Konserniesikunta Konserniesikunta 1. Talous: kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa Valtuustokauden tavoitteet 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. 1.2. Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. Oma valtuustokauden Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Toimintamenot eivät kasva Toimintakate Toimintakate on vähintään Tulos ei toteudu koko kaupungin osalta, mutta toteutuu yleishallinnon vuoden 2009 tasosta. alkuperäisen talousarvion osalta. mukainen. Omistajaohjauksen kautta PKS-yhteisöjen sekä Vuoden 2014 tulostavoitteet on sovittu ja ne sisältyvät talousarvioesitykseen. konserniyhteisöjen ja merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen osakkuusyhteisöjen kanssa Tulos on toteutunut. tuottavuus on kehittynyt. on sovittu Indeksi- ja väestökorjattu toimintakate-% tuottavuustavoitteista. Peruskaupungin tuottavuus paranee. Tuottavuus heikkeni valitulla mittarilla n. 0,2 % Tulos ei toteudu. 1.3. Vuosikatteella rahoitetaan 60 % investoinneista vuonna 2012. Vuosikate paranee suunnitelmallisesti vuosittain. Vuosikate, Investointien tulorahoitus-% Vuosikate on vähintään 105 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentti on vähintään 56. Tämän hetken tietojen perusteella tulostavoitteet eivät toteudu. 1.5. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Konserniyhteisöt ja osakkuusyhteisöt toteuttavat Espoo-strategiaa omassa toiminnassaan. Kaupungin omistukset ja jäsenyydet yhteisöissä on arvioitu ja tarvittavat jatkotoimenpiteet valmisteltu. Konserniyhteisöjen strategiset tavoitteet valtuustokaudella 2013-2016 on määritelty. Merkittävimpien omistusten ja jäsenyyksien osalta työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. Alle 20 % omistusten ja jäsenyyksien osalta työ jatkuu vuonna 2014. Tulos toteutuu osittain. Tavoitteet on määritelty ja ne sisältyvät talousarvioesityksen valtuustokauden tavoitteisiin. Tulos on toteutunut. Laadittu suunnitelma Kaupungin omistamien kiinteistöjen korjausvelan kattamisesta laaditaan suunnitelma. Suunnitelman laatiminen on käynnissä. Suunnitelmaa toteutetaan priorisointilistojen, investointiohjelman, vuosi- ja peruskorjausten sekä tilajärjestelyjen suunnitelmien mukaisesti. 1
Konserniesikunta 2. Henkilöstö: Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. 2.1. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla. Johtaminen ja esimiestyö on tuloksellista ja vaikuttavaa. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Johtamisen arviointimenetelmä Espoolainen johtaminen on kehittynyt, johtamisen arviointiin on toimivat mittarit ja ensimmäinen mittaus on suoritettu. Johtamisen arviointimenetelmää ei ole kehitetty vuoden 2013 kuluessa. Johtamisen kehittäminen projektoidaan ja johtamisen arviointimenetelmän kehittäminen tulee vuoden 2014 toimenpiteisiin. Tulos ei toteudu. 2.5. henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Monikulttuurisuus johtamisessa hallitaan. Mukaan-hankkeen työyhteisövalmennukset jatkuvat. henkilöstöstä, % henkilöstöstä kasvaa. työntekijöiden osuus - 31.10.2012 4,6 % - 5,0 %. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. 3. Palvelujen järjestäminen: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tila 2020 -konseptin mukaisesti. 3.3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen. 3.4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Käyttöönotetut palvelut / suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. Uusittu toimitilaprosessi on vakiintunut käytäntöön. Paria projektia lukuun ottamatta suunnitellut (21 kpl) projektit tai kehittämistoimenpiteet ovat käynnissä ja etenevät suunnitellusti. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan 90 %. Uusittu toimitilaprosessi on otettu käyttöön, sen tavoitteena on parantaa tilaja kustannustehokkuutta sekä päätöksenteon laatua. 2
