Martinniemen alueen käyttö karavaanarialueena, kooste saadusta palautteesta

Kouvolan kaupunki, maankäyttö 25.3.2014 Martinniemen alueen käyttö karavaanarialueena, kooste saadusta palautteesta SF-Caravan Kouvolan seutu ry teki esityksen tekniselle lautakunnalle 12.10.2012 alueen saamiseksi karavaanareiden ympärivuotiseen käyttöön ja sen jälkeen asiaa on selvitetty. Yleisötilaisuus pidettiin Siikavan kylätalolla 14.11.2013. Hankkeesta saatiin pääosin kielteistä palautetta. Martinniemen tuleva käyttö oli esillä kh:n iltakoulussa 25.11.2013. Senkin jälkeen saatiin vielä useita kirjallisia yhteydenottoja. Lisäksi karavaanarit olivat 28.1.2024 teknisen lautakunnan kokouksessa esittelemässä näkökantojaan, ja Martinniemen alueen naapurit, Siikavan kyläyhdistyksen ja Jaalan kotiseutusäätiön edustajat puolestaan seuraavassa teknisen lautakunnan kokouksessa 11.2.2014. Jaalan Palojärven Maaosakaskunta teki aloitteen vuokrata alue, ja kävi esittelemässä asiaa teknisen lautakunnan kokouksessa 25.3.2014. Tämä kooste käsittää yleisötilaisuudessa Siikavassa 14.11.2014 kootun palautteen ja muun sähköpostilla saadun palautteen. (Tämän lisäksi pelkästään kirjeellä teknistä lautakuntaa ovat lähestyneet Riku Pynttäri Ukonniemen yksityistien osakkaiden puolesta, sekä Päivi ja Pekka Katainen ja Marjo ja Pasi Partio yhteisesti. Nämä palautteet ovat esillä asian käsittelyn yhteydessä erillisinä liitteinä.) Koosteen sisältö Sivut 2 16 Sivu 17-28 Koosteen liite 1 ja 2 Koosteen liite 3 Ennen 25.11.2013 kh:n iltakoulua saatu palaute 25.11.2014 jälkeen saatu palaute / yhteydenotot Jaalan-Palojäreven osakaskuntien palautteeseen 19.11.2013 liittyvät liitteet Siikavan infotilaisuuden 14.11.2013 muistio Koosteen liite 4 Päivi ja Jarmo Lindsrömin palautteeseen 26.1.2014 liittyvät kuvat Koosteen liite 4 Päivi Lindströmin viestiin 12.2.2014 liittyvä kuva 1

Kouvolan kaupunki, maankäyttö 25.3.2014 Martinniemen alueen käyttö karavaanarialueena, kooste palautteesta ennnen kh:n iltakoulua 25.11.2013 Yleisötilaisuuden ja muu palaute karavaanareiden suunnitelmasta ja laajemmin maankäyttövaihtoehdoista: Palautteen määrä: Yleistilaisuudessa saadun palautteen lisäksi saatiin yhteensä 14 kirjallista yhteydenottoa. Kirjalliset mielipiteet saatiin Jaalan kotiseutusäätiöltä, Siikavan kyläyhdistykseltä, Jaalan-Palojärven osakaskunnalta / Jaalan-Palojärven maaosakaskunnalta sekä yksityishenkilöiltä. Jaalan yrittäjiltä ei saatu kirjallista palautetta. Palautteen keskeinen sisältö ennen 25.11.2013: Karavaanarialueen suhteen kanta on pääosin kielteinen, kehittämisselvityksen vaihtoehdoista vakituinen asutus ja kiinteät loma-asunnot saivat eniten kannatusta. Karavaanarialuetta vastustettiin koosteessa jäljempänä tarkemmin selviävällä tavalla mm. koska - lähinaapurit pelkäävät mm. rauhansa puolesta - hanketta pidetään liian massiivisena ja pelätään rakentamisen vaikutuksia mm. luontoon - liikennettä niemen eteläosaan pidetään suunnitelmassa huonosti järjestettynä, huolettaa myös pääsy saariin - epäillään maantien kapasiteettia lisääntyvän liikenteen johdosta - epäillään järven kantokykyä ja pelätään kalastusmahdollisuuksien heikkenemistä - epäillään arvioituja karavaanareiden hyötyjä paikkakunnalle Saatiin myös muutama myönteinen mielipide karavaanarialueen suhteen, hyvä kun nykyistä kaavaa kevennettäisiin ja pitää varmistaa riittävä tavoitetaso hankkeesta syntyvien hyötyjen maksimoimiseksi. Yhteydenotot / Palaute: 7.11.13 Heikki Henttonen, mökki Martinniementiellä Tervehdys kaima, kiitokset postista. Tämä alue tuntuu paisuvan kuin pullataikina Minusta tonttiliikennettä ja asuntovaunuja ei pitäisi sekoittaa, vaan tie pitäisi siirtää vaunualueen ulkopuolelle tai poistaa vaunupaikat tien toiselta puolelta.tie palvelee mm. kolmea vakituisen asunnon tonttia. Ei ole mielekästä ja turvallista päristellä motskarilla asuntovaunujen välistä. Uimarannan paikka on tontin pimein ja 2

huonopohjaisin paikka, niemihän on pääosin kovapohjaista hiekkarantaa. Tällaista tuli ensimmäisenä mieleen Rakentavasti HeikkiH 11.11.13 Timo Hämäläinen, omistaa mökin alueelta Olen erittäin kiinnostunut martinniemen karavaanari asiasta, mutta en valitettavasti pääse info tilaisuuteen. Olen itse karavaanarien tuloon martinniemeen erittäin kielteisellä asenteella. Itse omistan mökin kyseiseltä alueelta ja lisähäiriö alueella ei ole hyväksi. Toimin Martinniementien tienhoitokunnan puheenjohtajana ja jos jotain suunnitellaan tien läheisyyteen niin pitää ottaa huomioon että tie ei ole alueen sisäistä liikkumista varten. Jos mahdollista niin voisinko saada jonkilaisen suunnitelman alueen käytöstä nähtäväksi. 13.11.13 Pekka Tynjä, kesäjaalalainen ja kahden mökin omistaja Jaalaan on kuulemma tulossa karavaanarialue Martiniemeen. Onko mahdollista saada alueen käytöstä suunnitelma luettavaksi? Minä olen seurannut hieman kirjoittelua asiasta. Karavaanarien suunnitelmat sijoittaa 150 vaunua noin kapealle rantakaistalle hämmästyttää minua suuresti. Ystävällisin terveisin, Pekka Tynjä, Seppolankatu 12 A 5, 15810 LAHTI 14.11.13 Jaalan Yrittäjille / Juha Vainiolle lähetty yleisötilaisuuden aineistoa ja pyydetty kommenttia asiasta. 14.11.13 YLEISÖTILAISUUS SIIKAVASSA KLO 18 19.30 Hannu Luotonen, Kari Mustonen ja Ari Tynys esittelivät tilannetta, käytiin keskustelua ja saatiin kannanottoja: - Siikavan kyläyhdistys pitää parhaana AO vaihtoehtoa. Jos se ei onnistu, kiinteä lomarakentaminen ja loput viheralueeksi käy. Karavaanarialueen suhteen kanta on kielteinen. - Kotiseutusäätiö on edelleen AO vaihtoehdon kannalla. - Lähinaapurit pelkäävät mm. rauhansa puolesta, pitivät aluetta epäsopivana, pelättiin liikenneongelmia, esitettiin huoli luonnon säilyminen puolesta ja epäiltiin karavaanareiden taloudellisia ja muita positiivisia vaikutuksia ja tutkimuksia, joilla niitä perusteltiin, pelättiin jopa veneilyn lisääntymistä järvellä. - Esitettiin myös muutama karavaanareiden suunnitelmaan myönteisesti suhtautuvaa mielipidettä, hyvä kun nykyistä kaavaa kevennettäisiin ja pitäisi varmistaa riittävä tavoitetaso hankkeesta syntyvien hyötyjen maksimoimiseksi. (Tarkemmin kokouksesta: erillinen muistio; tämän koosteen liite 3.) 14.11.13 Kalle Liesinen, kesäasukas, Jaalan kesäneuvoston jäsen Martinniemeä koskevassa tiedotustilaisuudessa tuli kattavasti esille paikallisia kannanottoja, joissa rajanaapurit pelkäävät rauhansa puolesta ja Siikavan kyläläiset taas haluavat alueelle mieluiten uusia vakinaisia asukkaita tai paremman puutteessa kesäasukkaita, joille voisi tarjota järvenrantatontteja. Alueen matkailukäyttö loisi kuitenkin dynaamisempaa kehitystä koko Kouvolan kannalta. 3

