TURUN YLIOPISTO KOHTAAVATKO SUOSITUKSET, TIEDOT JA KÄYTK YTÄNNÖT VANHUSTENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA? Sirkka Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri
SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUT LAINSÄÄ ÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA julkisen vallan velvoite perustuslaki jokaisella oikeus riittäviin sosiaali ja terveyspalveluihin yhteiskunnan voimavarojen puitteissa kuntien järjestj rjestämisvastuu sosiaali ja terveyspalveluja koskevat lait valtionosuuslait
POLIITTISET TAVOITTEET hallitusohjelma (2007) vanhustenhoito ei priorisoitu STM kotona asumisen lisää ääminen kotihoidon kehittäminen pitkäaikaisen laitoshoidon vähentv hentäminen omaishoidon laajentaminen valinnanvapauden lisää ääminen
DESENTRALISAATIO PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN valtakunnalliset kehittämisohjelmat alueelliset kehittämishankkeet suositukset, ohjeet tutkimukset oppikirjojen ohjeet koulutus, täydennyskoulutust
KEHITTÄMINEN Tutkimuksia 80 luvulta lähtienl Oppikirjoja ja opetusta 90 luvulta lähtienl Täydennyskoulutusta 90 luvulta lähtienl Valtakunnallisia kehittämishankkeita 2000 luvulta lähtienl STM ja Kuntaliitto: laatu ja muut suositukset, ETENE, Rav.neuvottelukunta, Ev.lut.kirkko ym. suositukset 2000 luvulla
EETTINEN PERUSTA etiikka = arvoihin ja tietoihin perustuva valintoja ohjaava järjestelmj rjestelmä ihmisten hoitamiseen liittyvä etiikka on oma erityisalueensa henkilökunnan kunnan ammattieettiset perusteet, yleinen yhteiskuntaetiikka ja yleiset ihmisoikeudet määrittävät t vanhustenhoidon eettistä perustaa iäkkäiden hauraus ja toimintakyvyn heikkeneminen eettiset periaatteet korostuvat
EETTISET PERIAATTEET itsemää ääräämisoikeus ja autonomia oikeudenmukaisuus yhdenvertaisuus ja tasa arvo arvo turvallisuus yksityisyys yksilöllisyys llisyys osallisuus KUOLEVIEN HOIDON ETIIKKA GERONTEKNOLOGIAN ETIIKKA
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN (R L L Paunio, emerita) SELVITYS v. 2009 2010 2010 lääninhallitukset; ympärivuorokautisessa hoidossa olevat vanhukset
PÄÄTELMÄT T (v. 2010) lupien myönt ntämisvaiheessa laatusuositusten mukaiset henkilöst stön n vähimmv himmäismitoituksetismitoitukset toteutuvat; oletettavasti eivät t aina myöhemmin liikkumisrajoituksia perusteettomasti liian runsasta lääl ääkitystä ulkoilua vähänv
PÄÄTELMÄT T (v. 2010) riittävät t ravitsemusarvot sisält ltävät t ateriat eivät toteudu kaikissa paikoissa hygienian puutteita, WC käyntien puutteita vanhusten ja omaisten mielipiteiden mitätöinti intiä useita iäkki kkäitä samassa huoneessa hoito ja palveluketjujen pirstaleisuus IÄKKÄIDEN IHMISOIKEUDET TURVAAVA LAINSÄÄ ÄÄDÄNTÖ
VALVIRAN SELVITYS (v. 2010) ympärivuorokautisessa hoidossa olevat vanhukset 1 200 julkisen ja yksityisen sektorin yksikköä öä,, lähesl 40 000 iäkästi stä (ei terveyskeskusten vuodeosastoja) 263 yksikköä ei vastannut kyselyyn yleisimmät t puutteet henkilökunnan kunnan liian pienet määm äärät työntekijöitä,, joilla puutteellinen ammattikoulutus iltaruoan ja aamupalan väliset v ajat liian pitkät lääkityksen tarkastamisen puutteet
