Turunkankaan asemakaava

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA Turunkankaan asemakaava Kaavaselostus, ehdotus Kaavan vireille tulo Kunnanhallitus 10.03.2014 55 Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.7.2014 373-P23553

Kaavaselostus, ehdotus 1 (13) Savolainen Lilian 28.7.2014 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 Tiivistelmä... 1 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2 Asemakaava... 1 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 2 3 Lähtökohdat... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.4 Tekninen huolto... 4 3.1.5 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 4 Asemakaavan suunnittelu vaiheet... 6 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset... 6 4.2 Osallistuminen ja osalliset... 6 4.2.1 Osalliset... 6 4.2.2 Vireilletulo... 7 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 7 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 7 4.2.5 Asemakaavan tavoitteet... 8 5 Asemakaavan kuvaus... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 8 5.3 Aluevaraukset... 8 5.3.1 Korttelialueet... 8 5.3.2 Muut alueet... 9 5.3.3 Kunnallistekniikka... 9 5.4 Kaavan vaikutukset... 9 5.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen... 9 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 10 5.4.4 Vaikutukset maisemaan... 10 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 10

Kaavaselostus, ehdotus 2 (13) Savolainen Lilian 28.7.2014 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset... 10 5.4.7 Sosiaaliset vaikutukset... 11 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 11 6 Asemakaavan toteutus... 11 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Luonnosvaiheen lausunnot ja vastine - Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastine - Kaavakartta ja määräykset - Asemakaavan seurantalomake (liitetään myöhemmin)

Kaavaselostus, ehdotus 1 (11) Turunkankaan asemakaava 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 24.4.2014 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee Juuan kunnan tiloja 18:124, 18:135, 18:136, 18:137, 18:141, 18:142. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 301-304 sekä maa- ja metsätalousalue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Juuan keskustaajaman Turunkankaan alueelle on tarkoitus laatia asemakaava. Alue sijaitse 4,2 km Juuan keskustasta Luikonlahdentien varrella. Suunnittelualueen sijainti ja rajaukset selviävät oheisista kuvista 1a ja 1b. Kuva 1a ja 1b: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava on lähtenyt vireille kunnan aloitteesta, koska alueelle on kysyntää eikä Juuan kunnalla ole tarjota tontteja muilta alueilta. Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä 13.03.2014 14.04.2014. Kaavaehdotus oli nähtävillä 22.05.2014 23.06.2014 välisen ajan. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla on osoitettu kolmea teollisuus- varastorakennusten korttelialuetta (T) sekä Juan joen ranta-alueelle osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (M). Ajoyhteydet

Kaavaselostus, ehdotus 2 (11) rakennuspaikoille on toteutettu katuna. Kaavassa on jätetty vihreä kaista rannalle kulkua varten. Kaavaratkaisussa on huomioitu myös mahdollinen alueen laajentuminen etelään osoittamalla korttelien 303 ja 304 väliin maa- ja metsätalousalue mahdollista uutta katua varten. Asemakaavan pinta-ala on 10,86 ha ja kokonaisrakennusoikeus 37645 k-m². 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Juuan keskustaajaman Turunkankaan alueelle. Kaakkopuolella alue ulottuu Luikonlahdentielle, lounas- ja koillispuolella rakentamaton alue ja luoden puolella alue rajoittuu Juuan jokeen. Kuva 2: Ilmakuva kaava-alueen ympäristöstä ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus esitetty punaisella katkoviivalla.

Kaavaselostus, ehdotus 3 (11) 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristön tila on selvitetty Juuan kirkonkylän osayleiskaavan yhteydessä. Juuan joen ranta-alue on osa jokimaisemakokonaisuutta. Kaavaalueelle ei sijoitu arvokkaita luontokohteita. Alue on kauttaaltaan varttunutta kuivahkoa mäntykangasta tai pusikoitunutta vanhaa peltoa (kuvat 2-3). Alueen kenttäkerroksessa kasvaa tyypillisesti mustikkaa ja puolukkaa ruohoja on hyvin niukasti. Pääpuulaji on mänty. Aluspuuna on harvakseen yksittäisiä kuusia sekä koivuja. Kuva 3: Alue on valtaosin metsäaluetta ja puusto varttunutta mäntymetsää. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on vanhaa turkistarha-aluetta, jossa on Juuan rehun vanha tuotohalli sekä tarhaukseen liittyviä muita tuotanto- ja työtiloja. Juuan Rehun vanhassa hallissa on JM Steel Oy vuokralla. Alueella toimii myös pieni peltialan yritys kunnan omistamissa vuokratiloissa. Kuva 3: Varastokäytössä oleva rakennus.

