Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011

Transkriptio

1 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011

2 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011

3 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaat kolme prosenttia 7 Keskimääräinen tuntiansio teollisuuden työntekijöillä runsaat 16 euroa 9 Liite: Keskiansiot ja ansiokehitys sopimusaloittain, työntekijät 4. neljänneksellä TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2011 EK 2012

4 Tiivistelmä S äännöllisen työajan tuntiansiot nousivat teollisuuden työntekijöillä vuoden 2010 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2011 neljännelle neljännekselle keskimäärin 2,7 prosenttia. Noususta keskimäärin 2,3 prosenttiyksikköä aiheutui sopimuskorotuksista. Ansiokehitys vaihteli toimialoittain. Siihen vaikuttivat eniten sopimuskorotusten ajoittuminen eri ajankohtiin sekä henkilöstörakenteessa tapahtuneet muutokset. Säännöllisen työajan ansiot kohosivat rakennusalojen työntekijöillä kolme prosenttia. Kuljetusaloilla ansiokehitys oli hitaampaa kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Identtisten työntekijöiden keskiansiot nousivat selvästi kaikkien työntekijöiden keskiansioita nopeammin. Teollisuudessa identtisten työntekijöiden ansiokehitys oli 3,8 prosenttia ja rakentamisessa 4,3 prosenttia. Teollisuuden työntekijän keskiansio oli vuoden 2011 neljännellä neljänneksellä 16,12 euroa tunnissa. Rakentamisessa työntekijöiden keskiansio oli vastaavana ajankohtana 16,89 euroa tunnissa. Elinkeinoelämän keskusliiton tuntipalkkatilastoa varten kerättiin tiedot noin :sta EK:n jäsenyrityksissä työskentelevästä henkilöstä. Tuntipalkkatilastoon kuuluvat teollisuuden ja rakentamisen työntekijät sekä eräiden kuljetus- ja palvelualojen työntekijät. Tuntipalkkatilaston lisäksi EK tuottaa vuosittain kuukausipalkkatilaston lokakuulta, johon sisältyy tiedot noin henkilön palkoista. EK 2012 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä

5 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaat kolme prosenttia Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat teollisuuden työntekijöillä keskimäärin 2,7 prosenttia vuoden neljännekseltä vuoden neljännekselle. Rakennusalojen työntekijöiden ansiot nousivat vastaavalla ajanjaksolla kolme prosenttia. Sopimuskorotusten osuus ansioiden muutoksesta oli teollisuudessa 2,3 prosenttiyksikköä ja rakentamisessa 2,6 prosenttiyksikköä. Luvut ovat Elinkeinoelämän keskusliiton tuntipalkkatilastosta, jota varten kerättiin tiedot noin :sta yksityisen sektorin palkansaajasta. Palkankorotusten taso ja ajankohta vaihtelivat aloittain Ansiokehitykseen vaikuttivat eniten työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset. Sopimuskorotuksiin on luettu sekä yleiskorotuksina että paikallisesti sovittuina korotuksina maksetut korotukset. Teollisuuden työntekijöillä 2,7 prosentin ansioiden noususta 2,3 prosenttiyksikköä aiheutui sopimuskorotuksista. Muu osa ansioiden noususta eli 0,4 prosenttiyksikköä aiheutui yrityskohtaisista palkankorotuksista ja rakennemuutoksista. Suurimmalla teollisuuden sopimusalalla, teknologiateollisuudessa, työntekijöiden ansiot nousivat keskimäärin 2,4 prosenttia eli sopimuskorotuksen verran. Paperiteollisuudessa ansiokehitys oli 3,7 prosenttia, elintarviketeollisuudessa 1,4 prosenttia ja kemianteollisuudessa 3,2 prosenttia. Rakennusalojen työntekijöillä ansiot nousivat keskimäärin 3,0 prosenttia vuoden neljännekseltä vuoden neljännekselle sopimuskorotuksen ollessa keskimäärin 2,6 prosenttia. Talonrakennusalalla ansiokehitys oli 2,7 prosenttia ja maa- ja vesirakennusalalla 3,3 prosenttia. Talotekniikka-alalla ansiot nousivat tilastojaksolla 2,8 prosenttia. Autoliikenteen työntekijöillä ansiot nousivat 1,3 prosenttia eli hieman sopimuskorotusta enemmän. Kiinteistöpalvelualan siivoojilla ansiokehitys oli tilastojaksolla 1,7 prosenttia. Työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten suuruudessa ja niiden ajoittumisessa oli varsin runsaasti eroavuuksia eri alojen välillä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös ansiokehityksen eroihin ja tekee ansiokehityksen vertailun eri alojen välillä hankalaksi. Henkilöstörakenteen muutokset vaikuttivat ansiokehitykseen Kun yksityinen sektori oli toipunut masta vuoden 2011 alkupuoliskolla, monet yritykset palkkasivat lisää työvoimaa. Koska uusien työntekijöiden palkat ovat yleensä keskimääräistä matalammat, hidasti tämä jossain määrin keskiansioiden nousua. Myös suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle hidasti joillakin aloilla ansiokehitystä, koska työelämästä pois jäävien palkat ovat usein keskimääräistä korkeampi. Esimerkiksi teknologiateollisuuden kaikkien työntekijöiden keskimääräinen ansiokehitys jäi samalle tasolle kuin sopimuskorotus, vaikka identtisten työntekijöiden ansiot nousivat selvästi nopeammin. Aikatyön osuus kokonaistyöajasta kasvoi hieman teollisuudessa ja palkkiotyön osuus vastaavasti pieneni, mikä Ansiokehitystä mitataan säännöllisen työajan ansioista 4 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2011 EK 2012

