LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Toiminta Vuosina 2015-2016 toiminta pyritään pitämään vuoden 2014 mukaisella tasolla ottaen huomioon väestön lisäyksen mukaiset tarpeet. Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka hallinnollisesti on osa Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 10 a -luvun tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös 2014 2018 on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 19.12.2013. Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä Länsi-Uudenmaan ensihoitoalueilla (Hanko, Inkoo ja Raasepori) yhteistoimintasopimusten ja HUS sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitos järjestää ensivastepalvelua pelastustoimen alueen kaikissa kunnissa. HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Mittarit TOT 2012 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Pelastustoimi Bruttomenot /asukas muutettu v. 2013 tasoon 70,61 68,86 66,79 65,09 65,00 64,52 Ensihoito, HUS Jorvin alue Bruttomenot /asukas muutettu v. 2013 tasoon 13,77 13,55 15,27 15,13 15,00 15,00 Ensihoito, HUS Länsiuudenmaan alue Bruttomenot /asukas muutettu v. 2013 tasoon - - - 95,70 95,00 95,00 Sitovat tulostavoitteet 1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi

2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen vuoksi henkilöstömäärä lisääntyy 1.1.2015 alkaen yhteensä 43 työntekijällä. Talous ja investoinnit Pelastuslaitoksen talousarvio 2015 koostuu kolmesta elementistä: Pelastustoimi, HUS Jorvin ensihoitopalvelut ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (radiot, ajoneuvot) tms. suhteessa. Tuotot ja kulut Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin hieman alle 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut 2 500 ja 5 000 välillä eli varsin suurta. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun arvellaan olevan n. 4 800 henkilöä. Väestönkasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2015 tulee kasvamaan Länsi-Uudenmaan ensihoitobudjeteissa tapahtuvien muutosten vuoksi. Pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuonna 2015 yhteensä 3,7 milj. euroa johtuen ensihoitotoiminnan aloittamisesta HUS Länsi-Uudenmaan alueella. Vuonna 2015 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 29 874 626 euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on 4 833 546 euroa ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on 4 238 203 euroa. Tilikauden tulos on 10 000. Pelastustoimi Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla, minkä lisäksi kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat

pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1- riskialueet. Keskuspaloaseman peruskorjaushanke on aloitettu ja pelastuskalusto ja koko henkilöstö on siirretty väistötiloihin hankkeen ajaksi lukuun ottamatta korjaamohenkilöstöä. Tämän johdosta pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintavalmius lähialueilla on laskenut. Karjaan paloaseman tilojen osoittauduttua sopimattomaksi, ovat myös Karjaan paloaseman toiminnot siirretty tilapäistiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei merkittävästi vaikuta toimintavalmiuteen. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan uuden pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Kuntien omaa varautumista erityisesti normaaliolojen häiriötilanteisiin tuetaan aktiivisesti mm. alueen kuntien johdon kanssa toteutettavin seminaarein ja työkokouksin. Niiden yhtenä tavoitteena on myös alueen kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan jälleen kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2015 on saavuttaa 14 prosenttia alueen kuntien asukkaista. Pelastustoimen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2014 vain n. 40 000 euroa. Pelastustoimen kuntien maksuosuuksiin aiheutuvat muutokset johtuvatkin pääasiassa asukaslukuennusteiden ja kuntien asukaslukujen välisten suhteiden muutoksista. Pelastustoimen osalta sopeuttamistarve vuonna 2015 on n. 400 000 euroa. Henkilöstökulut oli arvioitu liian pieneksi vuoden 2014 laskelmissa; sijaismäärärahat ylittyvät. Palkantarkistuksiin varataan 1 % korotusta vastaava erä ja toimitilavuokrien nousun arvellaan olevan kaikkiaan noin 30 000 euroa. Lisäksi Länsimetro projekti tulee aiheuttamaan kustannuksia tulevina vuosina. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen järjestäminen tulee keventämään pelastuslaitoksen vyörytettäviä yleiskustannuksia; pelastustoimen osalta arvion mukaan 11 %, joka kattaa osan pelastustoimen sopeuttamistarpeesta. Muu sopeutus tullaan tekemään käyttötalousvaiheen laadinnan yhteydessä. Keinoina ovat johtokunnalle 21.8.2014 esitetyt talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet, muiden toimintamenojen vähentäminen, muiden palveluliikelaitosten TATU-toimenpiteiden