Kaavaselostus, ehdotus 4 (11) 3.1.4 Tekninen huolto 3.1.5 Maanomistus Kaava-alue rajoittuu maantiehen Juuka-Luikonlahti 506. Kaava-alueella on 20 kv:n linja sekä pylväsmuuntamo. Alueelle ryhdytään rakentamaan vesi- ja viemäriverkkoa kesällä 2014 kunnan ja Juuan rengas vesiosuuskunnan yhteishankkeella. Kunta rakentaa runkoverkon ja vesiosuuskunta toteuttaa muun osan verkostosta. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-alue on pääasiassa kunnan omistuksessa. Asemakaavan pohjakarttana käytetään asemakaavan pohjakarttaa 1:2000. Kartta on laadittu vuoden 2014 alussa. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto 30.11.2000, päivitetty 1.3.2009), joista kolme koskee tätä asemakaava-aluetta: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 1. vaiheen 21.11.2005. Valtio-neuvosto vahvisti kaavan 20.12.2007. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 2. vaiheen 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakunta-kaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013. Maakuntahallitus saattoi sen Ympäristöministeriön vahvistettavaksi 17.6.2013 ja Ympäristöministeriö vahvisti sen 5.3.2014. Maakuntahallitus hyväksyi 4. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 17.6.2013. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu tkkalueeseen. Kuva 4: Ote Pohjois-Karjalan vahvistetusta maakuntakaavan 1. vaiheesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella soikiolla.

Kaavaselostus, ehdotus 5 (11) 2. vaiheessa suunnittelualueelle ei ole varausta. Kuva 5. Ote maakuntakaavan 2. vaiheesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella soikiolla. 3. vaiheessa suunnittelualueelle ei ole varauksia. Kuva 6. Ote maakuntakaavan 3. vaiheesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella soikiolla.

Kaavaselostus, ehdotus 6 (11) Yleiskaavat Alueella on voimassa 5.3.2013 hyväksytty Kirkonkylän osayleiskaava. Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavassa T- uusi teollisuusalue. Kuva 7. Ote kirkonkylän osayleiskaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty tummanpunaisella paksulla katkoviivalla. Asemakaavat Alueella ei ole asemakaava. 4 Asemakaavan suunnittelu vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Kunta laadituttavat asemakaavan. Kunnalla on tarvetta ja kysyntää uusista teollisuustonteista. Asemakaava on yleiskaavan mukainen. Konsulttina projektissa toimii :n Kuopion aluetoimisto. 4.2 Osallistuminen ja osalliset 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kehityskuva ja tuleva yleiskaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kehityskuvan laadinta käsittelee.

Kaavaselostus, ehdotus 7 (11) Maanomistajat, asukkaat Viranomaiset Kunnan hallintokunnat Muut yhteisöt - asukkaat - yritykset - maanomistajat - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualue - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Museovirasto - Sosiaali- ja terveyslautakunta - Sivistyslautakunta - Tekninen lautakunta - Ympäristölautakunta - Juuan yrittäjät ry - Pohjois-Karjalan sähkö 4.2.2 Vireilletulo Muutos on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 10.03.2014 55. Nähtävillä olosta oli julkaistu kuulutus 13.03.2014 (, Tekninen palvelualue) kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Luonnos valmistui helmikuussa 2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä 13.03.2014 14.04.2014 välisen ajan. Luonnosvaiheesta ei saatu muistutuksia. Kaavaehdotus oli nähtävillä 22.05.2014 23.06.2014 välisen ajan. Ehdotuksesta ei saatu muistutuksia. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta on saatu 7 lausuntoa: Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueelta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Museovirastolta, PKS Sähkönsiirto Oy:ltä, Tekniselta lautakunnalta ja Ympäristölautakunnasta. Lausunnon ja vastine lausuntoihin on liitteenä. Lausuntojen perusteella on tehty seuraavat muutokset: - Suunnittelualueelle on osoitettu ainoastaan yksi maantieliittymä Luikonlahden tieltä. Kaavan sisäisiä kulkuyhteyksiä on muutettu. Muutoksella on huomioitu mahdollinen alueen laajentuminen etelään. - Kaavaselostuksen tekstin epäselväykset on korjattu. Kaavaehdotuksesta on saatu lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois- Karjalan maakuntaliitolta, Tekniselta lautakunnalta Ympäristölautakunnalta ja Pohjois- Savon ELY-keskus liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelta. Lausunnot ja vastine on liitteenä. Pohjois-Savon ELY-keskus liikenne ja infrastruktuuri vastuualue esitti lausunnossa, että mahdolliset liikenneturvallisuuteen kohdistuvat parannustoimenpiteen tulevat kunnan vastuulle. ELY-keskus huomautti myös mahdollisesti muodostuvasta nelihaaraliittymästä.

