Sukupuolten palkkaerot ja niiden kehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla Suomessa

Transkriptio

1 Sukupuolten ammatillinen eriytyminen ja sukupuolten väliset palkkaerot - seminaari Helsinki, Sukupuolten palkkaerot ja niiden kehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla Suomessa Pekka Laine Tilastokeskus s-posti: pekka.laine@stat.fi

2 1. Johdanto! Merkittävä osa sukupuolten keskipalkkojen erosta näyttää johtuvan naisten sijoittumisesta miehiä useammin pienempipalkkaisiin ammatteihin. " Niinpä sukupuolten palkkaeron syiden tarkempi erittely edellyttää sen selvittämistä, kuinka suuren osuuden tämä ns. ammatillinen segregaatio selittää havaitusta miesten ja naisten keskipalkkojen erosta

3 2. Tutkimuksen tarkoitus ja keskeiset kysymykset 1. Miesten ja naisten keskipalkkaeron ja sen rakenneosien kokoluokkien selvittäminen. " Erityisesti kuinka suuri osa keskipalkkaerosta selittyy ammatillisella segregaatiolla? 2. Ammattisegregaation palkkaerovaikutusten seuranta jatkossa. " missä laajuudessa? " kuinka usein? " millä tilastomenetelmillä?

4 3. Aineisto, menetelmät ja tutkimuksen rakenne! Tutkimusaineisto " Tilastokeskuksen palkkarakenneaineisto " yksilötason tietoa työntekijöiden ja näiden työsuhteiden ja työnantajien ominaisuuksista. " Kunta- ja valtiosektorien osalta kokonaisaineisto. " Yksityisellä sektorilla kattaa pitkälle EK:n jäsenyritykset ja työntekijät (EK:hon kuulumattomien yritysten osalta kyseessä otos). " ammattiluokituksena kansainvälisen vertailun mahdollistava Tilastokeskuksen AML97-standardi

5 ! Tutkimusmenetelmät 1. Naiskertoimien vertailumenetelmä " palkkamallin naiskerroin kertoo suoraan miesten ja naisten palkkaeron, kun kontrollitekijöiden vaikutus on otettu huomioon. " Seurataan kuinka kerroin muuttuu, kun malliin lisätään muita taustatekijöitä (ammatti, ikä, koulutus jne.) " ei tarkkaa arvoa ammattisegregaation vaikutuksesta, vaan kertoo lähinnä ammattisegregaation vaikutuksen suuruusluokasta suhteessa muihin kontrolloiviin taustatekijöihin

6 2. Palkkaeron sopimusten sisäiseen ja sopimussegregaatioon jakava sopimusluokitusmenetelmä " Menetelmällisesti nojaa indeksilaskentaan. " Harvemmin sovellettu palkkaerotutkimuksissa " Pyritään ottamaan paremmin huomioon erot yksilöiden palkanmääräytymisprosesseissa (työehtosopimukset/ paikallinen (alueellinen) heterogeenisyys jne.). " Työläs, sillä i. työntekijät jaettava ensin useaan estimointiluokkaan, ii. Palkkaerolaskelmat lasketaan erikseen jokaisen luokan sisällä. iii. Lopuksi luokkakohtaiset palkkaerot (rakenneosineen) lasketaan painottamalla yhteen aggregaattitason arvoiksi

7 4. Yksityisen sektorin palkkaerot 1995 vs Sopimusluokitusmenetelmä poikkileikkausaineistoja käyttäen! Estimointiluokituksen muodostus " Estimointiluokituksen tulee jakaa työntekijäaineisto yksilöiden palkkaa määrittävien tekijöiden/mekanismien osalta homogeenisiin osiin. " samassa luokassa ei kuitenkaan automaattisesti vain samansuuruista palkkaa ansaitsevia henkilöitä. Sen sijaan palkkaan vaikuttavien tekijöiden palkkavaikutusten tulisi olla samaa suuruusluokkaa (10 vuotta lisää työkokemusta tuottaa samansuuruisen (%-) palkannousun kaikille). " Samassa estimointiluokassa pidemmän työkokemuksen omaava työntekijä ansaitsee edelleenkin enemmän

8 ! työehtosopimukset määrittävät valta-osaa palkkarakenneaineiston työntekijöiden työsuhteista ((minimi)palkka, työaika jne.). " Palkkarakenneaineistossa ei kattavaa tietoa henkilön työehtosopimuksesta. " kolme tekijää, jotka määrittävät kunkin työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osajoukkoa. 1. Työnantajayrityksen/toimipaikan toimiala (rajaa potentiaalisesti yrityksessä työntekijöihin sovellettavien työehtosopimuksien joukon) 2. työsuhteen laji (tunti vs. kuukausipalkkainen). 3. Ammatti/ammattiryhmä (esim. tekniset, johtoporras)

9 ! Käytännössä 1. kartoitettiin ensin yksityisellä sektorilla käytettävät työehtosopimukset. 2. Määriteltiin työehtosopimuksen toimiala(t) ja työsuhdelaji (tunti- vs. kuukausipalkkainen). 3. tarkentavina tekijöinä ammattinimikkeisiin liittyvät soveltamismääräykset (esim. tekniset toimihenkilöt tai johdon ja erityisasiantuntijoiden sulkeminen työehtosopimusten ulkopuolisina omiin ryhmiinsä)