6 hidasti jonkin verran säännöllisen työajan ansion nousua. Yli- ja sunnuntaityön osuus kokonaistyöajasta pysyi jotakuinkin ennallaan. Myös rakentamisessa noususuhdanne vaikutti palkanmuodostukseen, kun urakkatyön osuus koko työajasta kasvoi ja aikatyön osuus vastaavasti laski. Tämä nopeutti jonkin verran ansiokehitystä urakkatyön ollessa aikatyötä korkeammin palkattua. Rakennemuutosten vaikutuksesta ansiokehitys saattaa joskus jäädä sopimuskorotusta matalammaksi tai jopa negatiiviseksi, vaikka yksilötasolla palkat olisivatkin nousseet normaalisti. Tilastoituun ansiokehitykseen saattavat vaikuttaa myös tekniset muutokset tilastoinnissa. Esimerkkejä aloista, joilla rakennemuutokset vaikuttivat selvästi ansiokehitykseen vuonna 2011, ovat muun muassa elintarviketeollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus sekä talotekniikka-ala. Identtisten henkilöiden ansioiden nousu oli ripeää Henkilöstön vaihtuvuuden vaikutus ansiokehitykseen voidaan eliminoida seuraamalla identtisten henkilöiden ansioiden muutosta. Identtisten henkilöiden eli sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 tilastossa mukana olleiden henkilöiden ansiot nousivat yleensä selvästi nopeammin kuin kaikkien henkilöiden keskiansio. Identtisillä henkilöillä ansioiden nousu oli useimmilla aloilla kolmen ja viiden prosentin välillä. Teollisuuden työntekijöillä identtisten henkilöiden ansiokehitys oli 3,8 prosenttia. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa identtisten ansiot nousivat 3,7 prosenttia ja paperiteollisuudessa 3,6 prosenttia. Rakentamisessa identtisten ansiokehitys oli tarkastelujaksolla 4,3 prosenttia ja autoliikenteessä 1,5 prosenttia. Työntekijöiden ansiokehitys eräillä EK:n aloilla Säännöllisen työajan ansioiden muutos, 4. neljännes neljännes 2011, Teollisuus Elintarviketeollisuus Saha- ja levyteollisuus Paperiteollisuus Graafinen teollisuus Kemianteollisuus Rakennustuoteteollisuus Teknologiateollisuus Energiateollisuus Rakentaminen Talonrakennusala Maa- ja vesirakennusala Talotekniikka-ala Autoliikenne Kiinteistöpalveluala 0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Kaikki henkilöt Identtiset henkilöt EK 2012 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä

