120 Petsmo Utvidgning av detaljplan för havsnära boende, kvarter 7 17. Merenläheisen asumisen asemakaavan laajennus, korttelit 7 17. PLANBESKRIVNING - KAAVASELOSTUS Planläggningsavdelningen UTKAST/ LUONNOS 10.6.2014 Kaavoitusosasto Detaljplanen godkänd av kommunfullmäktige Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx
Sivu 1 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 2 2. TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteutus... 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Palvelut... 5 3.1.5 Liikenne... 5 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 6 3.1.7 Tekniset palvelut... 6 3.1.8 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.2.1 Osalliset... 13 4.2.2 Vireilletulo... 13 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 14 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.3 Aluevaraukset... 15 5.3.1 Korttelialueet... 15 5.3.2 Muut alueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 16 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 16 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 16 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 17 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1 Toteuttamisen seuranta... 17
Sivu 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 120, Petsmo Kiinteistöt: Osittain Granholm 4:132, osittain Ingelsö 4:225, Berg 4:93 ja osittain Granbacka 1:208. Kaavan nimi: Merenläheisen asumisen asemakaavan laajennus, korttelit 7 17. Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-3/2013 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee Petsmon kylän länsiosassa noin 13 kilometriä (linnuntietä) Sepänkylän kuntakeskuksesta koilliseen. Alueen sijainti ja rajaus käyvät ilmi kansilehden kuvasta. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavoituksen tavoitteena on luoda merenläheiseen ympäristöön viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue, joka luonnollisella ja hienolla tavalla yhdistää ennestään rakennetun ranta-alueen kyläasutukseen. Nykyisen merenläheisen asumisen asemakaavan alueella kaikki tontit ovat rakennettuja/varattuja. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat sähkö-, vesi- ja viemärijohdoista 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2013 Asemakaava mainitaan kunnan kaavoituskatsauksessa 2013. 14. 28.10.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. xx.xx.2014 xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. xx. xx.xx.2014 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä. xx.xx.2014 xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti, että ehdotus asemakaavaksi asetetaan nähtäville. xx. xx.xx.2014 Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä.
Sivu 3 xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan. Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla luodaan uusi asuinalue erillispientalo-, pientalo- ja rivitalorakentamiseen. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä ja luodaan edellytykset kylään muutolle. Alueen kaavoituksessa on otettu huomioon alueen nykytila, ominaispiirteet ja luonto. Alueen asemakaavoittaminen on luonnollinen tapa kehittää kylän asutusta. Kaavoitus tukee olemassa olevia rakenteita. 2.3 Asemakaavan toteutus Alueesta noin 10 hehtaaria on kunnan omistuksessa ja noin 8 hehtaaria yksityisomistuksessa. Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja päätös on saanut lainvoiman. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että yksityisen maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Petsmo on maaseutukylä, joka sijaitsee noin 13 kilometriä Mustasaaren kunnan keskustasta koilliseen. Kylässä on noin 527 asukasta (31.12.2013). Asemakaava käsittää noin 18 hehtaarin alueen Petsmon kyläkeskuksen luoteispuolella. Lännessä alue rajautuu olemassa olevaan asemakaavaalueeseen. Alue sijaitsee Kalasatamantien molemmin puolin merenläheisessä ympäristössä. Alueella ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan. Kaava-alueen korkeus laskee pohjoisosan noin 14 metristä Verkesvikeniä kohti mentäessä aina 0 metriin asti alueen eteläosassa.
