Työryhmän väliraportti

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Taloushallintoprosessit 15.1.2014

1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Kunta Varajäsen Pj. Riitta Ekuri FGG Esa Lunnevuori Pori Pirjo Koppinen Pomarkku Inkeri Tiitinen Harjavalta Anu Ikonen-Kullberg Bella Ahto Luvia Erja Pitkäranta Siikainen Matti Sjögren Nakkila Tuula Unkuri Mikko Polvenlahti Ulvila Mikko Airaksinen Tauno Mäkinen Kokemäki Johanna Järvensivu Lavia Pekka Heinonen Ulla Miettunen Merikarvia Anna-Maija Kenttä Tommi Raunela (Pori) henkilöstön edustaja Tuomas Hatanpää, sihteeri Pori Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely Työryhmät tehtäväksi on annettu valmistella kuntaliitosselvityksen ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta selvitykset alueen ja kuntien talouden nykytilanteesta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Keskeiset huomiot Alueen ja kuntien nykytila-analyysi sekä tulevaisuuden ennakointi osoittaa, että selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, talouden tasapainottamistoimiin eri keinoin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Selvitysalueen kymmenestä kunnasta viidellä kunnalla vuosikate oli negatiivinen vuonna 2012. Tulorahoituksen riittävyyttä mitataan tunnusluvulla Vuosikate/poistot %. Yksikään selvitysalueen kunta ei päässyt vuonna 2012 mainitun tunnusluvun tavoitearvoon. Palvelutarpeiden kehityksen osalta kaikissa kunnissa vanhuspalveluiden tarve on kasvussa. Palvelutarpeiden pohjalta laadittu painelaskelma osoittaa, että mikäli toimintatapaa ei muuteta, paine tuloveroprosenttiin kohoa 8,5 %-yksikköön vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi havaittiin, että lähes kaikki kunnat hyötyisivät kuntaliitoksesta, kun tarkastellaan painetta veroprosenttiin yhdessä ja erikseen. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät valtionosuuslaskelmien mukaan menettävän yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa valtionosuutta verrattuna vuoteen 2013. Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, vaikuttaa se kuntien talouteen ja toimintaan merkittävällä tavalla ja edellyttää osaltaan palvelurakenteen ja prosessien uudistamista sen lisäksi mitä nykyinen taloustilanne edellyttää. 2

2 Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 2.1 Taloudellinen tilanne kaupunkiseudulla 2.1.1. Tulorahoituksen riittävyys ja veropohja Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntakohtaiset ja uuden kunnan tiedot tulo-, yhteisö- ja kiinteistöveroista, niiden veroprosent4eista ja kertymästä vuodelta 2012. Tuloverot 2012 Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Laskennallinen verotettava tulo 1000 1 288 945 114 272 105 524 20 538 50 284 37 118 77 904 27 023 16 220 207 306 1 945 134 Verotettava tulo /as 15476 15265 13369 10719 14965 11355 13556 11388 9884 15390 14912 Tuloveroprosentti 19,25 % 18,75 % 19,75 % 21,00 % 19,75 % 19,50 % 19,75 % 19,75 % 20,00 % 19,75 % Tuloverot 1000 248122 21426 20841 4313 9931 7238 15386 5337 3244 40943 376781 /as 2979 2862 2640 2251 2956 2214 2677 2249 1977 3040 2889 Yhteisövero Yhteisövero 1000 13319 1607 1413 335 239 437 509 239 399 1137 19634 /as 160 215 179 175 71 134 89 101 243 84 151 Kiinteistövero Kiinteistöverot 1000 15713 1476 1854 291 647 657 1117 350 335 1892 24332 /as 189 197 235 152 193 201 194 147 204 140 187 Kiinteistövero yl-rak 0,90 % 0,85 % 1,05 % 0,65 % 0,80 % 0,70 % 0,95 % 0,75 % 0,70 % 0,90 % Maan ka 0,89 % Kiinteistövero vak. as. 0,35 % 0,32 % 0,42 % 0,35 % 0,35 % 0,32 % 0,50 % 0,32 % 0,40 % 0,45 % Maan ka 0,43 % Kiinteistövero muu as. 0,95 % 0,92 % 1,02 % 0,95 % 0,95 % 0,92 % 0,80 % 0,92 % 1,00 % 1,05 % Maan ka 0,98 % Tulovero-% 2013 19,25 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 21,00 20,50 kuntien keskiarvo % 20,08 Taulukko 1.: kuntakohtaiset ja uuden kunnan verotulot Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 18,75 % ja 21 %:n välillä, pienin Harjavallassa ja suurin Lavialla. Tuloverot /asukas ovat suurimmillaan Ulvilassa ja pienimmillään Siikaisissa. 3

