HARJOITTELUSUUNNITELMA Yhteiskunnalliset aineet 2015-2016
Yleistä Opetusharjoittelu koostuu kolmesta opintojaksosta, jotka ovat PEDA 4 Perusharjoittelu 6 op, PEDA5 Tutkiva harjoittelu 8 op ja PEDA6 Laajentava harjoittelu 4 op. Perusharjoittelu suoritetaan syys- ja Tutkiva harjoittelu kevätlukukaudella. Perus- ja Tutkivaan harjoitteluun kuuluu opetuksen seurantaa, harjoitustuntien pitoa suunnitteluineen ja palautekeskusteluineen, ryhmänohjauksia sekä muuta ohjaajan kanssa sovittua toimintaa. Perusharjoittelu suoritetaan rinnakkain opintojakson Ainedidaktiikka I ja Tutkiva harjoittelu opintojaksojen Ainedidaktiikka II ja Ainedidaktinen tutkimus ja tutkiva opettajuus, kanssa. Perusharjoitteluun kuuluu myös opetus- ja koulutushallinnon osio, jossa opiskellaan tuon aihekokonaisuuden perusteita. Opintojaksoa Laajentava harjoittelu suoritetaan niin syys- kuin kevätlukukaudella, ja se koostuu kaikille harjoittelijoille yhteisistä luennoista, muista tehtävistä sekä henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesta osuudesta. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman sisällön opiskelija valitsee yksilöllisesti yhdessä Laajentavan harjoittelun koordinaattoreiden kanssa tavoitteenaan laaja-alaistaa ja monipuolistaa omaa harjoittelua ja kasvua opettajaksi. Opintojakson Tutkiva harjoittelu aikana opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opetuskokeilun yhdessä ohjaajien kanssa sekä tutustuu Tampereen yliopiston normaalikoulun tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoimintaan. Opetusharjoittelun suorittamisessa korostuvat harjoittelijan oma aktiivisuus ja vastuullisuus. Tavoitteena on monipuolisella ja ohjatulla opetusharjoittelulla tukea opiskelijan kasvua yhteisölliseen opetus- ja kasvatustyöhön kykeneväksi vastuulliseksi, persoonalliseksi opettajaksi sekä rakentaa toimiva yhteys teorian ja käytännön välille. Opetusharjoittelun ja ohjauksen syksyn portaikko Oppimisen ja opetuksen arviointi Opetusmenetelmät Opetuksen suunnittelu Motivointi ja aktivointi Interaktio Kommunikointi Oppiaineksen käsittely Aineenhallinta Kaavio 1: Opetusharjoittelun ja ohjauksen syksyn portaikko, Jukka Männistö
Opetusharjoittelun ja ohjauksen kevään portaikko 3. Aineenopetuksen affektiivisuudesta 2. Opetuksen pedagogisista ja didaktisista ratkaisuista 1. Oppiaineen syvemmästä olemuksesta Halu ja INTOHIMO opetustyöhön Nautinto ja elämys Positiivinen kokemus Tutkiva opettaja, kokeilu ja luovuus Eriyttäminen, toiminnallisuus ja soveltaminen Esteettisyys ja kumulatiivisuus Opetuksen perusrakenteet ja oppiaineen erityispiirteet Oppiaineen ominaisluonne, perusta ja rakenteellisuus Kaavio 1: Opetusharjoittelun ja ohjauksen kevään portaikko, Jukka Männistö Harjoittelu Yhteiskunnallisissa aineissa, filosofiassa, psykologiassa ja terveystiedossa harjoitteleva ryhmä on hyvin heterogeeninen. Osa joukosta pitää osan harjoitustunneistaan tai ne kaikki Norssin ulkopuolella sopivassa oppilaitoksessa. Nämäkin harjoittelijat suorittavat kuitenkin Laajentavan harjoittelun Norssissa. Harjoitustunnit Perusharjoittelun ja Tutkivan harjoittelun jaksot Norssilla tapahtuvat pääsääntöisesti niin, että harjoittelijat toimivat pareina ja vastaavat kokonaisen yläkoulun tai lukion kurssin toteuttamisesta ohjaavan opettajan kanssa. Harjoittelijat suunnittelevat kurssin, pitävät suuren osan tunneista, suunnittelevat arvioinnin, joka yhdessä toteutetaan ja ovat lopulta ohjaavan opettajan kanssa arvioimassa kurssin oppilaita tai opiskelijoita.