3.5. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. Konserniesikunta Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Esteettömyys huomioidaan suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Tekninen keskus on laatinut esteettömyysohjelman, jota on käsitelty teknisessä lautakunnassa. Esteettömyystoimenpiteitä toteutetaan aiempien suunnitelmien ja lainsäädännön mukaisesti. Asiakaspalveluun on palkattu esteettömyysneuvoja. 3.11. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyyssekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. Arviointivälineistö on käytössä ja johdon raportointi on systemaattista. Keskeisille palveluille laadittujen mittarien käyttö Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna. Toimialoilla mitataan palvelujen järjestämistä ja tuottamista, mutta yhtenäistäminen on vielä kesken. Tulos toteutuu osittain. 4. Asiakas ja kaupunkilainen: Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Mittari / arviointikriteeri Tulos / 4.4 Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut Monikulttuurisuusohjelman toteutuksen koordinointi ja seuranta on toteutettu Monikulttuurisuusohjelma on hyväksytty tulos Monikulttuurisuusohjelma vuosille 2014-2017 on laadittu. Monikulttuurisuusohjelman laatiminen on kytköksissä poikkihallinnollisten ohjelmien valmisteluun. Ohjelma valmistuu talven 2013-2014 aikana. Tulos ei toteudu. 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Päättäjillä on käytössään Asuinkuntaindeksi systemaattiset ja (asteikko 1-5) säännöllisesti toteutetut asiakastyytyväisyysmittausten tulokset. Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Vuoden 2013 palveluiden käyttöä koskeva tyytyväisyyskysely on tehty ja tuloksia analysoidaan. Toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. 3
Konserniesikunta 5. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. 5.1. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhtenäisen kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita houkuttelevan kampusverkoston. Aalto-yliopistolle on luotu edellytykset keskittää toimintojaan Otaniemen alueelle. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Espoon, Aallon, Metropolian ja Laurean johto tapaavat säännöllisesti varmistaen puitesopimusten hengen ja tavoitteiden toteutumisen Espoo on hyvä ja aloitteellinen kumppani Aallolle, Metropolialle ja Laurealle. Yhteistyön raamit ja tavoitteet määritellään vuosittain tarkistettavissa puitesopimuksissa. Aallon ja Espoon yhteistyötä tiivistetään ja monipuolistetaan jatkuvasti. Yhteistyön tavoitteena on Espoo-tarinan mukaisesti kaupungin kehittämistavoitteiden toteuttamien. Tulos toteutuu osin. 5.4. Kaupunki osana metropolialuetta on tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoimasta tunnettu edelläkävijä merkittävimpien kansainvälisten verkostojen ja kaupunkiseutujen keskuudessa. Toimintamalli on luotu ja käyttöönotettu Kansainväliselle toiminnalle ja sen organisoinnille luodaan kaupunkitasoinen toimintamalli. Kaupungin kansainvälisen toiminnan periaatteet on määritelty ja pääosin käyttöönotetut. Tulos on toteutunut. 5.9. Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen. Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Toimialat ovat laatineet tarkemmat suunnitelmat Matinkylän palvelutorin osalta ja suunnittelua on tehty myös muiden asemaseutujen osalta. 4
Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi 1. Talous: kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. Toimintakate pysyy vuoden 2009 tarkistetun talousarvion tasolla. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Toimintakate, Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate on alkuperäisessä talousarviossa 629,6 milj. euroa. Ennusteen mukaan vuoden 2013 toimintakatteeksi muodostuu 645,3 milj. euroa. Tulos ei toteudu. 1.2. Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. Sosiaali- ja terveystoimen kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. Vertailukelpoiset yksikkökustannukset Keskeisten palvelujen tuotanto-/ yksikkökustannukset alenevat ja niiden seuranta on kunnossa. Perhe- ja sosiaalipalvelut: Lasten sijaishuolto /asiakas/kk Oma (vuokrat vähennettyinä): 1.1.-30.9.2012: 5.317,35 1.1.-30.9.2013: 5.693,11 (+7,1%) Osto (ostopalv. laitokset, ulkopuoliset laitokset, ammatilliset perhekodit): 1.1.-30.9.2012: 6.062,73 1.1.-30.9.2013: 6.188,25 (+2,1%) Toimeentulotuki (aluesosiaalityö) /asiakas/kk: 1.1.-30.9.2012: 400,32 1.1.-30.9.2013: 391,45 (-2,3%) Tulos toteutuu vain osittain. 1.5. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Toimialan toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Indeksikorjatut yksikkö- ja Helsingin ja Uudenmaan asukaskohtaiset kustannukset sairaanhoitopiirin tuottavuus kasvaa ja asukaskohtaiset kustannukset laskevat. PKS-yhteisöjen sekä HUS:n tuottavuuden yleinen kasvu on puolitoista (1½) prosenttia. merkittävimpien konserni- ja Kaupungin HUS:lle asettaman tuottavuustavoitteen mukaan asukaskohtaiset osakkuusyhteisöjen kanssa kustannukset alenevat. Tuottavuustavoitteesta on neuvoteltu HUS:n kanssa. on sovittu Tavoitesisältö poikkeaa. tuottavuustavoitteista. Husin esh-palvelutuotannon kustannukset Espoolle ilman kalliin hoidon tasausta tammi-syyskuu 2012: 152 755 t tammi-syyskuu 2013: 166 918 t keskiväkiluku 2012 toteutunut: 254 631 keskiväkiluku 2013 ennuste: 258 812 5
Sosiaali- ja terveystoimi Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos hoidetut eri asiakkaat tammi-elokuu 2012:56 990 hoidetut eri asiakkaat tammi-elokuu 2013: 59 337 /asukas 2012: 590,21 /asukas 2013: 644,94, muutos +9,3 % /asiakas 2012: 2 680 /asiakas 2013: 2 813, muutos +5,0 % Yksikköhinnat ovat edelliseen vuoteen verrattuna kallistuneet. Hoitopäivätuote +6,6 %, Drg-tuote + 2,4 % ja käyntituote +6 %. Painotettu keskimääräinen tuotehinnan muutos on +2.1 % Julkisen sektorin terveydenhuollon kustannusindeksin vuosimuutos on 3,7 % (tilastokeskus 28.10.2013) Asiakas- ja asukaskohtainen kustannus on noussut kustannustason muutosta enemmän. Painotettu tuotehinnan muutos on ollut kustannustason nousua maltillisempaa. Hus on alkusyksystä käynnistänyt säästö- ja tasapainottamisohjelman, joka pudottaa palvelutuotantoa loppuvuodesta merkittävästi. Tulos ei toteudu. 2. Henkilöstö: Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. 2.5. henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos henkilöstöstä, % henkilöstöstä kasvaa. 31.10.2012: 7,6 % 31.12.2012: 7,7 % : 8,1 % 6
Sosiaali- ja terveystoimi 3. Palvelujen järjestäminen: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tila 2020 -konseptin mukaisesti. 3.1. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Painopiste laitoshoidosta avohoitoon Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus kaikista sijoitetuista Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksissa kasvaa. Sijaishuollon asiakkaita on yhteensä (joista perhehoitoon sijoitettuja): 1.1. 30.9.2012: 738 sijoitettua lasta/nuorta (joista perhehoidossa 196 kpl = 26,6 %) 1.1. 