2.1.2. Tuloslaskelma Seuraavassa tuloslaskelmassa on esitetty kuntakohtainen ja uuden kunnan tuloslaskelma sekä eräitä tunnuslukuja kuvaamaan kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja taloudellista tilannetta. 2012 Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Toimintatuotot 1000 224 050 6 250 6 131 2 036 2 090 3 477 3 722 1 619 1 697 10 493 261 565 Toimintamenot 1000 627 419 46 218 47 591 14 314 17 500 23 646 31 816 15 894 11 000 72 665 908 063 Toimintakate -403 369-39 968-41 460-12 278-15 410-20 169-28 094-14 275-9 303-62 172-646 498 Kunnallisvero 1000 248 122 21 426 20 841 4 313 9 931 7 238 15 386 5 337 3 244 40 943 376 781 Yhteisövero 1000 13 319 1 607 1 413 335 239 437 509 239 399 1 137 19 634 Kiinteistövero1000 15 713 1 476 1 854 291 647 657 1 117 350 335 1 892 24 332 Muut verotulot 1000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot yhteensä 1000 277 154 24 509 24 108 4 939 10 817 8 332 17 012 5 926 3 978 43 972 420 747 Valtionosuudet 1000 139 952 10 848 17 630 6 922 4 549 12 085 10 931 8 504 5 325 19 734 236 480 (josta harkinnanvaraiset 1000 ) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Rahoitustulot ja -menot netto 1000 10 685 206-168 -41-73 32 67-25 -15 23 10 691 Korkotulot 1000 6 391 108 10 2 11 15 41 4 16 147 6 745 Muut rahoitustulot 1000 8 626 105 97 15 34 52 64 22 18 130 9 163 Korkomenot 1000 4 300 1 273 57 114 35 38 49 40 250 5 157 Muut rahoitusmenot 1000 32 6 2 1 4 0 0 2 9 4 60 Vuosikate 1000 24 422-4 405 110-458 -117 280-84 130-15 1 557 21 420 Poistot 1000 29 468 1 241 1 011 402 645 1 060 1 287 423 452 3 451 39 440 Satunnaiset tuotot 1000 14 400 0 0 0 0 316 0 0 0 0 14 716 Satunnaiset kulut 1000 169 0 0 0 0 0 0 0 0 0 169 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tuloslaskelman tulos 1000-915 -5 646-920 -860-762 -464-1 371-293 -467-1 894-13 592 Poistoerojen muutos 1000-904 0 0 0 5 0 36 0 0 207-656 Varausten muutos 1000 904 0 0 0 0 0 0 0 0 0 904 Rahastojen muutos 1000 11 533 0 0 0 0 0 0 0 0 252 11 785 Ali/ylijäämä 1000 10 618-5 646-920 -860-757 -464-1 335-293 -467-1 435-1 559 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät 1000 57 757 9 086 676-4 503-144 4 681 2 536 1 238 938 2 702 74 967 Asukasluku 83 285 7 486 7 893 1 916 3 360 3 269 5 747 2 373 1 641 13 470 130 440 Veroprosentti 19,25 % 18,75 % 19,75 % 21,00 % 19,75 % 19,50 % 19,75 % 19,75 % 20,00 % 19,75 % Toimintatuotot/Toimintakukulut% 35,71 % 13,52 % 12,88 % 14,22 % 11,94 % 14,70 % 11,70 % 10,19 % 15,43 % 14,44 % 28,80 % Vuosikate/Poistot % 82,88 % -354,96 % 10,88 % -113,93 % -18,14 % 26,42 % -6,53 % 30,73 % -3,32 % 45,12 % 54,31 % Vuosikate, /asukas 293-588 14-239 -35 86-15 55-9 116 164 Taulukko 2.: tuloslaskelma Taulukko osoittaa, että selvitysalueen kunnista viidellä kunnalla vuosikate toteutui negatiivisena vuonna 2012. Vuosikate on kunnan tuloslaskelman välitulos, joka osoittaa sen tulorahoituksen, mikä juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Vuosikatteen negatiivisuus aiheuttaa yleensä juoksevien menojen rahoittamisen vieraalla pääomalla. ts. käyttömenoja rahoitetaan lainanotolla. Uuden kunnan osalta vuosikate olisi vuonna 2012 toteutunut positiivisena. Seuraavassa kuviossa esitetään kuntakohtaisen ja uuden kunnan toimintakate 1000 eur/asukas. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Suurin toimintakate vuonna 2012 oli Lavialla ja pienin Luvialla. 4

Kuvio 1.: toimintakate 1000 eur/asukas Kuvio 2.: vuosikate /asukas Yhtenä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina pidetään vuosikatteen ja poistojen suhdetta, joka tuli olla 100 %. 5

