= e on Schrödingerin yhtälön ratkaisu. ) on redusoitu massa. Aaltofunktio ψ

Samankaltaiset tiedostot
.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

S Laskennallinen systeemibiologia

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

S Fysiikka IV (ES) Tentti RATKAISUT. 1,0*10 m. Kineettinen energia saadaan kun tästä vähennetään lepoenergia: 2

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

S Fysiikka III (EST), Tentti

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

kx ) toiseksi alimman energiatilan aaltofuntio on . Osoita, että tämä funktio on aaltoyhtälön ratkaisu ja määrää sitä vastaava energian ominaisarvo.

S , Fysiikka IV (ES) Tentti

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

S Fysiikka IV (ES) Tentti

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

Kvanttifysiikan perusteet 2017

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

3 Integraali ja derivaatta

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

Aineaaltodynamiikkaa

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

Riemannin integraalista

Fysikaalinen kemia II kaavakokoelma, osa 1

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

Riemannin integraali

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

S Fysiikka IV (Sf) Tentti

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

4. Määritä oheisen kehän plastinen rajakuorma. Tarkista, ettei myötöehtoa rikota missään. Piirrä tasapainoehdot toteuttava taivutusmomenttijakauma.

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Peruslaskutoimitukset. Isto Jokinen 2015

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

6 Integraalilaskentaa

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

Kertaustehtävien ratkaisut

S , Fysiikka IV (Sf), 2 VK

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Analyyttiset funktiot ja integrointiteorian alkeita

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Aineaaltodynamiikka. Aikariippuva Schrödingerin yhtälö. Stationääriset tilat. Ei-stationääriset tilat

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

Moraalinen uhkapeli: laajennuksia

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Koulutoimen henkilöstörakenne

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Lisävaatimuksia aaltofunktiolle

Kertausta: Vapausasteet

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Avaruuden R n aliavaruus

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Shrödingerin yhtälön johto

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

Transkriptio:

S-46, FYSIIKKA IV (EST Kvät, LH4 Rtkisut / LH4- Osoit, ttä vyn ltofunktio ψ = on Schöingin yhtälön tkisu Rtkisu: Schöingin yhtälö llokoointiss on ψ ψ ψ sin θ V ψ Eψ + + =, µ µ sin θ θ θ sin θ φ missä µ = mm /( m + m on usoitu mss Altofunktio ψ iiuu vin :stä, jotn muut ivtt ovt nolli Lsktn ivtt ψ / / = = ψ = / ψ = + / ψ = = / Sijoittmll tulos Schöingin yhtälöön sn V E µ ψ + ψ = ψ Tilll sä on = Potntilingi on Coulombin otntili Lisäksi Bohin sä ( h π m missä usoitu mss on Sijoittn Schöingin yhtlöön: Z V =, kun Z = = / = voin kijoitt usoiun mssn vull muotoon =, µ mm mm µ = = m m + m m

V ψ Eψ + = µ ψ ψ = Eψ µ µ ψ ψ = Eψ µ µ µ + E ψ = ψ µ 4 µ ψ = ψ 4 µ µ 6π 4 µ = E 8h = Eψ LH4- Ajst iiumttomn Scöingin ltoyhtälön tkisu on muoto ψ ( = A b, jos b j ψ ( = jos > b Millä tonnäköisyyllä hiukknn on välillä [, b / ]? Rtkisu: Ylissti on tn nomitt ltofunktio sitn, ttä tonnäköisyystihyn intgli yli koko vuun (tässä -kslin = Kosk tässä hitu on joitttu liikkumn lull b smm nomitushoksi ψ ( = Ylisyyttä joittmtt voimm vlit nomitusvkion A lisksi Sijoittmll nnttu ltofunktio sn 4 4 A b = A b b + = A b + = Rtkismll tästä nomitusvkion smm A = 6b Lsktn suvksi tonnäköisyys, ttä hitu on välill [, b / ] tonnäköisyystihys yli tämän osvälin: / / 4 4 6b Intgoin A b = b b + = + = 96 6 6