mahdolliset vaikutukset sisäisiin palvelumaksuihin sekä pelastustoimen aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintojen vähentäminen. Sisäministeriön pelastustoimen rakenneuudistus -hankkeessa haetaan tehostamistoimenpiteitä yhteistyössä Kuntaliiton ja Suomen 22 pelastuslaitoksen kanssa. Tavoitteena on aikaansaada 7,5 miljoonan euron pysyvät säästöt kuntien maksuosuuksiin vuoteen 2017 mennessä, ilman että pelastustoimen palvelutaso laskisi. Toimenpiteet ja niiden mahdollinen tehostamisvaikutus eivät vielä ole selvillä ja niitä ei voida ottaa vielä huomioon vuoden 2015 talousarviossa. HUS Jorvin ensihoitopalvelut Ensihoito- ja ensivastetehtävien lukumäärä kasvaa vuosittain. HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos järjestää yhteistoiminnassa kiireellistä ensihoito- ja kenttäjohtopalvelua HUS Jorvin ensihoitoalueella. HUS Jorvin ensihoidon talousarvioesitys vuodelle 2015 on 4 833 546 euroa. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut Vuoden 2015 talousarvio on laadittu yhteistoiminnassa sairaanhoitoalueen kanssa. Ensihoidon kokonaisbudjetti on yhteensä noin 4,17 miljoonaa (netto), josta pelastuslaitoksen järjestämän palvelun käyttömenojen osuus on noin 3,34 miljoonaa euroa. Tuloja on arvioitu tulevan noin 0,9 miljoonaa euroa. Ne muodostuvat potilaiden omavastuuosuuksista, KELA-maksuista ja vakuutuskorvauksista. Pelastuslaitos huolehtii tulojen laskuttamisesta. Kuntien maksuosuudet Vuoden 2015 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella.

Pelastustoimen maksuosuudet Pelastustoimen maksuosuudet Muutos Muutos -% TA 2014 TA 2015 2014-2015 2014-2015 Espoo 16 890 191 17 020 191 130 000 0,8 % Hanko 597 910 585 230-12 681-2,1 % Inkoo 358 346 358 658 313 0,1 % Karkkila 589 509 581 695-7 814-1,3 % Kauniainen 584 145 595 257 11 112 1,9 % Kirkkonummi 2 452 906 2 455 265 2 360 0,1 % Lohja 3 121 193 3 079 446-41 747-1,3 % Raasepori 1 872 186 1 838 283-33 902-1,8 % Siuntio 407 008 398 316-8 692-2,1 % Vihti 1 871 152 1 872 285 1 134 0,1 % Maksuosuudet yhteensä sis.laskenn.erät 28 744 545 28 784 626 40 081 0,1 % Tilinnimi TP 2013 Liikelaitosten tuloslaskelma TA 2015 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 1000 EUR Muutettu TA 2014 Ennuste 2014 TA 2015 2016 2017 Liikevaihto 32 382 33 156 33 076 36 509 37 167 37 536 Liiketoiminnan muut tuotot 1 916 1 520 1 813 2 387 2 451 2 481 Materiaalit ja palvelut -5 763-5 990-5 712-6 519-6 593-6 662 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 845-1 874-1 792-2 222-2 244-2 267 Palvelujen ostot -3 918-4 116-3 920-4 297-4 349-4 395 Henkilöstökulut -22 497-22 344-23 111-25 777-26 358-26 622 Palkat ja palkkiot -17 688-17 602-21 073-21 549-21 764 Henkilösivukulut -4 810-4 742-4 704-4 810-4 858 Eläkekulut -3 523-3 709-3 572-3 653-3 689 Muut henkilösivukulut -1 287-1 033-1 132-1 157-1 169 Poistot ja arvonalentumiset -1 692-1 752-1 657-1 739-1 757-1 775 Suunnitelman mukaiset poistot -1 692-1 752-1 657-1 739-1 757-1 775 Liiketoiminnan muut kulut -4 325-4 380-4 206-4 811-4 860-4 909 Liikeylijäämä (-alijäämä) 20 209 203 50 50 50 Rahoitustuotot ja -kulut -21-30 -24-40 -40-40 Kunnalle maksetut korkokulut -19-30 -24-40 -40-40 Muut rahoituskulut -2 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -1 179 179 10 10 10 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -1 179 179 10 10 10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 179 179 10 10 10