Kuvio 3.: vuosikate/poistot % Yksikään alueen kunnista ei päässyt tunnusluvun 100 %:n tavoitearvoon. Lähimpänä tavoitetta oli Pori, heikoin tunnusluku oli Harjavallalla. Uuden kunnan tunnusluku olisi n. 50 %. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että talous ei ole tasapainossa yhdessäkään kunnassa eikä siten myöskään uudessa kunnassa. 2.1.3. Tasetarkastelu Tase Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Pysyvät vastaavat 1000 812 008 34 124 30 468 6 418 13 317 20 423 19 973 10 103 9 225 59 238 1 015 297 Pysyvät vastaavat /as 9 750 4 558 3 860 3 350 3 963 6 247 3 475 4 257 5 622 4 398 7 784 Vieras pääoma 1000 316 733 11 121 21 147 5 526 7 815 3 806 8 191 4 547 2 827 26 069 407 782 Vieras pääoma /as 3 803 1 486 2 679 2 884 2 326 1 164 1 425 1 916 1 723 1 935 3 126 Lainakanta 1000 216 627 5 000 15 828 3 374 5 793 1 254 3 850 2 936 1 275 19 237 275 174 Lainakanta /as 2 601 668 2 005 1 761 1 724 384 670 1 237 777 1 428 2 110 Sijoitukset 1000 342 766 6 242 9 734 1 710 1 604 2 946 6 803 1 603 1 241 13 566 388 215 Sijoitukset /as 4 116 834 1 233 892 477 901 1 184 676 756 1 007 2 976 Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 57 757 9 086 676-4 503-144 4 681 2 536 1 238 938 2 702 74 967 Kumulat. Jäämät /as 693 1 214 86-2 350-43 1 432 441 522 572 201 575 Nettovarallisuus 1000 525 460 27 065 12 228 1 331 6 435 18 670 15 234 6 492 7 864 39 826 660 605 Nettovarallisuus /as 6 309 3 615 1 549 695 1 915 5 711 2 651 2 736 4 792 2 957 5 064 Taulukko 3.: taseen tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja selvitysalueella Yllä esitetyistä tunnusluvuista on syytä erityisesti kiinnittää huomiota kumulatiivisiin yli/alijäämiin. kunnissa ja alueella. Lavian ja Luvian kunnilla on taseessa kattamatonta alijäämää. Osalla kunnista kumulatiivinen ylijäämä on suhteellisen alhaisella tasolla, mikä saattaa melko nopeastikin kääntyä alijäämäiseksi. Jos kunnan viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on vähintään 500 /as. ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää, kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit. Uuden kunnan osalta tase näyttäisi kumulatiivista ylijäämää 575 euroa/asukas. Kuvio 4.: nettovarallisuus /asukas ja lainakanta /asukas Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kunnan taseen vastaavista vieraspääoma, pakolliset varaukset ja toimeksiantojen pääomat. Kuntakohtainen nettovarallisuus /asukas on suurimmillaan Porissa ja pienimmillään Lavialla. Uuden kunnan nettovarallisuus olisi 5.064 /as., joka jää hieman alle koko maan keskiarvon 5.481 /as. Kunnan taseen lainakanta/asukas on suurin Porissa ja pienin Merikarvialla. Uuden kunnan lainakanta/asukas olisi 2.110 /as. 6

2.1.4. Rahoitusasema Rahoitusasemaa kuvaa alla esitetty rahoituslaskelma kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta. Taulukko 3.: rahoituslaskelma Rahoituslaskelma rivillä kassavirta esitetään euromäärä, joka on jäänyt vuosikatteen ja investointien jälkeen yli- tai alijäämänä. Selvitysalueella yhdeksän kunnan kassavirta oli negatiivinen eli lisärahoitusta tarvittiin joko vieraana pääomana, käyttämällä kassavaroja tai purkamalla sijoitusvarallisuutta. Myös uuden kunnan kassavirta olisi ollut negatiivinen, minkä johdosta lainakanta näyttäisi kasvavan. 7

2.1.5. Konsernitarkastelu 2012 Selvitysalueen kunnista yhdeksällä oli määräysvalta eri yhteisöissä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty kuntakohtaisesti yhteisöjen lukumäärä tyypeittäin sekä tytäryhteisöjen velat ja kunnan tytäryhteisöille antamat takaukset. Konserniyhteisöt, joissa kunnalla määräysvalta 2012 kiinteistö- ja asuntoyhtiöt kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt yhdistykset ja säätiöt, muut yhtiöt yhteensä lkm Pori 37 8 6 51 Harjavalta 2 1 1 4 Kokemäki 3 3 6 Lavia 2 2 Luvia 6 6 Merikarvia 7 1 8 Nakkila 8 8 Pomarkku 4 1 5 Siikainen 0 Ulvila 19 2 21 yhteensä lkm 88 15 8 111 Taulukko 4.: tytäryhteisöt tyypeittäin Tytäryhteisöjen velat Tytäryhteisöille annetut takaukset 2012 1 000 eur/asukas 2012 1 000 eur/asukas Pori 170 061 2 042 Pori 118 683 1 425 Harjavalta 4 679 625 Harjavalta 1 485 198 Kokemäki 8 648 1 096 Kokemäki 5 873 744 Lavia 411 215 Lavia 286 149 Luvia 1 071 319 Luvia 0 0 Merikarvia 1 682 515 Merikarvia 83 25 Nakkila 7 404 1 288 Nakkila 3 525 613 Pomarkku 1 364 575 Pomarkku 379 160 Siikainen 117 71 Siikainen 0 0 Ulvila 38 750 2 877 Ulvila 8 113 602 uusi kunta 234 187 1 795 uusi kunta 138 427 1 061 Taulukko 5.: tytäryhteisöjen velat ja tytäryhteisöille annetut takaukset 8

