Rantasalmen kunta Tarkastuslautakunta 1
2 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA Kunnanvaltuusto on valinnut tarkastussäännön mukaisesti viisi tarkastuslautakunnan jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Tarkastuslautakunnan jäseninä on toiminut Antti Eklöf, Mauno Heiskanen, Riitta Teittinen, 23.3.2015 Saija Räisänen ja Olli Uosukainen. Puheenjohtajaksi valittiin Olli Uosukainen ja varapuheenjohtajaksi Riitta Teittinen. Lautakunta on valinnut pöytäkirjanpitäjäksi tilintarkastaja Janne Majoisen, JHTT. Lautakunta on kokoontunut 8 kertaa. Lautakunnan tehtävänä on kuntalain 121 :n mukaan valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Arviointikertomuksen laatimista varten lautakunta on tutustunut vuoden 2015 talousarvioon, tilinpäätökseen ja kunnanhallituksen laatimaan toimintakertomukseen. Lisäksi lautakunta on kuullut tavoitteiden asettamisesta ja niiden toteutumisesta kunnanjohtajaa ja muita viranhaltijoita sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa. Tarkastuslautakunnan painopistealueina olivat vuonna 2015 Terveystalon ja Järvi-Saimaan palveluiden arviointi. Lisäksi arvioinnin pohjana ovat lautakunnan jäsenten vuoden aikana muutoin tekemät käytännön havainnot. Kuntalain mukaisesta tilintarkastuksesta on huolehtinut BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut Janne Majoinen, JHTT. Tilintarkastajien tarkastustyöstä tarkastuslautakunta on saanut raportointia kirjallisesti ja suullisesti. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen ulkoiset määrärahat talousarviossa olivat 15.648 ja toteutuma oli 20 004,31 eli 127,1 %. Asiantuntija- ja sihteeripalvelut olivat ennakoitua suuremmat. 2. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2.1. Tavoitteiden asettaminen Strategisten tavoitteiden tulisi olla niin konkreettisia, että niille on mahdollista määritellä selkeät mittarit, joiden avulla toteutumista voidaan arvioida. Tavoitteiden tulee olla myös sellaisia, että ne kuvaavat palvelujen saatavuutta realistisesti toistamatta itsestäänselvyyksiä. Lisäksi tavoitteille on asetettava vaatimus, että niillä on suora yhteys taloudellisiin resursseihin. Jos tavoitetta muutetaan, voimavarojen on muututtava tai jos resursseja muutetaan, tavoitteidenkin on muututtava. Talousarvio tulee laatia realistiseksi. 2.2. Toimintatulot, toimintamenot, katteet ja tilikauden tulos Kunnan ja vesi- ja viemärilaitoksen toimintatuotot olivat yhteensä 9 365 098,86 ja vastaavat toimintakulut -32 733 193,40. jolloin toimintakatteeksi muodostui -23 362 524,80. Verotulot
3 olivat 11 411 704,18, jotka ylittivät talousarviossa arvioidun 509 704 eurolla. Valtionosuuksien määrä oli 13 626 450,00 (2014 14.148.442 ), joka ylitti talousarviossa arvioidun tuloarvion 49 050 eurolla. Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 57 484,50. Vuosikatteeksi muodostui 1 733 113,88 (2014 336.545 ), joka on 1 294 751,88 parempi kuin talousarviossa arvioitu. Poistot käyttöomaisuudesta ja pitkävaikutteisista menoista olivat -990 963,84. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 742 150,04, joka on vuoden 2015 talousarviossa arvioitua määrää 1 220 579,04 euroa parempi. Hallitus on esittänyt ylijäämän kirjaamista oman pääoman lisäykseksi. Rahoituslaskelman mukaan kassavarat ovat vähentyneet edelliseen vuodenvaihteeseen nähden 619 899,40. Lainakannan muutos on 2 698 591,65. Maksuvalmius on heikentynyt edelleen ja tilapäisluottoa on jouduttu käyttämään jatkuvasti. 