10 alustava estimointiluokitus " tietty TES/estimointiluokka kattaa tietyt toimialat, työsuhdelajin ja ammattinimikkeet (linkkimuuttujia yhdistettäessä palkkarakenneaineiston työntekijöitä estimointiluokkiinsa). " Työntekijämääriltään pienimmät luokat yhdistettiin useamman työehtosopimuksen kattaviksi ryppäiksi (mahdollisimman samankaltaisten toimialojen ja ammattiryhmien TES:it yhteen). lopullinen estimointiluokitus

11 TAULUKKO 1. Kuukausittaisen säännöllisen työajan peruspalkan palkkaerohajotelmat yksityisellä sektorilla sopimusluokitusmenetelmä. KOKO- JA OSA-AIKAISET VAIN KOKOAIKAISET PALKKA- Ominaisuuksien palkkavai- Yht. en palkkavai- Ominaisuuksi- Ominaisuuksien ero ero Ominaisuuksien ERON OSA- TEKIJÄT kutusten ero kutusten ero Yht. 1. Kokonaisero ei määrit. ei määrit % ei määrit.. ei määrit % 2. Tes-ryhmien välinen ero ei määrit. ei määrit. 6.2 % määrit. eimäärit. 1.0 % 3. Tes-ryhmien sisällä ero yht % 8.2 % 19.2 % 7.3 % 11.8 % 19.1 % Tes-ryhmien sis. palkkaeron osatekijät 4. Ammatti 6.0 % ei yksisel. ei yksisel. 5.6 % ei yksisel. ei yksisel. 5. Yritys 0.8 % % Koulutusaste 1.7 % % Määräaik. työsuhde 0.1 % % ikä -1.1 % 10.3 % 9.2 % -0.9 % 13.2 % 12.3 % 9. Osa-aikainen ei yksisel. 3.5 % ei yksisel. työsuhde Ei sis. Ei sis. Ei sis. MALLI- DIAGN. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. 10. R RMSE N Osa-aik. % Ei määr. Ei määr. Ei määr. 14. J

12 ! Keskipalkkojen kokonaisero (rivi 1). " Koko- ja osa-aikaisten yhteisaineistossa 25.4 % " kokoaikaisilla tippuu 20.1 %:iin.! Sopimusluokitusmenetelmässä bonuksena kokonaispalkkaeron jakutuminen kahteen osaan: 1. miesten ja naisten väliseen eroon työehtosopimuksiin sijoittumisessa liittyvä osa (kts. rivi 2.). " Koko+osa-aikaisilla TES-segregaatio tuotti 6.2 %:in palkkaeron. " kokoaikaisilla TES-segregaatio tuotti vain yhden prosentin keskipalkkaeron. keskipalkkaeroa korottaa osa-aikaisten miesten sijoittuminen osa-aikaisia naisia useammin korkeampipalkkaisiin työehtosopimuksiin

13 ! Valtaosa palkkaerosta näyttäisi kuitenkin syntyvän työehtosopimusten sisällä. " Koko- ja osa-aikaisilla TES:ien sisällä kokonaiserot identtiset: 19.2 % vs % (kts. rivi 3.). " TES:sien sisäisellä palkkaero jakautuu kahteen osaan. 1. miesten ja naisten ominaisuuksien keskiarvoeroista johtuva osa: " yhteisaineistossa 11.0 % vs. kokoaikaisilla 7.3 %. " ammatillinen segregaatio tuottaa yhteisaineistossa yksin 6.0 %:in ja kokoaikaisilla 5.6% palkkaeron. 2. samojen ominaisuuksien palkkavaikutuseroista johtuva osa: " yhteisaineistossa 8.2 % vs. kokoaikaisilla 11.8 % " Osa-aikaisuuteen liittyvä segregaatio sopimusten sisällä selittänee ominaisuuksien erosta johtuvan palkkaeroosuuden suuruutta yhteisaineistossa

14 ! Ilmeisesti osa-aikaisten sisällyttäminen estimointeihin heikentää ikävaikutusarvioita.! Ikävaikutuksen laskelmalliset arviot tulkittava arvioiden ylärajaksi. " AML97-ammattiluokitus väljempi kuin työnantajien omat ammattinimikkeistöt (l. AML97-nimikkeistö ei erota kaikkia todellisiin työtehtäväeroihin perustuvia ammatteja toisistaan. " Osa iän palkkaerovaikutuksista kertoneekin sukupuolten urakehityseroista. " Näin, jos ikä ja palkka kasvavat yhtä aikaa ammattinimikkeen pysyessä kuitenkin (virheellisesti) samana

15 ! Luotettavimmat johtopäätökset: 1. Ammattisegregaation+urakehityserojen+samassakin ammatissa iän myötä kertyvän palkka-eron yhteisvaikutuksena palkkaero: " osa- ja kokoaikaisilla 16.3 % (6.0 %+10.3 %) " kokoaikaisilla 18.8 % (13.2 % %). 2. AML-ammattiluokitus tuottaa potentiaalisesti todellista alhaisempia ammatillisen segregaation palkkaerovaikutusarvioita. " l. ammatillisen segregaation 6.0 vs. 5.6 %:in palkkaerovaikutukset tulkittava arvioiden alarajoiksi. " Kysymys käytetystä ammattiluokituksesta tärkeä. " Ammatillinen segregaatio erotettava sopimussegregaatiosta!