Sivu 4 Alueen pohjoisosassa on lujaa ja tasaista metsämaata sekä pienet korkeuserot. Kaava-alueen eteläosa on kumpuilevampaa, ja rinteet viettävät jyrkästi etelälounaaseen. Kuva 1. Näkymä kaava-alueen pohjoisosasta. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue koostuu mäntyvoittoisesta hiekkapohjaisesta metsämaasta, jossa on vaihtelevan ikäistä puustoa. Kaava-alueen eteläosassa esiintyy myös paikoitellen lehtipuita. Kaava-alueen eteläosasta on suora yhteys pieneen, rämettyneeseen ja kaislikkoiseen Verkesvikenin vesistöön, joka yhtyy mereen kahta puroa pitkin. Alempana kaava-alueen itäosassa virtaa puro, joka laskee Verkesvikeniin. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Siklaxmossenin suoalue. Alueella tehdään luontoinventointi kevään/kesän 2014 aikana. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakentamaton lukuun ottamatta telemastoa ja siihen kuuluvaa huoltorakennusta kaava-alueen keskiosassa. Lähiympäristön asutus toteutetulla kaava-alueella Tankarskatanin tuntumassa koostuu pientaloista, joita on rakennettu alueelle vuodesta 2007. Kyläkeskuksen puolella kaava-alueesta itään on enemmän haja-asutusta sekä iältään ja tyyliltään vaihtelevaa rakennuskantaa.
Sivu 5 Kuva 2. Rakennettua ympäristöä kaava-alueen länsipuolella. 3.1.4 Palvelut Petsmossa on päiväkoti, alakoulu, päivittäistavarakauppa ja pankki. Kylässä on myös uimaranta ja useita pienvenesatamia. Koivulahdessa, noin 10 kilometrin päässä kaava-alueesta, on laajempi palveluvalikoima: kaksi päivittäistavarakauppaa, asiamiesposti, kirjasto, kampaamoja, lounaskahvila, leipomoita, kukkakauppa ja terveysasema. Suomenkielinen päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat Sepänkylän kuntakeskuksessa. Muut palvelut löytyvät Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä ja seutukeskuksesta Vaasasta. 3.1.5 Liikenne Liikenne alueelle tulee kulkemaan Kalasatamantien kautta. Kalasatamantie on asvaltoitu, ja se johtaa toteutetun kaava-alueen lisäksi myös pienvenesatamaan ja uimarannalle sekä Siklaxvägenin ja Volotintien loma-asunnoille. Näiden käyttöalueiden perusteella voidaan todeta, että Kalasatamantien liikenne on huomattavasti vilkkaampaa kesäaikaan. Petsmon joukkoliikenne muodostuu vain arkipäivisin Sepänkylän koulukeskukseen liikennöivistä bussivuoroista.
Sivu 6 Kuva 3. Näkymä kaava-alueen itäosasta Kalasatamantielle. 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei sijaitse kulttuurimaisemassa tai muulla kansallisesti arvokkaalla kulttuurialueella. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. 3.1.7 Tekniset palvelut Kunnallista vesi- ja viemärijohtoverkkoa rakennetaan alueelle sitä mukaa kuin asemakaavaa toteutetaan ja tarvetta ilmenee. Vesi- ja sähköjohto halkoo kaava-alueen länsiosaa, ja sähköjohto on vedetty osittain myös Kalasatamantien alle. Kaava-alueen koillispuolella kulkee runkovesijohto. 3.1.8 Maanomistus Osa kiinteistöstä Granholm RN:o 4:132 ja osa kiinteistöstä Granbacka RN:o 1:208 on yksityisomistuksessa. Osa kiinteistöstä Ingelsö RN:o 4:225 ja kiinteistö Berg RN:o 4:93 ovat Mustasaaren kunnan omistuksessa.
