi-insinöörien suurin työnantaja 68 %:n osuudella. Määrä on viime vuodesta noussut 5 %-yksikköä. Valtion ja kuntien osuus on vastaavasti laskenut. RILPalkkatutkimus joulukuu 2007 Jäsenten jakauma päätoimisen työnantajan mukaan kunta tai kunnan liikelaitokset 14 % valtio tai valtion liikelaitokset 18 % yksityissektori, yrittäjä tai palkansaaja 68 % Kuva Rakennusalan diplomi-insinöörien alueellinen jakauma Diplomi-insinöörien sijoittuminen painottuu pääkaupunkiseudulle ja muille rakennusalan yliopistopaikkakunnille sekä Turun seudulle. Pääkaupunkiseudulla toimii kaikkiaan 59 %. Alueellisessa jakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tampereella tai sen lähikunnissa 13 % Jäsenten toimipaikan sijainti Turussa tai sen lähikunnissa 3 % Oulussa tai sen lähikunnissa 7 % Muualla Oulun tai Lapin läänissä 2 % Muualla Länsi-Suomen läänissä tai Ahvenanmaalla 5 % Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla 59 % Muualla Etelä-Suomen läänissä 8 % Itä-Suomen läänissä 3 % Kuva 6.

7 RIL Palkkatutkimus (18) 2.5. Diplomi-insinöörien työllisyystilanne Diplomi-insinöörien työttömien määrä on työministeriön tilastojen mukaan viime vuoden alussa laskenut alle sadan, ja se on myös pysynyt koko vuoden tällä tasolla. Kaikkien työnhakijoiden määrä on edelleen jatkanut voimakkaasti laskuaan. Diplomi-insinöörien työttömyysaste on n. 1.7 %, joka käytännössä vastaa täystyöllisyyttä. Työllisyystilanne on siten erinomainen, mutta se vaihtelee aloittain ja alueellisesti. Toimialat, joilla diplomi-insinööreistä on puute, käy tarkemmin ilmi RILin joka toinen vuosi laatimasta Rakennusalan koulutus- ja osaamis-barometrista. Kuva 7.

8 RIL Palkkatutkimus (18) 3. Diplomi-insinöörien palkkatilastot Yleistä Raportin palkkatiedot pohjautuvat RILin joulukuussa 2007 järjestämän jäsenkyselyn tuloksiin. Tiedot perustuvat 1135 henkilön ilmoittamaan palkkatietoon (v vastausta), joka on n. 38 % työelämässä olevista liiton jäsenistä ja n. 21 % rakennusalan työikäisten diplomi-insinöörien kokonaismäärästä. Vastanneista 82 % oli miehiä ja 18 % naisia. Palkkakyselyn tulokset Kaikkien vastanneiden keskiarvopalkka oli 4820 (v ). Palkat sisältävät kuukausipalkan ja luontaisedut. Keskiarvopalkka nousi edellisvuoteen verrattuna 2,6 %. Tämä on pienempi kuin yleinen ansiotason nousu, joka oli n. 3,3 %. Palkkojen keskiarvo on 6,1 % suurempi kuin TEKjäsenten keskiarvopalkka, joka on Toisaalta palkkojen nousu on ollut pienempi kuin TEKin jäsenillä, joilla se on ollut 4,2 %. (lähde: TEK-www-sivut). Kuvassa 8 on esitetty keskipalkan kehitys vuodesta Tulospalkkausta sai 493 henkilöä (44 %), joka on vähemmän kuin keskimäärin kaikilla diplomiinsinööreillä. TEKin kyselyn mukaan hieman alle 62 % kaikista diplomi-insinööreistä sai tulospalkkioita. RILin kyselyyn vastanneiden keskimääräinen tulospalkkio oli 719. Luontaiseduista nautti 843 henkilöä (74 %). Palkkakyselyssä käytetyt tehtäväryhmät työtehtävien vaativuuden mukaan 1. Tavalliset tehtävät Aloittelevat (kokemus < 3 v) suunnittelu-, tutkimus-, tarkastus-, rakennuttaja-, työmaa-, projekti-, myynti-, käyttö- ym. insinöörit. 2. Kokemusta edellyttävät tehtävät Kokeneet (kokemus >3 v) itsenäisesti työskentelevät suunnittelu-, tutkimus-, tarkastus-, rakennuttaja-, työmaa-, projekti-, myynti-, käyttö- yms. insinöörit. 3. Laajaa kokemusta edellyttävät tehtävät Kokeneet asiantuntijat sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastuussa olevat, kuten jaos-, jaosto-, työ-, projekti-, suunnittelu- ja myyntipäälliköt. 4. Vaativat tehtävät Korkean tason asiantuntijat (kokemus > 10 v) sekä laajasta tehtäväkokonaisuudesta vastuussa olevat, kuten toimisto- ja osastopäälliköt, rakennuspäälliköt, tekniset, hallinnolliset ja kaupalliset johtajat. 5. Erittäin vaativat tehtävät Korkeimman tason asiantuntijat ja erittäin laajasta tehtäväkokonaisuudesta vastuussa olevat, kuten virastojen ja suurten osastojen päälliköt, professorit sekä suurten yritysten tekniset, hallinnolliset ja kaupalliset johtajat. 6. Ylin johto Organisaation ylin johto, kuten johtajat ja johtoryhmän jäsenet. Palkkataulukot Keskiarvopalkat toimipaikan mukaan on esitetty kuvassa 11. Keskiarvopalkat tehtäväkenttien mukaan on esitetty kuvassa 12 Keskiarvopalkat valmistumisvuoden mukaan on esitetty kuvissa 12a-12-c. Keskiarvopalkat työnantajan mukaan on esitetty kuvassa 13. Keskiarvopalkat tehtäväryhmittäin työnantajan mukaan on esitetty kuvassa 14. Keskiarvopalkat tehtäväryhmittäin tehtäväkentän mukaan on esitetty kuvassa 15. Keskiarvopalkat insinööri-iän ja sukupuolen mukaan on esitetty kuvassa 16. Palkkojen trendit insinööri-iän mukaan on esitetty kuvissa 17-19d Keskiarvopalkat tehtäväryhmittäin sukupuolen mukaan on esitetty kuvassa 20.

