Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Samankaltaiset tiedostot
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Ruoka ja ilmastonmuutos

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Hamppu viljelykiertokasvina

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

PERUSTUKI TUKIOIKEUDET VIHERRYTTÄMISTUKI

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Peltomaan rakenteen arviointi

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peltomaan rakenteen arviointi

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Rapsi.fi-projekti

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maan kasvukunnon korjaaminen

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Viherryttämistuki Yhteistyössä:

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

SANEERAUSKASVIT 2016

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Ympäristö ja viljelyn talous

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Kylvö suoraan vai suojaan?

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Ympäristösitoumuksesta 2016

Transkriptio:

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko 6.5.014

Taustaa Peltomaalla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kestävän maataloustuotannon ylläpitämisessä Maan laadun osa-alueita Kemiallinen: ph, ravinnepitoisuudet, multavuus Fysikaalinen: maan rakenne Biologinen: mikrobiaktiivisuus, lierot ym. Elinkaariarviointitutkimuksissa on alettu huomioida viljelyn vaikutusta maan laatuun Yleisimpiä indikaattoreita maan orgaaninen aines eli hiili (SOM) ja eroosio Metodologia ei ole vielä vakiintunutta Kuva: Peltomaan laatutesti, agronet.fi

Tutkimuksen tarkoitus Valittiin kolme maan laatua kuvaavaa indikaattoria Eroosio Orgaaninen aines Tiivistyminen Testaus elinkaariarvioinnin kontekstissa Saatavilla olevien arviointimenetelmien käytettävyys Tietojen saatavuus Neljän tilan peltolohkoja sisältävä tapaustutkimus suomalaisille peltokasveille: Rypsi ja vilja Luomu ja tavanomainen Tuloksia ei varmennettu mittauksilla eikä niiden voi ajatella kuvaavan todellista tilannetta kyseisillä pelloilla tai yleisemmin Suomessa 3

Arviointimenetelmät ja tiedonkeruu Arviointimenetelmät Eroosio: VIHMA, Viljelyalueiden valumavesien hallintamalli (Puustinen ym. 010) Orgaaninen aines: Yasso07 (Tuomi ym. 009) Tiivistyminen: COMPSOIL (O Sullivan ym. 1999) Toiminnallinen yksikkö tonni viljaa tai rypsin siemeniä Tiedonkeruu kahdelta tavanomaiselta ja kahdelta luomutilalta, 4 v jakso (007-011, lohkokortit) Viljelyvuosia 4 v jaksolla: Tila Rypsi Vilja Hernekaura 1 1 3 - - Viherlannoitus - - Luomu 1 1 1 1 1 Luomu 1 1 - Tavanomaiset tilat Kuva muokattu: http://maps.google.fi/ Luomutilat 4

Satotiedot 14 1 10 8 6 4 Hehtaarisato, tonnia Rypsi, 1 v Kaura, 1 v Ohra, 1 v Kevätvehnä, 1 v Herne-kaura -seos,1 v Kokonaissato, 4 v 0 1 Luomu 1 Luomu 5

Tiedontarve ja -saatavuus Malli Tarvittava tieto Saatavuus VIHMA Yasso07 COMPSOIL Maalaji Maanmuokkaustapa Talviaikainen kasvipeitteisyys Pellon kaltevuus Vuotuinen sademäärä (mm) ja keskilpt ( C), vuoden kylmimmän ja lämpimimmän kk:n keskilpt Kasvijätteen sisältämän hiilen määrä Lohkokortit Paikkatietoaineisto, laskettu 5 M korkeusmallilla Ilmatieteen laitos Kasvijätteen sisältämän hiilen kemiallinen laatu Karhu ym. 01 Maan hiilivaraston koko ja kemiallinen laatu alkutilanteessa Lohkokortit, kirjallisuuslähteistä satoindeksi, juuriversosuhde, kuiva-ainepitoisuus ja hiilipitoisuus Mallinnettu saavutettavissa olevan satotason mukaan, oletettu samaksi kaikilla peltolohkoilla Maalaji ja maan tiheys Lohkokortit, maalajitietokanta (FAO ym. 01) Maan kosteuspitoisuus Toimenpiteiden ajankohta Säätiedot (sadanta, lpt ja säteily) Lohkokortit Ilmatieteen laitos Maan vedenpidätyskyky Al Majou ym. 008 Kasvipeitteisyyskerroin (K c ) Allen ym. 1998 Työkoneet: paino, renkaiden tyyppi, koko ja täyttöpaine Koneiden myyntitilasto (MTT Vakola 004), Ryhmäesittelyt (Koneviesti 007-008) Nokian renkaat Oy:n tekninen käsikirja 6

