Turun kaupungin Ekotukitoimintakyselyn raportti 2015 Koostanut Ellinoora Jalonen 1. Kyselyn tausta Turun kaupungin ekotukihenkilöille suunnattu Ekotukikysely toteutettiin Webropol -lomakkeella 9.12.2015 21.1.2016 välisenä aikana. Kyselylinkki lähetettiin sähköisen ekotukikirjeen mukana kaikille koulutetuille ekotukihenkilöille, yhteensä 381 ihmiselle. Ekotukikyselyyn vastanneita oli yhteensä 44, joista naisia oli 88 % ja miehiä 12 %. Suurin osa heistä oli iältään 30 59-vuotiaita eli työelämässä jo jonkin aikaa olleita, kokeneita henkilöitä. Tarkemmin sanottuna 30 49-vuotiaita oli 44 % ja 50 59-vuotiaita 40 %. Ainoastaan yksi oli alle 30-vuotias eli (2 %) ja kuusi yli 60- vuotiasta (14 %). Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vastausprosentti tänä vuonna oli melko heikko, ainoastaan 11,5 % kaikista ekotukihenkilöistä vastasi kyselyyn, kun vuonna 2012 vastausprosentti oli 55 %. Naisten ja miesten suhde on pysynyt edelleen samana; naisia on paljon ja miehiä vain kourallinen. Lisäksi nuoria on vähän. Suurin osa vastaajista työskenteli hyvinvointitoimialalla (53 %) tai sivistystoimialalla (30 %) suorittavalla tasolla, työntekijänä tai toimihenkilönä. Tämä saattaa selittää naisten suuren määrän vastaajista, sillä sekä sivistys- että hyvinvointitoimiala ovat naisvaltaisia. 2. Ekotukitoiminnan aloittaminen Ekotukitoiminnan aloittaneita oli melko tasaisesti kaikilta vuosilta. Vuonna 2011 toiminnan oli aloittanut 16 %, vuonna 2012 18 %, vuonna 2013 25 %, vuonna 2014 23 % ja vuonna 2015 18 %. Aloittamisen syyksi mainitaan kaikkein useimmin oma-aloitteisuus (48 %). Esimiehen aloitteesta toimintaan lähti 39 %, työkaverin innostamana 23 % ja koulutusmahdollisuuden johdosta 7 %. Lisäksi yksi kertoo aloittaneensa ekotukitoiminnan sijaistaakseen aikaisempaa ekotukihenkilöä. 3. Ekotukitoiminnan suhde muihin työtehtäviin 30 % vastanneista kokee ekotukitoiminnan sovittamisen osaksi työnkuvaansa sujuvaksi ja 36 % melko sujuvaksi. Vain 9 % ilmaisee sovittamisen olevan melko hankalaa, mutta yksikään ei koe sitä hankalaksi. 25 % ei katso asiaa sujuvaksi, muttei hankalaksikaan. Tasan 50 % vastaajista kertoo käyttävänsä ekotukitoimintaan aikaa kuukaudessa puoli päivää tai vähemmän. Vähän alle 5 % käyttää aikaa 3 päivää tai enemmän. 9 % sanoo käyttävänsä 1-2 päivää ja saman verran myöntää, ettei käytä aikaa ekotukitoimintaan ollenkaan. Monelle tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa arvioida kuinka paljon aikaa loppujen lopuksi tulee käytettyä omasta työajasta; 27 % ei osaa kertoa ekotukitoimintaan käyttämänsä ajan määrää. Myös työajan riittävyyttä ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen on hankala arvioida 23 % mielestä. Muut vastaukset jakautuvat melko tasaisesti. Yhteensä 40 %:n mielestä työaika riittää ekotukitoimintaan ainakin jossain määrin. Sen sijaan 36 % oli sitä mieltä, ettei aika oikein tahdo riittää. Ajan riittämättömyys saattaa johtua siitä, ettei kenelläkään ole osoitettu tiettyä tuntimäärää ekotukitoimintaa varten. Kuitenkin 20 %:lla ekotukitoimintaan liittyvät tehtävät on kirjattu osaksi muita työtehtäviä ja 59 % on joskus keskustellut niiden sisällöstä esimiehensä kanssa. 1