7 Teollisuuden työntekijöiden ansiokehitys Säännöllisen työajan ansioiden muutos, 4. neljännes - 4. neljännes, 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Yrityskohtaiset palkankorotukset ja rakennetekijät Työehtosopimuksilla sovitut palkankorotukset Teollisuuden työntekijöiden ansiokehitys , IDENTTISET HENKILÖT Säännöllisen työajan ansioiden muutos, 4. neljännes - 4. neljännes, 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Yrityskohtaiset palkankorotukset ja rakennetekijät Työehtosopimuksilla sovitut palkankorotukset 6 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2011 EK 2012

8 Keskimääräinen tuntiansio teollisuuden työntekijöillä runsaat 16 euroa Teollisuuden työntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansio oli vuoden 2011 neljännellä neljänneksellä keskimäärin 16,12 euroa. Rakentamisessa työntekijöiden tuntiansio oli keskimäärin 16,89 euroa ja autoliikenteessä 14,70 euroa. Tulospalkkioita maksettiin teollisuudessa yli 40 prosentille kaikista työntekijöistä, mikä on neljä prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Paperiteollisuudessa maksettiin teollisuuden korkeimmat palkat Teollisuuden suurimmalla sopimusalalla, teknologiateollisuudessa, työntekijöiden säännöllisen työajan keskiansio oli 16,28 euroa tunnissa. Korkein keskiansio oli paperiteollisuuden työntekijöillä, jotka ansaitsivat keskimäärin 18,16 euroa tunnissa. Elintarviketeollisuudessa työntekijöiden keskiansio oli 15,68 euroa ja kemianteollisuudessa 16,06 euroa tunnissa. Kaksi kolmasosaa teollisuuden tehdyistä työtunneista oli aikatyötä vuoden 2011 neljännellä neljänneksellä. Urakkatyön osuus oli yhdeksän prosenttia ja palkkiotyön osuus noin 25 prosenttia. Työaikamuodoista aikatyön suhteellinen osuus kasvoi reilulla prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Ylityön osuus oli teollisuudessa kolme prosenttia ja sunnuntaityön osuus neljä prosenttia kokonaistyöajasta. Ahtaajat työntekijöiden palkkajohtajia Rakennusalojen työntekijöillä säännöllisen työajan tuntiansiot olivat vuoden 2011 neljännellä neljänneksellä keskimäärin korkeammat kuin teollisuudessa. Rakentamisessa korkein keskiansio oli talotekniikka-alan työntekijöillä eli sähkö- ja putkiasentajilla, 18,06 euroa tunnissa. Talonrakennusalalla keskiansio oli 16,76 euroa ja maa- ja vesirakennusalalla 15,55 euroa tunnissa. Rakentamisessa urakkatyön osuus oli selvästi suurempi kuin teollisuudessa, noin 27 prosenttia kokonaistyöajasta. Urakkatyön osuus kasvoi rakentamisessa lähes kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta, ja aikatyön osuus vastaavasti pieneni. Ylityön osuus oli teollisuuden tapaan kolme prosenttia kokonaistyöajasta, mutta sunnuntaityön osuus jäi alle puoleen prosenttiin. Autoliikenteen työntekijöillä säännöllisen työajan keskiansio oli 14,70 euroa tunnissa ja satamien ahtaajilla 20,44 euroa tunnissa. Tuntipalkkatilaston suurimmalla palvelualojen ammattiryhmällä, kiinteistöpalvelualan siivoojilla, keskiansio oli 9,50 euroa tunnissa. Työntekijöiden keskiansioita eräillä EK:n sopimusaloilla Säännöllisen työajan tuntiansio 4. neljänneksellä 2011, euroa/tunti Teollisuus 16,12 Elintarviketeollisuus 15,68 Saha- ja levyteollisuus 15,28 Paperiteollisuus 18,16 Graafinen teollisuus 15,28 Kemianteollisuus 16,06 Rakennustuoteteollisuus 16,00 Teknologiateollisuus Energiateollisuus Rakentaminen Talonrakennusala Maa- ja vesirakennusala Talotekniikka-ala Autoliikenne Kiinteistöpalveluala 9,50 16,28 16,13 16,89 16,76 15,55 14,70 18, Säännöllisen työajan ansio, euroa/tunti EK 2012 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä

9 Tulospalkkioita sai yli 40 prosenttia teollisuuden työntekijöistä Tulospalkkioita maksettiin teollisuudessa 43 prosentille työntekijöistä vuonna 2011, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Yleisimmin tulospalkkioita maksettiin paperiteollisuudessa, jossa niitä sai kolme neljäsosaa työntekijöistä. Muilla tuntipalkka-aloilla kuin teollisuuden työntekijöillä tulospalkkiot ovat suhteellisen harvinaisia: esimerkiksi rakentamisessa tulopalkkioita sai kolme prosenttia työntekijöistä vuonna Tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista oli teollisuuden kaikilla työntekijöillä 1,6 prosenttia vuonna Tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista niitä saaneilla oli teollisuudessa 3,4 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurimmat tulospalkkiot maksettiin kemianteollisuudessa, jossa keskimääräinen tulospalkkio oli niitä saaneilla työntekijöillä 4,4 prosenttia kokonaisansioista. Alakohtaiset keskiansiot tilastoliitteessä EK:n sopimusalakohtaiset palkkatilastot neljänneltä neljännekseltä 2011 löytyvät tämän julkaisun tilastoliitteestä. Taulukossa esitetään henkilöiden lukumäärät, keskiansiot sekä ansioiden muutokset sopimusaloittain luokiteltuina. Tulospalkkioita saaneiden osuus työntekijöistä eräillä aloilla vuosina 2010 ja Rakentaminen Tulospalkkion osuus kokonaisansioista eräillä aloilla vuosina 2010 ja 2011 (tulospalkkioita saaneilla) Rakentaminen 8 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2011 EK 2012

10 Sivu 1 (4) Keskiansiot ja ansiokehitys sopimusaloittain, työntekijät 4. neljänneksellä Sopimusala Työntekijöiden lukumäärät (kaikki, muutos, identtiset) Identtiset (* Perusansio (aika-, urakka- ja palkkiotyön ansio) Säännöllisen työajan ansio senttiä/ tunti Tehdyn työajan ansio ID TEOLLISUUS Elintarviketeollisuus Peruselintarviketeollisuus Lihanjalostusteollisuus Panimoteollisuus TeVaNaKe-teollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Nahka- ja kenkäteollisuus Saha- ja levyteollisuus Paperiteollisuus Puusepänteollisuus Graafinen teollisuus Kemianteollisuus Öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuus Kemian perusteollisuus Muovi- ja kemian tuoteteollisuus Kumiteollisuus Lasikeraaminen teollisuus , ,5 3, ,7 3, ,6 3, , ,7 2, ,4 3, ,8 3, , ,6 1, ,6 2, ,7 2, , ,1 3, ,8 2, ,4 3, , ,7 5, ,4 4, ,9 6, , ,2 4, ,0 4, ,1 3, , ,3 4, ,5 5, ,4 3, , ,5 4, ,1 4, ,3 4, , ,8 1, ,1 1, ,7 0, , ,3 3, ,7 3, ,4 4, , ,1 3, ,9 4, ,0 4, , ,4 3, ,6 3, ,1 2, , ,7 3, ,2 4, ,6 4, , ,9 3, ,5 3, ,9 5, , ,5 3, ,0 4, ,6 5, , ,1 3, ,9 4, ,0 4, , ,5 7, ,1 6, ,2 9, , ,6 4, ,1 4, ,7 4,1 *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. Ansioiden muutos identtisillä on sarakkeessa ID. 1) Ei sisällä malmikaivoksia ja -rikastamoja.