9 RIL Palkkatutkimus (18) 6000 Jäsenten keskiarvopalkkojen kehitys Kuva vuosi RILPalkkatutkimus joulukuu 2007 Jäsenten tehtäväryhmäjakauma Ylin johto; 8 % Tavalliset tehtävät; 6 % Erittäin vaativat tehtävät; 10 % Kokemusta edellyttävät tehtävät; 15 % Vaativat tehtävät; 30 % Laajaa kokemusta edellyttävät tehtävät; 30 % Kuva 9.

10 RIL Palkkatutkimus (18) Tehtäväryhmäjakauma sukupuolen mukaan 35,00 % 33,30 % 30,00 % 28,08 % 31,03 % 30,37 % 25,00 % 20,00 % 20,20 % 15,00 % 15,27 % 12,15 % 12,15 % 10,00 % 8,68 % 5,00 % 3,36 % 2,46 % 2,96 % 0,00 % Tavalliset tehtävät Kokemusta Laajaa kokemusta edellyttävät tehtävät edellyttävät tehtävät Vaativat tehtävät Erittäin vaativat tehtävät Ylin johto Mies Nainen Kuva 10. Keskiarvopalkat luontaisetuineen toimipaikan mukaan Muualla Oulun tai Lapin läänissä Oulussa tai sen lähikunnissa Muualla Länsi-Suomen läänissä tai Ahvenanmaalla Turussa tai sen lähikunnissa Itä-Suomen läänissä Muualla Etelä-Suomen läänissä Tampereella tai sen lähikunnissa Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla Kuva

11 RIL Palkkatutkimus (18) Keskiarvopalkat luontaisetuineen tehtäväkenttien mukaan Keskiarvopalkka+edut Keskiarvopalkka+edut Keskiarvopalkka+edut 2005 Keskiarvopalkka+edut it-tehtävät (10) johto ja hallinto (287) käyttö ja ylläpito (16) laadunhallinta, tarkastus ja valvonta (42) myynti ja markkinointi (51) opetus ja koulutus (45) rakennuttaminen, rakennuttajakonsultointi (109) rakentaminen ja tuotanto (119) suunnittelu (291) tutkimus ja kehitys (165) Kaikki yhteensä (1135) Kuva 12. Keskiarvopalkka luontaisetuineen tehtäväryhmittäin valmistumisvuoden mukaan (14) (12) (30) (23) (20) (29) (22) (19) (23) (26) (24) Kokemusta edellyttävät tehtävät Laajaa kokemusta edellyttävät tehtävät Vaativat tehtävät Erittäin vaativat tehtävät Ylin johto Keskiarvo Kuva 12a (24) 1982 (34)