2.1.6. kuntakohtainen tarkastelu a. Harjavalta Harjavallan kaupungin vahvuuksina voidaan pitää mm. tiivistä yhdyskuntarakennetta ja hyvää maaperä rakentaa, kunnan infrastruktuuri on helposti ja kustannustehokkaasti pidettävissä kunnossa. Harjavalta on monipuolinen ja elinvoimainen. Kansainvälinen yritystoiminta takaa verotuloja ja hyvän työpaikkavarannon. Työpaikkaomavaraisuus on korkea, kunnallisvero suurin tulolähde. Harjavallan kunnallisia palveluja pidetään hyvinä, kouluverkko on kunnossa sekä liikunta- ja kulttuuripalvelutarjonta on monipuolinen. Asuntojen hintataso on edullinen, vesi on hyvää ja edullista. Yhdyskuntasuunnittelu on ripeää ja ajan tasalla. Harjavallan strategisena tavoitteena on vakaa talous ja yhteistyöhakuinen toimintakulttuuri eli ponnistellaan yksimielisesti talouden pitämiseksi vakaana. Harjavallan heikkouksina voidaan pitää väestön vähentymiskehitystä, joka on koko Satakunnan ongelma. Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvussa. Asuntokanta vanhenee. Valtionhallinnon palveluita on poistunut Harjavallasta. Elinkeinoelämän osalta erikoiskauppa on hiipunut, minkä vuoksi liiketiloja on tyhjillään. Yhteisöveron tuoton vuosittainen voimakaskin vaihtelu aiheuttaa kunnan talouden suunnittelulle omat haasteensa, samoin verotulotasauksen maksaminen jälkikäteen. Harjavallan kaupungin museo on kallis ylläpitää, samoin lukio. Harjavallan kaupungille uhkatekijänä voidaan pitää suurteollisuuden menestymisen hiipumista, josta seuraisi yhteisöverotuoton romahtaminen. Myös huoltosuhteen edelleen heikkeneminen, lastensuojelun ja psykiatrian kustannusten kasvu sekä sote-kustannusten riistäytyminen hallitsemattomiksi ovat Harjavallalle riskejä. Harjavallan mahdollisuuksia ovat työpaikkojen säilyminen ja yrityselämän menestys, mitkä näkyvät verotuloissa. b. Kokemäki Toimintakatteen keskimääräinen kasvu vuosien 2010-2013 aikana on ollut keskimäärin 2,5 % eli alle kuntien keskimääräisen toimintakatteen kasvun. Kunnalliset palvelut on pääsääntöisesti järjestetty kustannustehokkaasti. Verotettava tulot per asukas ovat alhaiset. Asukasluku laskee kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä suurempaa. Yhteisöverokertymä per asukas on suhteellisen korkea ja vakaa. Lainamäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti ja on nyt noin 2005 euroa /asukas. Alhainen korkokanta ei tällä hetkellä rasita tulosta, mutta tulevaisuudessa tapahtuva korkokannan nousu tulee olemaan varteenotettava uhka. Rakennusten korjausvelan määrä on suuri. c. Lavia Lavian kunnan talouden selkeä heikkeneminen alkoi vuonna 2002. Kunta teki vuonna 2010 ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen ylijäämäisen tuloksen. Myös tilivuoden 2011 tulos oli juuri ja juuri ylijäämäinen. Ylijäämäisen tuloksen mahdollistivat kunnan omien 9