Harjoitustunteja suunnitellaan sekä opiskelijaryhmässä, yksin sekä ohjaavan opettajan kanssa. Tuntisuunnitelma toimitetaan ohjaavalle opettajalle sovitulla tavalla viimeistään edellisenä päivänä. Pohjatunnit kuunnellaan; usein pohjatunti onkin opiskelijan itsensä pitämä tunti. Harjoitustunnin jälkeen ohjaava opettaja antaa palautetta tunnista heti sen loputtua tai sovittuna aikana. Harjoittelija hyödyntää myös vertaispalautetta. Opetuksen seuraaminen Kaikkiin opetusharjoittelun opintojaksoihin sisältyy opetuksen seuraamista. Opetusharjoittelijoita ohjataan seuraamaan koulun toimintaa ja oppitunteja monipuolisesti eri kouluasteilla ja oppiaineissa. Opetuksen seuraamisen yhteydessä harjoittelijoiden toivotaan aktiivisesti osallistuvan oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisprosessin tukemiseen. Perusharjoittelussa yhtenä opetuksen seuraamisen teemana on opetusviestintä ja oppitunneilla havaittavissa olevat vuorovaikutustilanteet. Tähän tukea saa Laajentavan harjoittelun luennosta opetusviestinnän perusteista. Laajentavaan harjoitteluun kuuluva opetuksen seuraaminen toteutetaan erillisinä seurantatehtävinä, joiden teemat liittyvät läheisesti kaikille yhteisissä ryhmänohjauksissa käsiteltyihin asioihin. Pääteemana näissä tehtävissä on oppijoiden ja opetusryhmien moninaisuus. Seurantatehtävistä toinen suoritetaan seuraamalla peruskoulun vuosiluokkien 1-6 opetusta ja toinen peruskoulun vuosiluokilla 7-9 tai lukiossa. Seurantatehtävien havaintoja käsitellään erikseen ohjeistettuna vertaisryhmissä. Havainnointitehtävät Kaikkien aineiden opetusharjoittelijoita ohjataan opetuksen seuraamisen yhteydessä kiinnittämään erityishuomiota monikulttuurisuus-teemaan. Yhteiskunnallisilla harjoittelijoilla toisena erityisesti seurattava teemana on sukupuolisensitiivisyys.. Havainnointitehtävien purkaminen ja huomioiden tekeminen toteutetaan siten, että jokainen tekee havainnoistaan muistiinpanot itselleen. Kummankin lukukauden lopussa järjestetään aiheesta yhteinen istunto, jossa havainnot puretaan ja käydään perusteellinen keskustelu. Yhteisessä istunnossa käydään läpi sekä seurantatehtävät että huomiot monikulttuurisuus ja sukupuolisensitiivisyys -teemoista. Ryhmänohjaukset Perusharjoittelussa Perusharjoittelun aikana pidetään kaikkien aineiden harjoittelijoille tarkoitettuja pakollisia ryhmänohjauksia ja ainekohtaisia pakollisia tai valinnaisia ryhmänohjauksia. Ryhmänohjauksissa käsitellään opetukseen, oppimiseen, kasvatukseen sekä opettajan työhön
liittyviä aiheita. Pääpaino aiheissa on oppiaineeseen ja sen opettamiseen liittyvissä erityiskysymyksissä. Yksityiskohtainen lista lukuvuoden aikana tarjottavista ryhmänohjauksista esitetään harjoittelun Moodle-alustalla. Ryhmänohjaukset ja oppiainekohtainen muu toiminta Tutkivassa harjoittelussa Tutkivaan harjoitteluun kuuluu kaikkien aineiden harjoittelijoille yhteisiä ryhmänohjauksia, ainekohtaisia pakollisia tai valinnaisia ryhmänohjauksia sekä muuta oppiainekohtaista toimintaa. Ryhmänohjauksissa käsitellään mm. sähköisiä oppimisympäristöjä, arviointia, kodin ja koulun yhteistyötä, koulun juhlien järjestämistä, sukupuolisensitiivisyyttä ja opettajan tunnetaitoja. Oppiainekohtainen muu toiminta koostuu mm. verkkokurssien suunnittelusta ja osallistumisesta mahdollisille matkoille mm Nufit-tapahtumaan Helsinkiin Samanaikaisopetus, erilainen oppija ja eriyttäminen Harjoittelijan on helpompi oppia huomioimaan omilla harjoitustunneillaan ryhmässä olevat erilaiset oppijat, kun hän tutustuu opetusryhmäänsä ja seuraa ryhmän opetusta muutamien oppituntien ajan. Erilaisen oppijan ohjaamista on kunkin harjoittelijan sisällytettävä opintojaksoon Tutkiva harjoittelu vähintään 3 h. Harjoittelija voi sopia ohjaavan opettajan kanssa myös järjestelyistä, joilla erilaisille oppijoille järjestään samanaikaisopetusta tai tukiopetusta. Muita toteuttamistapoja ovat mm. osallistuminen lukion varikkotoimintaan tai peruskoulun kiihdytyskaistatoimintaan. Tutkivassa harjoittelun tavoitteisiin kuuluu samanaikaisopetuksen periaatteiden ymmärtäminen. Opintojakson aikana