16 TAULUKKO 2. Kuukausittaisen säännöllisen työajan peruspalkan palkkaerohajotelmat yksityisellä sektorilla sopimusluokitusmenetelmä. KOKO- JA OSA-AIKAISET VAIN KOKOAIKAISET Ominaisuuksien palkka- Yht. Ominaisuuksien en palkkavai- Yht. Ominaisuuksi- PALKKA- Ominaisuuksien ero (log-%) vaikutusten (log-%) ero (log-%) kutusten ero (log-%) ERON OSA- TEKIJÄT ero (log-%) (log-%) 1. Kokonaisero ei määrit. ei määrit (25.4) ei määrit.. ei määrit (20.1) 2. Tes-ryhmien välinen ero ei määrit. ei määrit (6.2) määrit. eimäärit. 2.4 (1.0) 3. Tes-ryhmien sisällä ero yht. 9.1 (11.0) 7.4 (8.2) 16.5 (19.2) 5.7 (7.3) 10.1 (11.8) 15.8 (19.1) Tes-ryhmien sis. palkkaeron osatekijät 4. Ammatti 5.5 (6.0) ei yksisel. ei yksisel. 5.3 (5.6) ei yksisel. ei yksisel. 5. Yritys 0.5 (0.8) (0.7) Koulutusaste 0.3 (1.7) (1.9) Määräaik. työsuhde 0.1 (0.1) (0.1) ikä -1.0 (-1.1) 2.7 (10.3) 1.7 (9.2) -0.8 (-0.9) 8.7 (13.2) 6.9 (12.3) 9. Osa-aikainen työsuhde 3.7 (3.5) ei yksisel. ei yksisel. Ei määr. Ei määr. Ei määr. MALLI- DIAGN. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. 10. R RMSE N Osa-aik % Ei määr. Ei määr. Ei määr. 14. J

17 Kymmenvuotisjakson muutokset yksityisellä sektorilla?! kokonaispalkkaeron muutokset (rivi 1.). " Osa+kokoaikaisilla ero kasvanut selvästi: 25.4 % 28.8 %. " kokoaikaisilla päinvastainen kehitys: 20.1 % 18.2 %. " Heijastanee naisten osa-aikaisuuden selvää kasvua (vrt. rivi 13) " Ilmeisesti osa-aikaisuus on yleistä naisilla juuri keskimääräistä miesvaltaisemmissa sopimusryhmissä.! Palkkaerot sopimuksien/sopimusryhmien sisällä. " TES-ryhmien sisällä palkkaero laskenut a. osa+kokoaikaiset: 19.2 % 16.5 % b. kokoaikaiset: 19.1 % 15.8 %

18 " Keskeiset tekijät: " iän palkkaeroa kasvattava vaikutus pienentynyt (kts. rivi 8): " koko+osa-aikaisilla: 10.3 % 2.7 % " kokoaikaisilla: 13.2 % 8.7 %. " ammattisegregaation erillisvaikutus vakaa (kts. rivi 4): " koko+osa-aikaisilla: 6.0 % 5.5 % " kokoaikaisilla: 5.6 % 5.3 %. " Muutosten tausta ja tulkinta: " TK tarkensi työnantajanimikkeiden AML-muuntamista " sekä ikä- että ammattisegregaation palkkaerovaikutusarviot tarkentuivat. Ammatillisen segregaation palkkaerovaikutus pienentynyt aidosti (1995 laskelmat aliarvioivat palkkaerovaikutusta)

19 4.2. Palkkaerolaskelmat naiskerroinmenetelmällä poikkileikkausaineistoja käyttäen! Seuraavassa esitetään naiskertoimien laskemiseen perustuvalla menetelmällä saatuja tuloksia.! Ajatuksena on verrata kahden työläydeltään ääripäitä edustavan menetelmän tuottamia tuloksia keskenään. " Näin taustoitetaan kysymystä, missä määrin käsitys palkkaeron rakenteesta on riippuvainen valitusta laskentamenetelmästä.! Taulukossa 3. esitetään vuoden 1999 yksityistä sektoria koskevat palkkaerolaskelmat

20 Taulukko 3. Yksityisen sektorin palkkaerolaskelmat vuodelle naiskerroinvertailu. SEKTORI Palvelualat Teollisuus kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset Miesten ja naisten keskipalkkaero (log-%) Miesten ja naisten keskipalkkaero (log-%) Miesten ja naisten keskipalkkaero (log-%) Taustamuuttujaeroilla Taustamuuttuja- Taustamuuttuja- selittyvä eroilla selittyvä eroilla selittyvä Kontrolloidut Naiskerroiroin Naisker- Naiskerroin palkkaero-osuus palkkaero-osuus palkkaero- osuus taustamuuttujat (%:ia kokonaispalkkaerostakaerostaerosta) (%:ia kok. palk- (%:ia kok. palkka- 2. Ammatti % % % 3. Ammatti, toimiala ja yritys -0, % % % 4. Ikä ja koulutus % -0, % -0, % 5. Ikä, koulutus ja ammatti % % % 6. Ikä, koulutus, ammatti, toimiala % % % ja yritys 7. Ikä, koulutus, osaaikaisuus, vakinaisuus % % % ja ammatti 8. Ikä, koulutus, osaaikaisuus, vakinaisuus, ammatti, % % % toimiala ja yritys Havaintomäärät Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht

21 ! Vakioimattomat keskipalkkaerot (rivi 1.). " palvelualoilla 25.8 %, " teollisuuden kuukausipalkkaisilla 24.2 % " teollisuuden tuntipalkkaisilla 18.8 %.! Naiskerroin palkkaa määrittävien taustamuuttujien palkkaerovaikutuksia kontrolloitaessa (rivit 2-8): " miten sukupuolten välistä keskipalkkaeroa mittaava naiskerroin muuttuu lisättäessä laskelmiin sukupuolten ominaisuuseroja kontrolloivia taustamuuttujia? " esimerkiksi rivin 2. naiskerroin kertoo, kuinka paljon vähemmän naiset ansaitsisivat keskimäärin, mikäli aineistossa ei esiintyisi lainkaan ammatillista segregaatiota. " Kaikkien ryhmien kohdalla taustamuuttujien lisääminen johtaa naiskertoimen selvään supistumiseen