4. Ekotukitoiminta työyhteisössä Yhteensä 43 %:lle ekotukitoiminta on tuttu käsite. Sen sijaan 23 %:ssa yksiköistä se tiedetään huonosti tai melko huonosti. Loput ovat sitä mieltä, ettei ekotukitoimintaa tunneta heidän yksikössään hyvin, eikä huonosti. Toiminnan tunnetuksi tekemisessä riittää siis vielä työsarkaa, mutta siitä huolimatta suhtautuminen on ollut positiivista. 57 % vastaajista kertoo, että heidän työyhteisössään ekotukitoimintaan suhtaudutaan joko erittäin hyvin tai hyvin. Neutraaleja vastauksia saatiin 30 %. Melko huonosti ekotukitoimintaan suhtautuvia työyhteisöjä on kyselyn mukaan 14 % ja huonosti suhtautuvia 0 %. Luultavasti positiivisen suhtautumisen ansiosta ekotukihenkilöiden puoleen käännytään ainakin toisinaan ekotukeen tai ympäristöön liittyvissä asioissa. Yksikään ei vastannut, ettei häntä koskaan lähestyttäisi. Kuitenkin ekotukihenkilöihin tukeutuminen ekotuki- ja ympäristöasioissa on suhteellisen vähäistä. 34 % kertoo muiden työntekijöiden kääntyvän heidän puoleensa harvoin tai melko harvoin. 43 %:n puoleen käännytään silloin tällöin ja vain 23 %:n puoleen usein tai melko usein. Ekotukeen ja ympäristöön liittyvien asioiden käsittely on myös kokouksissa melko niukkaa; ympäristöasioihin pureudutaan vain silloin tällöin, kertoo 35 % vastanneista. Asioita käsitellään usein tai melko usein vain 14 %:ssa kokouksia ja harvoin tai melko harvoin 40 %:ssa. Vastaajista 12 % kertoo, ettei kokouksissa käsitellä ekotuki- tai ympäristöasioita lainkaan. Asioiden käsittely kokouksissa kertoo osittain siitä, miten hyvin ekotukitoiminta on saatu sisällytetyksi osaksi työyhteisön toimintaa. Sisällyttäminen on onnistunut joko hyvin tai erittäin hyvin 27 %:n mielestä. Tyytymättömiä on puolestaan 32 %; heidän mukaansa sisällyttäminen on onnistunut huonosti tai melko huonosti. 34 % antoi epätietoisen tai neutraalin vastauksen, ettei se ole heidän mielestään onnistunut hyvin, eikä huonosti. Sen sijaan 7 % ei osannut vastata mitään kysymykseen. Vaikka ekotukitoiminnan sisällyttäminen osaksi työyhteisön toimintaa koetaankin melko haastavaksi, niin siitä huolimatta sillä on nähty olevan konkreettisia vaikutuksia työpaikan arkikäytäntöihin. Samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä on 61 %. Ainoastaan 9 % ei ole täysin vakuuttuneita ekotukitoiminnan vaikuttavuudesta arkikäytäntöihin. Neutraalin mielipiteen omaavia on 30 % ja muutama ei osannut ottaa kantaa ollenkaan. Myös lähiesimiehen antaman tuen riittävyyteen ollaan ekotukihenkilöiden keskuudessa keskimäärin tyytyväisiä; 59 % kokee saadun tuen ainakin jollakin tasolla riittäväksi. 