Monelta jäi huomaamatta, että esitelty karavaanarialuevaihtoehto on huomattavan matalan profiilin hanke verrattuna voimassa olevan kaavan antamiin matkailutoiminnan mahdollisuuksiin. Haluaisin toistaa kokouksessa esille tuomani huolen siitä, että Martinniemen kaltaista edullista paikkaa ei annettaisi käyttöön ilman riittävän kunnianhimoista ja toteuttamiskelpoista suunnitelmaa ja sitoutumista siihen. Paikallisten hankkeen vastustajienkin kannalta on hyväksi, että hanke toteutetaan laadukkaasti ja täysimittaisesti mm liittymien, kevyen liikenteen väylien (tai Kelon risteykseen johtavan maisemapolun), ympäristön hoidon, vesijätön lunastuksen ja kunnostuksen, venevalkaman jne osalta. Puolivillaista asuntovaunujen parkkialuetta ei kannata rakentaa, vaan tulee pyrkiä valtakunnallisestikin korkean laatuluokan paikkaan, joka tuo ulkopuolisia karavaanareita tutustumaan Kouvolan matkailupalveluihin. Esitetty karavaanarialueen kaavapiirros on tavoitetasoltaan hyväksyttävän alarajoilla, mutta karavaanareiden kokouksessa esille tuoma ajatus siitä, että kaavasta toteutettaisiin osia sieltä ja täältä vähän sen mukaan mitä maasto sallii, ei ole Martinniemen arvoinen hankesuunnitelma eikä karavaanareiden esittämä, muistaakseni 470 000 investointiarvio riitä siihenkään vähään. Kaupungin tulisikin mielestäni varmistaa hankkeen riittävä tavoitetaso ja tarvittaessa tukea sitä syntyvien hyötyjen maksimoimiseksi. Kiitoksia jo asian tässä vaiheessa järjestetystä tiedotustilaisuudesta. Asiasta ymmärtävät osasivat varmasti sitä arvostaa. Jaalan kesäneuvoston jäsen, kesäasukas Kalle Liesinen 15.11.13 Päivi Lindström ja Hannu Pellinen pyysivät yleisötilaisuudessa esiteltyä materiaalia käyttöönsä. 19.11.13 Päivi Lindström, Martinniemen vakituinen asukas EI KARAVAANAREITA MARTINNIEMEEN -MONTA HYVÄÄ SYYTÄ MIKSI EI 1. YLIKÄVELY Kun omakotitalo- ja loma-asuntotontit Martinniemen eteläosassa tulivat vuonna 2002 myyntiin, olimme ennen ostopäätöstä yhteydessä Jaalan kuntaan. Kysyimme leirintäalueen mahdollisesta uudelleen käyttöönotosta ja vastaus oli, ettei LEIRINTÄALUETTA ALUEELLE 0LE TULOSSA, vaan alueelle on tarkoitus kaavoittaa omakoti- ja/tai loma-asuntotontteja. Saman vastauksen olivat saaneet muutkin tontteja ostaneet. Leirintäaluetta lähimpinä olevat kaksi mökkiä ovat saaneet uudet omistajat, jotka ovat ostaessaan myös olleet hyvässä uskossa, ettei leirintäaluetta enää alueelle tule. Ei kukaan ostaisi omakotitalo- tai kesämökkitonttia jos tietäisi, että muutaman sadan metrin päähän tulee karavaanari/leirintäalue. Ostaisitko sinä, joka karavaanarialuetta olet tänne kaavaillut? Kaupunginhallituksen kokouksessa 10.10.2011 oli esillä Jaalan kotiseutusäätiön esitys 26.9.2011 Martinniemen alueen käyttömahdollisuuksista pysyvän asutuksen ja/tai loma-asutuksen tarpeisiin. Esitys hyväksyttiin ja siinä esitettyjen toimenpiteiden valmistelu käynnistyi kaupunkikehityksen toimialalla. 4

Jaalan Martinniemen kehittämisselvityksessä (29.2.2012) Hannu Luotonen on pysyvän- ja loma-asutuksen lisäksi ottanut yhdeksi vaihtoehdoksi matkailun. Miksi? Selvitystä on täydennetty 11.4.2013 liitteellä 3, koska SF-Caravan Kouvolan seutu ry teki esityksen tekniselle lautakunnalle 12.10.2012 alueen ostamisesta karavaanareiden ympärivuotiseen käyttöön. (Karavaanareiden kirje telalle 12.10.12 ja tapaaminen 5.4.2013) Tässä vaiheessa tehty suunnanmuutos alueen käytöstä on käsittämätön ja aiemmin hyväksytyn päätöksen vastainen. Miksi karavaanareille ei vastattu heti, että alueelle on suunnitteilla pysyvää ja/tai loma-asutusta, eikä heidän hankkeensa edes ole selvityksen mukainen matkailuhanke? Kouvolan Sanomista saimme lukea 10.6.2013, että Martinniemeen tulisi karavaanarialue. Hannu Luotosen mukaan aluetta on kaavailtu matkailukäyttöön, ja että jonkinlainen lomakylä sopisi alueelle mainiosti koska Martinniemessä ei ole mitään toimintaa eikä rakennuksia. Hänen mukaan neuvottelut on jo pitkällä ja periaatepäätös on jo tehty. MITÄ, EI VOI OLLA TOTTA! KUKA ON KAAVAILLUT JA TEHNYT PERIAATEPÄÄTÖKSEN? Soitin Välittömästi Jukka Postille. Hänen mielestä lehtikirjoitus ei ollut totuuden mukainen ja että asia vaatii lisäselvityksen. Lokakuun lopussa tuli pari henkilöä mittailemaan Martinniemeen. Kysyin mitä tarkoitusta varten mittauksia tehtiin, he vastasivat että mahdollista SFC-aluetta tai muuta sellaista varten. Tässä yhteydessä Martinniementien Tienhoitokunnan puheenjohtaja tiedusteli Hannu Luotoselta 24.10.2013, että onko Jaalan Martinniementien/Iso Ruhmaan karavaanari hanke vielä aktiivinen vai haudattu? Luotonen vastasi, että kaupunginhallituksessa on käyty periaatekeskustelua selvityksestä ja yhtenä vaihtoehtona on nykyisen ranta-asemakaavan käyttö eli matkailupalvelujen alue, mikä mahdollistaa leirintäalueen. Karavaanareilta on pyydetty suunnitelmaa alueen käytöstä, kävijämääristä, investoinneista, aikataulusta sekä hankkeen taloudellisista vaikutuksista mm. Jaalan palveluihin. Tämän lisäksi selvitämme alueen vuokraamisen edellytyksiä. Kun tarvittavat selvitykset ovat valmiit, asia tulee kaupunginhallitukseen päätettäväksi. Milloin kaupunginhallituksessa on käyty periaatekeskustelua ja kuka on pyytänyt karavaanareilta suunnitelmaa? Miksi hanketta on viety salassa eteenpäin? Miten on viety eteenpäin pysyvän- ja loma-asutuksen suunnittelua, josta on hyväksytty päätös olemassa? VAIKKA ME TÄÄLLÄ KAUPUNGIN LAITAMILLA EI OLLA MITÄÄN, NIIN MEITÄ KOSKEVIA AIEMMIN TEHTYJÄ PÄÄTÖKSIÄ EI SAA NOIN VAIN YLIKÄVELLÄ? 2. ASUINALUE / LÄHIVIRKISTYSALUE Toimintaa ja rakennuksiakin Martinniemessä on, vaikka Luotonen lehdessä toisin väittää. Eteläosassa on kymmenen kiinteistöä, kaksi omakotitaloa ja kahdeksan lomakiinteistöä, joista muutamassa asutaan lähes ympärivuotisesti ja monet käyvät kesäisin töissä mökeiltä käsin. 5