22 ! Ammatillisen segregaation osuus kokonaispalkkaeron muodostumisessa (rivi 2) " Suurin vaikutus palvelualoilla: naiskerroin pienenee absoluuttiselta arvoltaan lähes 60 prosenttia ( ). " Teollisuuden tuntipalkkaisilla ammatillisen segregaation vaikutus palkkaeron taustatekijänä on selvästi pienempi: 33.8 % ( ). " Pienin rooli ammattisegregaatiolla on teollisuuden toimihenkilöiden kohdalla: 26.5 % ( ). " Tulosta selittänee se, että yksittäinen ammattinimike rajaa toimihenkilöillä usein vähemmän yksilön tehtäväkuvaa

23 ! Vertailua sopimusluokitusmenetelmän tuloksiin " Sopimusluokitusmenetelmä näyttäisi tuottavan hiukan pienemmän arvion ominaisuuksien eroista riippumattomalle palkkaerolle. " Toisaalta ominaisuuksista riippumaton palkkaero-osuus ei tarkkaan ottaen mittaa samaa asiaa kahdessa eri menetelmässä: " sopimuspalkkamenetelmän tapauksessa kyseinen palkkaeroosuus tarkoittaa samaan sopimukseen kuuluvien miesten ja naisten välistä palkkaeroa, " naiskerroinmenetelmässä ei eroteta sopimusten sisällä syntyvää palkkaeroa sopimussegregaatiosta johtuvasta palkkaerosta. " Lisäksi naiskerroinmenetelmässä ammatillisen segregaation palkkaerovaikutuksen suuruusarvio riippuu järjestyksestä, jossa eri taustatekijät kontrolloidaan

24 Taulukko 4. Yksityisen sektorin palkkaerolaskelmat vuodelle naiskerrointarkastelu. SEKTORI Palvelualat Teollisuus kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset Miesten ja naisten keskipalkkaero (log-%) Miesten ja naisten keskipalkkaero (log-%) Miesten ja naisten keskipalkkaero (log-%) (-0.258) (-0.242) (-0.188) 2. Kontrolloidut taustamuuttujat Ammatti 3. Ammatti, toimiala ja yritys 4. Ikä ja koulutus 5. Ikä, koulutus ja ammatti 6. Ikä, koulutus, ammatti, toimiala ja yritys 7. Ikä, koulutus, osaaikaisuus, vakinaisuus ja ammatti 8. Ikä, koulutus, osaaikaisuus, vakinaisuus, ammatti, toimiala ja yritys Naiskerroin (-0.107) -0,079 (-0.090) (-0.239) (-0.138) (-0.116) (-0.109) (-0.096) 63.9% (58.7%) 72.0% (65.2%) 13.4% (7.5%) 55.3% (46.5%) 64.7% (55.1%) 66.9% (57.8%) 71.2% (62.7%) (-0.178) (-0.172) -0,187 (-0.185) (-0.155) (-0.152) (-0.152) (-0.148) Taustamuuttujaeroilla selittyvä palkkaeroosuus (%:ia kokonaispalkkaerosta) Naiskerroin Taustamuuttujaeroilla selittyvä palkkaero-osuus (%:ia kok. palkkaerosta) 45.2% (26.5%) 43.7% (28.8%) 16.1% (23.4%) 43.3% (35.8%) 43.5% (37.2%) 44.7% (37.1%) 45.2% (38.7%) (-0.090) (-0.090) -0,158 (-0.090) (-0.090) (-0.090) (-0.090) (-0.090) Naiskerroin Taustamuuttujaeroilla selittyvä palkkaero-osuus (%:ia kok. palkkaerosta) 37.1% (33.8%) 53.5% (55.4%) 16.4% (9.5%) 38.6% (30.6%) 51.6% (49.7%) 44.7% (32.1%) 59.3% (51.8%) Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. 9. Havaintomäärät

25 ! Paljastiko naiskerroinmenetelmä mitään muutoksia palkkaerossa tai sen rakenteessa vuosien 1999 ja 2004 välillä (kts. Taulukko 4)?! Kokonaispalkkaero (kts. rivi 1): " kasvoi palvelualoilla: 25.8 % 28.2 %, " vakio teollisuuden tuntipalkkaisilla: 18.8 % 18.9 % " pienentyi teollisuuden toimihenkilöillä: 24.2 % 22.3 % yhtäpitävä sopimusluokitusmenetelmän tulosten kanssa.! Palkkaeron rakenneosat " suurimmat muutokset teollisuuden toimihenkilöillä. " Ammatin rooli palkkaerojen taustatekijänä näyttäisi kasvaneen vuosien 1999 ja 2004 välillä selvästi: " ammattisegregaation kontrollointi pienensi naiskerrointa selvästi enemmän vuonna 2004: 26.5% 45.2 %

26 ! Myös muilla työntekijäryhmillä ammatillisen segregaation palkkaeroa kasvattava vaikutus voimistui.! Edelleen ammatin kontrollinti pienentää naiskerrointa eniten palvelualoilla (63.9 %).! Vertailua sopimusluokitusmenetelmätuloksiin " Sopimusluokitusmenetelmä tuotti jälleen pienemmän arvion ominaisuuksien eroista riippumattomalle palkkaerolle. sopimusluokitusmenetelmä tuottaa säännönmukaisesti naiskerroinmenetelmää pienempiä arvioita taustamuuttujien keskiarvoeroilla selittymättömän palkkaeron suuruusluokasta. Kyse sattumasta vai säännöstä?