Sivu 7 Kuva 4. Maanomistus. Punainen kunnan omistuksessa, vihreä yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta asemakaavassa: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä, joka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen yhtenä tärkeänä
Sivu 8 tekijänä on seudun kehittäminen hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Asemakaava-alue muodostuu maalaismaisemassa sijaitsevasta metsittyneestä alueesta, jonka lähiympäristössä on sekä loma-asutusta että pysyvää asutusta. Ympäristölle ovat ominaisia laajat metsäalueet ja meren läheisyys. Kyläasutus ulottuu Petsmontien Karperöntien risteyksestä Petsmontien myötäisesti Kalasatamantielle. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Kyseisen alueen suunnittelulla kyläasutus yhdistetään toteutettuun kaava-alueeseen Tankarskatanin tuntumassa, mikä on näin ollen kyläasutuksen luonnollista kehittämistä. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä. Uusi asutus keskitetään alueelle, joka voidaan luonnollisesti yhdistää olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joka tukee kyläkuvaa. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Asemakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Tulomuutto Petsmoon on ollut voimakasta viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2003 Petsmossa oli 488 asukasta ja vuonna 2013 puolestaan 527 asukasta. Näin ollen väestönkasvu on ollut kymmenessä vuodessa 8 prosenttia. Asukasmäärän kasvaessa tarvitaan uusia asuinalueita, täydentävää palvelutarjontaa ja riittävästi päiväkoti- ja peruskoulupaikkoja, jotta kylään muuttaneiden tarpeisiin voidaan vastata. Kymmenen viime vuoden perusteella kylän väestönkehityksen ennustetaan olevan positiivista jatkossakin. Asemakaavaan tehdyt uudet asutuksen aluevaraukset eivät sijaitse tulvariskialueilla. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Asemakaavalla pyritään säilyttämään ne alueet, joita luontoinventoinnissa pidetään herkkien ja erityisten elinympäristöjen säilyttämisen kannalta tärkeinä ja arvokkaina.
Sivu 9 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenneverkkoa suunnitellaan ja kehitetään asutusta ja toimintaedellytyksiä palvelevien liikennemuotojen kokonaisuutena. Hyvin suunnitellun yhteysverkon avulla halutaan myös vähentää henkilöautoliikennettä ja lisätä edellytyksiä ympäristöystävällisempien liikennemuotojen käytölle. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteystarpeiden tyydyttämiseksi pyritään ensisijaisesti kehittämään olemassa olevia pääliikenneväyliä ja - verkkoja. Alueidenkäytössä on myös varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen turvallisuutta ja laatua. Liikenne asemakaava-alueelle tulee kulkemaan Petsmontien ja Petsmon kyläkeskuksen kautta. Kylän asukkailla on kunta- ja seutukeskukseen kaksi vaihtoehtoista reittiä: Koivulahden ja valtatien 8 kautta tai Koskön ja Karperön kylien kautta. Alueidenkäytössä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Asutusta tiivistämällä edistetään energian säästämistä. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: Maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet Tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt Luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat Alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä.
Sivu 10 Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kuva 5. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaava Mustasaaren mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 12.4.2012 27. Päätöksestä valitettiin, mutta kunnanhallitus päätti 18.6.2012 143, että rantaosayleiskaava tulee voimaan lukuun ottamatta niitä kiinteistöjä/alueita, joihin valitukset kohdistuvat. Kunnanhallituksen päätös tuli voimaan 10.8.2012.
Sivu 11 Kyseinen asemakaava-alue sijaitsee osin rantaosayleiskaavan rajauksen sisäpuolella ja osin ulkopuolella. Rantaosayleiskaavassa alueella on seuraavat aluevaraukset: kyläalue (AT); maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Lisäksi alue sijaitsee osittain rantaosayleiskaavaan merkityllä AO-1-vyöhykkeellä. Kuva 6. Ote Mustasaaren mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaavasta. Strateginen yleiskaava: Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteiden ohjaamiseksi laadittu Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Kyseinen asemakaava-alue sijaitsee haja-asutusalueella, ja sen aluevarausmerkintä on M. M-alueilla on muun muassa pienehköjä kyliä, loma-asutusta ja muuta asutusta, jota ei ole ilmoitettu erikseen kaavassa. M-alueilla saadaan kehittää asutusta ja muita maaseutua palvelevia toimintoja, jos rakennusluvan edellytykset täyttyvät. Noin 0,5 kilometriä asemakaava-alueesta pohjoisluoteeseen sijaitsee alue, joka on osoitettu potentiaaliseksi paikallisten tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1). Tv-1-alueilla voidaan tutkia tarkemman suunnittelun avulla mahdollisuuksia 1 9 tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuiston rakentamiseen. Tv-1-merkintä ei kuitenkaan pakota selvittämään alueen soveltuvuutta tuulivoimaan. Tv-1-alueita voidaan selvittää myös muihin käyttötarkoituksiin. Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen.
