K u n t a- ja palvelura kenneuudistus

K u n t a- ja palvelura kenneuudistus Kunta - ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvi tyksen ja t o i m e e n p a no - s u u n n i telman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Sisäasiainministeriö on 15.5.2007 oh jeistanut kuntia seuraavanla i s e s t i : Kunnan on viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa 5 ja 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää kunnanvaltuusto Edellä 1 momentissa tarkoitettuun toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisältyä: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 ja 2025; 2) kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma sekä, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma; 3) suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 :ssä mainittuja keinoja; 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta; sekä 5) suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä Jos kunta päättää toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta, kunnan tulee tehdä kuntajaon muutosta koskeva esitys ja 1 momentissa tarkoitettu selvitys palvelujen järjestämisestä valtioneuvostolle vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos sisäasiainministeriö on päättänyt suorittaa kuntajakolain 8 :ssä tarkoitetun erityisen selvityksen tai ryhtyä tämän lain 9 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kuntajaon muutosta koskeva esitys tulee tehdä 30 päivään maaliskuuta 2008 mennessä. Kunnan selvityksessä esitetään aikavälillä 2008-2013: 1) suunnitellut toimenpiteet, joiden tarkoituksena kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa toteuttaa kuntarakenteen muutoksia 2) miten kunta yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä 3) ne järjestelyt, joiden mukaan kunta osallistuu ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen 4) mihin puitelain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan ja mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle tullaan antamaan. 5) missä aikataulussa yllämainitut toimenpiteet toteutetaan. Sisäasianministeriön ohjeistuksen mukaan t iedot toimitetaan valti oneuvostolle sähköisellä lomakkeella viimeistään 31.8.2007 mennessä. Vastaukset tulee antaa sähköisellä lomakkeella, liitteitä ei käsitellä. Kunkin kysymyksen kohdalla tulee merkitä, onko vastaus yhteinen joidenkin muiden kuntien kanssa vai pelkästään kunnan oma. Jos vastaus on yhteinen, tulee mainita, minkä kuntien kanssa vastaus on yhteinen. Oheinen koonti perustuu em. sähköisen lomakkeen mukaiseen jaotteluun. Lomakkeen kysymysten sisällössä korostuu vastausten antaminen (1) ennen kaikkea 20 000 asukkaan rajan saavuttamiseen sosi-

aali- ja terveyspalveluissa ja (2) 50 000 asukkaan rajan saavuttamiseen ammatillisen koulutuksen järjestämisessä. Ts. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen painopiste on pienien kuntien toimintamahdollisuuksien ja asukkaiden palvelujen järjestämisessä riittävältä rakenteelliselta ja taloudelliselta perustalta. Laki kunta - ja palvelurakenneuudi s tuksesta pitää sisällään monia muita pyrkimyksiä, joihin ei valtioneuvostolle annettavassa selvityksessä pyydetä kuntien ehdotuksia tai vastauksia. Lain ensimmäinen pykälä kertoo selkeästi lain tavoitteista: Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet; 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; sekä 6) saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan. Kunnan rekisteritiedot Kunta Jyväskylän maalaiskunta K u n n a n v a l tuuston päätöspäivämäärä 18.6.2007 Kunnan yhdyshenkilö Tapio Soini Y h d y s h e n k i l ö n a s e m a Kehittämisjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero (014) 3365 106 0500 642 856 Yhdyshenkilön sähköposti

tapio.soini@jklmlk.fi K u n t a j a o n m u u t o s Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon mu u tosta koskevan esityksen kanssa. Ei I Kunnan selvitys 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toime np i t e i s t ä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin ku n - t i i n kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? Ei. 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutet a a n? 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? Ei 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen ( a s u k a s m äärä ja pinta-ala) 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? 1.A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toime np i t e i s t ä / 2 1.b Palvelurakenteen vahvistaminen kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa: perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi Aikooko kunta saavuttaa lain edel lyttämän 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla y h - t e i s t o i m in ta-alueen? Suunnitteilla on muodostaa 15 nykyisen kunnan käsittävä Jyväskylän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä 1.1.2009 alkaen. Nykyisin näillä kunnilla on yhteensä kahdeksan terveyskeskusta, yhteinen väestöpohja on n. 189 000. 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Jyväskylä, Toivakka, Uurainen, Petäjävesi, Muurame, Korpilahti, Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Keuruu ja Multia. 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta -alueen väestöpohja? Noin 189 000 1.B.3 Perusterveydenhuollon l isäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta -alueella? Ainakin vanhusten laitoshoito.