Kaavaselostus, ehdotus 8 (11) Kaavaselostusta on täydennetty taloudellisten vaikutusten osalta. Nelihaaraliittymää ei voi syntyä asemakaavan käsittävälle osalle maantietä, koska asemakaavassa osoitettu liittymä ei ole vastakkaisella puolella yleiskaavassa osoitetun T-aluetta kohdalla. 4.2.5 Asemakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteena on kaavoittaa alueelle työpaikka- ja teollisuusaluetta. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle on osoitettu yhteensä 13 teollisuus- ja varastorakennusten rakennuspaikkaa, maa- ja metsätalous- sekä katualue. Asemakaavan pinta-ala on 10,86 ha ja kokonaisrakennusoikeus 38021 k-m². Palvelut haetaan Juuan taajamasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Rakennuskorkeudet on määrätty pääosin 2-kerroksisiseksi, jotta toimistotilat on sijoitettavissa tarvittaessa toisen kerokseen. Yksittäiset alueet: Korttelialueita on ositettu 3 kappaletta. Pinta-alat jakautuvat seuraavasti: Numero Aluevaraus määräys P-ala[m2] K-ala[m2] e 301 T e=0.50 22837 11418 0,50 302 T e=0.50 27255 13626 0,50 303 T e=0.50 10238 5119 0,50 304 T e=0.50 14960 7480 0,50 Katu 7273 - - M 25393 - - M 624 - - Yhteisalat: Aluevarausalueet: Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e] Katu. 0,7273 0 - M 2,6017 0 - T 7,5290 37645 0,50 ----------------------------------------------------------------------------------- Kaikki 10,8581 37645 0,35 5.3.1 Korttelialueet T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.

Kaavaselostus, ehdotus 9 (11) 5.3.2 Muut alueet Alueelle on osoitettu 3 korttelialuetta. Alueen kokonaispinta-ala on 7,5 ha, alueelle saa rakentaa 2-kerroksia rakennuksia ja rakennusoikeutta alueella on yhteensä 37645 k- m2. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat n. 3500 m2:stä n. 7960 m2:iin. M Maa- ja metsätalousalue. Juuan joen ranta ja korttelien 303 ja 304 väliin 12 metrin kaista on osoitettu kaavassa M-alueeksi. Alueen kokonaispinta-ala on n. 2,6 ha. 5.3.3 Kunnallistekniikka Katua on osoitettu 0,57 km ja alueen pinta-ala on n. 0,7 ha. Maantien liittymien lukumäärä pienenee, kun kaava-alueen etelärajalle oleva nykyinen liittymä voidaan poistaa. Kaavaratkaisussa on huomioitu myös mahdollinen alueen laajentuminen etelään osoittamalla korttelien 303 ja 304 väliin maa- ja metsätalousalue mahdollista uutta katua varten. Alueella on 20 kv:n muuntamo, joka on osoitettu kaavassa. Rakennuspakat on liitettävä keskitettyyn kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan runkolinjan rakentaminen alkaa ensi keväänä. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen 5.4.1.1 VAT vuoksi Kaava vaaranna Juuan joen vesistöalueen erityispiirteitä. 5.4.1.2 Toimiva-aluerakenne Rakentaminen on osoitettu yleiskaavassa jo osin teollisuuskäytössä olevalle alueelle. Kaavalla synny uusia rakennuspaikkoja taajaman läheisyyteen. Asemakaava on osayleiskaavan mukainen. 5.4.1.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueen rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole herkkiä alueita rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta. 5.4.1.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava-alueella ei ole rakennussuojelukohteita ja muinaisjäännösalueita. Alueeseen ei kohdistu virkistyskäyttöpaineita. Juuanjoen virkistyskäyttö ei vaikeudu kaavan johdosta. Kaava-alue ei sijoitu pohjavesialueella.