Niemen pohjoisosa toimii lähivirkistysalueena. Maasto Ellinmäellä on vaikeakulkuista, joten ulkoilu- ja retkeilyalueeksi se ei sovi. Alueella sijaitseva uhanalaisten suojeltavien puiden ja eläinten alue, joka ei kestä kovin runsasta retkeilyä. Lähivirkistysalueena toimii n. seitsemän hehtaarin Leirirannan alue, jossa aurinkoisina kesäpäivinä käy useita perheitä joka puolelta Kouvolaa päiväretkellä. Leiriranta on rauhallinen iltauintipaikka niille lähiasukkaille, joilla omaa rantaa ei ole. Rannalta käsin käydään myös järvellä kalassa kesällä ja talvella. Koiraihmiset käyvät uittamassa lemmikkejään aina silloin tällöin. Urheilusukellus-seurakin on vuosittain järjestänyt omat sukellus-suunnistus- tai sukelluskalastuskilpailut rannalla. Leirirannan alueella tai sen kautta kulkevat myös lähiasukkaiden lenkkipolut. Tämän 7 ha alueen karavaanarit yrittävät nyt itselleen paaluttaa. Karavaanarialueen asemapiirroksessa oli kyläläisille varattu vajaa hehtaarin alue vesijättömaata ja rantalepikkoa uimarantaa, venepaikkoja, venevajoja ja rantasaunaa varten. Jaalan Martinniemen kehittämisselvityksen luonto-osassa (sivu 2) on tämän paikan alareunassa pieni vihreä ympyrä ja osoitusnuoli. Siellä kasvaa pullosara, joten vain osasta rantaa voi vesikasvillisuuden poistaa. Rannan täyttö tappaa puut. Missä on lenkkipolut? Kuka tekee ja maksaa uuden uimarannan kunnostus- ja rakennustyöt? VANHA UIMARANTA ON SELLAISENAAN HYVÄ LUONNONRANTA. LISÄÄNTYVÄN TYÖTTÖMYYDEN JA PERHEIDEN VARALLISUUDEN VÄHENEMISEN MYÖTÄ ON ERITTÄIN TÄKEÄÄ, ETTÄ ILMAISET LÄHIVIRKISTYS-, ULKOILU-, JA RETKEILYALUEET SÄILYTETÄÄN. 3. VIRKISTYSALUE SEUTUKAAVASSA / LUONNON TUHOAMINEN Ranta-asemakaavassa pitäisi luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja ottaa huomioon luonnonsuojelu ja maisema-arvot sekä vesiensuojelu. Ranta-alueiden kaavassa pitäisi lisäksi ottaa huomioon, että rantaalueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta lähivirkistysaluetta ja rakentaminen sopeutuu rantamaisemaan sekä muuhun ympäristöön. 164:lle vaunulle/asuntoautolle tarvittavat paikat sähkötolppineen, pelastus- ja huoltotiet ja yli viidelle sadalle (164 vaunua x 3 henkilöä + telttailijat) henkilölle mitoitetut sauna-wc-keittiö-pesula-tekn- yhdistelmä rakennukset, vastaanotto- ja huoltorakennukset, tanssilava sekä grillikatos ja lasten leikkipaikka eivät ole vähäistä rakentamista, joka virkistysalueelle sallitaan. Värillinen asemapiirros on harhaanjohtava. Todellisuudessa lähes kaikki puut joudutaan raivaamaan pois. Alueen korkoeroista johtuvat vaunualueiden ja rakennuksien pohjien ja teiden pengerrykset ja tasoitukset ja muu maarakentaminen muuttaa vihreän metsäalueen hiekkatasanteiksi. Vaunuja jonkun hiekkakakun päällä, rakennuksia toisilla, muttei puita juuri missään. Jyrkkä osittain kallioinen rinne, joka alkaa heti rantatörmällä mutkittelevan polun vierestä melkein suoraan järvestä niemen itäosassa on lähes ainoa vihreä alue seitsemän hehtaarin alueella. Leirirannantien ja Martinniementien rannanpuoleiset alueet ovat vesijättöä tai alavaa rantalepikkoa. Vähintäänkin 0,5 m täytön myötä kaikki rannalla kasvavat puut kuolevat, vaikka niitä kuinka suojeltaisiin. 6

Kaislikko ruopattaisiin koko rannan mitalta pois. Häädön saisivat rantakaislikossa pesivät useat vesilintulajit ja kalat kutupaikoiltaan. Metsäkanalintujen syöntipaikat ja hirvien juomapaikat suojaisassa rantalepikossa häviäisivät myös. Martinniementien varrella olevat vaunu/telttailualue ulottuu liian lähelle suojelualuetta. Luontoalueilla liikkuminen ja luonnontarkkailu ovat verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormoneja alentavaa. Se on ilmaista mielen ja kehon itsehoitoa. Karavaanareiden mahdollisella tulolla on päinvastainen vaikutus. Alueella olisi syytä tehdä ympäristö vaikutusten arviointi, ennen kuin kukaan saa lupaa noin mittavaan hävitykseen ja korvaamattomien luontoarvojen tuhoamiseen. JOS KARAVAANARIT SAAVAT ALUEEN PILATA, EI MARTINNIEMI OLE TURVALLINEN EIKÄ VIIHTYISÄ. LUONNONSUOJELU JA MAISEMA-ARVOJA EI OLE OTETTU HUOMIOON. VAUNUALUE EI SOPEUDU OLEMASSA OLEVAAN MUUHUN YMPÄRISTÖÖN EIKÄ RANTA MAISEMAAN. 4. LIIKENNE-HAITTA Mäntyharjuntie on vilkkaasti liikennöity, kapea, mutkainen ja mäkinen Jaalan yleinen uimaranta sijaitse Heinolantien ja Mäntyharjuntien risteyksestä muutama sata metriä Siikavaan päin. Uimarannan kohdalla ei ole parkkipaikkaa, vaan autot jätetään Mäntyharjuntien varteen. Vastakkaisista suunnista tulevat ajoneuvot, parkissa olevat autot ja lapset, jotka ajavat polkupyörillä mäkeä alas ovat jo nyt hengenvaarallinen yhdistelmä tällä tieosuudella. Läheltä-piti tilanteita on jo ollut. Asuntovaunuja ei tähän liikenne solmuun enää kaivata. Martinniemen- ja Mäntyharjuntien risteys on haasteellinen jo henkilöautolle, saati sitten asuntovaunun kanssa risteyksessä kääntyvälle. Martinniementieltä poistuttaessa on näkyvyys kumpaankin suuntaan olematon (vasemmalla mutka ja oikealla mäki). Vaaratilanne on aina olemassa henkilöautollekin, entä sitten kun on vaunu perässä ja lähtö vähän hitaampaa. SFC-suunnitelmasta puuttuu kääntymiskaista leirintäalueelle. Kuka kaistan tekee ja maksaa? Kylän uimarannan ja vaunu/telttailualueen (57+20) sijoittaminen Martinniementien molemmille puolille on suunnitteluvirhe Kaikki päivittäisliikenne kulkee alueen läpi. Alueella asuu myös vuorotyöläisiä, joten liikennöintiä tiellä tapahtuu myös yöaikaan. Lomailijoiden kanssa yhteentörmäyksiä voi sattua. Yksikin tapaturma on liikaa. EI KARAVAANAREITA NÄILLE TIEOSUUKSILLE VAARATILANTEITA LUOMAAN, KOSKA LIIKENNEJÄRJESTELYT EIVÄT OLE KUNNOSSA. 5. MELU-HAITTA Mäntyharjuntien ja rannan välissä kasvava puusto suojaa järveä liikenteen melulta, sitoo pölyä ja saasteita. Jos alue hakataan matalaksi, kantautuu tukkirekkojen ja muun liikenteen meteli ympäri järveä. Koska normaali puheääni kantautuu vettä pitkin kahden kilometrin päähän, niin yli viidensadan henkilön keskustelut, kännykkäpuhelut ja muut heidän aiheuttamat 7