1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? Asiaa ollaan selvittämässä. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 3 1.B Palvelurakenteen vahvistaminen kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa: perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi 1.B.6. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Suunniteltu annettavaksi Jyväskylän seututerveyskeskuksen hoidettavaksi. Seututerveyskeskuksen väestöpohja tulee olemaan 189 000. 1.B.7 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? Suunnitteilla on muodostaa 15 nykyisen kunnan käsittävä Jyväskylän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä 1.1.2009 alkaen. 1.B.8 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? Ks. edellä 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 4 1.B Palvelurakenteen vahvistaminen kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa: ammatillinen peruskoulutus 1.B.9 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Jyväskylän maalaiskunta on mukana Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Koulutuskuntayhtymä on koulutuksen järjestäjä, joka ylläpitää Jyväskylän ammattiopistoa ja vastaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisestä. Jyväskylän Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Jyväskylän maalaiskunnan lisäksi Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Keuruu, Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen. Näiden kuntien alueella on lähes 200 000 asukasta. 1.B.10 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? a) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) b) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? c) Järjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? 1.B.11 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? Ammatillinen lisäkoulutus Lukiokoulutus Muita, mitä? Joulukuussa 2006 valmistui toisen asteen koulutuksen suunnitelma seudullisen lukiokoulutuksen järjestämisestä yhteisen ylläpitäjän mallilla Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä 1.1.2009 alkaen. Prosessissa ovat mukana Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta ja Laukaan kunta. Esitetyn mallin käsittely ja päätöksenteko tapahtuu kunnissa ja kuntayhtymässä vuoden 2007 aikana.

1.B.12 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueiseen? 1. B. 1 3 J o s, n i i n m i h i n y h t e i s toiminta-alueisiin se kuuluu? 1.B.14 Missä aikataulussa yhteistoiminta- alue toteutetaan? Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoi - m i n t a -aluetta m u o dostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin e r i t y isolosuhteeseen se vetoaa? 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeami - sen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, e t t ä l a i n tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turv a t a a n? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee ku u - l u m a a n laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? Erityishuoltopiiri on jo lakkautettu. Tehtäviä on siirretty vammaispalvelusäätiölle. 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito -laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhty - m ä n ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Tähän on pyydetty sairaanhoitopiirin vastaus, joka sopii vastaukseksi ainakin kaikkien seututerveyskeskuksen kuntien osalta. Samoin kohtiin 2.2-2.8l. 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ei mitään. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta -alue?

Ei varsinaista yhteistoiminta-aluetta. Asumispalvelut ja neuvontapalvelut järjestetään seudullisen säätiön avulla. 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 2 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymä l - le? Kohtaan d (= vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä?) : Vanhusten laitospalvelut ja jotkut pienten erityisryhmien palvelut. Kohtaan e (= Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä?) : Korvaushoito 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntay h - tymälle? 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintaky - vyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 2. 1 0 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Suunnitelmien mukaan vuodesta 2009 alkaen.

II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille 2010-2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. 2005 2010 2015 2020 2025 Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet 0-6 4,9 5,0 5,1 5,5 5,1 5,4 4,9 5,2 4,7 5,0 7-16 7,1 7,4 6,5 6,8 6,4 6,9 6,6 7,2 6,7 7,1 17-19 1,8 1,9 1,8 2,0 1,6 1,9 1,6 1,8 1,7 2,0 20-64 29,9 30,5 29,1 30,0 27,7 28,9 26,5 27,9 25,6 27,2 65-74 3,6 3,3 4,2 3,8 5,2 4,7 5,7 5,1 5,4 4,9 75-84 2,3 1,4 2,3 1,7 2,6 2,0 3,2 2,5 4,1 3,3 85-0,7 0,2 0,8 0,3 1,0 0,5 1,1 0,6 1,4 0,8 Indeksi 100,0 107,9 114,1 119,4 123,4 3. V ä e s t ö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 2 3.B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä 17-64 -vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde 2005 0,56 2010 0,59 2015 0,66 2020 0,73 2025 0,77 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuot e e n 2 0 1 5 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Nykymenolla resurssit eivät riitä, koska huollettavien määrä lisääntyy ja huoltosuhde heikkenee voimakkaasti. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuks en tietoja väestön kehity k- sestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 2 0 2 5 / 3 3.C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. 3.C.1 Perusterveydenhuollossa?