VALVIRAN SELVITYS (v. 2010) 7 yksikköä täytti vanhustenhuollon laatukriteerit erinomaisesti 190 yksikköä tehovalvontaan 263 yksikköä (eivät t vastanneet) uusi kysely puutteiden korjaamiseen pyritää ään
VALTION TALOUDEN TARKASTUSVIRASTO (v. 2010) kotihoitoa koskeva tuloksellisuustarkastuskertomus (214/2010) vanhusten kotihoidon ongelmat STM ei ole ottanut virallista kantaa siihen, missä vaiheessa kotona hoitaminen ei ole enää inhimillistä eikä laitoshoitoa edullisempaa kotikäynnit lyhytkestoisia ja toimenpidekeskeisiä, perushoidon turvaavia, eivät t edistä toimintakykyä
VALTION TALOUDEN TARKASTUSVIRASTO (v. 2010) vanhusten kotihoidon ongelmat (jatkoa) kotihoidon resursseja lisätty, mutta eivät t ole riittävi viä kotihoidon asiakkaat kunnoltaan yhä heikompia hoito ja palvelusuunnitelma on juurtunut osaksi kotihoitoa, mutta yksi kirjallinen suunnitelma ei ohjaa käytäntöjä kotihoidon palvelukokonaisuus pirstoutunut useiden palveluntuottajien toiminnaksi
SUPERIN SELVITYS (v. 2010) laitospaikkojen vähentv hentämisen vaikutukset kotihoitoon 76 000 jäsentj sentä kysely 4 500:lle kotihoidossa työskentelev skentelevälle; lle; 1 041 vastasi keskeiset tulokset työntekij ntekijöiden iden työmää äärän n huomattava lisää ääntyminen (3 v. aikana), 53 % asiakkaiden kunto nykyisin huonompi (3 v. aikana), 58 % sijaisia ei oteta, 56 % monet (yli 20 %) asiakkaista toivovat saavansa hoitopaikan palvelutalosta, 26 % osa koki itsensä uupuneiksi
SUPERIN SELVITYS (v. 2010) kehittämisehdotukset koulutettua henkilökuntaa kuntaa lisää asiakkaille enemmän n aikaa moniammatillista yhteistyötä lisää asiakkaille paremmat mahdollisuudet pääp äästä ympärivuorokautisiin yksiköihin ihin nopeasti työturvallisuus turvallisuus paremmaksi (ergonomia, "ryyppykaverit") valtakunnallinen kriteeristä kotihoitoon kuntoutumista edistävä toiminta mahdolliseksi työn n vaativuus huomioon palkassa täydennyskoulutusta lisää työskentelyv skentelyvälineet lineet kuntoon lähiesimiesten rekrytoinnissa soveltuvuus huomioon kotihoidon imagon kohottaminen
PALVELUIDEN PIIRISSÄ OLEVAT 30.11.2009 laskenta (THL) 11,4 % yli 75 vuotiaista sääs äännöllisen kotihoidon asiakkaita Heistä 6,0 % jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa Lähes joka neljännen nnen asiakkaan luona käytiin k yli 60 kertaa/kk Valviran selvitys (v. 2010) ympärivuorokautisissa palveluasumisyksiköiss issä asuu noin 40 000 iäkästi stä
MITÄ KANSALAISTEN KIRJOITUKSET KERTOVAT VANHUSTENHOIDOSTA? v. 2009 puolivälist listä v. 2010 maaliskuuhun n = 109 + 3 joka viides myönteinen neljä viidestä pääasiassa kielteisiä Kivelä ja Vaapio: Vanhana tänäät ään. Suomen Senioriliike, 2011 (ilmestyy toukokuussa 2011)
Kielteiset RAVITSEMUS ateriapalveluiden toimimattomuus palveluntuottajan vaihtuessa palvelutalot, pitkäaikaislaitokset riittävän n ruoan ja juoman puutteet vanhukset kärsivk rsivät t nälästn stä ja nestevajeesta avun puute syönniss nnissä,, kiire kylmä ruoka ruokailun yhteisöllisyyden puute
Kielteiset UNI JA NUKKUMINEN unilää ääkkeet ja niiden haittavaikutukset kylmät t huoneet ohuet peitot päivittäisten isten toimien puutteet ja ravinnon niukkuus