elämisen äänet lisäisivät meteliä pienehköllä järvellä tuntuvasti. Mikä olisi mölyn määrä sitten kun lasikantiset laulukirjat on avattu ja karaoke- tai saappaanheittokilpailut alkavat. Häiriötä rannan asukkaille aiheuttaisivat myös karavaanarien mukanaan tuomat useat kymmenet veneet, joilla ajeltaisiin baari- ja kaljarallia leirirannasta kaupoille/kelolle. Tähän asti rauhallinen järvi ja asuma-alue vaihtuisi häliseväksi markkinapaikaksi, jossa kenenkään ei ole hyvä olla. 30-40v. vuokrasopimus takaisi vuokralaisille lähes ilmaisen temmellyspaikan maailman tappiin asti. Ja kun edelliset väsyy, niin uusi sukupolvi jatkaa. LIIKAA METELIÄ PIENELLE JÄRVELLE, JOSSA LEIRIRANNASTA MITATTUNA YHDELLEKKÄÄN VASTARANNALLE TAI SAAREEN EI OLE KAHTA KILOMETRIÄ. 6. KOUVOLAN SEUDUN MATKAILUALUEET JA YRITTÄJÄT Olen ollut yhteydessä Kouvolan matkailuyrittäjiin. Kouvolan seudun camping alueilla on vuokrattavissa yli viisisataa vaunupaikkaa (Orilampi 204, Kevätti 120, Tykkimäki 100, Saaramaa 80, Aurantola 30). Lisäksi Leininranta (83) Iitissä ja Purho (140) Pyhällössä ovat lähellä Kouvolaa. Kouvolan seudun camping-alueet ovat olleet vajaalla käytöllä jo pitempään, vaikka SFC-Kouvolakin jäsenetkin ovat niitä käyttäneet. Leiriytymispaikoista ei siis ole pulaa. Iitin Leininrannassa on ollut vasta puolet alueesta käytössä, loput tulevat käyttöön ensikesänä. Saaramaan alue on myynnissä, joten siitä tai sitten seurakuntayhtymän Tolkkilan kartanosta karavaanarit saisivat itselleen jo valmiin paikan. Uuden SFC-alueen toiminnan alkamisen myötä kaupunki menettäisi verotulot, joita se saa matkailuyrittäjiltä. Leirintäalueiden sulkemiset olisivat myös seurausta tällaisesta toiminnasta. Matkailuyrittäjät eivät myöskään rasistisesti kieltäydy ulkomaalaisten tuomista euroista, joista kaupunkikin saa osansa. SFC-Kouvola ei esim. venäläisiä alueelle päästä. -jos siitä SFC.paikka tulee, venäläisiä ei tule,... Näin luki netissä KS 10.6.2013 jälkikommenteissa. EI KAVENNETA MATKAILUYRITTÄJIEN LEIPÄÄ/KAUPUNGIN VEROTULOJA 7. SFC- MATKAILUAUE ON HUONOIN VAIHTOEHTO SFC-Kouvolan yhdistys ilmoitti jäsenmääräkseen seitsemän sataa. Yhdistyksestä on siirtynyt huonon johtamisen ja keskinäisten ristiriitojen vuoksi jäseniä n. 60 vaunukunnan verran 2013 keväällä perustettuun Kaakon Caverit nimiseen yhdistykseen. Lisäksi yksittäisiä karavaanareita on lähtenyt muihin SFC-yhdistyksiin. Kouvolan yhdistykseen on jäänyt n.60-80 kausipaikkaa tarvitsevaa vaunukuntaa. Tälle määrälle vaunuja löytyy varmasti tilaa paikka Kouvolan ja lähialueiden yli seitsemästä sadasta paikasta. Seitsemän hehtaarin SFC-alue on isompi kuin alue omakotitalo vaihtoehdossa. Vaunujen ja ihmisten määrä on älytön. Se ei ole pienimuotoista eikä korkeatasoista, jota Luotonen selvityksessään hakee. (7ha, 164vaunu/autopaikkaa, 500 ihmistä) Suurin osa leirintä alueista on n. kahden hehtaarin kokoisia. Mihin SFC-Kouvola tarvitsee seitsemän hehtaaria? 8

Luultavimmin onkin tarkoitus rakentaa talkoilla ydinporukalle pyörillä varustetut kiinteistöverovapaat kesämökkipaikat parhaalta alueelta. Oman vaunun ympärille rakennetaan terassi ja alue aidataan. Vaunun alle kerääntyy kaikenlaista roinaa. On monen sorttista varastolaatikkoa ja säilyttääpä moni talvirenkaitaankin siellä karsinassaan. Se on kuin kutsu pitkäkyntisille, joita Martinniemessä on jo muutenkin vieraillut. Alueesta ei tulisi kaikille avointa aluetta. Vierailijoiden parhaat paikat oli asemapiirroksessa merkitty parkkipaikan viereen. Vieraat tuijotetaan ulos tai muilla keinoin osoitetaan, etteivät ole alueelle tervetulleita. Aiheesta on paljon kirjoituksia netissä. Karavaanarit eivät tuo rahaa Jaalaan. Paikallisia yrittäjiä ei käytettäisi edes rakennusvaiheessa, koska työt on tarkoitus tehdä talkoilla. Epäilen kyllä resurssien riittävyyttä näin mittavassa hankkeessa, varsinkin kun osa talkooväestä nauttii kesästä toisella alueella. Viinat ja kaljat tuodaan Tallinnasta, ruuat ja muut taloustarvikkeet isoista marketeista. Ravintola saisi lisää asiakkaita ja kylä uusia häiriköitä. Ei kiitos. ALUEELLE ON PAREMPAAKIN KÄYTTÖÄ 8. PARAS VAIHTOEHTO ON OMARANTAISET OMAKOTI JA VAPAA- AJAN ASUNNOT Martinniemen kehitystä pitäisi jatkaa 10.10.2011 päätöksen mukaisesti rakentamalla omarantaisia omakoti ja vapaa-ajan asuntoja. Mökit ja talot sopeutuisivat jo olemassa olevaan muuhun ympäristöön ja rantamaisemaan. Uudet asukkaat edesauttaisivat kauppojen ja muiden lähipalvelujen säilymisen Jaalassa. Ne toisivat kaupungille ensin myyntituloja ja myöhemmin verotuloja. Osa alueesta pitäisi säilyttää lähivirkistysalueena uimarantoineen. Kovin helpolta ei mahdollinen tuleva yhteiselämä karavaanareiden kanssa kuullosta. Valvottujen öiden myötä on kypsynyt ajatus Kouvolasta poismuutosta. Naapurustosta on kuulunut samanlaista viestiä. LUOTAN KAUPUNGINHALLITUKSEN JÄRKEVÄÄN PÄÄTÖKSEEN, JOTTA VOIMME PITÄÄ KOTIMME. Päivi Lindström Martinniemen vakituinen asukas 19.11.13 Pentti ja Anneli Kopponen Luettuamme Jaalainen lehdestä Martinniemen suunnitellusta karaavaani alueesta,ja jos käsitimme oikein se on Iso Ruhmas vesistön rannalla.mökkimme sijaitsee Ukonniementiellä,siis vastarannalla.emme mekään toivo tosiaan sinne kyseistä aluetta. Silloin kun ostimme mökin kyseisellä paikalla oli vastaava alue jossa poltettiin mm juhannuskokot sun muut järven päällä eikä jälkisiivous ollut suinkaan paras mahdollinen, Niin pieni järvi ei ole ansainnut sellaista lisäkuormitusta ja rasitetta kuin sen arvelemme tuovan tullessaan. Olisi ollut myös mökkiasukkaiden kiva saada infoa suunnitellusta alueesta järveen rajoittuen,mökkiläisiähän asia eniten vaikuttaa. 9

Syystalviterveisin Anneli Kopponen 19.11.13 Jaalan-Palojärven osakaskunta ja Jaalan-Palojärven maaosakakunta, Tapani Mikkola (Palautteeseen liittyvät kartat : tämän koosteen liitteet 1 ja 2.) 20.11.13 Timo Parikkka, Kouvola Iitin Seutu lehdessä oli Jaalan Martinniemen alueesta juttu jossa pyydettiin mielipiteitä alueen käytöstä. Jos alueelta on mahdollisesti tulossa tulevaisuudessa myyntiin loma-asunnolle sopiva tontti, olisimme erittäin kiinnostuneita asiasta. Olemme pitkään etsineet alueelta tonttia (tai valmista mökkiä). Ystävällisin terveisin Aila ja Timo Parikka 10