3.C.2 Sosiaalihuollossa? Vanhustenhuollon palveluntarve kasvaa voimakkaasti juuri 2015-2025. 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Tarve kasvaa väestömäärän kasvun suhteessa. 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 2 0 2 5 / 4 3.C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ammatillisen peruskoulutuksen tarveanalyysistä vastaa koulutuskuntayhtymä. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Nykyisellä kasvuvauhdilla perusopetuksen oppilasmäärä kasvaisi vuoteen 2015 mennessä jopa 600 oppilaalla. 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kanna lta keskeisissä tehtävissä?

4. T a l o u s / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta 2005-2009 (1000 euroa) TP-tiedot 2005: toimintakulut 129 791 TP-tiedot 2005: toimintatuotot 17 500 TP-tiedot 2005: toimintakate -110 945 TP-tiedot 2006: toimintakulut 135 590 TP-tiedot 2006: toimintatuotot 19 716 TP-tiedot 2006: toimintakate -114 681 TA 2007: toimintakulut 141 878 TA 2007: toimintatuotot 19 442 TA 2007: toimintakate -120 806 TS 2008: toimintakulut 146 134 TS 2008: toimintatuotot 19 636 TS 2008: toimintakate -125 209 TS 2009: toimintakulut 150 518 TS 2009: toimintatuotot 19 833 TS 2009: toimintakate -129 753 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 78 752 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 2 782 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 3 622 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 85 369 TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 3 147 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 3 874 TA 2007 Kuntaliitto 2010 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 90 986 91 841 106 492 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 3 413 3 464 3 981 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 3 904 98 303 3 904 99 210 3 904 114 377 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 95 173 96 899 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 3 723 3 723 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 3 904 102 800 3 904 104 526 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 99 022 101 587 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 3 875 3 875 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 3 904 106 800 3 904 109 365 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 28 206 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 30 109 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 31 739 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 32 374 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 33 021 TP-tiedot 2005: vuosikate 4 118 Taloussuunnitelma 2008-2011 TP-tiedot 2006: vuosikate 9 030 Vaihtoehdot TA 2007: vuosikate 8 832 Vuosikate 1 2 TS 2008: vuosikate 9 164 2008 7 981 5781 TS 2009: vuosikate 8 869 2009 6 046 5286 TP-tiedot 2005: poistot 8 925 2010 3 865 3600 TP-tiedot 2006: poistot 9 053 2011 2 063 1977 TA 2007: poistot 9 300 Poistot

