Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

Transkriptio

1 Henkilöstörakenteet 217 Palkkatilasto LOKAKUU 218

2 Henkilöstörakenteet 217 H enkilöstörakenteet 217 antaa yleiskuvan EK:n edustamilla aloilla työskentelevistä palkansaajista eri taustamuuttujien kuten toimialan, iän, koulutuksen ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna. EK:n jäsenyrityksissä työskentelee suurin osa Suomen yksityisen sektorin palkansaajista, joten julkaisun tiedot kuvaavat ainakin suuntaa antavasti myös koko yksityistä sektoria. Tämän julkaisun tiedot on saatu EK:n palkkatilastoja varten kerätystä aineistosta, joka sisältää palkkatietojen lisäksi myös taustatietoja tilastoiduista palkansaajista. Tiedot kuvaavat loppuvuoden 217 tilannetta: lähdeaineistoina ovat kuukausipalkkatilasto syyskuulta 217 ja tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 217. Tiedot EK:n palkkatilastoon kerätään sähköisesti suoraan yritysten palkkakirjanpidosta. Palkkatilastoaineistoon kerätään tietoja EK:n jäsenliittojen edustamilta toimialoilta sekä sellaisilta toimialoilta, joilla tiedonkeruu perustuu sopimukseen EK:n ja toimialaliiton välillä. EK tekee tilastoyhteistyötä eri sidosryhmien kuten Tilastokeskuksen, palkansaajajärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. EK luovuttaa keräämänsä palkkatilastoaineistot Tilastokeskukselle osaksi Suomen virallista palkkatilastoa ja EU:n palkkarakennetilastoa. 2 EK 218

3 Palkansaajat EK:n aloilla Vajaa kolmannes EK:n palkkatilastoon sisältyvistä palkansaajista työskentelee teollisuudessa. Palvelualojen palkansaajien suhteellinen osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina ja on nykyään yli puolet koko tilaston henkilömäärästä. Palvelualoilla ja rakentamisessa henkilöstön vaihtuvuus on suurempaa ja työsuhteet ovat lyhyempiä kuin teollisuudessa. Kaavio 1. Palkansaajien jakautuminen päätoimialoille 217, prosenttia kaikista Teollisuus 3,6 % Rakentaminen Kuljetus ja varastointi 5,4 % 5,3 % Tukku- ja vähittäiskauppa 17,3 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä 5,6 % 5,7 % 5,3 % Elinkeinoelämän palvelut Terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut 1,8 % 1,3 % Muut palvelu- ja erityisalat 3,7 %, % 5, % 1, % 15, % 2, % 25, % 3, % 35, % Kaavio 2. Palkansaajien jakautuminen päätoimialoille vuosina , 35, 3, 25, Prosenttia 2, 15, 1, 5,, Teollisuus 36,9 35,6 34,4 33,4 31,8 3,7 3,3 3,7 3, 3,6 Rakentaminen 6, 5,1 5,5 5,7 5,4 5,5 5,4 4,9 5,1 5,4 Kuljetus ja varastointi 8,8 8,8 8,6 8,7 8,6 8,5 8,3 8, 8, 5,3, majoitus- ja ravitsemistoiminta 19,4 19,8 21, 21,1 21,8 22,5 22,5 22,5 22,1 22,9 Muut palvelualat 28,9 3,7 3,4 31,2 32,3 32,8 33,5 34, 34,8 35,8 Huom! Palkansaajien lukumääräosuuksissa tapahtuvat muutokset voivat johtua toimialojen yleisen kehityksen lisäksi myös EK:n jäsenrakenteessa tapahtuvista muutoksista. 3 EK 218

4 Kaavio 3. Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus Prosenttia koko henkilöstöstä Teollisuus, kaikki toimihenkilöt 12,4 % 15,1 % Rakentaminen, työntekijät 21,5 % 18,8 % 21,1 % 17,7 % 23,3 % Yksityinen sosiaalipalveluala 28,5 %, % 5, % 1, % 15, % 2, % 25, % 3, % Vaihtuvuuden mittaamisesta % Tässä julkaisussa keskimääräisen vaihtuvuuden mittarina on ns. bruttovaihtuvuusprosentti, jossa tulo- ja lähtövaihtuvuustapaukset suhteutetaan palkansaajien kokonaismäärään. Vaihtuvuusprosenttiin sisältyvät siis kaikki henkilöstön vaihtuvuustapaukset riippumatta yritykseen tulon tai yrityksestä lähdön syystä. Keskimääräistä vaihtuvuutta laskettaessa jakajana on 2 x keskivahvuus, ja tulo- tai lähtövaihtuvuutta laskettaessa keskivahvuus. Vaihtuvuuslaskelma on tehty identtisten yritysten aineistolla, joten kokonaisten yritysten vaihtuminen palkkatilastoaineistossa ei vaikuta lukuihin. 4 EK 218