LÄÄKEHOITO JA TUTKIMUKSET Myönteiset geriatrian erikoislää ääkäri palvelutalon lääl ääkärinä hoitotyöntekij ntekijöiden iden täydennyskoulutust unilää ääkevieroitukset lääkehoitojen kokonaisarviointi
LÄÄKEHOITO JA TUTKIMUKSET Kielteiset psyykenlää ääkkeiden ja muiden keskushermostoon vaikuttavien lääl ääkkeiden runsas käyttk yttö useiden vältettv ltettävien lääl ääkkeiden samanaikainen käyttk yttö virheet lääl ääkkeiden jakelussa ja virheiden peittely lääkehoitojen arviointien puutteet geriatrisen osaamisen puutteet lääkäreillä puutteita suomenkielen osaamisesta lääkäreiden konsultaatioiden puutteet vaihtuvat lääl ääkärit
Kielteiset SOSIAALINEN HYVINVOINTI henkilökunnan kunnan kiire, vaihtuvuus, haluttomuus keskustella vanhusten ja omaisten kanssa ja kielteinen suhtautuminen sitominen tuoleihin, sängysss ngyssä makaaminen laitostumisen edistäminen avioparien erottaminen työntekij ntekijöiden iden istuminen omissa työhuoneissaan
Myönteiset KUOLEVIEN HOITO hyvä hengelliset tarpeet, yksityisyyden ja läheisten vierailut mahdollistava perushoito omaisten jaksamisesta huolehtiminen muistohetki kuoleman jälkeenj
KUOLEVIEN HOITO Kielteiset kipujen ja kärsimysten k lievittämisen puutteet epäilyt passiivisesta eutanasiasta kuolevien ja omaisten mitätöinti inti kuolevien siirrot varastohuoneisiin
HENKILÖKUNNAN KUNNAN ASENNOITUMINEN Myönteiset arvostava, kunnioittava, myönteinen, ystävällinen, rauhallinen, tasavertainen suhtautuminen yksilöllisyys, llisyys, perehtyminen jokaisen iäkki kkään elämää ään, tapoihin, tottumuksiin itsemää ääräämisoikeuden kunnioittaminen omahoitajuus fyysisen läheisyyden l ilmaisut muistisairaiden ongelmien tuntemus ja ymmärt rtävä kohteleminen
HENKILÖKUNNAN KUNNAN ASENNOITUMINEN Kielteiset mitätöinti, inti, esinemäinen inen kohtelu, syyllistäminen, puhuminen ohitse, huutaminen, ivallisuus, pelottelu kutsuihin vastaamisen puutteet kieliongelmat omaisuuden anastamiset omaisten mitätöinnit innit
Myönteiset JOHTAMINEN JA KOULUTUS lähijohtajien tiedot, empaattisuus ja osallistuminen kehittämiseen, ongelmien ratkaisemiseen ja myönteisen työilmapiirin luomiseen täydennyskoulutuksen järjestj rjestäminen
Kielteiset JOHTAMINEN JA KOULUTUS lähijohtajien osaamattomuus, pätemp temättömyys, ylimielisyys henkilökunnan kunnan gerontologisen osaamisen puutteet liian vähäinen v työntekij ntekijöiden iden määm äärä ympärivuorokautisten palveluasumisyksiköiden iden oman lääkärin puutteet, lääl ääkäreiden geriatrisen osaamisen puutteet organisaatioiden välisen v tiedonkulun ongelmat keskustelutaidottomuus, ongelmien nihilointi, valitusten mitätöinti, inti, valvonnan puutteet
PÄÄTTÄJÄT T JA JOHTAVAT TYÖNTEKIJ NTEKIJÄT Myönteiset ei yhtää ään Kielteiset lainsää äädännön n ja valvonnan puutteet ongelmien kieltämiset oikeudenmukaisuus ja tasa arvo arvo eivät t toteudu: asuinpaikkakunta ja varallisuus vaikuttavat palveluiden saamisen perustumiset koviin vaatimuksiin ja taisteluihin laskutuksen virheet osaamattomuus palveluiden tarpeen arvioinnissa käytettyjenk mittareiden käytk ytössä osaamattomuus ja puolueellisuus kilpailutuksissa taloudellisten arvojen ylikorostamiset