20.11.13 Siikavan kyläyhdistys Lausunto Martinniemen alueen pohjoisosan maankäyttösuunnitelmaan. Siikavan kyläyhdistyksen hallitus on kokouksessaan 7.11.2013 vertaillut Martinniemen alueen maankäyttövaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia kylämme tulevaisuuteen. Täysin yksimielisesti ja selkeästi kannatamme Martinniemen alueen kaavoittamista vakituisen asumisen tonteiksi. Kouvolan kaupunginhallitus on kuulemamme mukaan jo kevättalvella 2012 koeäänestyksessä päätynyt kannattamaan tonttien kaavoitusta alueelle. Syyt: 1. Vaihtoehtoisten energialähteiden hyödyntäminen : Alue soveltuu täydellisesti kestävän kehityksen mallikohteeksi. Jyrkkä etelärinne puhdasvetisen järven rannalla mahdollistaa sekä järven pohjasta kerättävän maalämmön että aurinkopaneeleiden käytön. 2. Vesihuolto-osuuskunnan linjaa rakennetaan parhaillaan alueen halki: Osuuskuntapohjainen vesihuolto tuo edullisen ratkaisun kunnallistekniikan rakentamiseksi Martinniemen alueelle. 3. Tilavat järvenrantatontit tuovat veronmaksukykyisiä asukkaita alueelle. 4. Jaalan kotiseutusäätiö on varautunut rahoittamaan suunnittelukustannuksia jotka aiheutuvat alueen vakituiseen asumiseen tähtäävistä toimenpiteistä. 5. Talojen rakentaminen tuo työtä ja toimeentuloa alueen yrittäjille ja kaupoille. Toiseksi parhaana vaihtoehtona kyläyhdistyksemme piti alueelle kaavoitettavien loma-asuntotonttien ja kaikille avoinna olevan virkistysalueen yhdistelmää. Syyt: 1. Omarantaisten kesäasuntojen asukkaat huolehtivat ympäristöstään vastuullisesti, koska siistin ja kestävää kehitystä noudattavan linjan myötä kiinteistön jälleenmyyntiarvo säilyy ja oma viihtyvyys on etusijalla. 2. Tällä hetkellä Martinniemen poukamassa käy paljon väkeä virkistäytymässä koko perheen voimin. Rantapoukama on erityisesti koiranomistajien suosiossa ja loivasti viettävä ranta on rauhallinen eli erinomainen lapsiperheiden uimapaikka. 3. Heti rannasta jyrkkänä nouseva mäenrinne on palvellut lähialueen sienestäjiä ja marjastajia tarjoten samalla silmiä hivelevän maiseman evästaukoa pitävälle virkistyjälle. 4. Kesäasuntojen rakentaminen tuo työtä ja toimeentuloa alueen yrittäjille ja kaupoille. Vastustamme yksimielisesti Martinniemen käyttöä matkailualueena. Syyt: Emme näe tässä vaihtoehdossa positiivisia vaikutuksia asuinalueellemme. Siikavan kyläyhdistyksen puolesta: Puheenjohtaja Leena Borg 20.11.12 Leena Borg Lausunto Martinniemen maankäyttösuunnitelmaan 21.11.2013 Kannatan Martinniemen alueen kaavoittamista vakituisen asumisen alueeksi. - Väljästi kaavoitetuista puhdasvetisen järven rantatonteista saa hyvän hinnan - Vain varakkaat ja veronmaksukykyiset henkilöt hankkivat tontit itselleen 11

- Kunnallistekniikka hoituu todella edullisesti alueelle Lintukymin vesihuoltoosuuskunnan Siikavan haaran rakentamisen yhteydessä. Lisätiedot Pertti Virtaselta Lintukymin vesihuolto-osuuskunnasta. - Lähin koulu sijaitsee alle 5 km. päässä ja jo nykyinen koulukyyti linja-auto kulkee aivan asuinalueen laidasta. - Mikäli kevyenliikenteen väylä nähdään tarpeelliseksi Kirkonkylän ja Martinniemen välille, on se helppoa rakentaa vesihuoltopukien kaivuulinjalle sekä hyödyntäen sähkölinjan raivattua alustaa. Tienvarteen erikseen rakennettavaa väylää tulisi vain noini kilometri, loput väylästä hoituu nykyisiä polkuja hieman kunnostaen. - Vakituisen asumisen alue tuo toimeentuloa lähialueen yrittäjille. Kaikkein eniten työllisyyttä nostaa rakennusvaihe, myöhemmin työtehtäviä löytyy teiden kunnostuksen ja pienimuotoisten kunnostustöiden muodossa, sekä polttopuiden myynnin ja erilaisten kotipalveluiden alueelta. Terveisin Leena Borg 20.11.13 Jaalan kotiseutusäätiön hallitus Reijo Valkeapää MARTINNIEMI Kouvolan kaupungin ja Jaalan kotiseutusäätiön edustajien tapaamisessa syyskuussa 2011 linjattiin ns. Martinniemen alueen hyödyntämistä ja sen tulevaa käyttöä. Kotiseutusäätiön toiveena oli kehittää aluetta ensisijaisesti vakituisen asutuksen alueena. Alueelle kaavoitetut omarantaiset ja taustatontit olisi helppo markkinoida ja näin saada uusia veronmaksajia Kouvolaan. Alue tukeutuisi noin kolmen kilometrin päässä sijaitsevan Jaalan kirkonkylän palveluihin ja tukisi omalta osaltaan kirkonkylän taajaman elävyyttä. Tapaamisen yhteydessä, Jaalan kotiseutusäätiön edustajat ilmoittivat halunsa osallistua alueen kehittämiseen 50 000 euron summalla, jolla katettaisiin esim. alueen suunnittelukilpailun kustannuksia. Kouvolan kaupunginhallitus käsitteli iltakoulussaan kevättalvella 2012 alueelle laadittua kolmea alustavaa suunnitelmaa. Yhtenä suunnitelmana oli jatkaa suunnittelua alueella voimassa olevan virkistys- ja matkailukaavan pohjalta. Tämä suunnitelma ei saanut vastakaikua hallituksen jäsenten keskuudessa. Kahdessa muussa alustavassa suunnitelmassa alueesta kaavailtiin joko vakituisen asumisen tai vapaa-ajan asumisen aluetta. Kummallakin suunnitelmalla oli kannattajansa ja suoritetussa koeäänestyksessä suunnitelma vapaa-ajan asutuksen alueesta sai niukan enemmistön kaupunginhallituksen jäsenten keskuudessa. Alkukesästä 2013 saimme kuitenkin lukea Kouvolan Sanomista, että alueelle ollaan kaavailemassa varsin massiivista karavaanialuetta. Asian uudesta käänteestä ei Jaalan kotiseutusäätiötä informoitu millään tavalla. Torstaina 14.11.2013 klo 18.00 Siikavan kylätalolla järjestettiin asian tiimoita infotilaisuus, jossa kaupungin edustajat, suunnittelija ja karavaanareiden edustaja esittelivät alueelle kaavailtua karavaanialuetta. Tämä suunnitelma ei millään muotoa vastaa syyskuun 2011 tapaamisen henkeä, eikä Jaalan kotiseutusäätiö tule tukemaan hanketta taloudellisesti millään summalla. Jaalan kotiseutusäätiö haluaa kuitenkin olla edelleen Kouvolan kaupungin kumppanina alueen kehitystyössä vakituisen tai vapaa-ajan asumisen alueeksi. Jaalassa 20.11.2013 Jaalan kotiseutusäätiön hallitus 12

20.11.13 Niina Häkämies, vakituinen asukas Otan omaltakin osalta kantaa kyseiseen projektiin. Asun järvenrannalla vakituisesti Martinniementie 68:ssa ja perheeseemme tämä hanke toteutuessaan vaikuttaa erityisesti. Uudistuminen on aina hyväksi mutta nyt taitaa mennä vähän ylisuureksi ja suuruuden hulluksi hankkeeksi. On kysymys kuitenkin pienestä järvestä ja järven rannalla on jo yksi lomakylä, joten mielestäni se on ihan riittävä määrä kirkkaalle ja puhdasvetiselle järvelle. 1.Suuruuden hulluksi hankkeen tekee se että iso osa alueesta, jolle hanketta on ajateltu toteuttaa on vesijättömaata ja aivan järjetöntä ko. alueelle edes rakentaa. (Tosi kallista) 2.Toiseksi osa alueesta on kallioista rinnemaata, jossa tulisi tehdä mittavat räjäytys ja täyttötyöt ja tällöin alueen kaunis luonto kärsii täysin. Toivon todella että tämä hanke unohdetaan ja siihen voitaisiin tavalla tai toisella rakentaa normaalia asutusta. Olen kuullut jotakin maakuntakaavasta ja ymmärrän että sekin on aika vaikea toteuttaa. Kuitenkin luonnon kannalta se on paras ja ainoa oikea ratkaisu, jos jotakin on pakko tehdä. -On paljon näyttöä suomen maasta vastaavanlaisista hankkeista, että rahaa ei kotiudu paikallisille yrittäjille ja asukkaille yhtään sen enempää vaikka näin annettu ymmärtää) -järven kapasiteetti on aika kovalla koetuksella rannat on jo aikaa täyteen asutettu ja rakennettu -luonnon likaantuminen on väistämätön ja meluhaitat. -kulkuyhteyksiä ei ole suunniteltu ko. toimintaa varten ja siitä tulee suuri ongelma. Kapea ja mutkainen tie. Jokainen joka käy paikan päällä katsomassa paikan, johon tätä suunnitellaan tajuaa että aivan älytön hanke kyseiselle paikalle!! Toivon että jos mahdollista niin paikan päällä käytäisiin toteamassa tämä mahdottomuus ennen päätöksiä. Teistä varmaan jokainen paikan tietääkin ja on kanssani samaa mieltä. Ne jotka ei ole paikkaan tutustuneet niin tulen mielelläni esittelemään kohteen, niin voidaan samalla keskustella asiasta pullakahvien merkeissä. Eli minulla on vaan yksi joululahjatoive ja se on kieltävä vastaus tähän hankkeeseen!!! Rakentavin yhteistyö terveisin, Niina Häkämies KiAT, MKT 21.11.13 Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri, Riku Rinnekangas Sain kuulla, että Kouvolan kaupunki tekee näinä päivinä ratkaisuja Jaalan Iso- Ruhmasjärven ja Relusjärven välissä sijaitsevan Martinniemen kaavasta. 13