voimakkaiden säästötoimenpiteiden lisäksi valtiolta saadut merkittävät harkinnanvaraiset valtionosuuslisät (490 000 vuonna 2010 ja 500 000 vuonna 2011). Kunnan talouden keskeisimpiä rasitustekijöitä ovat viime vuosina olleet maan keskiarvoa merkittävästi korkeammat perusterveydenhuolto-, erikoissairaanhoito- ja lastensuojelumenot. Lavian talouden pohja on nykyisellään heikko. Tilanteen korjaamiseksi kunnassa on yritetty useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla saada taloutta kuntoon ja viimeisin Lavian kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2013 2016 on hyväksytty valtuustossa 29.8.2013/46. Suunnitelmassa esitetyillä talouden tervehdyttämistoimenpiteillä ei saada katettua jo syntynyttä alijäämää, jota taseen yli-/alijäämätilillä on edellisiltä tilikausilta 3,64 miljoonaa euroa. Mikäli tervehdyttämistoimenpiteitä ei toteuteta esitetyssä laajuudessa, Lavian talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen heikkenevät oleellisesti ja nopeasti. Pienetkin ylitykset toimenpideohjelman mukaiseen menokehitykseen voivat kääntää talouden kehityksen yhä huonommaksi. Yllättävät muutokset laskelmien oletuksissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi menokehitys tai rahoituskustannusten kasvu, voivat nopeasti huonontaa talouden tilaa ja vaarantaa palvelujen saatavuuden. Myös yleisen talouskehityksen odotettua hitaampaan parantumiseen tulee varautua, sillä se hidastaisi verotulojen kasvua ja vaikuttaisi välittömästi kunnan taloutta heikentävästi. Yleisen taloudellisen kehitysarvion mukaan vuodet 2014-2017 tulevat olemaan kuntakentällä taloudellisesti vaikeimpia. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. d. Luvia Luvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää muuttovoittoa, tervettä väestön ikärakennetta, vähäistä sairastavuutta ja hyvää tuloverokertymää. Kunnan heikkouksia ovat vähäinen valtionosuuskertymä suhteessa väkilukuun, vähäiset toimintatuotot, raskas investointiohjelma - velkaa per asukas yli Satakunnan keskiarvon sekä taseeseen kertynyt alijäämä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menokehitys tulevaisuudessa on uhkatekijä. Myös rakennusten sisäilmaongelmat ovat riski. Laajat koulukeskuksen sisäilmaongelmat ovat vaatineet vuosittain laajoja korjaustoimenpiteitä ja toimintojen erityisjärjestelyitä. e. Merikarvia Merikarvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää kunnan hyvää taloudellista tilannetta: taseessa kumulatiivistä ylijäämää on 4,7 miljoonaa euroa ja lainaa asukasta kohden noin 600 euroa. Kunta pystyy tarjoamaan noin 10.000 asukkaan kuntien palvelutarjontaa vastaavat kunnalliset palvelut siten, että kunnan taloudellinen kantokyky on riittänyt niiden tuottamiseen. Kunnan palveluverkko on tehokas. Kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa eikä kunnalla ole merkittävää korjausvelkaa. Kunnassa on vahva elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä yritysten ja kunnan yhteistyöllä on vahvat perinteet ja hyvät toimintamallit. Merikarvian heikkouksia ovat pieni väestömäärä joidenkin palvelujen tuottamiseen, mikä alentaa käyttöastetta ja nostaa kustannuksia. Kunnan hallinto toimii pienellä henkilöstöllä ja henkilöstön tehtäväkuvat ovat laajoja, mikä aiheuttaa haasteita erikoisosaamista vaativien tehtävien hoitamiselle. Kunnan väestö vähenee, joskin hitaasti. Valtionosuuksien vaikutus kunnan talouteen on merkittävä ja valtionosuuksien määräytymisperusteiden muutokset vaikuttavat merkittävästi kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tätä voidaan pitää selkeänä uhkana. 10

Perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kunnan menoista on merkittävä, niiden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa eikä kunta voi itse vaikuttaa suoraan niiden muodostamiseen. Kunta on Merikarvian jäähalli oy:n 1,2, miljoonan lainan takaaja. Kunta omistaa jäähallin tontin ja rakennus on lainan vakuutena. Muita merkittäviä takauksia ei ole. Lainsäädännön muutosten seurauksena tehtäviä voidaan joutua siirtämään suurempien yksiköiden hoidettavaksi ja kunnan oman päätösvallan ulkopuolelle. Tällöin kunnan itsenäiseen päätöksentekoon perustuva toimintakenttä kapenee. f. Nakkila Nakkilan kunnan talouden vahvuutena voidaan nähdä vähäinen lainamäärä asukasta kohti. Myös toiminnan kustannustehokkuus on usean toiminnon kohdalla hyvää tasoa kuntavertailuissa. Heikkouksina voidaan nähdä viime vuosien tuloverokertymän vähäinen kasvu ja yleisesti verotulojen keskimääräistä alempi kertymä tulonsaajaa kohti. Talouden uhkana on käyttötalousmenojen liian nopea kasvu verrattuna tuloihin ja tästä seuraava lainamäärän kasvu. g. Pomarkku Pomarkun kunnan mahdollisuudet ovat yhteistyön lisääminen muiden kuntien kanssa ja verkostoituminen sekä rakenteiden uudistaminen, atk:n hyödyntäminen, väestömäärän kasvattaminen nuorilla paluumuuttajilla sekä talouden säilyttäminen tasapainossa. Pienen kunnan vahvuutena on se, että kaikki tuntevat toisensa, toisista välitetään, luonnonläheisyys ja sijainti kahden kaupungin välissä sekä yhteisöllisyys. Pomarkun heikkoutena on uusien yritysten ja yrittäjien saaminen paikkakunnalle, työpaikkaomavaraisuus vähäinen ja nuoret muuttavat muualle sekä korkea huoltosuhde ja väestön väheneminen. Kunnan uhkatekijoinä ovat taloudellisten resurssien pienentyminen, ikärakenteen vinoutuminen ja palvelutarjonnan väheneminen sekä se, että uusia työpaikkoja ei saada menetettyjen tilalle. h. Pori Porin talouden vahvuutena on monipuolinen ja edelleen monipuolistuva elinkeinorakenne. Vahvan perusteollisuuden rinnalla erityisesti palvelut ja kauppa tulevat kasvattamaan suhteellista osuuttaan. Elinkeinorakenteella on vahvin merkitys työllistämisen kautta tulevan kunnallisverokertymän kautta. Porin verotulot ovat olleet viime vuosina hyvässä kasvulinjassa kokonaisverotulot kasvoivat 6,8 % vuonna 2013. Yleistaloudellisen tilanteen muutokset vaikuttavat kuitenkin viiveellä verotulokertymään. Suunniteltu valtionosuusuudistus aiheuttaa osaltaan muutospaineita palveluiden järjestämis- ja tuottamistapaan. Monipuolinen koulutustarjonta lisää kaupungin houkuttelevuutta eläköityvän väestönosan samalla kasvaessa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on varsin hyvä. Kaupungin lisääntyneeseen velkaantumiseen vaikutetaan laaja-alaisella valtuustosopimuksella. Kaupungin kassavirran kehitys tullaan kääntämään ja samalla rakentamaan kestävämpi pohja tulevaisuuden haasteisiin. 11

i. Siikainen Siikaisten kunnan talouden suunnittelua vaikeuttaa varsin pienen asukasluvun mukanaan tuoma suuri vaihtelu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa vuosittain. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään lisäksi liikelaitoskuntayhtymä PoSa:ssa, joten sen osalta talousarvio hyväksytään kunnan ulkopuolisessa elimessä, kuntayhtymän johtokunnassa. Sote-menojen kasvu näyttäisi edelleen jatkuvan. Kumulatiivista ylijäämää on kertynyt noin 1 miljoona euroa ja asukasperusteinen velkaantumisaste on maan keskiarvoa alempana. Siikainen valtionosuudet muodostavat varsin merkittävän osuuden rahoituspohjasta. Verotulot ovat ikärakenteesta johtuen varsin pienet, mutta toisaalta suuria muutoksia ei ole tulossakaan. Huoltosuhteen muutokset tuovat tulevaisuudessa haasteita työssäkäyvien kuntalaisten tuomille verotuloille. Kuitenkin vaikka Siikaisten huoltosuhde kasvaa tulevaisuudessa, suurimmat muutokset ovat tapahtuneet jo 2000-luvulla. Mm. loma-asumisen ja tuulivoimarakentamisen kiinteistöverokapasiteetissa on puolestaan kasvuedellytyksiä. Palvelurakenne mm. koulujen osalta on tiivistetty optimaaliselle tasolle ja perusinfra on kunnossa. Jonkin verran investointitarpeita on julkisissa kiinteistöissä ja mm. haja-asutusalueiden jätevesiverkostoon rakentamisessa. j. Ulvila Talouskehityksen uhkina voidaan nähdä asukasluvun negatiivinen kehitystrendi sekä väestörakenteen muutos entistä vanhusvoittoisemmaksi. Talouskehitystä ovat heikentäneet käyttötalousmenojen verotuloja suurempi kasvu. Osaltaan Ulvilan talouden epätasapainoa on lisännyt valtionosuuksien alhainen taso. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on ollut epäedullinen Ulvilan kaltaiselle kunnalle. Esitetty uusi valtionosuusjärjestelmä ei kuitenkaan oleellisesti vähennä Ulvilan valtionosuustuloa. Yhtenä uhkatekijänä Ulvilassa on myös konsernivelan suuri määrä. Positiivisena asiana on kuitenkin kaupungin kiinteistöjen vähäinen korjausvelka. Ulvila on reagoinut talouden epätasapainoon toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja menokarsinnoilla sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla. Ennakkotiedon mukaan vuoden 2013 tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen. 12