27 4.3. Palkkaerolaskelmat naiskerroinmenetelmällä samojen henkilöiden paneelia käyttäen! Vaikuttaako tarkastelun rajoittaminen samoihin henkilöihin vuosina 1990 ja 2004 palkkaeroa koskeviin tuloksiin (kts Taul. 5)?! Samojen henkilöiden vertailusta yli ajan lisävalaistusta sukupuolten urakehityseroihin (riittääkö 5 vuotta?)

28 Taulukko 5. Yksityisen sektorin palkkaerolaskelmat vuodelle naiskerroinvertailu ja laskelmissa ainoastaan molempina vuosina 1999 ja 2004 aineistossa olleet henkilöt. SEKTORI Palvelualat Teollisuus kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset Miesten ja naisten keskipalkkaero (log-%) Miesten ja naisten keskipalkkaero (log-%) Miesten ja naisten keskipalkkaero (log-%) (-0.258) (-0.242) (-0.188) Ominaisuuseroilla Ominaisuuseroilla Ominaisuuseroilla Kontrolloidut taustamuuttujat Naiskerroin selittyvä palkkaeroosuus (%:ia kok. palkkaerosta) Naiskerroin selittyvä palkkaeroosuus (%:ia kok. palkkaerosta) Naiskerroin selittyvä palkkaeroosuus (%:ia kok. palkkaerosta) % % % Ammatti (-0.107) (58.7%) (-0.178) (26.5%) (-0125) (33.8%) 3. Ammatti, toimiala ja yritys -0,098 (-.090) 61.9% (65.2%) (-0.172) 23.6% (28.8%) (-0.084) 57.2% (55.4%) 4. Ikä ja koulutus % -0, % -0, % (-.239) (-.138) (7.5%) 45.0% (46.5%) (-0.185) (-0.155) (23.4%) 34.2% (35.8%) (-0.170) (-0.131) (9.5%) 29.6% (30.6%) 5. Ikä, koulutus ja ammatti 6. Ikä, koulutus, % % % ammatti, toimiala (-.116) (55.1%) (-0.152) (37.2%) (-0.095) (49.7%) ja yritys 7. Ikä, koulutus, osaaikaisuus, vakinai % % % (-.109) (57.8%) (-0.152) (37.1%) (-0.128) (32.1%) suus ja ammatti 8. Ikä, koulutus, osaaikaisuus, vakinaisuus, % % % ammatti, (-.096) (62.7%) (-0.148) (38.7%) (-0.091) (51.8%) toimiala ja yritys Havaintomäärät Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht

29 keskittyminen seuraamaan samoja henkilöitä ei vuoden 1999 osalta muuta kuvaa palkkaerosta tai sen rakenteesta.! Entä näkyykö vuosivälillä palkkaerossa tai sen rakenteessa muutoksia verrattaessa vuosien 1999 ja 2004 paneeliaineistolaskelmia keskenään (kts. Taulukko 6)?

30 Taulukko 6. Yksityisen sektorin palkkaerolaskelmat vuodelle naiskerroinvertailu vuosina 1999 ja 2004 aineistossa pysyneiden henkilöiden paneelille. SEKTORI Palvelualat Teollisuus kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset Miesten ja naisten keskipalkkaerero Miesten ja naisten keskipalkka- Miesten ja naisten keskipalkkaero (-0.282) (-0.223) (-0.189) Ominaisuuseroilla Ominaisuuseroilla Ominaisuuseroilla Nais- Kontrolloidut selittyvä palkkaeroosuus (%:ia kok. roin osuus (%:ia kok. roin osuus (%:ia kok. Naisker- selittyvä palkkaero- Naisker- selittyvä palkkaerokerroin taustamuuttujat palkkaerosta) palkkaerosta) palkkaerosta) % % % Ammatti (-0.102) (63.9%) (-0.122) (45.2%) (-0.119) (37.1%) 3. Ammatti, toimiala ja yritys -0,112 (-0.079) 61.9% (72.0%) (-0.126) 43.2% (43.7%) (-0.088) 51.5% (53.5%) 4. Ikä ja koulutus % -0, % -0, % (-0.244) (-0.126) (13.4%) 54.5% (55.3%) (-0.187) (-0.127) (16.1%) 42.1% (43.3%) (-0.158) (-0.116) (16.4%) 32.6% (38.6%) 5. Ikä, koulutus ja ammatti 6. Ikä, koulutus, % % % ammatti, toimiala (-0.100) (64.7%) (-0.126) (43.5%) (-0.091) (51.6%) ja yritys 7. Ikä, koulutus, osaaikaisuus, vakinai % % % (-0.093) (66.9%) (-0.123) (44.7%) (-0.104) (44.7%) suus ja ammatti 8. Ikä, koulutus, osaaikaisuus, vakinaisuus, % % % ammatti, (-0.081) (71.2%) (-0.122) (45.2%) (-0.077) (59.3%) toimiala ja yritys Havaintomäärät Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht

31 ! Kokonaispalkkaero " suurin muutos teollisuuden kuukausipalkkaisilla, joilla on työntekijäpaneelissa suurempi keskipalkkaero kuin kokonaisaineistossa ( ). " Myös palvelualoilla palkkaero kasvaa työntekijäpaneelista laskettuna ( ). " Kyse miehiä suosivista urakehityseroista? " Viiden vuoden seurantaväli ei kuitenkaan ole kovin pitkä. " Taustatekijöiden suhteelliset prosentuaaliset vaikutukset naiskertoimen suhteen ovat pysyneet varsin muuttumattomina huolimatta palkkaerojen kasvusta paneeliaineistoon siirryttäessä

32 5. Valtiosektorin palkkaerohajotelmat vuosille 1995 ja sopimusluokitusmenetelmä 5.1. Valtiosektorin estimointiluokitus - yksi koko sektorin kattava työehtosopimus + tarkentavia virastokohtaisia virka- ja työehtosopimuksia! Työntekijät jaettava osaryhmiin siten, että heidän palkkaa määrittävien tekijöiden (ammatti, koulutus, työkokemus jne.) vaikutus yksilön palkan suhteen olisi samaa suuruusluokkaa saman estimointiluokan henkilöillä.! Valtiosektorin työsuhteiden perustana ainoastaan yksi ja sama koko sektorin kattava työehtosopimus (valtion keskustason yhdistetty virkaja työehtosopimus).! Useilla virastoilla vielä omat tarkentavat virka- ja työehtosopimuksensa.! molemmat työehtosopimustasot otettava huomioonn valtiosektorin estimointiluokitusta määriteltäessä

33 ! Käytännössä " kartoitettiin ensin virastokohtaisten työehtosopimusten joukko. " työntekijät jaettiin palkkarakenneaineiston sisältämän valtiotyönantajan oma virastokoodin ja ammattinimikkeen perusteella virastokohtaisten työehtosopimuksien määrittämiin osajoukkoihin. " Pienimpiä osajoukkoja yhdistettiin keskenään käyttäen palkkarakenneaineistoon yhdistettyä tietoa virastokoodia vastaavasta budjetin pääluokasta ja luvusta. lopulliset estimointiluokat noudattavat pitkälle henkilön virastoa vastaavaa budjetin pääluokkaa ja lukua

34 TAULUKKO 7 Valtiosektorin palkkaerohajotelmat 1995 ja PALKKA- Ominaisuuksien palkkavai- Yht. en palkkavai- Ominaisuuksi- Ominaisuuksien ero ero Ominaisuuksien ERON OSA- TEKIJÄT kutusten ero kutusten ero Yht. 1. Kokonaisero ei määrit. ei määrit % ei määrit.. ei määrit % 2. Tes/Ves/virastoryhmien ei määrit. ei määrit % ei määrit. ei määrit % välinen ero 3. Tes/Ves/virastoryhmien 9.58 % 6.39 % % % 4.97 % % sisällä ero yht. Tes/Ves/virastoryhmien sis. palkkaeron osatekijät 4. Ammatti 6.99 % ei yksisel. ei yksisel % ei yksisel. ei yksisel. 5. Virasto 0.38 % % Koulutusaste 2.48 % % Määräaik. työsuhde 0.11 % % ikä % 5.32 % 4.58 % % % % 9. Osa-aikainen ei yksisel % ei yksisel. työsuhde 1.90 % ei yksisel. ei yksisel. MALLI- DIAGN. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. 10. R RMSE N Osa-aik. % J

35 ! Miesten ja naisten keskipalkkaero on pysynyt lähestulkoon muuttumattomana vuosivälillä : 17.0 % 17.5 %.! Palkkaero jakautuu jällen kahteen osaan: " Estimointiluokkien välinen palkkaero eli työehtosopimusten segregoituminen mies- ja naisvaltaisiin tuottaa yhden prosenttiyksikön nettopalkkaeron vuonna " valtaosa palkkaerosta näyttää nytkin syntyvän työehtosopimusten sisällä. " TES/VES-ryhmien sisällä miesten ja naisten keskipalkkaero on kasvanut: 16.0 % 18.3 %

36 ! Ammatillinen segregaatio " Yksittäisistä taustatekijöistä merkittävin " vuonna %:in erillisvaikutus keskipalkkaeron suhteen " vuonna 2004 erillisvaikutus nousee lähemmäksi kymmentä prosenttiyksikköä (9.63 %). " Kaiken kaikkiaan ammatillinen segregaatio vastasi yli puolesta (55.1 %) valtiosektorin kokonaispalkkaerosta vuonna 2004.! Muut tekijät " Vuonna 1995 noin 5.3 prosentin suuruinen palkkaero näyttäisi syntyvän pelkällä iän myötä kasvavalla palkkaerolla sukupuolten välillä. " Tulokseen on yhä syytä suhtautua kriittisesti

37 ! luotettavinta olettaa, että ammatillinen segregaatio+ urakehityserot+samassa(kin) ammatissa iän myötä kertyvä palkkaero tuottivat yhteensä 12.3 prosentin nettopalkkaeron valtiosektorilla vuonna 1995.! Ikävaikutuksen pienentyminen ammattisegregaation palkkaerovaikutuksen samanaikaisesti kasvaessa (7.0 % 9.6 %) viittaa taas siihen, että vuonna 1995 valtiosektorilla osa ammattisegregaation vaikutuksesta sekoittui virheellisesti iän palkkaerovaikutukseen. " Ilmeisesti vuoden 2001 AML-tarkennus paransi ammattisegregaation palkkaerovaikutusten todellisen kokoluokan arviointia ammattisegregaatio vastannee yksinään lähemmäs kymmenen prosentin palkkaerosta