5 Kaavio 4. Henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus Prosenttia koko henkilöstöstä Teollisuus, kaikki toimihenkilöt 13,1 % 11,8 % 15,5 % 14,6 % Rakentaminen, työntekijät 16,9 % 22, % 21, % 2,6 % 22,3 % 19,8 % 19, % 16,5 % 23,8 % 22,8 % Yksityinen sosiaalipalveluala 28,6 % 28,3 %, % 5, % 1, % 15, % 2, % 25, % 3, % 35, % Tulovaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Kaavio 5. Nykyisen työsuhteen pituus vuonna 217 6, Nykyisen työsuhteen pituus vuonna 217 5, 4, Prosenttia 3, 2, 1,, -4 v 5-9 v 1-14 v v 2-24 v yli 25 v Teollisuus Rakentaminen Kuljetus Palvelut 5 EK 218

6 Ikärakenteet Kaikkien palkansaajien keski-ikä oli noin 43 vuotta EK:n aloilla vuonna 217. Keski-ikä oli matalin siivousalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Korkeimmat keski-iät puolestaan tilastoitiin terveyspalvelualalla, rahoitusalalla sekä teollisuuden toimihenkilötehtävissä. Myös palkansaajien ikäjakaumien muoto vaihtelee aloittain; esimerkiksi rakentamisen ja rahoitusalan kaksihuippuisissa ikäjakaumissa näkyy edelleen 9-luvun laman vaikutusta. Kaavio 6. Palkansaajien keski-ikä aloittain 217 Teollisuus, toimihenkilöt Teollisuus, ylemmät toimihenkilöt Rakentaminen, työntekijät Rakentaminen, toimihenkilöt Rahoitusala Yksityinen sosiaalipalveluala Kiinteistöpalveluala, siivoojat Mediaani Keskiarvo 6 EK 218

7 Kaavio 7. Palkansaajien ikäjakaumat 217 teollisuus Kaavio 8. Palkansaajien ikäjakaumat 217 rakentaminen Teollisuus, toimihenkilöt Teollisuus, ylemmät toimihenkilöt Rakentaminen, työntekijät Rakentaminen, toimihenkilöt Rakentaminen, ylemmät toimihenkilöt Kaavio 9. Palkansaajien ikäjakaumat 217 kauppa ja matkailu- ja ravintolapalvelut Kaavio 1. Palkansaajien ikäjakaumat 217 rahoitusala ja tietotekniikka Rahoitusala Kaavio 11. Palkansaajien ikäjakaumat 217 terveys- ja sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluala 7 EK 218

8 Naiset ja miehet Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet melko voimakkaasti sukupuolen mukaan miesten ja naisten aloihin. Teollisuus ja rakentaminen ovat selvästi miesvaltaisia aloja, kun taas useimmat palvelualat ovat naisvaltaisia. Naisten osuus johtajista on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Vuonna 217 lähes kolmasosa kaikista johtajista EK:n aloilla oli naisia. Kaavio 12. Miesten ja naisten osuus henkilöstöstä 217 Teollisuus 74 % 26 % Rakentaminen 9 % 1 % 47 % 53 % 32 % 68 % Rahoitusala 33 % 67 % 72 % 28 % 12 % 88 % Yksityinen sosiaalipalveluala 15 % 85 % % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Miehet Naiset Kaavio 13. Sukupuolijakaumat henkilöstöryhmittäin 217 teollisuus ja palvelualat Kaavio 14. Sukupuolijakaumat johtotasolla vuosina 27 ja 217 teollisuus ja palvelualat 82 % 18 % Teollisuus % 18 % Teollisuus, toimihenkilöt 56 % % Teollisuus % 22 % Teollisuus, ylemmät toimihenkilöt 73 % 27 % Palvelualojen työntekijät ja toimihenkilöt 34 % 66 % Palvelualat % 32 % Palvelualojen ylemmät toimihenkilöt 53 % 47 % Palvelualat % 39 % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % Miehet Naiset % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % Miehet Naiset 8 EK 218