Asiasta voi jättää kirjallisia kommentteja tämän viikon aikana. Missä vaiheessa kaavan valmistelu on? Onko asia menossa kaupunginhallituksen päätettäväksi näiltä pohjilta? Tässä muutama kommentti aiheesta. Haltuun saamaani materiaaliin tutustuneena voin todeta, että mikäli alueelle uutta käyttöä aiotaan, tarvitaan luontoselvityksen ajantasaistus. Vuodelta 2007 peräisin oleva selvitys, jonka pohjalta kaavamuutosta valmistellaan on kohta seitsemän vuotta vanha, joka on pitkä aika näissä asioissa. Luontoselvityksen ajantasaistuksen voi tehdä aikaisintaan ensi kesänä. Vaihtoehdoista ainoastaan RA on maankäytöltään jotenkin perusteltu. Kaikki muut vaihtoehdot, mukaan lukien karavaanaritoiminta levittävät rakennettua/ muutettua aluetta liikaa joka suuntaan, varsinkin länteen päin, Martinniemessä sijaitsevan mäen suuntaan etenevä rakentaminen on tästä esimerkki. Mäen itä- ja länsirinteillä kasvaa lehmuksia ja muutenkin alue on arvokkaiden elinympäristöjen tihentymä. Entä millaisia suunnitelmia Iso-Ruhmaksen rantaan kohdistuu? Maajalkaistenlahden tervaleppäluhtaan ei tule kajota. Yleisesti alueen kehittämisessä tulee toisaalta huomioida maakuntakaavan mukainen avoin virkistysaluekäyttö sekä siihen sisältyvä vapaa rantaan pääsy alueilla, missä se on luonnonympäristön kannalta perusteltua. Vaihtoehto RA ei ilmeisesti ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa? Varsinkin jos alue päätyy karavaanarikäyttöön, alueella tulee liikkumaan huomattavasti nykyistä suurempia ihmismääriä. Arvokkaiden luontoympäristöjen säästäminen on haasteellista myös tämän takia. Ihmisten liikkumisen ohjaaminen niin, etteivät arvokkaat elinympäristöt vaarannu on hyvin tärkeää. Tämä vaatii mm. reittiopasteiden, polkujen sekä muiden kulkua ohjaavien rakenteiden tarkkaa suunnittelua ja huolellista toteutusta. Terv. Riku Rinnekangas, toiminnanjohtaja, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry 22.11.13 Pekka ja Marjo Tynjä Arvoisat Kouvolan Kaupunginhallituksen jäsenet, Martinniemeen suunnitellun karavaanarialueen johdosta, on asiassa otettava huomioon seuraavia seikkoja. LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Alueelle suunniteltu maa-alojen tasaamien ja rantojen täyttö tuhoaa alueen eläimistön ja luonnon täysin. Alueelta suunniteltu puuston poisto ja vesakkojen raivaus lisää merkittävästi koko alueen meluhaittoja Mäntyharjuntien suunnasta kaikille lähimökkien alueella sekä vapaasti järvelle. Mäntyharjuntien raskas liikenne aiheuttaa jo nyt alueelle paljon melua. Alueen nykyinen käyttö on mahdollistanut nyt olemassa olevien rantavyöhykkeiden kosteikkojen kasvun ja lisännyt täten kaikkien alueen eläimistön lajirunsautta. 14

Alueen raivaus ja tasaaminen poistaa vesistöltä valuma-alueen luonnonmukaiset suoja-alueet. Kirkasvetinen Iso-Ruhmas tulee menettämään ominaisluonteensa järveä kuormittavan valuman johdosta. Järven vesi sameutuu sekä rehevöityy, jolloin järven virkistysarvo menetetään. Jaalan asukkaille suunniteltu uimaranta-alue on alueen heikoin paikka ja se sijaitsee välittömästi nykyisten Martinniementien 50A ja 50B loma-asuntojen vieressä. Kyseisille mökeille aiheutuu suurta haittaa suunnitellusta uimarannasta sekä telttaalueesta. Jaalan asukkaat käyttävät nykyistä alueella luonnontilassa olevaa rantaa, joka heille suotakoon. Jaalan asukkailla on käytössä nyt mäntyharjuntien alussa oleva uimapaikka, joka on liikennejärjestelyiltään todella surkea ja vaarallinen. TIEYHTEYDET Nykyiset mökkiasukkaat ja omakotiasujat tarvitsevat oman ajoyhteyden Mäntyharjuntieltä Martinniementielle. Kukaan meistä ei halua kulkea omalle mökille sulkupuomien kautta. Tien käyttö läpi karavaanareiden alueella on kyseenalaista, koska liikennettä on varmasti mökeille myös yöllä. Tämä tulee aiheuttamaan suurta valitusta karavaanareilta myöhemmin. RAHOITUS Karavaanarialueen budjetiksi on suunniteltu ensimmäisessä vaiheessa 0.5M ja toisessa vaiheessa ilmeisesti saman 0.5M verran. Mikäli budjetti on pielessä, niin kokonaisrahoitus tarve tulee olemaan noin 1.2-1.6M. Tietääkseni yksikään rahoituslaitos ei tule antamaan rahoitusta ilman reaalivakuutta. Koska kyseessä on yhdistys, niin henkilöiden sitouttamien rakennettavaan kohteeseen 20-25 vuoden ajaksi on todella vaikeaa. Rahoituksen ja budjetin pientä arvoa karavaanarit perustelivat niin, että tekevät työt talkoilla. Verottajan kanta tulee olemaan selvä asian osalta, koska alueen tulevat käyttäjät suunnittelevat myyvänsä autopaikkoja, palveluita sekä vuokraavansa tiloja. Lainan hoito tulee aika vaikeaksi, mikäli rakennustyöt tulevat venymään ja myynti ulkopuolisille estyy. Esimerkki: Lainaa 1.0M, laina-aika 20 vuotta, korko 4,0 %, lainanhoitokulut noin 6000,- jokaikinen kuukausi Kouvolan kaupungille jää periaatteessa Infran rakentaminen tai sen takaaminen. Esimerkki: Suur-Savon Sähkö Sähköliittymä 3x200A, liittymismaksu 21.400,- ja perusmaksu 470,- /kk Vesiliittymä ja viemäröinti, ei suunniteltu Vakuutukset, ei tiedossa Itse sähköalan ammattilaisena voin jo todeta, että rakentamisbudjetti on täysin väärin laskettu. Alueelle tarvittavat pääkeskus, aluekeskukset, aluevalaistukset, vaunusähkötolpat, mökkien sähköt, talousrakennuksien sähköt ja näiden kaikkien työt taitavat jo haukata lähes koko ensimmäisen vaiheen budjetin. Tietääkseni karavaanari säästää omaa vaunuvessaa, joten alueelle tarvitaan kaikkiin WC tiloihin viemäröinnin pumppujärjestelmiä ja ne eivät ole ilmaisia. 15