Kaavaselostus, ehdotus 10 (11) 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Olemassa olevia rakennuksia voidaan hyödyntää. Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia eikä kulttuuriympäristöä. Uusia rakentamiseen varattuja alueita on osoitettu osayleiskaavan mukaisesti. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Kaavalla ei oteta arvokasta luonnonympäristöä rakentamisen piiriin. Kaava-alueelta ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasveja tai eläimiä. Vuona 2009 Juuan kirkonkylän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdyssä luonto- ja maisemaselvityksessä on Juuan joki ranta-alueinen merkitty Juuanjoki-Vepsänjoki luontokokonaisuudeksi, joka on huomioitu rakentamisen ohjaamisessa. Rakentamisella ei ole vaikutusta pohjavesiin, koska alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Pintavesiin vaikutukset ovat vähäiset, koska hulevedet on mahdollista imeyttää alueen maaperään Juuanjoen leveän suojakaistan ansiosta. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan Kaava mahdollistaa olemassa olevan teollisuusalueen laajentamisen ja osin metsäinen luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi maisemaksi. Juuan joen maisemakokonaisuutta on huomioitu jättämällä vähintään 50 metriä leveä M-alue jokirantaan. 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Kaava-alueen rakennusoikeus nouse merkittävästi, joten liikennemäärät nouse kaavan vaikutuksesta. Tämän myötä todelliset liikennesuoritteet nousevat alueella. Jos oletetaan, että alueelle syntyy yksi työpaikka kutakin 100 k-m²:ä kohden, muodostuu työntekijöiden laskennalliseksi liikennetuotokseksi 380 matkaa vuorokaudessa. Tavaratoimitustenlaskennallinen liikennetuotos on noin 150 matkaa vuorokaudessa. On erittäin todennäköistä, että toteutunut rakentaminen on huomattavasti vähäisempää kuin kaavan sallima määrä. Maantien tämän hetkinen liikennemäärä on vähän alle 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Todennäköisesti liikennemäärä kasvaa 20 30 %. Maantien vetokykyyn tällä ei ole vaikutusta. Liittymä näkemät ovat erittäin hyvä (vähintään 200 m), koska alue on tasaista ja maantien suora. Lisääntyvästä ajoneuvoliikenteen johdosta liikenneturvallisuus heikkenee hyvin vähän. Pääsääntöisesti liikenne alueelle tapahtuu autolla tai pyöräilen. Työmatkaliikennettä jalkaisin jää todennäköisesti melko vähäiseksi alueen sijainnin johdosta. Maantiellä ei ole valaistusta. Kevyenliikenteen väylää ei ole 1,5 km matkalla, minkä jälkeen voi käyttää vanhaa tietä ja sen jälkeen alkavaa kevyenliikenteen väylää, joka jatkuu keskustaan asti. Kevyenliikenteen määrä myös lisääntyy työmatkaliikenteen johdosta, mutta maantien tasaisuuden ja suoruudesta johtuen kevyenliikenteen liikenneturvallisuus on hyvällä tasolla. 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset tulevat kunnan kustannettaviksi.

Kaavaselostus, ehdotus 11 (11) Mahdolliset uudet yritykset luovat positiivista ilmapiiriä sekä tuovat välillisesti työpaikkoja ja verotuloja kunnalle. Tuloja kunta saa tontin myynnistä tai vuokrasta. Kunnan uudesta maankäytöstä johtuvien rakennustarpeiden kustannusvastuun on kunnalla. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi mahdollisesti tehtävät maantien 506 valaistuksen tai kevyenliikenteen rakentamisesta aiheutuu kustannuksia kunnalle. 5.4.7 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria sosiaalisia vaikutuksia. Välillisesti uudet työpaikat tuovat hyvinvointia alueelle. Kaavalla ei ole suoria vaikutuksia viihtyisyyteen tai turvallisuuteen. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Juuan kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka oy Kuopiossa 28.7.2014 Timo Leskinen aluepäällikkö, DI