9 Kokoaikaiset ja osa-aikaiset Osa-aikatyö on yleisempää sellaisilla aloilla, joilla tuotteiden ja palveluiden kysyntä vaihtelee vuorokaudenajasta tai viikonpäivästä riippuen. Tällaisia aloja ovat erityisesti kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala. Osa-aikatyötä tekevät eniten nuoret naiset, mutta myös yli 6-vuotiaiden ikäryhmässä osaaikatyötä tehdään suhteellisen paljon. Kaavio 15. Koko- ja osa-aikaisten palkansaajien osuus 217 Teollisuus, kaikki toimihenkilöt Rakentaminen, työntekijät Rakentaminen, kaikki toimihenkilöt 98 % 96 % 99 % 99 % 2 % 4 % 1 % 1 % 6 % 55 % 4 % 45 % Rahoitusala 93 % 95% 7 % 5 % Yksityinen sosiaalipalveluala 78 % 75 % 22 % 25 % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % Kokoaikaiset Osa-aikaiset Kaavio 16. Osa-aikaisten %-osuus iän ja sukupuolen mukaan 217 Osa-aikaisten %-osuus iän ja sukupuolen mukaan Prosenttia Miehet Naiset 9 EK 218

10 Koulutusrakenteet Kaupallinen ja tekniikan koulutus ovat selvästi yleisimmät koulutusalat EK:n aloilla. Jonkinasteinen korkeakoulututkinto on jo lähes puolella kaikista palkkatilastoon sisältyvistä palkansaajista. Kaavio 17. Palkansaajat koulutusaloittain 217 Kaikki alat Teollisuus ja rakentaminen Palvelualat % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteell. ja opettajan koulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus Palvelualojen koulutus Muu tai tuntematon koulutusala Kaavio 18. Palkansaajat koulutusasteittain 217 Kaikki alat Teollisuus ja rakentaminen Palvelualat % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Toinen aste Erikoisammattikoulutusaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon 1 EK 218

11 Tilastointimenetelmät Tilastointiajankohta Kuukausipalkkaisen henkilöstön osalta syyskuu ja tuntipalkkaisen henkilöstön osalta 4. vuosineljännes 217. Tietojen lähde EK:n palkkatilastojen perusaineisto, joissa tietojen lähteenä on yritysten HR-järjestelmät. Tiedot kerätään sähköisesti siten, että yritykset lähettävät tiedot EK:lle käyttäen palkkatilaston asiointipalvelua salatulla tiedonsiirrolla. Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä sopimuksen perusteella ja yhdistetty palkkatilastoaineistoon. Tilaston kattavuus EK:n palkkatilaston otos sisältää lähtökohtaisesti kaikki EK:n jäsenyritykset, mutta useimmilla aloilla tiedusteluun vastaaminen on pienimmille yrityksille vapaaehtoista (kokoraja vaihtelee aloittain). Tämä julkaisu sisältää tietoja myös sellaisista ei-jäsenistä, jotka sisältyvät EK:n palkkatilastoon erillisen sopimuksen perusteella. Julkisen sektorin organisaatiot, joilla on työmarkkinajäsenyys EK:ssa, on rajattu tämän julkaisun ulkopuolelle. Koko- ja osa-aikatyö Tässä julkaisussa palkansaaja on pääsääntöisesti luokiteltu osa-aikatyötä tekeväksi, jos hänen säännöllinen viikkotyöaikansa on alle 34 tuntia. Ikä- ja koulutusjakaumien sekä vaihtuvuuslaskelmien pohjana oleva aineisto sisältää vain kokoaikaiset palkansaajat. Tietosuoja EK:n palkkatilaston tietosuojaseloste on nähtävillä osoitteessa Lisätietoja: Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 3 (Eteläranta 1), 131 Helsinki Puhelin o Faksi o Mikko Mankki Tilastopäällikkö Puhelin mikko.mankki@ek.fi 11 EK 218