2.2 Arvioitu talouden kehitys 2.2.1 Tulevaisuuden talouskehitys kaupunkiseudulla ja ennusteet Kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta tulevaisuuden palvelutarpeisiin keskeisesti vaikuttavat väestökehitys erityisesti ikäluokittaisesti. Seuraavassa kappaleessa on esitetty selvitysalueen palvelutarpeiden kehitystä FCG-ART ennakointimallin avulla toteutettuna. Ennakointimalli perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Lisäksi ennakointimalli ottaa huomioon kunnan ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot. Laskenta ei kuitenkaan huomioi esim. muutoksia säädöksissä, asukkaiden vaatimustasossa, palvelujen järjestämistavassa tai tuottavuudessa. Lisäksi muutos yksityisen palvelutarjonnan osalta on jätetty huomiotta. Seuraava kuvio havainnollistaa palvelutarpeen suhteellisen kehityksen selvitysalueella: Vanhusten hoitoon liittyvä palvelutarve kasvaa tarkastelujakson lopulle vuoteen 2029 mennessä 1,6 -kertaiseksi. Muita selvästi kasvavia palvelutarpeita ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Päivähoito ja esiopetustarpeen vähenevät vuoden 2025 jälkeen. Toisen asteen koulutustarpeet ovat selvässä laskussa jo tarkastelun alkuvuosista lähtien. 13

Yllä esitetyn palvelutarpeen kehityksen pohjalta on laadittu painelaskelma, joka kuvaa veroprosenttiin kohdistuvaa painetta oletuksella, että palveluiden järjestämistapa säilyy ennallaan. 2012 2017 2021 2025 Toimintakate -646 498-703 681-762 380-839 578 Tulot Kunnallisvero 376 781 382 507 394 583 407 888 Kiinteistövero 24 332 25 573 26 612 27 692 Yhteisövero-os. 19 634 22 167 23 943 25 868 Valtionosuudet 1 236 480 223 990 232 636 241 732 Tulot yhteensä 657 227 654 238 677 773 703 180 Rahoituskulut ja tuotot 6 880 6985 6954 6939 Vuosikate 17 609-42 458-77 653-129 459 Poistot 39 440 41 452 43 135 44 886 Tilikauden tulos 2 9 087-83 910-120 788-174 345 Alijäämä/ylijäämä 3 7 261-83 910-120 788-174 345 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 39 440 41 452 43 135 44 886 Ero tavoitteeseen -21 831-83 910-120 788-174 345 Paine veroprosenttiin 8 +1,1 +4,3 +6 +8,4 Veroprosentti tasapainossa 20,49 23,84 25,54 27,94 1 Karkea arvio, uudet perusteet eivät ole vielä tiedossa 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää talous- ja toimitatilaston luokat: Lasten päiväkotihoito 204, Lasten perhepäivähoito 205 Muu lasten päivähoito 207 ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusteveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi Paine veroprosenttiin osoittaa, että selvitysalueella kuntien talous on jo lähtötilanteessa vuonna 2012 epätasapainossa. Talouden tasapainotila olisi edellyttänyt vuonna 2012 1,1 %-yksikön tuloveron korotusta. Laskelman mukaan korotuspaine kasvaa jo vuoteen 2017 mennessä merkittävästi. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi: 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0 27,7 Kokemäki 20,6 23,5 25,5 28,2 Lavia 25,2 30,9 33,0 37,5 Luvia 21,3 23,0 24,5 26,5 Merikarvia 21,5 25,7 27,9 31,0 Nakkila 21,5 24,6 26,8 29,5 Pomarkku 20,9 24,0 25,8 28,4 Pori 20,0 24,1 25,7 27,9 Siikainen 22,7 27,3 30,0 35,9 Ulvila 20,7 22,9 24,7 27,0 uusi kunta 20,5 23,8 25,5 27,9 14

Suurin paine veroprosenttiin kohdistuu Lavialla ja Siikaisissa, joissa korotuspaine nousee voimakkaasti jo ennusteen ensimmäisinä vuosina. Uuden kunnan korotuspaineet ovat merkittävät mutta kuitenkin maltillisemmat. Lähes kaikki kunnan hyötyisivät kuntaliitoksesta veroprosentin kehityksen näkökulmasta. Painelaskelmat osoittavat, että kuntien on mahdollisista kuntaliitoksista riippumatta joka tapauksessa tasapainotettava talouttaan eri keinoin. Painelaskelman mukaan uuden kunnan paine korottaa veroja on myös melko suuri, mutta joka tapauksessa maltillisempi verrattuna useaan alueen kuntaan. Kuntakohtaiset esitykset palvelutarpeiden kehityksestä ja painelaskelmista ovat tämän väliraportin liitteenä. 15