Sivu 12 Kuva 7. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Asemakaava Aluetta ei ole asemakaavoitettu ennestään, mutta alue rajautuu Petsmon ranta-alueen asemakaavaan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 29.9.2005 106. Kuva 8. Ote viereisestä asemakaavasta. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla.
Sivu 13 Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Maastokäyntejä ja pohjakarttaa täydentäviä kartoituksia on tehty ja tehdään vielä kesällä 2014. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kiinteistön Granholm RN:o 4:132 omistaja jätti kuntaan joulukuussa 2012 hakemuksen, jossa toivottiin asemakaavoituksen käynnistämistä kiinteistöllä. Maanomistaja haluaa, että alue kaavoitettaisiin niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa erillispientaloja (AO) ja asuinpientaloja (AP). Alue on mukana kehittämisjaoston 25.4.2013 15 hyväksymässä Mustasaaren kunnan kaavoituskatsauksessa 2013. Kaavoituskatsauksesta käy ilmi, että asemakaavan laajennuksen on tarkoitus käsittää myös kunnan omistamia maa-alueita, jotka sijaitsevat kiinteistön RN:o 4:132 välittömässä yhteydessä. Kehittämisjaosto hyväksyi asemakaavan tavoitteet 26.9.2013 56. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset asukkaat, maanomistajat, ja kaikki ne, joiden oloihin suunnitelmalla voi olla huomattavaa vaikutusta Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto sivistyslautakunta sosiaalilautakunta vanhusneuvosto vammaisneuvosto muut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Sähköverkko Oy Anvia Petsmon jakokunta. 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivustolla www.mustasaaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa.
Sivu 14 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 14. 28.10.2013. Petsmon jakokunta ilmoitti, ettei sillä ole huomautettavaa suunnitelmiin. Kaavaluonnos oli nähtävillä xx. xx.xx.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot xxxx. Ehdotus asemakaavaksi oli nähtävillä xx. xx.xx.2014. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot xxxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavaluonnoksesta että kaavaehdotuksesta. Tarvittaessa pidetään viranomaiskokous. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään luomaan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö käyttäjiensä tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksella pyritään toteuttamaan kylän palvelutarjonnan yhteyteen uusi, vetovoimainen ja luonnonläheinen asuinalue. Asemakaava avaa myös mahdollisuuksia saada kylään uusia asukkaita, joita maaseutualueet tarvitsevat kipeästi. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavoituksella on pyritty luomaan uusi asuinalue, jonka tontit ovat vetovoimaisia ja tilavia. Liittymien sijoittamisesta Kalasatamantielle ja alueen tonttijaosta on hahmoteltu suunnittelun aloitusvaiheessa useita eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnos on laadittu hahmotelmien ja maastokäynnin perusteella. Kun kaavaluonnos on ollut nähtävillä, laaditaan kaavaehdotus, jossa huomioidaan saadut lausunnot, huomautukset ja ehdotukset. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava käsittää erillispientalojen rakennuspaikkoja (AO), asuinpientalojen rakennuspaikkoja (AP) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakennuspaikkoja (AR). Lisäksi asemakaava käsittää lähivirkistysalueita (VL), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET), mastoalueen (EMT), ohjeellisia rakennusaloja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia varten (et), leikki- ja oleskelualueeksi varatun alueen ohjeellisen osan (le), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen (luo-1), tie- ja katualueita, ajoyhteyksiä (ajo) sekä yleiselle jalankululle
Sivu 15 varattuja ohjeellisen alueen osia. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaluonnoksessa on pyritty noudattamaan alustavassa luontoinventointiraportissa annettuja suosituksia. Kaavaehdotusvaihetta varten aluevarauksia tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa lopullisen inventointiraportin suositusten mukaisesti. Aluevaraukset on tehty teiden ja asuinrakennusten rakentamisen sopeuttamiseksi alueen korkeuseroihin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 28 tonttia. Kaikille rakennuspaikoille voidaan rakentaa yksiasuntoisia taloja. AO-tonttien rakennusoikeus on 300 m², minkä lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia 100 m². AO-korttelissa 8 on osoitettu ehdottomasti käytettäväksi kerrosluvuksi 2. AO-korttelissa 16 kerrosluvuksi on osoitettu 1¾, johon sisältyy joko ullakko- tai kellarikerros. Muissa kortteleissa kerrosluku on 1¾, johon sisältyy ullakkokerros. Tonttien pinta-alat ovat noin 1 500 3 400 m², ja niiden yhteispinta-ala on 6,9478 hehtaaria. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kaksi tonttia. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, joissa on korkeintaan kolme asuntoa/rakennus, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.20, ja tonteille on sallittua rakentaa yksikerroksisia taloja. AP-tonttien yhteenlaskettu pintaala on 0,7773 hehtaaria. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi tontti. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.25, ja tontille on sallittua rakentaa yksikerroksisia taloja. Tontin pinta-ala on 0,4757 hehtaaria. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kaksi suurempaa yhtenäistä aluetta sekä yksi pieni alue kahden korttelialueen väliin.