14 % on jokseenkin tyytymättömiä tuen riittävyyteen ja 27 % ei osannut sanoa onko tuki ollut riittävää vai ei. Ehdotuksia parempaan lähiesimiestyöhön antoi kaikkiaan 21 henkilöä. Esiin nousee erityisesti työajan riittämättömyys; kahdeksan ihmistä toivoo lähiesimiehen järjestävän lisää aikaa ekotukitoimintaa ja siihen liittyviä tehtäviä varten. Kaksi mainitsee, että esimies voisi osoittaa kiinnostusta ja kannustaa enemmän. Lisäksi halutaan ekotukitoiminnan ottamista esiin palavereissa. Tämän toivomuksen esittää kaksi henkilöä, joista toinen kertoi palaverin olevan ainoa mahdollisuus nostaa asioita esiin, mutta niitä on vaikea saada mahtumaan mukaan esityslistaan. Muita yksittäisiä toiveita ovat tapahtumia suunnittelevaan työryhmään mukaan 2
ottaminen, asioihin perehtyminen paremmin, yhteisen ohjeistuksen luominen esimerkiksi kierrätyksestä sekä työporukan kokoaminen yhteen tietoiskuja ja muuta ekoinfoa varten. 5. Ekotukihenkilöiden toiminta Sitoutuminen ja motivaatio ekotukitoimintaan näyttäisivät olevan hyvää luokkaa. Peräti 86 % arvioi olevansa hyvin sitoutuneita tai melko sitoutuneita. Loput 14 % ovat heikosti sitoutuneita. Suurimmalla osalla ekotukihenkilöistä motivaatio on pysynyt samalla tasolla; 58 % kertoo motivaationsa pysyneen ennallaan. Motivaatio on kasvanut 23 %:lla ja laskenut 16 %:lla. Monella on myös onnistumisen kokemuksia vuodelta 2015. Yhteensä 20 ekotukihenkilöä kertoi missä he ovat mielestään onnistuneet. Selvästi esille nousee jätteiden lajittelun parantaminen. Yksi kertoi esimerkiksi hankkineensa paperiroskikset kaikkiin työhuoneisiin, toinen oli järjestänyt biojätteen keräyksen ja kolmas hommannut patteriroskiksen. Eräs oli saanut työtoverinsa innostumaan lajittelusta. Toinen isompi onnistumisen kokemuksia aiheuttanut teema on energiansäästö. Kolme vastaajaa mainitsee onnistuneensa tehostamaan energiansäästöä. Yksi heistä kertoi työtovereiden nykyisin sammuttavan tietokoneiden monitorit aina työpäivän jälkeen. Eräs vastaajista koki onnistuneensa kertomaan energiansäästöstä, muttei saanut sillä konkreettisia tuloksia aikaiseksi ja turhautui. Jätteiden lajittelun ja energiansäästön ohella koettiin onnistumisia esimerkiksi saadun tiedon jakamisessa, oman tietouden lisäämisessä ja ajatuksien herättämisessä terveyden kannalta tärkeissä asioissa. Onnistumisista sekä niiden synnyttämästä hyvästä motivaatiosta kertoo ahkera tapahtumiin osallistuminen sekä toteutetut toimet. Vuoden 2015 aikana peruskoulutukseen on osallistunut 39 % ja Fix Turkukoulutukseen 27 %. Ekotukitapaamisiin otti osaa 45 % vastanneista, vierailuihin 18 % ja muihin tilaisuuksiin 11 %. Kaikkiaan 82 % oli ottanut osaa ainakin johonkin tapahtumaan. Erityisesti ekotukitapaamiset vaikuttavat suosituilta ekotukihenkilöiden keskuudessa, joten niiden järjestämistä kannattaa ehdottomasti jatkaa. Tapahtumiin osallistumisen lisäksi ekotukihenkilöt ovat toteuttaneet kohtalaisesti erilaisia toimia omalla työpaikallaan. Suosituimpia ovat olleet 1. työkaverin neuvominen ympäristöasioissa (77 %) 2. energiansäästön ohjeistaminen ja edistäminen (77 %) 3. jätteiden lajittelun ohjeistaminen