2.2.2. Investointien kehitys ja ennuste Seuraavassa taulukossa on koottu kuntakohtaisesti nettoinvestointien toteutuma vuosilta 2010 2012 sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaluvut vuosilta 2013 2016. Nettoinvestoinnit 1 000 000 2010 2011 2012 e 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Pori 63,5 52,5 57,8 36,0 28,1 32,3 32,1 Harjavalta 1,1 2,4 9,3 9,7 3,3 3,3 2,4 Kokemäki 2,4 1,8 1,6 2,7 2,8 3,7 3,1 Lavia 0,1 0,1 0,0 0,3 1,1 1,8 0,3 Luvia 0,6 0,6 1,0 0,8 1,6 0,6 2,9 Merikarvia 1,7 0,5 1,3 2,0 1,9 2,3 2,1 Nakkila 1,7 1,5 2,1 2,6 1,6 3,0 4,4 Pomarkku 0,1 0,5 0,1 1,3 1,6 2,1 0,7 Siikainen 0,2 0,6 0,4 1,5 0,8 1,0 0,9 Ulvila 1,2 2,3 1,3 2,8 2,8 3,5 3,3 yhteensä 72,6 62,8 74,9 59,7 45,6 53,6 52,2 Seuraava grafiikka osoittaa, että nettoinvestoinnit selvitysalueella näyttävät vaihtelevan. Porin investointien taso vaikuttaa merkittävästi koko selvitysalueen investointien tasoon. Myös Harjavallan toteuttama investointihanke näkyy selvästi vuosina 2012 ja 2013. Kuntatalouden kireä tilanne näkyy tulevien vuosien investointisuunnitelmissa selvänä alenemana. Investoinnit näyttäisivät vähentyvän 25 % eli yli 20 miljoonalla eurolla, jos verrataan tarkastelujakson ensimmäistä ja viimeistä vuotta. Nykytilanteeseen verrattuna uuden kunnan hyötynä olisi päällekkäisten investointien välttäminen ja siltä osin kunnallisveropaineen pienentyminen. 16

2.2.3 Valtionosuusuudistuksen vaikutukset Joulukuussa julkistettujen valtionosuuslaskelmien perusteella uudistuksen vaikutus vuonna 2013 olisi ollut seuraava: Vuoden 2013 valtionosuuteen verrattuna selvitysalueelta vähenisi valtionosuutta yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa eli 152 eur/asukas. Kuntakohtaisesti muutos olisi seuraava: UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS As.luku VOS VOS euroa /as YHTEENSÄ YHTEENSÄ lisäys, lkm 114 vähennys, lkm 190 Harjavalta 7 504 13 212 819 14 812 654-1 599 835-213 Kokemäki 7 922 18 020 823 19 205 167-1 184 343-150 Lavia 1 945 6 741 369 7 105 416-364 047-187 Luvia 3 353 5 321 710 5 807 037-485 327-145 Merikarvia 3 304 10 856 660 12 922 258-2 065 598-625 Nakkila 5 780 11 800 228 12 429 237-629 009-109 Pomarkku 2 415 7 855 329 8 656 052-800 723-332 Pori 83 133 136 178 801 148 008 396-11 829 595-142 Siikainen 1 661 5 680 588 6 035 536-354 948-214 Ulvila 13 554 22 196 577 22 682 432-485 855-36 Yhteensä 130 571 237 864 904 257 664 184-19 799 280-152 Muutos kuntakohtaisesti euroa/asukas on seuraava: 17

Kaikki alueen kunnat näyttävät laskelmien mukaan menettävän valtionosuuksia. Pori menettäisi euromääräisesti eniten yli 11 miljoonaa euroa, Merikarvia taas asukasta kohden eniten eli 625 eur/asukas. Aiemmin esitetyissä laskelmissa ei ole otettu huomioon uusia valtionosuuslaskelmia. Jos uudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, uuden kunnan talous olisi vuonna 2013 jo vuosikatteen osalta negatiivinen. 18

2.2. Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista 1. Ikärakenteen vaikutus palvelutarpeisiin Alueen kunnat ovat osittain eri vaiheessa väestön ikääntymisen suhteen. Osassa kuntia väki on jo ikääntynyttä, osassa voimakas ikääntymiskehitys on vasta tulollaan. Joka tapauksessa vanhusten hoitoon liittyvät palvelutarpeet lähtevät selvään kasvuun jo lähivuosina. Palvelutarpeet ovat selvästi alenemassa toisen asteen koulutuksen osalta lähivuosina. Uuden kunnan palvelurakennetta suunniteltaessa yllämainitut kaksi palveluryhmää on syytä ottaa huomioon. 2. Negatiiviset vuosikatteet Selvitysalueen kunnista puolet näytti vuoden 2012 tilinpäätöksessä negatiivisen vuosikatteen. Lähtökohtaisesti kunnan vuosikate ei saisi olla negatiivinen yhtenäkään vuonna, Talouden tasapainotilassa vuosikatteella tulisi kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on talouden tasapainottamisohjelma joko vapaaehtoisesti toteutettuna tai kuntalain edellyttämänä. 3. Välttämättömät rakennemuutokset talouden tasapainottamiseksi 4. Suunnitteilla olevien investointien koordinointi päällekkäisyyksien välttämiseksi 5. Lavian erityistilanne 19