38 6. Kuntasektorin palkkaerohajotelmat vuosille 1995 ja sopimusluokitusmenetelmä 6.1. Kuntasektorin estimointiluokitus - viisi koko sektorin kattavaa työehtosopimusta ja lisäksi kunta- ja kuntayhtymätason palkanmääräytymiseroja! kuntasektorilla viisi koko sektorin kattavaa työehtosopimusta: " kunnallinen yleinen virka ja työehtosopimus (KVTES) " opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) " teknisen henkilöstön virka- ja työehto sopimus (TS) " lääkärien virkaehtosopimus (LS) " tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES)

39 ! Lisäksi kunta- ja kuntayhtymätasolla on oma merkityksensä palkanmääräytymisessä (otetaan huomioon mm. kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso). estimointiluokitusratkaisuna työntekijöiden jakaminen viiteen sektorikohtaiseen VES/TES-ryhmään + näiden sisällä maakuntakohtaisiin alaryhmiin. " Toisin sanoen oletuksena on, että maakuntien sisällä on kuntien otettava palkkapolitiikassaan naapurikuntien toimenpiteet huomioon, mikä johtaa vähitellen lähikuntien samankaltaistumiseen palkkapolitiikan osalta

40 TAULUKKO 8 Kuntasektorin palkkaerohajotelmat 1995 ja PALKKA- Ominaisuuksien palkkavai- Yht. en palkkavai- Ominaisuuksi- Ominaisuuksien ero ero Ominaisuuksien ERON OSA- TEKIJÄT kutusten ero kutusten ero Yht. 1. Kokonaisero ei määrit. ei määrit % ei määrit. ei määrit % 2. Tes+alueryhmien välinen ei määrit. ei määrit % ei määrit. ei määrit % ero 3. Tes+alueryhmien sisällä 8.50 % 1.14 % 9.64 % % 1.16 % % ero yht. Tes+alueryhmien sis. palkkaeron osatekijät 4. Ammatti 8.80 % ei yksisel. ei yksisel % ei yksisel. ei yksisel. 5. Kunta 0.11 % % Koulutusaste 0.66 % % Määräaik. työsuhde 0.05 % % ikä % 4.39 % 3.76 % % 2.73 % 2.22 % 9. Osa-aikainen ei yksisel % ei yksisel. työsuhde 1.54 % ei yksisel. ei yksisel. MALLI- DIAGN. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. 10. R RMSE N Osa-aik. % J

41 ! Keskipalkkaero " keskipalkkaero on pysynyt lähestulkoon muuttumattomana vuosivälillä (17.6 % 17.1 %) prosenttia.! Palkkaero jakautuu jällen kahteen osaan: " Estimointiluokkien välinen palkkaero eli TES/VES+alue segregoituminen tuotti " 8.0 prosentin nettopalkkaeron vuonna 1995 ja " laski 4.8. prosenttiin vuonna " Valtaosa palkkaerosta näyttää kuntasektorillakin syntyvän työehtosopimusten sisällä. " TES/VES+alue-ryhmien sisällä miesten ja naisten keskipalkkaero on kasvanut vajaat kolme prosenttiyksikköä: 9.6 % 12.3 %. Palkkaerot kasvaneet samaan sopimukseen kuuluvien keskuudessa alueittain

42 ! Ammatillinen segregaatio " Yksittäisistä taustatekijöistä merkittävin " vuonna %:in erillisvaikutus keskipalkkaeron suhteen " vuonna 2004 erillisvaikutus pysynyt lähes muuttumattomana (9.0 %). " Molempina vuosina 1995 ja 2004 vastasi ammatillinen segregaatio vähintään puolesta (50.0 % vs %) kuntasektorin kokonaispalkkaerosta.! Muut tekijät " Vuonna 1995 noin 4.4 prosentin suuruinen palkkaero näyttäisi syntyvän pelkällä iän myötä kasvavalla palkkaerolla sukupuolten välillä. " Tulokseen on yhä syytä suhtautua kriittisesti

43 ! Ehkä edelleen luotettavinta olettaa, että ammatillinen segregaatio+ urakehitys-erot+samassa(kin) ammatissa iän myötä kertyvä palkkaero tuottivat yhteensä 13.2 prosentin nettopalkkaeron kuntasektorilla vuonna 1995.! Toisaalta nyt ikävaikutuksen pienentymiseen ei yhdistynytkään (vrt. valtiosekt.) ammattisegregaation palkkaerovaikutuksen samanaikaista kasvua (vrt. 8.8 % 9.0 %) ilmeisesti kuntasektorilla ammattisegregaation identifiointi onnistui muita sektoreita paremmin jo vuonna 1995? Iän palkkaerovaikutus aidosti pienentynyt vuosivälillä

44 6. Johtopäätökset! Kaksi keskeistä tavoitetta: 1. Palkkaeron koon ja rakenneosien merkityksen määrittäminen kokonaispalkkaeron taustatekijöinä. " Erityisesti kuinka suuri osa miesten ja naisten välisestä keskipalkkojen erosta selittyy ammatillisella segregaatiolla. 2. Arvioida, missä laajuudessa, kuinka usein ja millä tilastomenetelmillä palkkaerolaskelmia voitaisiin mahdollisesti toistaa osana säännöllistä tilastotuotantoa