LH4- Rubiinilsin mittoimn vlon llonituus on 694, nm Olttn ttä fotonin missioon tällä llonituull liittyy äättömän otntilikuon lktonin tnsitio n= tsolt n= tsoll, lsk kuon lvys L Rtkisu: Potntilikuon ngitsot ovt h n En =, 8mL jotn tnsitioss tillt n + tiln n vutuu ngi E vn, mikä vst mittoitunn fotonin ngi : h h hc E = En+ En = ( n + n + n = (n + = 8mL 8mL λ Nyt n = Tästä tkistn kuon lvys L j sn sijoittmll lktonin mss j vkiot λh λhc (694, nm(4 V nm L = = = = 79nm 6 8mc 8mc 8( V LH4-4 Äättömän kovss otntililtikoss (-kslin välillä [, ] sijitsvn hiukksn ltofunktio jnhtkllä t = on muoto Ψ (, t = = A( ( Mitä voj hiukksn ngi voi s yksittäisissä mittuksiss (b Lsk ngin ootusvo (tilstollinn kskivo kun ngi mittn usit ktoj (c Millä tonnäköisyyllä hiukksll on ngi π /( m? ( Riiuuko ngin ootusvo jst? ( Annttu ltofunktio i ol otntililtikon oministil Kysssä on siis isttionääinn til j ngin ootusvo on otntililtikon ominisngioin inotttu kskivo Yksittäisssä mittuksss sn jokin otntiliboksin ominisngioist n = π / missä n (,,, E n m Kt kvnttifysiikn ksioomt luvust Ktso ityissti Hmiltonin ottoin määitlmä j ootusvojn lskminn (b Käyttämällä ngin ootusvon määitlmää sn: Osoittjst sn * ˆ * E = ψ Hψ ψ ψ Divointi nt ψ * ˆ H ψ = A ( ( m = = Sijoittmll sn

Nimittäjästä sn * ψ Hˆ ψ = A A A m = = m 6m jotn ngin ootusvo on *, ψ ψ = A = A * ˆ * E = ψ Hψ ψ ψ = m (c Jott smm i ngioin siintymistonnäköisyyt, on nnttu i-sttionääinn til nomitttv j sitttävä otntiliboksin sttionääistn tilojn ltofunktioin vull sjkhitlmänä Nomitushto on (b kohn mukn (vlitn A lisksi Sjkhitlmäksi sn yhtälöllä / sin m π A = cn n= / j intgoin yli [ ] otonomlj, sn oikll uolll / A = nπ sin Kotn tämä uolittin, Kosk boin kntfunktiot ovt / / nπ mπ sin sin = δnm ts mπ summst jää jäljll vin tmi n = m Smm A( sin = cm Lskmll intglin smm määätyksi ktoimn sn mittuksss tonnäköisyyllä Intglitulukoist: c / Lsktn siis 6 π c = ( sin 6 / c m Engi E = π / ( m π sin = 4 Sijoittmll sn π 96 c = =,9986 Toisin snon ustiln ngi sn lähs sn osntin 6 π tonnäköisyyllä ( Engin ootusvo i iiu jst Ks lähmmin otusmonistn simkki 7

LH4- Potonin sä on sn intglist R m Tonnäköisyys, ttä lktoni on otonin lull, R = P, missä P( ilin tonnäköisyystihysfunktio Lsk tonnäköisyys / ustilll ψ = Rtkisu: vyn Rilinn tonnäköisyystihysfunktio ktoo siis tonnäköissyn, joll lktoni löytyy llokuolt väliltä, + Rilinn tonnäköisyystihysfunktio voin kijoitt muotoon * / 4 / P = ψψ = =, π missä siis tonnäköisyystihysfunktio kotn tilvuuslmntillä Aoksimoin ksonnttitmiä suvsti / R + + + +, 78, missä käytttiin sjkhitlmää j sijoitttiin :n suuin vo = R Näin olln j intgli voin lsk hlosti R R 4 4 R 9, = P = = V P = 4 =