Mallien antamat tulokset: eroosio ja orgaaninen aines Tulokset per hehtaari Tulokset per satotonni Eroosio (t maata/ha/vuosi) Eroosio (t maata/t satoa) 0,9 Orgaanisen aineksen hävikki (t C/ha/vuosi) 1, Orgaanisen aineksen hävikki (t C/t satoa) 1,0 0,7 0,8 0,5 0,6 0,3 0,4 0, 0,1-0,1 1 Luomu 1 Luomu 0,0-0, 1 Luomu 1 Luomu -0,3-0,4 7

Mallien antamat tulokset: tiivistyminen 350 300 50 00 150 100 50 0 Kolme skenaariota traktorin teholuokan mukaan: 1: 61-70 kw, : 81-100 kw, 3: 11-150 kw Tiivistyminen, m 3 /ha 00 Tiivistyminen, m 3 /t satoa 1 Pohjamaa Muokkauskerros Luomu 1 Luomu 180 160 140 10 100 80 60 40 0 0 Pohjamaa Muokkauskerros 1 Luomu 1 Luomu 8

Testauksen tulokset: mallien käyttökelpoisuus Eroosio Malli todettu luotettavaksi Suomen oloissa Tarvittavat lähtötiedot helposti saatavilla Orgaaninen aines Malli todettu luotettavaksi Suomen oloissa Lähtötiedot helposti saatavilla viljelyajan osalta Haasteena tiedonpuute alkutilasta, tulisi tietää orgaanisen aineksen kemiallinen laatu tai pellon pitkän ajan viljelyhistoria (koska raivattu pelloksi?) Tiivistymisen mallintaminen ongelmallista Malli ei luotettava Suomen oloissa? Tiedonpuute: työkoneet, maan tiheys lähtötilanteessa Kosteustila laskettava erikseen joka toimenpiteelle vie aikaa 9

Testaukset tulokset: mallien käyttökelpoisuus Kaikki testatut mallit antoivat samansuuntaisia tuloksia kuin mitä kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu Muualla ei ole tutkittu montaa viljelykasvia sisältävien viljelykiertojen vaikutusta Osassa tutkimuksia käytetty menetelmää, jossa huomioidaan maankäytön vaikutus laajemmin maaperän tarjoamiin ekosysteemipalveluihin, ei pelkästään sadontuottoon Laskennassa huomioidaan aina myös ero luonnontilaiseen kasvustoon Kuva: Garrigues ym. 01 10

Johtopäätökset Eroosion ja orgaanisen aineksen muutoksen arvioinnissa käytetyt mallit todettiin käyttökelpoisiksi elinkaariarvioinnissa, vaikkakin orgaanisen aineksen mallinnus vaatii vielä tarkennusta Tiivistymisen mallinnusmenetelmä sen sijaan ei ole riittävän helppokäyttöinen eikä sitä voida pitää luotettavana Maan biologista laatua ei ole otettu huomioon, Sopiva indikaattori voisi olla toksisuus (kasvinsuojeluaineet, raskasmetallit jne.) Menetelmäkehitystä tarvitaan! 11