Sivu 16 Virkistysalueille on osoitettu ohjeellinen rakennusala yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia varten (et), leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen ohjeellinen osa (le), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1), ajoyhteyksiä (ajo) sekä yleiselle jalankululle varattuja ohjeellisen alueen osia. Virkistysalueiden pinta-ala on 7,0847 hehtaaria. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 0,0375 hehtaarin alue. Alueelle saa sijoittaa puhdistamon. Mastoalue (EMT) Olemassa olevan telemaston ja siihen kuuluvan huoltorakennuksen ympärille on varattu tällä merkinnällä 0,3425 hehtaarin alue. Tie- ja katualueet Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 2,3941 hehtaaria. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on kokonaisuudessaan rakentamaton. Rakentamisella on luonnollisesti tietty vaikutus alueen luontoon ja luonnonympäristöön. Luontoinventoinnin suosituksia noudattamalla huomioidaan alueen erityispiirteet. Tavoitteena on säilyttää alueen arvokkaat luontokokonaisuudet. Hulevesien käsittelyn on tapahduttava niin, ettei sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöön. Hulevedet suodatetaan ensisijaisesti tonteilla ja johdetaan kaava-alueen pienempiä ojia pitkin suurempiin laskuojiin. Kaava-alueella ja sen läheisyydessä olevat suuret viher- ja metsäalueet sitovat myös tehokkaasti hulevesiä. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on luonnollinen jatke olemassa olevalle merenläheiselle asuinalueelle. Kaava-alueen länsi- ja itäpuolella oleviin rakennettuihin tontteihin kohdistuvien häiriöiden vähentämiseksi asemakaavassa on osoitettu istutusvyöhykkeitä olemassa olevaa asutusta vasten. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Petsmon kyläkeskuksen ja asemakaava-alueen välinen henkilöautoliikenne, jalankulku ja pyöräily lisääntyy, kun asemakaava toteutetaan, kun taas alueen sisäisen liikenteen lisääntyminen ei vaikuta jo rakennettuun ympäristöön. 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Yhdyskuntateknisen huollon, kuten vesi- ja viemärijohtojen ja teiden rakentaminen käy kunnalle rakennusvaiheessa kalliiksi. Kaavan toteuttaminen edellyttää myös palvelutarjonnan täydentämistä.
Sivu 17 Tulomuuton lisääntyminen lisää automaattisesti myös muun muassa päiväkoti- ja peruskoulupaikkojen tarvetta. Pitkällä aikavälillä alueen toteuttamisen toivotaan kuitenkin tuovan alueelle lisää asukkaita ja kuntaan uusia veronmaksajia. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.3 Aluevaraukset. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Kun kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen lopullisesti, sen tulisi ottaa tarkemmin kantaa kaavan toteuttamisen tavoitteisiin, eli milloin kunnallistekniikan rakentaminen on realistista aloittaa ja milloin alueen tontteja voidaan tarjota haettavaksi. Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 10.6.2014 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Martina Bäckman