ja edistäminen (75 %) 4. paperinsäästön ohjeistaminen ja edistäminen (64 %) Myös yksityiselämässä on otettu enemmän ympäristöasioita huomioon (57 %). Lisäksi ekotukihenkilöt ovat 1. välittäneet ympäristötietoutta sähköpostitse/ilmoitustaululla (36 %) 2. kartoittaneet/päivittäneet työpaikkansa ympäristöasioiden tilan (27 %) 3. ohjeistaneet tai edistäneet muita ympäristöasioita (27 %) 4. vieneet ympäristöasioita tiedoksi/käsiteltäväksi työyksikön kokouksiin (25 %) 5. välittäneet kuukausikirjeen eteenpäin omassa työyksikössä (20 %) 6. lainanneet ekotuen materiaalia yksikkönsä ympäristötietoisuuden lisäämiseen (20 %) 7. huomioineet kestävän kehityksen yksikkönsä hankinnoissa (20 %) 8. osallistaneet työkavereita ympäristöaiheiseen kampanjaan/kilpailuun/teemapäivään (18 %) 3
Vähemmän suosittuja ovat olleet 1. palaverin pitäminen ympäristövastuullisista toimista työtovereiden kanssa (14 %) 2. kampanjan/kilpailun/teemapäivän järjestäminen itse (9 %) 3. ekotukitoimintasuunnitelman tekeminen (7 %) Kolme henkilöä ilmoitti lisäksi toteuttaneensa muita toimia kuluvan vuoden aikana. Yksi kertoi päivittäneensä yksikkönsä kestävän kehityksen suunnitelmaa, yksi oli kiinnittänyt ekotukikalenterin sekä jäteohjeet ilmoitustaululla ja eräs suunnitteli yhteistä iltapäivätempausta. Myös yhteistyötä muiden ekotukihenkilöiden kanssa on tehty vuoden 2015 aikana. Vastaajista 43 % kertoo tehneensä yhteistyötä. Heistä 63 % on tehnyt yhteistyötä oman työyhteisönsä ekotukihenkilöiden kanssa ja 32 % oman toimialan henkilöiden kanssa. Ainoastaan 5 % ilmoittaa tehneensä yhteistyötä muiden kaupungin toimialojen ekotukihenkilöiden kanssa. Esimerkkejä yhteistyöstä antoi yhteensä 12 ihmistä. Kaksi kertoo pitäneensä palavereja muiden ekotukihenkilöiden kanssa ja toiset kaksi ilmoittavat järjestäneensä erilaisia tapahtumia ja projekteja. Myös keskusteluja on käyty sekä ideoita ja ajatuksia vaihdettu. Muita mainittuja yksittäisiä yhteistyön muotoja ovat olleet konsultaatio, vastuualueiden jakaminen liittyen ekotukisuunnitelmaan, eri osastojen tapojen yhtenäistäminen, tiedottaminen sekä sähkönkulutuksen rajoittaminen ja lajittelun tehostaminen yhdessä. 6. Ekotukiverkoston tuki Ekotukitoimintaan ollaan kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Täysin tyytyväisiä on 23 %, hyvin tyytyväisiä 45 % ja tyytyväisiä 32 %. Yksikään ei ole vähemmän tyytyväinen tai täysin tyytymätön. Erityisesti Ekotuen tukipalveluita pidetään tarpeellisina; erittäin hyödyllisiksi tai melko hyödyllisiksi niitä arvioi 77 % vastanneista. 