2.3. Toiminnalliset tavoitteet Talousarvion yhteydessä on valtuusto vahvistanut osastotasolla määrärahan ja tuloarvion sekä sitovat tavoitteet. Tilinpäätökseen liittyvästä toimintakertomuksesta ilmenevät hallintokuntien kokoamina näiden tavoitteiden saavuttamista kuvaavat tiedot. Kertomuksessa otetaan kantaa pääosin niihin tavoitteisiin, jotka eivät ole toteutuneet. Talouden tasapainottamisen ohjelman toteutumisen raporttia ei ole ollut tarkastuslautakunnan käytössä. Terveystalon mukaan sopimuksen palvelukuvauksen laadulliset ehdot ovat täyttyneet eikä alihankkijoita ole käytetty, vaan palvelut on tuotettu itse. Tavoitteena ollut Palvelutalo Kuusela valmistui ja sillä toivotaan olevan positiivinen vaikutus vanhuspalveluiden parantajana. Kaksi koulua lakkautettiin syksystä 2015 lähtien ja näillä on ollut oma osansa kunnan säästötavoitteessa ja toivotaan tulevan säästöjä erityisesti vuoden 2016 puolella. Työllisyydenhoidon tavoitteena oli järjestää kesätyöpaikka mahdollisimman monelle nuorelle. Tavoite toteutui, kun kesätyöpaikka järjestyi 75 nuorelle (2014: 67) mitä tarkastuslautakunta pitää tärkeänä nuorten tulevaisuuden kannalta. Lisäksi tavoitteena oli, että aktivointituella avustetaan vähintään 10 henkilön työllistymistä ja lopulta 9 saatiin aktivointituella työllistettyä. Teknisten palveluiden toimialan palvelutuotanto siirtyi 1.1.2014 Järvi-Saimaan palvelut Oy:lle. Kunnanhallitus tilaa tarvittavat tekniset palvelut Järvi-Saimaan palvelut Oy:ltä. Rakennuttaminen ja kuntatekniikan tavoitteina oli kylätien saneerauksen toteutuminen suunnitelman mukaan ja tämä toteutui. Ainoastaan tien viimeistely jäi keväälle 2016. Kehittämisen toimialan elinkeinotoiminnan tavoitteisiin voisi lisätä konkretiaa mahdollisuuksien mukaan. Nyt sitovana tavoitteena oli elinvoimainen kunta ja hyvinvoiva kuntalainen joihin toivoisi hieman tarkempia tavoitteita eri vuosille. Maa- ja metsätilojen osalta tavoitteena ollut puunmyynnin optimointi on tarkastuslautakunnan mielestä onnistunut hyvin ja toivoo työn jatkuvan. Perusturvan toimialan sitovien tavoitteiden toteutuminen olisi tullut esittää
4 yksityiskohtaisemmin. Tilinpäätöstekstissä sisältö sanan voisi korvata sanaparilla sitovat tavoitteet, jotta esitysmuoto olisi yhdenmukainen muiden kanssa. Perusturvan menot toteutuivat odotetusti, mutta tulot alittuivat 116 641,70 euroa eikä alittumista ole perusteltu. Päiväkotien täyttöaste ja lapsiperheiden kotipalvelutunnit olivat edelleen hyvällä tasolla ja nousivat viime vuodesta 82 tuntia. Sivistys - ja vapaa-ajan osalta varhaiskasvatuksen tulot alittuivat yhteensä 40 871,64 euroa, josta varhaiskasvatuksen tulot alittuivat 36 646,75 euroa mitä ei ole perusteltu toimintakertomuksessa. Liikuntatoimen vuositavoitteita voisi täsmentää jotta niiden toteutumista olisi helpompi seurata. Vesi- ja viemärilaitoksen osalta menot ylittyivät ja tulot alittuivat yhteisvaikutukseltaan noin -45 t. Tulot ja menot tulisi olla tasapainossa. Toiminnan tulojen pitäisi kattaa omat toimintamenot. 2.4. Taloudelliset tavoitteet Talousarvion mukaan määräraha on valtuuston toimielimelle tehtäväkohtaisesti myöntämä määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaisesti asettama sitova tulotavoite. Määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia osastotasolla. Kokonaisuudessaan tilinpäätös osoittaa talousarviossa arvioitua parempaa tulosta. Edellisvuodesta toimintakulut ovat pienentyneet 8,5 % ja toimintatuotot samoin pienentyneet 29,1 %. Valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärä on kasvanut edellisvuodesta 5,6 %. Talouden tasapainoon saaminen suunnitelmakaudella edellyttäisi noin miljoonan poistoja suurempaa vuosikatetta kunakin suunnitelmavuonna. Kunnanhallitus on nimennyt kokouksessaan 4.2.2013 62 talouden tasapainottamisen työryhmän. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 13.11.2013 80 talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2013-2016. Tasapainottamisohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla tasapainottaminen on tarkoitus toteuttaa. Vuoden 2015 aikana merkittäviä muutoksia tapahtui perusturvassa. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Yksilöityä toimenpideohjelmaa, jolla kertyneet alijäämät katetaan, ei ole kuitenkaan taloussuunnitelman yhteydessä laadittu. Vuoden 2015 tasapainottamisohjelman taloustavoitteet toteutuivat kohtuullisen hyvin, mutta tekemistä riittää edelleen jotta velkaantuminen saataisiin katkaistua. Kuntalain 110 mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Käyttötalouden palvelualue ja palveluyksikö sitovuustason menomäärärahan ylityksiä ja tuloarvion
5 alituksia oli lukuisia. Menomäärärahan ylityksiä oli yhteensä 65 725,81 (2014 1.043.126 ) ja tuloarvion alitukset olivat 225 609,21 (2014 382 609 ). Talousarvio ylitykset ja alitukset olivat kuitenkin pienentyneet edellisestä vuodesta selvästi. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.3.2016/17 hyväksynyt edellä mainitut menomäärärahojen ylitykset ja tuloarvioiden alitukset. Vuoden 2015 osalta kumulatiivinen alijäämä on supistunut asukasta kohti 602 euroon (2014 786 ). Erityisen hyvänä asiana voidaan pitää vuosikatteen parantumista 463 euroon asukasta kohti. Etelä- Savon kuntien keskimääräinen vuosikate asukasta kohden heikkeni 241 euroon. Koko maan vuosikatteen keskiarvo oli 324 euroa asukasta kohti. Lainan määrä on kertomusvuonna 2015 ollut asukasta kohti 3277 euroa. Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana että lainan määrä on kasvanut 772 euroa asukasta kohden ja noin 30 % vuoteen 2014 verrattuna. Kuntien keskimääräinen lainakanta oli 2793 euroa asukasta kohti. Rantasalmi ylitti Suomen keskiarvon lainamäärässä vuoden 2015 aikana 484 eurolla asukasta kohti. Konsernin lainan määrä oli 3 779 euroa asukasta kohden. Lainan määrä Kertynyt ylialijäämä Vuosikate Tilikauden yli- Vuosi euroa/asukas asukas 1000 euroa alijäämä 1000 euroa 2011 1713 7-259 -864 2012 1760-270 -176-1084 2013 2548-605 -347-1283 2014 2505-785 337-660 2015 3277-602 1739 748 2.5. Investoinnit Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankeryhmille (pysyvien vastaavien taseryhmä). Vuoden 2015 investointiosan menot (ilman vesilaitosta) olivat yhteensä 3 963 800,17 ja tulot 685 763,83. Talousarvion investointimenojen toteutuma on 65 % ja tulojen 28 %. Vesi- ja viemärilaitoksen investointimenot olivat 39 317,15. Suurin poikkeama johtui Poronsalmen maakauppojen johdosta mikä ei toteutunut, tämän vaikutus oli noin 1,6 M. Yhteensä tuloarvioiden alitukset olivat yhteensä 1 817 706 euroa. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.3.2016/17 hyväksynyt edellä mainitut menomäärärahojen ylitykset ja tuloarvioiden alitukset. 3. MUUT HAVAINNOT KUNNASTA JA SEN TOIMINNASTA Kunnan asukasmäärä laski edelleen 2 % 76 asukkaalla ollen 3 740 asukasta (2014: 3 816). Kehitys tuo haasteita kunnan talouden pitoon ja tulisi löytää keinoja asukasluvun säilyttämiseen vähintään nykytasolla. Vesi- ja viemärilaitos toimii kirjanpidollisesti eriytettynä taseyksikkönä. Laitos ei aivan pysynyt meno ja tulo määrärahoissa joita voi hieman tarkentaa ja teki tappiota, vaikka toiminnan tulojen tulisi kattaa menot. Investoinnit sen sijaan toteutui talousarvion mukaisesti.