Onko Kaupungilla varaa ottaa riski, koska kyseessä on oikeasti vaativa rakennustyö, jota talkoilla tehdään? Me muut veronmaksajat ei olla siihen valmiita. Mistä saadaan kaikki vastuulliset Valvojat, Vastuuhenkilöt, Rakennusmestarit,.. TULOT KAUPUNGILLE Kaupunki on saamassa vuokratuloa noin 19000,- / v (60000m2 = 0,31 /m2) Eräässä toisessa kaupungissa (Sipoo) vuokraa korjataan SFC:lle juuri ajankohtaiseksi 0,388 /m2. On syytä periä alueesta oikea vuosivuokra, joka vastaa alueen arvoa. Ei ole mitään syytä antaa alennusta, koska kaupunki tarvitsee tuloja näin vaikeana aikana. VIHREÄ ENERGIATALOUS Alueelle ei ole suunniteltu ekologista energiakäyttöä. Alueen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon energian tuottamiseksi aluelämpöajatusmalli. Maalämpö- ja aurinkolämpö tai aurinkosähkösuunnitelmia ei ole? EHDOTUS Alueen kehittämiseksi suosittelen lomamökkikäyttäjänä lomakiinteistöjä tai asuinpaikkoja ympärivuotuiseen käyttöön. Jaalan asukkaille jätetään nykyinen ranta-alue siistittynä sekä hoidettuna vapaaseen virkistyskäyttöön, kuten kaava ehdottaa. Tervetuloa tutustumaan alueeseen ja allekirjoittaneelta saa tarvittaessa lisätietoja. Ystävällisin terveisin Pekka Tynjä Sähkö- ja automaatiosuunnittelija (S2) Kylmämestari 16

Palaute kh:n iltakoulun 25.11.2013 jälkeen: Palaute aikavälillä 25.11.2013 25.3.2014: Kh:n iltakoulun jälkeen saatiin vielä useita kirjallisia yhteydenottoja. niiden lisäksi karavaanarit olivat 28.1.2024 teknisen lautakunnan kokouksessa esittelemässä näkökantojaan, ja karavaanarialueen naapurit puolestaan teknisen lautakunnan kokouksessa 11.2.2014. Asiaa on selvitelty myös lehtijutuissa (mm. Kouvolan Sanomat 14.2.2014) ja yleisönosastokirjoituksissa. 10.12.13 Sp_Lindströmiltä_101213 12.12.13 Sp_Lindstömille_Vastaus_121213 20.12.13 Sp_Lindströmiltä_161213 20.12.13 Sp_Lindströmille_Vastaus_201213 11.01.14 Sp_Hämäläiseltä_110114 14.01.14 Sp_Tynjältä_140114 15.01.14 Sp_Wallilta_150114 26.01.14 Palaute Lindströmiltä tekniselle lautakunnalle (kartat) (Dn:o 3034/10.00.02/2013) 28.01.14 Sp_Borgilta_280114 (Dn:0 3034/10.00.02/2103) (28.01.14 Karavaanarit teknisen lautakunnan kokouksessa esittelemässä näkökantojaan.) (11.02.14 Martinniemen alueen naapurit, Siikavan kyläyhdistyksen ja Jaalan kotiseutusäätiön edustajat teknisen lautakunnan kokouksessa esittelemässä näkökantojaan.) 12.02.14 Sp_Lindströmiltä_120214 (kartta karavaanarialueen vaikutuksista alueelle) 12.02.14 Sp_Häkämieheltä_120214 18.02.14 Sp_Kataiselta_180214 19.03.14 Sp_Jaalan-Palojärven_Maaosakaskunta_Tarjous_190314 (25.03.14 Maaosakaskunnan edustajat teknisen lautakunnan kokouksessa esittelemässä aloitettaan.) Palautteen keskeinen sisältö aikavälillä 25.11.2013 19.3.2014: Myös tässä palautteessa kanta karavaanarialueen suhteen on kielteinen. Vastustavien mielipiteiden tueksi esitetään pääosin samoja perusteita, kun aikaisemmassakin palautteessa ja infotilaisuudessa esitettiin. Hanke on nostanut esiin monia kysymyksiä ja epäilyjä: on mm. ihmetelty, mikä vaihe on menossa, vaadittu selvityksiä ja tietoja vuokrasopimuksesta, on epäilty onko säädöksiä noudatettu, ja onko luontoarvot ja melu otettu huomioon. Karavaanareiden budjettia on pidetty alamittaisena, karavaanareiden rahoitusta on epäilty, samoin hankkeen hyötyjä paikkakunnalle ja kaupungille. Palautteessa arvellaan, että nykyinen matkailukaava ei sallisi karavaanarien suunnitteleman mittaluokan mukaista hanketta, ja ihmetellään, eikö kaava-asia pitäisi käsitellä ennen mahdollista alueen vuokraamista karavaanareille. Jatkossa tulee palautteen mukaan kiinnittää huomioita mm. luonto- ja virkistysarvojen säilymiseen, ja lähialueen asukkaille tulisi turvata mahdollisuus käyttää aluetta ja rantaa. Tieyhteys tulee linjata karavaanarialueen ohi rantatonteille. Palautteessa on parempana vaihtoehtona pidetty lomarakennusvaihtoehtoa tai alueen säilyttämistä virkistysalueena ja alueelle uimarantaa. 17

Palautteessa esille on noussut myös vaihtoehto, jossa alue varattaisiin retkeily- ja ulkoilualueeksi, ja alueen saaminen paikallisen toimijan hallintaan. Palautteen tarkempi sisältö selviää seuraavasta koosteesta. 10.12.2014, 20.12 2014 Päivi Lindström Aihe: VASTAUS PYYDETTY PERJANTAIHIN 13.12.2013 klo 16.00 MENNESSÄ Pyydän pikaisesti perjantaihin 13.12.2013 klo 16.00 mennessä seuraavat asiakirjat ja tiedot koskien Jaalan Martinniemen karavaanarialue hanketta: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä tiedot siitä kuka on sen tehnyt ja koska? 2. Miten on osallistettu osallisia? 3. Onko ympäristön vaikutusten arviointi tehty ja milloin? 4. Onko huomioitu alueen suuret korkeuserot ja siitä seuraava keinotekoinen massiivinen maansiirto ja puiden poistaminen? Karavaanarit tiedottaa sivuillaan, että kaupunginhallitus on hyväksynyt hankkeen eteenpäin viemisen ja sopimusluonnos hankkeesta on tehty. Koska hankkeesta valituksen tehneitä henkilöitä/yhdistyksiä ei ole informoitu kaupunginhallituksen iltakoulun päätöksistä, on hankkeen tiimoilta on oltu yhteydessä asianajaja/varatuomariin selvittääksemme onko syytä riitauttaa asia? On jäänyt epäselväksi mm. onko kaikkia vaadittavia säännöksiä noudatettu ja luontoarvoja otettu huomioon? Päivi Lindström, Martinniemen vakituinen asukas Vastaus (1) Lindströmille: Martinniemen käyttöä on selvitetty yleisötilaisuudessa 14.11.2013 kuvatulla tavalla (mm. kehittämisselvitys ja karavaanareiden aloite / luonnos). KH:n iltakoulun 25.11.2013 jälkeen asian selvittelyä karavaanareiden kanssa jatketaan. Kiitos vastauksesta Karavaanareiden laatiman suunnitelman arvioimiseksi ja mahdollista kaavamuutosta varten alueen pohjakartta (sisältäen mm. korkeusasemat ja merkittävin puusto) on tarkennettu syksyn aikana. Muilta osin pyytämänne asiakirjat ja tiedot liittyvät ranta asemakaavan muutokseen jota ei ole aloitettu, joten myöskään pyytämiänne asiakirjoja täydennettyä karttaa lukuun ottamatta ei ole. SFC-Kouvolan sivuilla lukee mm. näin:...tilanne on tällä hetkellä seuraava: Asemapiirros on tehty ja hyväksytty kaupungilla. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankkeen eteenpäin viemisen. Sopimusluonnos hankkeesta on tehty. 1. Onko asemapiirros, päivätty 24.9.2013 todellakin hyväksytty sellaisenaan ja kuka on sen hyväksynyt? 18