harjoittelija toimii vähintään yhdellä oppitunnilla samanaikaisopettajana. Asiasta sovitaan oman ohjaavan opettajan kanssa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön harjoittelija voi perehtyä osallistumalla koulun vanhempainiltoihin ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhempien, oppilaan ja luokanvalvojan kesken käytäviin kehityskeskusteluihin. Vanhempainiltaan, jossa esitellään valinnaisaineita harjoittelija voi sopia ohjaavan opettajan kanssa itselleen aktiivisemman roolin. Kodin ja koulun välistä viestintää käsitellään kaikille yhteisesti myös Laajentavan harjoittelun luennoilla. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja digitaalinen toimintakulttuuri
Harjoittelijoita ohjataan omaksumaan monipuolisten ja vaihtelevien opetus- ja oppimistilanteiden luomisen tärkeys opettajan työssä. Heitä kannustetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseen pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla sopivissa opetustilanteissa. Samoin heitä kannustetaan seuraamaan tieto- ja viestintätekniikan kehittymistä ja koko koulun toimintakulttuurin digitalisoitumista niin oppimisen kuin opettajan työn näkökulmista. Mediataitojen edistäminen Opetusharjoittelijoita ohjataan valitsemaan opetukseensa huolella ja kriittisesti arvioiden mediassa esitettyjä aineistoja sekä tiedostamaan mediakasvatuksen tärkeys opettajan työssä. Opetusharjoittelun aikana harjoittelijoita ohjataan omaksumaan oikeita tekijänoikeuskäytänteitä, tiedostamaan omia oikeuksiaan sekä ymmärtämään median moniulotteisuus. Tutkimus- kokeilu- ja kehittämistoiminta Harjoittelijat voivat osallistua lukuvuoden aikana moniin koulussa järjestettäviin projekteihin, opetuskokeiluihin ja kansainväliseen toimintaan. Opintojaksossa Tutkiva harjoittelu harjoittelijat perehtyvät tutkivaan otteeseen opettajan työssä. Opintojakson työn tuloksia esitellään ja tarkastellaan kaikille harjoittelijoille yhteisessä Pedagogisten opintojen messut - tapahtumassa. Vertaispalaute ja -oppiminen opettajana kasvun prosessi itsearviointi Tavoitteena on, että harjoittelija oppii analysoimaan käytännön opetusta teoreettisten viitekehysten pohjalta toisaalta oma-aloitteisesti reflektoiden, toisaalta kollegiaalisesti vertaisryhmän tukemana. Harjoittelija saa harjoitustunneillaan välitöntä palautetta oppilailtaan. Antamansa ja vastaanottamansa vertaispalautteen lisäksi harjoittelija oppii omien harjoitustuntiensa sekä muiden harjoittelijoiden pitämien harjoitustuntien palautekeskusteluissa paitsi itsearviointia myös saamaan ja antamaan palautetta opetus- ja kasvatustoiminnasta. Harjoittelijoita kannustetaan kollegiaaliseen oppimiseen ja vertaistukeen niin omassa ryhmässään kuin kaikkien Normaalikoulussa harjoittelevien opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat kokoontuvat yhteen keskustelemaan toteutuneesta harjoittelusta ja antamaan toisilleen palautetta sekä ohjaavan opettajan johdolla että ilman häntä. Kunkin harjoitteluosion päätyttyä pidetään arviointipalaveri, jossa käydään dialogia harjoittelijoiden ja ohjaavien opettajien kesken. Aiheina palavereissa ovat etenkin harjoittelijoiden erilaiset oppimiskokemukset, kehittyminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen.
Palaute ja opettajaharjoittelun kehittäminen Aineryhmän ja koko Normaalikoulun palautejärjestelmän tavoitteena on varmentaa opettajaharjoittelun laatu. Palautejärjestelmän keskeinen muoto on palautekyselyt, tulosten analysointi ja harjoittelun muuntaminen yhä toimivammaksi kokonaisuudeksi. Palautejärjestelmää kehitetään rinnakkain opiskelijoiden itsearviointi- ja reflektiokäytänteiden kanssa. Lukuvuoden päättyessä tehdään Normaalikoululla kaikille harjoittelijoille valtakunnallinen enorssi-yhteistyönä laadittu arviointikysely, jonka tulokset esitetään ja käsitellään myös aineryhmittäin. Valtakunnallisen arvioinnin lisäksi Normaalikoulu kerää oman palautteen kevään päätteeksi. Oppiaineissa voidaan vielä kerätä pienimuotoisempia palautteita. Tuloksia käytetään hyväksi opetusharjoittelun pitkäjänteisessä kehittämisessä. LIITTEET