TS 2008: poistot 9 600 2008 10 250 10 198 TS 2009: poistot 10 000 2009 10 480 9 810 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto 1 505 2010 10 889 9 655 TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto 2 110 2011 11 469 9 895 TA 2007: satunnaiset erät, netto 300 Sat. erät TS 2008: satunnaiset erät, netto 0 2008 0 0 TS 2009: satunnaiset erät, netto 0 2009 0 0 TP-tiedot 2005: tilikauden tulos -3 401 2010 0 0 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos 2 091 2011 0 0 TA 2007: tilikauden tulos -168 Tk:n tulos TS 2008: tilikauden tulos -436 2008-2 269-4 417 TS 2009: tilikauden tulos -1 131 2009-4 434-4 524 TP-tiedot 2005: lainakanta 30 102 2010-7 025-6 055 TP-tiedot 2006: lainakanta 34 266 2011-9 406-7 918 TA 2007: lainakanta 41 441 Lainat TS 2008: lainakanta 2008 64 664 35 664 TS 2009: lainakanta 2009 91 988 52 888 TP-tiedot 2005: investoinnit, netto 15 384 2010 111 649 68 749 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto 12 593 2011 140 209 93 309 TA 2007: investoinnit, netto 20 501 Inv. TS 2008: investoinnit, netto 28 063 2008 31 468 26 778 TS 2009: investoinnit, netto 24 843 2009 33 960 28 927 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, % 18,50 2010 23 779 19 959 TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, % 19,00 2011 30 829 27 329 TA 2007: tuloveroprosentti, % 19,00 TS 2008: tuloveroprosentti, % 19,00 TS 2009: tuloveroprosentti, % 19,00 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Suunnitelmavuosien talous perustuu valtion vuoden 2007 talousarvion yhteydessä esitetyn perusbudjettitarkastelun yleisiin arvioihin toimintakulujen ja verotulojen kehityksestä. Tasapainotustavoitteiden mukaisesti toimintakulujen kasvun oletetaan olevan hitaampaa kuin kunta-alan keskimääräisissä arvioissa (3,0 % vs. 4,0 %). Toimintatuottojen arvioidaan nousevan 1 %:lla vuodessa. Verotulojen kasvu on arvioitu keskimääräisten kasvuprosenttien mukaisesti kuntaliiton ennusteiden perusteella. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 2 % vuodessa. Mikäli Jyväskylän maalaiskunta pystyy pitämään toimintakulujen kasvun vuosittain 3 %:n tasolla, niin talous pysyy suurin piirtein tasapainossa. Tosin vuonna 2009 jäätäisiin hieman tavoitteesta. Vuosikatetta rasittaa rahoituskulujen nousu velkaantumisesta johtuen. Suuret investoinnit heijastuvat poistojen määrä nousuna. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi).

5. Muu yhteistoiminta / 1 Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Mitkä ovat keskei simmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? 6. Tuottamistavat ja tehokkuus 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset teho k- kuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne.) Palveluntuotanto kokonaisuudessaan monipuolistuu eli palveluja tuotetaan myös yhteistyössä muiden kuntien ja kolmannen sektorin kanssa sekä hankitaan yksityisiltä. Kunnan oma palvelutuotanto pelkistetään peruspalveluihin. 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on ta r- koitus tehostaa. Kuntastrategian mukaisesti yksilön omaa vastuuta tuetaan ja korostetaan. Kunta on valmistelemassa palvelustrategisia linjauksiaan. Ty ö nimenä hankkeelle on P alvelujen hankinta- ja järjestämislinjaukset. Seuraavassa on alustava ja edelleen päivittyvä listaus täs sä v a i h e e s s a s u u nnitelluista toimenpiteistä. Palvelujen järjestämisessä u usien palvelumallien hahmottaminen tehdään käymällä läpi ydin- ja tukiprosessit ja järjestämällä palvelut niiden pohjalta. Ensi mmäiset p i l o t i t valitaan j a a i k a t a u lu - te t a a n vuoden 2007 aikana. S a m a l l a tehostetaan nykyisiä palvelu rakenteita sekä selvitetään jo tehdyn valmistelutyön pohjalta vaihtoehtoiset palvelujen tuotanto - tai järjestämistavat. Tämä vaiheittain etenevä kehittämistyö s isältää mm. paneutumista palvelujen tuotteistamiseen, hanki n - taosaamisen lisäämiseen ja oman tuota ntokyvyn jatkuvaan parantamiseen. Samalla ratkais taan m y ö s esiin nousseiden ajatusten (esim. toiminnan, talouden ja maankäytön suunnittelujärjestel - mien kehittäminen sekä tukipalveluyksikön muodostaminen ) toteuttaminen. H enkilöstö- ja luo t- tamushenkilöorganisaatiot muodostetaan uuden palvelurakenteen poh jal ta. Kunnan johtoryhmä laatii kevään 2007 aikana seudullisen yhteistyön laajuuden arvioin tia j a yhteistyön periaattei ta koskevan ehdotuksen kunnanhallitukselle. Ehdotus sisältää myös n s. p ui - telain vaatimat selvitykset. 1) käynnistetään hanke kunnan alueella toimivien järjestöjen ja kunnan yhteistyön kehittämiseksi asukkaiden omatoimisuuden ja elinikäisen toimintakyvyn turvaamisessa 2) käynnistetään kehittämisprosessi, jossa lasten ja nuorten varhaiskasvatuksen ja oppimisen sekä kasvua ja kehitystä tukevia palveluja tarkastellaan uudelleen pyrkimyksenä rakentaa yhtenäinen palvelukokonaisuus päivähoidosta, esiopetuksesta, perusopetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä muista kokonaisuuteen kuuluvista lasten ja nuorten palveluista. Tavoitteena on yhtenäisen, nykyiset toimialarajat ylittävän palveluprosessin muodostaminen 3) toteutetaan lasten päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut tukemalla taloudellisesti lasten hoitoa kunnallisena ja yksityisenä päivähoitona sekä seutukunnallisin ratkaisuin. Perhepäivähoitoa ja