23 % sen sijaan ei osannut arvioida palvelun hyödyllisyyttä jokaisen palvelun kohdalla. Selvästi hyödyllisimpiä tukipalveluita ovat ekotukikoulutukset ja kuukausikirje; jopa 98 % pitää niitä erittäin hyödyllisinä tai melko hyödyllisinä. Myös ekotuki.net sivustoa (91 %) sekä lyhyitä täsmäkoulutuksia (89 %) arvostetaan. Lisäksi lähtötilannekartoitusten vertailua (57 %), lainattavia materiaaleja (66 %), vierailuja (74 %), Fix Turku-tapahtumia (60 %) sekä toimialojen yhteisiä tapaamisia (60 %) pidetään hyödyllisinä tai melko hyödyllisinä. Vaikka Ekotukeen ja sen tarjoamiin palveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä, myös lisätukea kaivataan. Lisätukea koskevaan kysymykseen vastasi yhteensä 11 ekotukihenkilöä, joista kaksi ei osannut sanoa missä asioissa kaipaisi tukea. Muiden kesken toiveet vaihtelivat laidasta laitaan. Monet toivomukset liittyvät lähinnä omaan työyhteisöön tai esimieheen. Vain kaksi on kohdistanut toivomuksensa suoraan Turun Ekotukeen; yksi haluaa lisää peruskoulutusta rauhallisemmalla tahdilla ja toinen käyntiä työpaikalla sekä kartoitusta mihin siellä pitäisi kiinnittää huomiota. Loput henkilöt toivovat enemmän tukea omalta yksiköltä, pientä korvausta tai kompensaatiota työajassa, lähiesimiehen kiinnostusta ja tukea, yhteisiä palavereja, kirpputoria tai kunnon kierrätyspistettä työpaikalle sekä lisää aikaa. 7. Ideoita ja yleistä palautetta Ekotukihenkilöiltä kysyttiin, miten he käyttäisivät ekotukitoimintaan annetut pilottirahat, jos saisivat itse päättää. Kaikkiaan 16 henkilöä eli 36 % vastasi tähän kysymykseen, mutta neljä heistä ilmoitti, etteivät he 4
osaa sanoa mitä tekisivät rahoille. Toiset neljä järjestäisivät jonkin tapahtuman, kilpailun, kampanjan tai koulutustilaisuuden innostamaan työporukkaa. Yksi heistä haluaisi keksiä jonkin yhteisen säästämiskohteen ja tarjoaisi siitä pientä porkkanaa. Muiden ideat käsittelevät energiaan, liikkumiseen, ruokaan, jätteisiin ja luontoon liittyviä teemoja. Energia: lamppujen vaihto led-lamppuihin liiketunnistimien asentamista pukuhuoneisiin ja WC-tiloihin Liikkuminen: kimppakyytitoiminnan järjestäminen työsuhdepolkupyörien hankkiminen työpaikalle Jätteet: näyttö mihin jäte väärin lajiteltuna vaikuttaa Ruoka: ruokahävikkiin liittyvä kokeilu Yleistä palautetta ekotukitoiminnasta annettiin yhteensä 12 henkilön eli 27 %:n toimesta. Yksi heistä ei kommentoinut mitään. Positiivista palautetta saatiin todella mukavasti. Erityisesti kiiteltiin ekotuen kouluttajia jaksamisesta sekä iloisesta ja energisestä asenteesta; kaikkiaan neljä ihmistä antoi palautetta kouluttajista. Myös tapahtumista kiitti kaksi henkilöä. Toinen heistä piti etenkin Fix Turku-tapahtumasta ja yhteisistä tapaamisista. Toinen kertoi informatiivisten ja kannustavien tapahtumien antaneen hänelle paljon uutta tietoa ja toimineen hyvänä motivaattorina. Ekotukitoiminta koettiin muutenkin hyvänä ja positiivisena asiana; joku sanoi sen olevan kiinnostavaa, hyödyllistä ja kehittävää. Eräs sen sijaan toivotti tsemppiä tärkeään tehtävään ja kolmas kiitti mukaan pääsemisestä. Hänen mielestään ekotukitoiminta on ollut uutta, mukavaa ja haastavaa. Ainoastaan yhdeltä henkilöltä tuli ruusujen sijaan risuja. Hän mainitsi jätteiden kuljetuksen oikeisiin paikkoihin olevan hankalaa erityisesti vaarallisten jätteiden ja pienelektroniikan. 8. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa Vastaajista 96 % käyttää ainakin jotakin sosiaalisen median kanavaa. Suurin osa on rekisteröitynyt Ekotuen nettisivuille: yhteensä 70 %. Osalta kuitenkin puuttuvat tunnukset ja ne olisi hyvä olla kaikilla. Facebookiin rekisteröityneitä on lähes yhtä paljon kuin Ekotuen sivuille: yhteensä 67 %. Vuoteen 2014 verrattuna Ekotuen sivujen käyttäjiä on lähes saman verran, mutta Facebookin käyttäjiä on 10 % enemmän. Myös Twitterillä (21 %) ja LinkdInillä (14 %) on jonkin verran käyttäjiä, muttei niin paljon, että Ekotuen olisi kannattavaa luoda omat tunnukset näihin medioihin. Sen sijaan oman Facebook sivun perustamista kannattaa harkita. 9. Yhteenveto Ekotukitoiminta aloitetaan yhä useammin omasta halusta verrattuna vuoteen 2014, jolloin aloittamisen yleisin syy oli esimiehen tekemä aloite. Todennäköisesti ainakin osittain oma-aloitteisuudesta johtuen myös 5
motivaatio ja aktiivisuus ekotukitoimintaan ovat korkealla tasolla. Hyvästä motivaatiosta kertoo esimerkiksi se, että usea ekotukihenkilö (61 %) kokee saaneensa ekotukitoiminnalla aikaan konkreettisia asioita työpaikan arkikäytännöissä. Myös onnistumisia on koettu. Aktiivisuudesta puolestaan kielii ahkera tapahtumiin osallistuminen sekä työpaikalla toteutetut toimet. Vuoteen 2014 verrattuna aktiivisuus on tosin hieman laskenut. Edelleen suosittuja toimia ovat ohjeistaminen erinäisissä asioissa, esimerkiksi energiansäästössä ja jätteiden lajittelussa. Suurimpana motivaatiota ja aktiivisuutta laskevana tekijänä on todennäköisesti edelleen aika. Suurin osa (50 %) kertoo käyttävänsä aikaa ekotukitoimintaan kuukaudessa vain puoli päivää tai vähemmän. Monien mielestä ajan riittävyyttä on vaikea arvioida. Muista vastaajista noin puolet on sitä mieltä, että aika riittää ja puolet, ettei sitä ole tarpeeksi ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen. Syynä saattaa olla, että vain harvalla on kirjattu ekotukitoimintaan liittyvät tehtävät osaksi työnkuvaa ja kellekään ei ole osoitettu tiettyä tuntimäärää ekotukitoimintaa varten. Kyselyn perusteella eräät tuntuivatkin toivovan lisää aikaa ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen. Jos aikaa olisi enemmän, ekotuen tunnettuus todennäköisesti kasvaisi. Tällä hetkellä 43 % arvioi ekotuen olevan hyvin tai erittäin hyvin tunnettua yksikössään. Viime vuonna vastaava luku oli 53 %. Myös suhtautumista pystyttäisiin muuttamaan vielä positiivisempaan suuntaan; työyhteisössä hyvin tai erittäin hyvin ekotukitoimintaan suhtaudutaan 57 %:n mielestä. Ekotukihenkilöt itse ovat olleet erittäin tyytyväisiä Turun Ekotukeen sekä sen tarjoamiin tukipalveluihin. Hyödyllisimpinä palveluina pidettiin ekotukikoulutuksia ja kuukausikirjettä aivan kuten vuonna 2014. Kuitenkin myös lisätukea kaivattiin, mutta toivomukset kohdistuivat lähinnä omaan työyhteisöön sekä esimieheen. Kyselyn perusteella apua kaivataan lisäksi ekotuki- ja ympäristöasioiden esille ottamiseen kokouksissa. Nykyisellään kyseisiä teemoja käsitellään melko vähän. 6