Työurat muuttuvat mistä lisää voimavaroja? Taustaa Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilo- pää(n)asia? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1
Iloa työhön? Suomen budjetti 2012 52,2 miljardia Ennenaikaisen eläköitymisen hinta 24 miljardia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2
Käsitys työstä murroksessa "työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä", kaksi kolmasosaa yli 56-vuotiaista allekirjoittaa väitteen 70 % alle 36-vuotiaista on täysin eri mieltä EVA:n arvo ja asennetutkimus 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3
Uraan liittyvät toiveet muuttuvat iän myötä Ihanteet Ala? Ammatti? Arki Asema? Mitä saanut aikaan? Eteneminen vai vakiintuminen? Luovuus 20 30 40 50 60 Ikä + - + - + - + - + + - Esim. Erikson, E. - + - Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4
Työura on osaamisen kasvua ura= osaamisen kasvua horisontaalisesti, ei kipuamista portaikkoa ylöspäin uran määrittäjiksi tulevat tiedon luomisen prosessit ja yksilön osallistuminen niihin sekä niistä omaksutut taidot, asiantuntemus ja vuorovaikutusverkostot uusia osaamisia tarvitaan jokaiselta: metakognitiiviset taidot luovuus, oppimisen kyky, ongelmanratkaisukyky, reflektointi digitaalinen lukutaito ICT:n hyödyntäminen ja osallistuminen työyhteisötaidot - valmius tukea toisia ja tehdä yhteistyötä hybridiosaaminen osaamisen yhdistelyn ja siirtämisen taito Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5
Nääntynyt ei jaksa innostua emme tarvitse vain terveitä, vaan luovia, motivoituneita ja innostuneita työntekijöitä. miten huolehdimme työn tekemisen puitteista ja siitä, että aikaa jää oppimiselle? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6
Huomiota vahvuuksiin Psykologia ei ole vain heikkouksien ja vaurioiden tutkimista; se on myös vahvuuksien ja hyvien puolien tutkimista. Ei pidä vain hoitaa kuntoon rikkimennyttä, vaan huolehtia pikemminkin sen ravitsemisesta, mikä meissä on parasta. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. - Martin E. P. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 7
Aineeton pääoma menestymistä ei voida enää perustaa niukkeneville aineellisille resursseille - fyysisille, taloudellisille tai teknologisille -, vaan menestyksen kivijalka löytyy inhimillisistä tekijöistä Sosiaalinen pääoma = yhteisöllisyys Rakennepääoma = organisaation toimivuus Psykologinen pääoma + = henkinen kunto Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8
Sosiaalinen pääoma työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski. Oksanen 2009 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9
Psykologinen pääoma oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10
Työn voimavarat ja vaatimukset Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Vaikeus ja vastuullisuus Arvostus Esimiehen tuki Palaute Työyhteisö Varmuus työstä Asiakas Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Vaikuttamisen mahdollisuus Innovatiivisuus Huumori Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 11
Työnilon resepti - mahdollinenko? Mikä meidän työpaikalla lisäisi työniloa? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12 Kuva Satu Stenroos
Työhyvinvoinnin tekijät ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne jatkuva kehittyminen toimiva työympäristö JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen YKSILÖ psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot ryhmän toimivuuspelisäännöt TYÖ vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen Manka 1999, 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13
Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona, alustavia tuloksia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14
Organisaation keinoja hyvinvointiin yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää työn hallinnan tunne osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15
Työhyvinvointia edistävä johtajuus reilu ja oikeudenmukainen työn organisointi, jokaisen arvostaminen ja perustehtävän hoitamisen mahdollistaminen vastavuoroisuus: palaute -niin myönteistä kuin rakentavaakin työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen (työturvallisuuslaki) valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. optimismin johtaminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16
Työyhteisön keinoja - luottamus positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket, erilaisuuden hyväksyminen työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus älylliset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, nautiskeleminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17
Omia keinoja itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen stressin tunnistaminen terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja myönteisyys Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18
Myönteiset tunteet myönteiset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä ilman, että voisimme itse vaikuttaa tarkkaavaisuutemme kiinnittymiseen. Niiden syntyä auttavat seuraavat tekijät: tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja päivittäinen huomion kiinnittäminen hyviin arjen asioihin Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M. 2008. 19 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19
Oman Hyvinvoinnin Lähteillä varhaiskuntoutuksen vaikutukset Kekoni, J. alustavia tuloksia, Punkprojektin ohjausryhmä 28.9.2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20
Virittyminen Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii + Innostus Ihania haasteita stressi työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen - Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21
Jätettäköön aikaa palautumiselle. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22 Kuva Satu Stenroos
Meissä ei ole akkua päivittäinen palautuminen palautumisen tavoitteena on elvyttää elimistö stressitilasta lepotilaan, jolloin stressin aikana kulutetut voimat palaavat energiavarastojen ja hormonitasapainon palautuminen edellyttävät riittävän pitkää lepoa öisin, vapaa-ajalla ja viikonloppuina; erityisesti uni on tärkeä on tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Ks. Kinnunen & Mauno (toim.) 2009 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23
Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua mikroelpymishetket työssä virkistävät jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24
Työnilonjulistus 2011 Miettikäämme yhdessä työnilon reseptiä työpaikallemme. Vahvistakaamme työn tekemisen voimia kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvin. Johtakaamme työntekijöitä taitavasti. Hyvä henki, työpaikan sosiaalinen pääoma, kasvaa vastavuoroisuudesta Ottakaamme ongelmat heti puheeksi asianosaisen kanssa, ei selän takana. Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Katsokaamme myös peiliin, mitä itse voimme tehdä. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset, ei sairauspäivät. Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena menestystekijänä. Tampere 12.1.2011 www.uta.fi/synergos Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25
Lisätietoa www.docendum.fi www.uta.fi/jkk/synergos Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro. Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26