yksityisiä hoitomuotoja pyritään lisäämään, oleellisia muutoksia päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen tämänhetkiseen tuottamistapaan ei ole nähtävissä. Kunta luopuu yksityisten päiväkotien palvelujen hankkimisesta ostopalvelusopimuksilla, vaikka haluaakin edistää yksityisten hoitomuotojen kehittymistä 4) tuotetaan paljon hoitoa ja apua tarvitsevien kotihoito eli asiakkaan perushoito ja ympärivuorokautinen palveluasuminen pääosin sosiaalipalveluissa 5) tuetaan yksityistä palveluasumista erillisellä hoitorahajärjestelmällä 6) nostetaan omaishoidon tuen piirissä olevien määrää parantamalla tuen ehtoja ja kohdistumista 7) Palokan kuntayhtymän tuottamat vanhusten laitospalvelut voidaan järjestää yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. 8) tuotetaan vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminnat ensisijaisesti itse 9) käytetään laitoshoitopalveluja kehitysvammaisten lyhytaikaisissa tutkimus- ja hoitotilanteissa 10) tuotetaan seudullisena yhteistyönä tulkkien ja henkilökohtaisten avustajien välitys, matkojen yhdistely ja erityisryhmien asumispalvelut 11) selvitetään erityisopetuksen seudullinen yhteistyö v. 2007-2008. Tavoitteena on toiminnan seudullisten kehittämistavoitteiden määrittely ja uudelleenorganisointi 12) päätetään Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan nuorisojohtajakokeilusta kevään 2007 aikana. Tällöin otetaan kantaa nuorisopalvelujen seudulliseen järjestämiseen 13) päätetään toisen asteen koulutuksen selvityksestä kevään 2007 aikana. Tällöin otetaan kantaa lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirtämiseen Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle vuoden 2009 alusta 14) arvioidaan joukkoliikenteen tuen ja kehittämisen seudullista/maakunnallista toteutustapaa puitelakivalmisteluun liittyvän MASLI selvittelyn yhteydessä 15) arvioidaan hallintopalveluissa maaseutupalveluiden järjestäminen jatkossa 16) päätetään henkilöstöpalveluiden ja Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstöhallinnon yhteistyöstä vuoden 2007 aikana 17) päätetään työllistämispalveluiden järjestämisen sisäisistä vastuista hallintopalvelujen ja sosiaalipalvelujen sekä sivistyspalvelujen yhteisvalmistelulla vuoden 2007 aikana 18) päätetään kunnan metsäpalvelujen kehittämisehdotuksista johtoryhmä- ja lautakuntakäsittelyn jälkeen kunnanhallituksessa keväällä 2007 19) valmistellaan kunnan omistajapoliittiset linjaukset toimialojen johtajien talousryhmässä vuoden 2007 aikana 20) tuotetaan perustietotekniikkapalvelut kunnan omana työnä. Perusteena ratkaisulle ovat aikaisemmin tehdyt selvitykset. Kunta osallistuu Jyväskylän kaupungin kanssa tehtävään hankkeeseen tietohallintopalvelujen yhteistuotannon selvittämiseksi 21) tarkistetaan uudelleenorganisoidun tilahallinnon toimintatavat ja valmistellaan toimitilastrategia toimialojen yhteistyönä kunnan palvelustrategisiin linjauksiin perustuen vuoden 2007 aikana 22) käynnistetään teknisissä palveluissa selvitys teknisistä tukipalveluista (varasto, kone-, kuljetusja työpajapalvelut). Tavoitteena on toimintojen tehostaminen 23) selvitetään vesihuoltolaitoksen tulevaisuuden toimintamalli 24) hyödynnetään henkilöstön luonnollista poistumaa siivouspalveluissa siten, että eläköitymisen ja uusien siivouskohteiden aiheuttama henkilöstötarve hoidetaan ulkopuolisella työvoimalla. Tavoitteena on, että vuonna 2015 enintään 50% siivotaan omalla organisaatiolla. Tutkitaan samalla siivouspalvelujen yhtiöittäminen tai liikkeenluovutus. Ratkaisu on sidoksissa mahdollisesti synnytettävän tukipalveluyksikön toteuttamiseen 25) päivitetään hallinto- ja muut säännöt tehtyjen ratkaisujen mukaisiksi