2. Onko pohjakartta (sis. mm. korkeusasemat ja merkittävin puusto) saman asemapiirroksen uusi revisio? Pyydän saada sen pdf tai dwg muodossa nähtäväksi. 3. Mitä tarkoittaa merkittävä puusto? Alueelle on jätettävä suojaavaa puustoa, joka estää liikenteen auheuttaman melun ja saasteiden kulkeutumisen järvelle sekä rantapuustoa ja muuta puustoa maisema- arvojen säilyttämiseksi. 4. Milloin selvittelyä karavaanareiden kanssa jatketaan? 5. Mikä on sopimusluonnoksen sisältö, koska se on tehty ja ketkä ovat allekirjoittajat? 6. Milloin hankkeesta tiedotetaan Relus-ja Tervajärven, Iso-Ruhmaantien, Ukonniementien, Haravaniemen, Rouvinlahden, Morsius- ja Korpisaaren asukkaille/mökkiläisille sekä niille Mäntyharjuntien asukkaille, jotka eivät vielä tiedä hankkeesta mitään, vaikka se on ollut jo vuoden vireillä? Lisäksi hankkeen vaikutuspiiriin kuuluu suuri joukko Jaalan kirkonkylän asukkaita, joiden lähivirkistyspaikka on uhattuna. Milloin heitä informoidaan? Terveisin Päivi Lindström Vastaus (2) Lindströmille: Asemapiirros on karavaanareiden ehdotus ja on katsottu, että sen perusteella voidaan heidän esitystään arvioida. Pohjakarttaa on täydennetty karavaanareiden suunnitelman arvioimiseksi ja mahdollista kaavamuutosta varten. Pohjakartan tietosisältönä on mm. maasto, korkeussuhteet, kiinteistöjaotus, rakennukset, liikenneverkot ja johtoyhteydet sekä paikannustiedot. Merkittävin puusto tarkoittaa yksittäisiä merkittäviä puita niemen kärjessä ehdotetun saunarakennuksen tuntumassa. Yleisellä tasolla puusto selviää hyvin mm. MML:n ortokuva aineistosta. Asiaa selvitellään parhaillaan karavaanareiden kanssa ja tavoitteena on että, asiasta päätetään teknisessä lautakunnassa alkuvuonna 2014. Mahdollisesta kaavamuutoksesta tiedotetaan laadittavan OAS:n mukaisesti. 11.1.2014 Teuvo Hämäläinen Tässä taustaa yhteisille tavoitteille. Näin molemmat osapuolet hyötyvät, kunta ja karavaanarit. Ohessa sosiaalisen median tietoja Länsi Savo lehden artikkelista. Terveisin Teuvo Hämäläinen SF Caravan Kouvolan Seutu ry.n sihteeri 14.1.2014 Pekka Tynjä Arvoisat Teknisen lautakunnan jäsenet Olen hämmästyneenä seurannut Jaalan Martinniemen leirintäalue suunnitelmia. Ihmeelliseltä tuntuu myös se, että Kouvolan karavaanarit ovat päässeet asiassa jo pitkälle omien www sivujen mukaan. Tässä alla liite karavaanarien sivuilta: http://www.sfckouvolanseutu.com/yhdistys Yhdistyksemme on käynyt neuvotteluja Kouvolan kaupungin kanssa omasta alueesta erittäin rakentavassa hengessä. Paikkana on entinenruhmasleirintä Jaalan Iso Ruhmas järven rannalla. Asiasta on neuvoteltu lähes koko vuoden ja tilanne on tällä hetkellä seuraava: Asemapiirros on tehty ja hyväksytty kaupungilla. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankkeen eteenpäin viemisen. 19

14.1.2014 Janne Wall Sopimusluonnos hankkeesta on tehty. Jatkamme hankkeen eteenpäin viemistä lisäneuvotteluilla kaupungin kanssa. Tiedotamme asiasta lisää kun on uutta tiedotettavaa. Minä pyydän teitä ottamaan huomioon seuraavia seikkoja, kun päätätte Kouvolan karvavanarien ajamasta asiasta: BUDJETTI Kuulopuheiden mukainen budjetti on alamittainen. Budjetin pienuutta on perusteltu suurella talkootyön määrällä. Verottajan kanta on se, että ammattitöistä maksetaan saadun hyödyn mukaiset kulut. Tästä on tullutkin uudet määräykset, kuten kaikki arvoisat lautakunnan jäsenet olette varmaan lehdistä lukeneet. RAHOITUS Rahoituslaitokset eivät anna >1.000.000, lainoja ilman reaalivakuuksia. ÄÄNET Ääniselvityksiä ei ole missään esitetty. Karavaanari ovat esittäneet ääniesteeksi linja autojen jonoa, jolla estetään äänien eteneminen Iso ruhmaalle. Tosiasiassa metallinen äänieste lisää äänihaittoja merkittävästi relusjärven puolelle, koska äänet heijastuvat kertautuvasti relusjrvelle. Huom.! nopeutta kiihdyttävä rekka auto aiheuttaa noin 114dB:n äänenpaineen. LUONNONSUOJELU Karavaanari eivät ole esittäneet mitään asian tiimoilta. Ajankohtainen luontoselvitys puuttuu. ALUEEN TULEVAISUUS Suosittelen lämpimästi, että suunnittelette Jaalan kyläläisille kunnollisen uimaranta ja virkistysalueen. Nyt tämä pienellä käytöllä oleva vanha leirintäalue on ainoa paikka, jota ei ole vielä lähialueilla rakennettu. Ei siis tehdä peruuttamatonta vahinkoa, josta kaikki myöhemmin kärsii. Onko Karavaanareiden rakennussuunnitelmista saatavilla mitään suunitelmia tai työselostuksia? Mitä tarkoittaa asian johdosta tehdys sopimusluonnokset? Hieman asiassa pelottaa se, että rakennuttaja saa alueen raivattua ja sitten loppuu rakennuttajalta rahat. Näinkin vaikeana aikana, jolloin Kouvolan Kaupunki irtisanoo henkilökuntaa satamäärin, niin kaupungilla ei ole varaa ottaa rahallisia riskejä. Vastaan mielelläni asiaan liittyviin kysymyksiinne. Hyvää työviikon jatkoa Ystävällisin terveisin Pekka Tynjä Minuun on viimeviikkoina ottanut yhteyttä monet Jaalalaiset ja kaikki yhteyttä ottaneet ovat vastustaneet karavaanialuetta kiivaasti. Tahtotila tuntuu olevan se, että alueelle tulisi laatia kaavamuutos, joka mahdollistaisi loma asunto rakentamisen tai vaihtoehtoisesti vakituisten asuntojen rakentamisen. Jaalan säätiöstä ovat olleet 20

yhteydessä ja kertoneet luvanneensa 50.000 euroa alueen suunnitteluun, mikäli alueelle suunniteltaisiin esimerkiksi loma asutusta, viesti heiltäkin oli, että ei karavaanialuetta. (Wallin viestin liitteenä Pekka Tynjän sähköpostiviesti 14.1.2014) Janne Wall Kouvolan kaupunki 26.1.2014 Päivi ja Jarmo Lindström (Dn:o 3034/10.00.02/2013) 26.1.2014, Teknisen lautakunnan jäsenille Tässä on suoria lainauksia Jaalan Martinniemen kehittämisselvityksestä (Kouvolan kaupunki, maankäyttö 29.2.2012, täydennetty 11.4.2013/liite 3 ) ja omat kommenttimme. VAIHTOEHTO RM (matkailu) / VAIHTOEHTO RM/SFC-matkailualue Tavoitteena on ranta-asemakaava, joka ottaa huomioon mm. muuttuneen kaavatilanteen niemen eteläosassa sekä tarkentuneet tiedot luontokohteista ja joustavasti ja pitkäjänteisesti antaa mahdollisuuden erilaisille pienimuotoisille ja korkeatasoisille matkailuhankkeille. SFC vaihtoehto ei ota huomioon mitään näistä. Vaarallinen liittymä Mäntyharjuntieltä Martinniementielle => Tarvitaan oma kääntymiskaista leirintäalueelle. Kevyenliikenteenraitti on välttämätön kun ajoneuvojen määrä ja teiden käyttö lisääntyy. Kulku omakoti- ja mökkialueelle vaunualueen välistä => Uusi tielinjaus Noin seitsemän hehtaarin alue, 164 vaunupaikkaa, 20 telttapaikkaa, 15 linjaautopaikkaa?, pahimmillaan n. 500 ihmistä yhtäaikaisesti alueella ei ole pienimuotoista eikä korkeatasoista. Arvokas luontokohde tuhoutuu vaunualueen läheisyyden ja suuren ihmismäärän vuoksi. RM: Kestävän kehityksen matkailualue. Alue on tarkoitettu matkailua, vapaa-aikaa, luontovirkistystä tai kulttuuria tukevia palvelu- ja majoitustiloja varten. Alueesta ei voida muodostaa erillisiä rakennuspaikkoja. Aluetta ei liitetä viemäriverkostoon, vaan tulisi kokeilla ja edistää uusia biologisia ja kemiallisia jätevesien käsittelytapoja. Veden käyttö tulisi rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Lopullisena tavoitteena on päästä suljettuun ravinnekiertoon. SFC vaihtoehdossa käy näin: Vesi- ja viemäriverkosto: Siikavan vesiosuuskunnan vesi- ja viemärilinjat kulkevat Martinniemen kautta. Piirustusten mukaan pari liittymävarausta alueelle on jo tehty ilmeisesti kaupungin toimesta. Jokaiseen liittymään sisältyy oma pumppauskaivo. Korkoeroista johtuen näitä kaivoja/liittymiä saatetaan tarvita useampia. 21