45 Keskeiset tulokset ensimmäisen tavoitteen osalta:! Keskipalkkojen kokonaisero: " yksityisellä sektorilla 1995 vs " osa- ja kokoaikaisten yhteisaineistossa kasvanut: 25.4 % 28.8 %. " Kertonee naisten osa-aikaisuuden yleistymisestä. " kokoaikaisilla pienentynyt: 20.1 % 18.2 %. " Valtiosektorilla 1995 vs : " pysynyt lähestulkoon muuttumattomana 17.0 % 17.5 %. " Kuntasektorilla 1995 vs : " pysynyt lähestulkoon muuttumattomana 17.6 % 17.1 %

46 ! Sopimus-/virasto-/aluesegregaation tuottamat miesten ja naisten palkkaerot 1995 vs. 2004: " yksityisellä sektorilla " koko+osa-aikaisilla kasvanut: 6.2 % 12.3%. " kokoaikaisilla vähäistä ja kasvanut: 1.0 % 2.4 %. keskipalkkaeron. " Valtiosektorilla: " vähäistä ja edelleen pienentynyt: 1.1 % -0.8 %. " Kuntasektorilla: " pienentynyt: 8.0 % 4.8 %

47 ! Sopimus-/virasto-/alue-ryhmien sisällä syntyvät miesten ja naisten palkkaerot 1995 vs. 2004: " yksityisellä sektorilla " koko+osa-aikaisilla merkittävä, mutta pienentynyt: 19.2 % 16.5 %. " kokoaikaisilla merkittävä, mutta pienentynyt: 19.1 % 15.8 %. " Valtiosektorilla: " dominoiva ja kasvanut entisestään: 16.0 % 18.3 %. " Kuntasektorilla: " merkittävä ja kasvanut: 9.6 % 12.3 %

48 ! Ammattisegregaation tuottama miesten ja naisten palkkaero 1995 vs. 2004: " yksityisellä sektorilla " koko+osa-aikaisilla pysynyt ennallaan: 6.0 % 5.5 %. " prosenttiosuutena kokonaispalkkaerosta: 23.6 % 19.9 %. " koko+osa-aikaisilla pysynyt ennallaan : 5.6 % 5.3 %. " prosenttiosuutena kokonaispalkkaerosta: 27.9 % 29.1 %. " Valtiosektorilla: " kasvanut: 7.0 % 9.6 %. " prosenttiosuutena kokonaispalkkaerosta: 41.0 % 55.1 %. " Kuntasektorilla: " pysynyt ennallaan : 8.8 % 9.0 %. " prosenttiosuutena kokonaispalkkaerosta: 49.9 % 52.2 %

49 ! Huomioitavaa " Iän ja ammattisegregaation vaikutukset todennäköisesti sekoittuneet. pienentää ammattisegregaatioarvioita ja kasvattaa ikävaikutuarvioita. " Erityisesti yksityisellä sektorilla Ilmeisesti AML-luokituksen uudistus kuitenkin tarkentanut ammattisegregaation erillisvaikutuksen arviointia

50 Keskeiset tulokset toisen tavoitteen osalta:! Sopimusluokitusmenetelmä " käyttöä puoltaa " tilastollinen tarkkuus " kyky ottaa huomioon palkanmääritys aina työehtosopimus- ja aluetasoa myöten. " käytön heikkouksia " menetelmän laskennallinen monimutkaisuus " laskentaprosessin työläys

51 ! Naiskerroinmenetelmä " käyttöä puoltaa " laskennallisesti ja työmäärältään huomattavasti kevyempi. " Standardi- paljon palkkaerotutkimuksissa käytetty menetelmä. " käytön heikkouksia " ei tuota ammatillisen segregaation palkkaerovaikutukselle tarkkoja estimaatteja (rajoittuu ammatillisen segregaatio palkkaerovaikutuksen olemassaolon todentamiseen)

52 ! Oaxaca-hajotelma " käyttöä puoltaa " tuottaa ammatillisen segregaation palkkaerovaikutukselle tarkkoja estimaatteja. " laskennallisesti ja työmäärältään huomattavasti kevyempi. " Standardi useissa palkkaerotutkimuksissa käytetty menetelmä. " käytön heikkouksia " ei ota huomioon työehtosopimuksia eikä muita palkanmääräytymisen sektorien sisäisiä heterogeenisyyslähteitä. " ei pysty erittelemään palkkaeroa sopimusten väliseen ja toisaalta niiden sisällä syntyviin osuuksiin

53 ! Lisäkysymyksiä " käytettävä ammattiluokitus " Kaksi vaihtoehtoa: 1. AML/ISCO-luokitus " Vahvuuksia: " soveltuu sekä sektorien välisiin että kansainvälisiin vertailuihin. " Heikkouksia: " Ei välttämättä erittele ammatteja/tehtäviä tarpeeksi tarkasti. heikentää ammatillisen segregaation palkkaerovaikutusten identifioituvuutta (sekoittuu ikävaikutukseen)

54 2. Työnantajien omat ammattiluokitukset " Vahvuuksia: " erottelee ammatit tarkemmin toisistaan. " Heikkouksia: " eri alojen luokitukset syntyneet ja ylläpito yhteistä koordinointia. heikentää ammatillisen segregaation palkkaerovaikutusten arviointien tilastollista tarkkuutta

55 ! Yhteenvedon yhteenveto " Tilastollisen tarkkuuden ja ilmiöalueen analyysin monitahoisuuden varmistamiseksi on sopimusluokitusmenetelmä perustelluin. " Voidaanko varmistaa tarvittavat aika- ja työpanosresurssit palkkaerojen säännölliseen seurantaan sopimusluokitusmenetelmän edellyttämässä laajuudessa? " MOT! " Jos ja kun tingittävä mieluummin toistamistiheydessä kuin laskennan tarkkuudessa