JOHTOPÄÄ ÄÄTÖKSET Tiedot, suositukset ja käytk ytännöt t kohtaavat toisensa vain melko harvoissa ympärivuorokautisissa palveluasumisyksiköiss issä tai pitkäaikaislaitoksissa; myös s kotihoidossa samantyyppisiä ongelmia Hoidossa olevien iäkki kkäiden tasa arvon arvon puute
MIKSI TIEDOT, SUOSITUKSET JA KÄYTÄNNÖT T EIVÄT T KOHTAA TOISIAAN? ikärakenteen nopea vanheneminen ja lama 90 luvulla gerontologisen koulutuksen puutteet ammatillisessa perusopetuksessa ikäsyrjint syrjintä jopa rakenteellista täydennyskoulutuksen riittämätön n määm äärä taloudellisten arvojen ylikorostuminen johtamiskoulutuksen puutteet kilpailuttamista koskevien taitojen puutteet luottamushenkilöiden iden gerontologisten tietojen ja vanhuspalveluita koskevien tietojen puutteet
MIKSI TIEDOT, SUOSITUKSET JA KÄYTÄNNÖT T EIVÄT T KOHTAA TOISIAAN? Kapean tietopohjan arvostus Äkillisten sairauksien hoitomallin ja terveydenhuollon yliarvostus Epäkohtien korostaminen tutkijoiden ja tiedottajien raporteissa Kilpailutus ja palvelukokonaisuuden pirstoutuminen
MITÄ PITÄISI ISI TEHDÄ? Arvo ja asennekeskustelu Luottamushenkilöiden iden ja kuntien johdossa toimivien koulutus ja asenteiden muokkaaminen Lähijohtajien johtamiskoulutus, gerontologinen koulutus ja valintaperusteet Työntekij ntekijöiden iden peruskoulutus, valintaperusteet ja täydennyskoulutus Lääkäreiden geriatrinen ja lääl ääkehoidon täydennyskoulutust Yhteistyön n korostaminen ja kehittäminen omaiset, palveluiden tuottajat, saman organisaation sisäll llä toimivat, eri ammattiryhmät
MITÄ PITÄISI ISI TEHDÄ? Työntekij ntekijöiden iden määm äärän n lisää ääminen Kotihoidon kehittäminen Ympärivuorokautisten asumisyksiköiden iden määm äärän lisää ääminen Valvonnan tehostaminen Iäkkäiden asumisohjelma Vanhuspalvelulaki ; palveluiden ko ordinaattori ordinaattori Vanhusvaltuutettu toimistoineen Vanhustenhoidon myönteisten erityispiirteiden korostaminen
MITÄ PITÄISI ISI TEHDÄ? Pitkäaikaishoidon erityispiirteiden korostaminen Gerontologisen osaamisen yleinen lisää ääminen ja gerontologian aseman vahvistaminen. Vrt lastenhoito ja lasten erityispiirteet.
TULEVAISUUS 90 vuotta täyttt yttäneet nopeimmin kasvava ikäryhm ryhmä Suurten ikäluokkien vanheneminen Nuorempien iäkki kkäiden kunto kohoamassa Kansalaisten mielipiteet: vanhustenhoidon kehittämiseen panostettava Kansalaisten vaatimustason kohoaminen Yksityisten palveluiden lisää ääntyminen
TULEVAISUUS Vaatimukset kasvavat ehtiikö koulutus ja täydennyskoulutus t mukaan? Eri ikäluokkien tarpeiden vastakkainasettelun vaara Kahtiajakautumisen vaara: toimintakyvyttömien mien hoito yhä heikommaksi, nuoremmat eläkeik keikäisetiset pärjäävät
HYVÄ HOITO EI OLE KALLISTA Tietojen puute johtanut pyöröovisyndroomaan Tietojen puutteista johtuvat lääl ääkehaitat aiheuttavat toimintakyvyn heikkenemisiä ja jopa menetyksiä Arvostava ja inhimillinen suhtautuminen ei maksa mitää ään Palveluiden ko ordinaatio ordinaatio tuo turvallisuutta vähentää palv.käytt yttöä