7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) 7.1 Perusterveydenhuollossa? Suunnitelmissa oleva uusi seututerveyskeskus huolehtii riittävästä palvelutuotannosta. 7.2 Sosiaalihuollossa? Ei muutoksia. 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Ei muutoksia. 7.4 Erikoissairaanhoidossa? Ei muutoksia. 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ks. kohdat 1 B9-1B12 7. 6 K u n n a n p ä ä t tämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Kunnan palvelurakenteen muutoskaavailuissa on mukana päätöksenteko Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan nuorisojohtajakokeilusta 2007 aikana. Tällöin otetaan kantaa nuorisopalvelujen seudulliseen järjestämiseen. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? 7.8 Millä tavalla ikä - ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä k u n t a n a muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittäv y y d e s t ä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille 2009-2013). 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrälli - sen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Seutukunnalla on hyvä tilanne. Henkilöstön rekrytointia tuetaan lisäämällä vakituisia ja vähentämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Jyväskylän maalaiskunta käyttää aktiivisesti eläköitymistietoja resurssisuunnittelussa, on uudistanut juuri henkilöstösuunnittelunsa ohjeet ja tarkentanut rekrytointiaan, sekä on aktiivinen toimija työmarkkinoidensa esittelijänä.

8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Seutukunnalla on hyvä tilanne. Henkilöstön rekrytointia tuetaan lisäämällä vakituisia ja vähentämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Jyväskylän maalaiskunta käyttää aktiivisesti eläköitymistietoja resurssisuunnittelussa, on uudistanut juuri henkilöstösuunnittelunsa ohjeet ja tarkentanut rekrytointiaan, sekä on aktiivinen toimija työmarkkinoidensa esittelijänä. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Seutukunnalla on hyvä tilanne. Henkilöstön rekrytointia tuetaan lisäämällä vakituisia ja vähentämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Jyväskylän maalaiskunta käyttää aktiivisesti eläköitymistietoja resurssisuunnittelussa, on uudistanut juuri henkilöstösuunnittelunsa ohjeet ja tarkentanut rekrytointiaan, sekä on aktiivinen toimija työmarkkinoidensa esittelijänä. 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? H e n k i l ö s t ö n laadullisen ja määrä llisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkep o i s t u m a n j a sukupuolirakenteen? Seutukunnalla on hyvä tilanne. Henkilöstön rekrytointia tuetaan lisäämällä vakituisia ja vähentämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Jyväskylän maalaiskunta käyttää aktiivisesti eläköitymistietoja resurssisuunnittelussa, on uudistanut juuri henkilöstösuunnittelunsa ohjeet ja tarkentanut rekrytointiaan, sekä on aktiivinen toimija työmarkkinoidensa esittelijänä. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huom i o o n e l ä kepoistuman ja sukupuolirakenteen? Seutukunnalla on hyvä tilanne. Henkilöstön rekrytointia tuetaan lisäämällä vakituisia ja vähentämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Jyväskylän maalaiskunta käyttää aktiivisesti eläköitymistietoja resurssisuunnittelussa, on uudistanut juuri henkilöstösuunnittelunsa ohjeet ja tarkentanut rekrytointiaan, sekä on aktiivinen toimija työmarkkinoidensa esittelijänä. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa M i t e n selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa?

Palvelustrategisten linjausten valmistelussa henkilöstön edustajat ovat olleet mukana. Lisäksi alustavista suunnitelmista on pyydetty ja saatu henkilöstöjärjestöjen lausuntoja. Henkilöstön edustajat ovat myös osallistuneet järjestettyihin seminaareihin. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? YTT käsittelee selvitystä 13.8.2007.