12 RIL Palkkatutkimus (18) Keskiarvopalkka luontaisetuineen tehtäväryhmittäin valmistumisvuoden mukaan (28) 1984 (30) 1985 (29) 1986 (19) 1987 (27) 1988 (31) 1989 (23) 1990 (33) 1991 (36) 1992 (27) 1993 (34) 1994 (32) 1995 (30) Tavalliset tehtävät Kokemusta edellyttävät tehtävät Laajaa kokemusta edellyttävät tehtävät Vaativat tehtävät Erittäin vaativat tehtävät Ylin johto Keskiarvo Kuva 12b. Keskiarvopalkka luontaisetuineen tehtäväryhmittäin valmistumisvuoden mukaan (40) 1997 (44) 1998 (38) 1999 (38) 2000 (34) 2001 (44) 2002 (26) 2003 (37) 2004 (24) 2005 (49) 2006 (40) 2007 (27) Tavalliset tehtävät Kokemusta edellyttävät tehtävät Laajaa kokemusta edellyttävät tehtävät Vaativat tehtävät Erittäin vaativat tehtävät Ylin johto Keskiarvo Kuva 12c.

13 RIL Palkkatutkimus (18) Keskiarvopalkat luontaisetuineen työnantajan mukaan valtion liikelaitokset tiedekorkeakoulut, muu opetustoimi valtion tutkimuslaitokset valtion hallinto, virastot tai vast muu valtion toimi ammattikorkeakoulut, muu opetustoimi kunnan virasto, kuntayhtymät tai vast. kuntien liikelaitokset muu kunnan toimi järjestö, säätiö tai vast konsultti-ja suunnittelutoimisto rakennusaine-ja rakennusliike, urakointiyritys muu teollisuusyritys muu yksityinen KESKIARVO Kuva Keskiarvopalkat luontaisetuineen tehtäväryhmittäin työnantajan mukaan Kuva 14. kunta tai kunnan liikelaitokset valtio tai valtion liikelaitokset yksityissektori, yrittäjä tai palkansaaja Kaikki yhteensä Tavalliset tehtävät Kokemusta edellyttävät tehtävät Laajaa kokemusta edellyttävät tehtävät Vaativat tehtävät Erittäin vaativat tehtävät Ylin johto Kaikki yhteensä

14 RIL Palkkatutkimus (18) Keskiarvopalkka luontaisetuineen tehtäväryhmittäin tehtäväkentän mukaan Tavalliset tehtävät Kokemusta edellyttävät tehtävät Laajaa kokemusta edellyttävät tehtävät Vaativat tehtävät Erittäin vaativat tehtävät Ylin johto Kaikki yhteensä it-tehtävät johto ja hallinto käyttö ja ylläpito laadunhallinta, tarkastus ja valvonta myynti ja markkinointi opetus ja koulutus rakennuttaminen, rakennuttajakons ultointi rakentaminen ja tuotanto suunnittelu tutkimus ja kehitys Kaikki yhteensä Kuva Keskiarvopalkka luontaisetuineen insinööri-iän ja sukupuolen mukaan Kuva insinööri-ikä Mies Nainen

15 RIL Palkkatutkimus (18) Kuva 17. Kuva 18.

16 RIL Palkkatutkimus (18) Kuva 19a. Kuva 19b.

17 RIL Palkkatutkimus (18) Kuva 19c. Kuva 19d.

18 RIL Palkkatutkimus (18) Keskiarvopalkat tehtäväryhmittäin sukupuolen mukaan Tavalliset tehtävät Kokemusta Laajaa kokemusta edellyttävät tehtävät edellyttävät tehtävät Vaativat tehtävät Erittäin vaativat tehtävät Ylin johto Kuva 20. Mies Nainen