6 Järvi-Saimaan palvelut pysyivät talousarviossa ja tekivät positiivisen tuloksen mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Henkilöstön kokonaismäärä on laskenut vuodesta 2014 231 henkilöstä vuonna 2015 196 henkilöön. Tarkastuslautakunta kysyy, että miksi henkilöstökulut eivät ole laskeneet vaan hieman nousseet vuodesta 2014 8 415 t vuoteen 2015 8 437 t euroon. 4. YHTEENVETO Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kunta on toiminut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaikkia kunnanvaltuuston asettamia tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu ja tavoitteiden asettamisessa on edelleen kehitettävää. Toimintaan ja talouteen liittyvät uhkatekijät asettavat omat vaatimuksensa tavoitteiden asettamiselle ja niiden sisällöille. Sitovien tavoitteiden tulee olla mahdollisimman konkreettisia ja mitattavia ja niiden tulee tukea toiminnan ja talouden tasapainottamiseen liittyviä toimenpiteitä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisen kriisikunnan mukaisista kuudesta kriteeristä Rantasalmen kunnan osalta toteutuu kaksi, joskin omavaraisuustunnusluvun muutos on saatu aikaan osakeomistuksia uudelleen arvostamalla. Kumulatiivinen alijäämä supistui mutta on vielä noin 2,3 miljoonaa euroa. Nykyisellä tuloskehityksellä se on katettu kolmessa vuodessa. Tarkastuslautakunta korostaa ajantasaisen seurannan ja raportoinnin merkitystä kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Kriisikunta on kunta 1. jonka vuosikate on negatiivinen: ei toteudu 2. jonka lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla: ei toteudu 3. jos taseessa on kertynyttä alijäämää (500 euroa tai enemmän asukasta kohti): 602 euroa asukasta kohti toteutuu 4. jonka tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo (vuonna 2015 19,83 prosenttia): 20,5 % toteutuu 5. jonka omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia: ei toteudu, 56.2 % 6. jonka suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia: ei toteudu 44 % Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että sisäisen valvonnan kehittämiseen panostetaan edelleen ja sen toimivuutta seurataan säännöllisesti. Toimintakertomuksessa annettava selonteko antaa riittävän kuvan kunnan sisäisen valvonnasta ja riskien hallinnasta. Kunnan talous on vuonna 2015 kehittynyt positiiviseen suuntaan. Tarkastuslautakunta painottaa kuitenkin tiukan taloudenpidon merkitystä. Haasteita taloudelle aiheuttaa valtionosuuksien kehitykseen liittyvä epävarmuus, kasvavien poistojen määrä ja mahdolliset tulevat omaisuuden arvojen alaskirjaukset. Rantasalmella 12.5.2016
7 t- L--.- Olli Uosukainen puheenj ohtaj a --") - ".4-177 /.<--l- Riitta T varapuheenj ohtaj a ri"h w, 1 '--' Antti Ekk f Mauno Heiskanen )11<tl<Vrz,cN Sfija Reis&nen )