11 Sivu 2 (4) Keskiansiot ja ansiokehitys sopimusaloittain, työntekijät 4. neljänneksellä Sopimusala Työntekijöiden lukumäärät (kaikki, muutos, identtiset) Identtiset (* Perusansio (aika-, urakka- ja palkkiotyön ansio) Säännöllisen työajan ansio senttiä/ tunti Tehdyn työajan ansio ID Rakennustuoteteollisuus Rakennusaineteollisuus Tiiliteollisuus Kalkki- ja sementtiteollisuus Muu rakennusaineteollisuus Betoniteollisuus Kivenjalostusteollisuus Teknologiateollisuus , ,3 4, ,6 4, ,8 4, , ,4 3, ,1 3, ,3 3, , ,6-1, ,3 1, ,7 3, , ,5 3, ,6 3, ,2 3, , ,8 3, ,7 4, ,0 4, , ,9 5, ,1 5, ,4 5, , ,2 6, ,0 6, ,6 4, , ,5 3, ,4 3, ,7 3,1 Muu teollisuus Pahvi- ja paperituoteteollisuus Veneenrakennusteollisuus Jalometalliteollisuus Energiateollisuus , ,7 4, ,4 4, ,5 5, , ,2 2, ,2 2, ,8 2, , ,6 1, ,0 3, ,9 0, , ,0 4, ,9 3, ,3 4,4 *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. Ansioiden muutos identtisillä on sarakkeessa ID.

12 Sivu 3 (4) Keskiansiot ja ansiokehitys sopimusaloittain, työntekijät 4. neljänneksellä Sopimusala Työntekijöiden lukumäärät (kaikki, muutos, identtiset) Identtiset (* Perusansio (aika-, urakka- ja palkkiotyön ansio) Säännöllisen työajan ansio senttiä/ tunti Tehdyn työajan ansio ID RAKENTAMINEN Talonrakennusala Maa- ja vesirakennusala Talotekniikka-ala Sähköasennusala Putkiasennusala Rakennusten ja rakennelmien viimeistely Lattianpäällystysala Maalausala Rakennuspelti- ja teollisuuseristysala Vedeneristys- ja tienpäällystysala Vedeneristysala Tienpäällystysala , ,0 4, ,0 4, ,1 4, , ,7 4, ,7 4, ,8 4, , ,5 3, ,3 3, ,9 3, , ,8 4, ,8 4, ,4 5, , ,6 6, ,7 6, ,8 7, , ,7 3, ,5 3, ,5 3, , ,7 2, ,7 2, ,5 2, , ,0 7, ,9 7, ,2 8, , ,9 2, ,9 2, ,5 1, , ,4 2, ,6 2, ,4 1, , ,0 3, ,8 2, ,3 3, , ,6 6, ,2 6, ,4 6, , ,5 1, ,4 1, ,9 1,6 KULJETUS JA VARASTOINTI Autoliikenne Ahtausala , ,2 1, ,3 1, ,2 1, , ,8 2, ,1 2, ,0 0,5 *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. Ansioiden muutos identtisillä on sarakkeessa ID. 2) Televiestintä sisältää tieto- ja verkostoteknologia-alan.

13 Sivu 4 (4) Keskiansiot ja ansiokehitys sopimusaloittain, työntekijät 4. neljänneksellä Sopimusala Työntekijöiden lukumäärät (kaikki, muutos, identtiset) Identtiset (* Perusansio (aika-, urakka- ja palkkiotyön ansio) Säännöllisen työajan ansio senttiä/ tunti Tehdyn työajan ansio ID PALVELUT Autonrengasala Televiestintä Vartiointiala Kiinteistöpalveluala Työkeskukset Tekstiilihuoltoala , ,6 2, ,5 1, ,7 1, , ,0 4, ,5 4, ,0 7, , ,3 2, ,5 3, ,4 4, , ,6 2, ,7 2, ,2 2, , ,4 4, ,5 4, ,6 4, , ,2 3, ,9 3, ,4 3,2

14 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Lisätietoja: Palkkatilastopäällikkö Mikko Mankki Puhelin Huhtikuu 2012