Liikelaitosten rahoituslaskelma TA 2015 Tilinnimi TP 2013 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 1000 EUR Muutettu TA 2014 Ennuste 7/2014 TA 2015 2016 2017 Toiminnan rahavirta LLYLiikeylijäämä (-alijäämä) 20 209 205 50 50 50 Poistot ja arvonalentumiset 1 692 1 752 1 685 1 739 1 757 1 775 LLRRahoitustuotot ja -kulut -21-30 -26-40 -40-40 Tulorahoituksen korjauserät -129-148 0 0 0 0 1 562 1 783 1 863 1 749 1 767 1 785 Investointien rahavirta I4 Investointimenot -1 279-3 181-1 956-4 314-2 531-2 695 I70 Rahoitusosuudet investointimenoihin 278 0 526 420 150 LLPPysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 131 148 0 0 0 0-1 148-2 755-1 956-3 788-2 111-2 545 Toiminnan ja investointien rahavirta 414-972 -93-2 039-344 -760 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset ## Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta -1 704 0 0 0 0 0-1 704 0 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset Peruspääoma 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta 0 1 442 563 2 139 444 860 Saamisten muutos muilta 26 84 84 100 100 100 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta 1 264-554 -554-200 -200-200 1 290 972 93 2 039 344 760 Rahoituksen rahavirta -414 972 93 2 039 344 760 Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 Investoinnit Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelmaan vuosille 2016 2017 nyt voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - liikelaitos TA 2015 TA 2016 TA 2017 Investoinnit (1000 ) Rahoitusosuudet 526 420 150 Investointimenot 4314 2531 2695 Netto 3788 2111 2545 PelJK on käsitellyt käyttöomaisuusinvestoinnit kokouksessaan 5.6.2014. Riskit Keskeinen taloudellinen riski on aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden ennakoitua suurempi kustannusnousu. Kasvavat energiakustannukset ja palkkakustannukset johtavat kokonaiskustannusten nousuun. Pelastuslaitokselle osoitetuissa kehysvaroissa ei ole huomioitu Espoon asukasluvun kasvua suhteessa muihin kuntiin ja kustannusten nousua vastaavaa korotusta otettu huomioon. Jo vuosien 2013 2014 talousarviot olivat menojen osalta alimitoitettu, mutta vajetta on pystytty toimintojen järjestelyillä ja osin budjetoimattomilla tuloilla. Talouskehyksestä johtuen riski pitää hyväksyä. Ensihoidon laajentuessa kasvavat yleiskulut tulevat jaettavaksi HUS:n kanssa. Jos ensihoitopalveluita ei tuoteta vuoden 2017 jälkeen jollain alueella, tarkoittaa tämä tuotannon supistamista, yleiskulujen uudelleen jakoa ja pelastustoimen kuntamaksuosuuden nousua. Riski pyritään poistamaan vaikuttamalla aktiivisesti siihen että pelastuslaitos toimii jatkossakin ensihoitopalvelujen järjestäjänä. Pelastuslaitoksen kokonaistoimintavalmius on riippuvainen useista toimivista, toisiinsa kytketyistä prosesseista. Mm. häiriöt ulkoisten ja sisäisten sopimuskumppanien (kuten tietoliikenne ja energiasopimuskumppanit) toiminnassa voivat aiheuttaa riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja toimintavalmiudelle. Riskien hallinta edellyttää hyvää ja toimivaa kumppanuuksien hallintaa sekä osto-osaamista. Erityisen haasteen muodostavat riippuvuudet muista toimijoista. Toiminnallisista tavoitteista laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma talousarvion vahvistamisen jälkeen. Henkilöstö on keskeinen osatekijä pelastustoimen ja ensihoidon suorituskyvyssä sekä toimintavalmiudessa. Henkilöstön ikääntymiseen liittyy toimintavalmiuden alenemisriski. Nykyinen organisaatiorakenne mahdollistaa vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelun entistä paremmin, mutta jokainen henkilösiirtyminen aiheuttaa runsaasti henkilöstöhallinnollista työtä ja hallinnollista viivettä. Riskiä pyritään vähentämään hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoinnilla. Eläkeiän nouseminen on selkeästi lisännyt ennenaikaisesti eläköityneiden osuutta kokonaismäärästä ja tämä nostaa eläkeperusteisia kuluja

merkittävästi. Tulevat eläkeratkaisut saattavat vaikuttaa merkittävästi kustannustason nousuun pelastuslaitoksella. Riski otetaan huomioon tulevien vuosien taloussuunnitelmissa.