30.9.2013: 782 sijoitettua lasta/nuorta (joista perhehoidossa 236 kpl = 30,2 %) Palvelurakenteen Avohoidon osuus poikkileikkaus % 2012/2013 ikäihmisten (+75v) avohoito/ympärivuorokautinen palveluissa kasvaa. hoito Avohoidon osuus ikäihmisten (75 vuotta täyttäneet) palveluissa kasvoi. Ympärivuorokautisessa laitoshoidossa oli 2,2 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asukkaista, yhteensä 277 henkilöä, kun edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ympärivuorokautisessa laitoshoidossa oli 2,3 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä, yhteensä 271 henkilöä. 3.3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen. Sähköinen asiointi ja vuorovaikutus on kasvanut ja asiointi ja neuvontapalvelut ovat kattavasti ja helppokäyttöisesti saatavilla sähköisesti. Käyttöönotetut palvelut / suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. Perhe- ja sosiaalipalvelut: Aikuisten sosiaalipalveluissa kehitetään suunnitelmien mukaisesti verkkoneuvonnan hankintaa ja asiakasprosesseja - palvelun käyttöönotto piloteissa keväällä 2014. Sähköisten palvelujen osalta toimeentulotuen jatkohakemus, e-kirje ja ajanvaraus ovat työn alla. Ajanvaraus siirtyy vuodelle 2014, e-kirje on rajoitetussa käytössä ja toimeentulotuen jatkohakemus tilanne- sekä maksatustietoineen on käyttöönottovalmiita. Vammaissosiaalityön kehittämishankkeessa on päivitetty keskeiset palveluprosessit. Sähköistä asiointia kehitetään. Sähköisen kuljetuspalveluhakemuksen käyttöönotto on loppuvuoden aikana. Sähköinen lastensuojeluilmoitus on tilattu. Verkkoneuvonta kilpailutus toteuma 100%, e-kirje toteuma (käytön laajennus kesken) 75%, sähköiset hakemukset (testauksessa tuotantoympäristössä, mutta ei asiakkaalla) 50%, sähköinen lastensuojeluilmoitus tilattu 100%. Terveyspalvelut: Sähköistä ajanvarausta ja tekstiviestimuistutusten käyttöä on laajennettu suunnitelmien mukaisesti. Sähköinen vastaanoton itseilmoittautuminen on pilotoitu ja hankinnan kilpailutusprosessi käynnistetty yhteistyössä 7
Sosiaali- ja terveystoimi Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Vuoronumeropalvelu-projektin kanssa. Sähköiset esitietolomakkeet on otettu käyttöön ja matkailijan sähköinen rokotushakemus otetaan rajoitettuun käyttöön marraskuussa. Sähköinen terveystarkastus- ja valmennus on otettu elokuussa käyttöön. Omahoitopalvelua on päivitetty ja sen käytön laajentamista suunnitellaan. Omahoidon konseptia jatkokehitetään yhteistyöprojektissa Kuntien Tieran kanssa. Maksuttomien hoitovälineiden tilauslomake on viimeistelyssä. Tekstiviestit ja ajanvaraus toteuma 100%, itseilmoittautuminen 100%, esitietolomakkeet 100%, matkailijan rokotushakemus (asiakaspilotti käynnistymässä) 75%, sähköinen terveystarkastus ja -valmennus otettu käyttöön 100%, Omahoitopalvelu päivitetty, mutta käyttöä ei ole laajennettu 50%. Vanhusten palvelut: Sähköinen kuljetuspalveluhakemus on viimeistelyssä. Testissä tuotantoympäristössä, mutta ei asiakkaalla 50% Sotet kaikki: Sähköisen palvelusetelin ja ostopalvelujärjestelmän toteutusprojekti käynnistynyt. Toteuma suunniteltuun nähden 100 % Tulos toteutuu 3.4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. Uusittu toimitilaprosessi on vakiintunut käyttöön. Toimialalla on tarkennettu tilainvestointien käyttökustannusvaikutusten arviointia. Käytöstä poistuvien tilojen kustannusvaikutukset otetaan aikaisempaa kattavammin huomioon tarveselvityksestä lähtien. 8
3.5. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. Sosiaali- ja terveystoimi Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Toimitiloja uusittaessa tai peruskorjattaessa tehdään esteettömyyskartoitus. 3.7. Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen. Palveluseteliasiakkaat (KUM) lkm 2012/2013 toimialalla yhteensä Palvelusetelitoiminta laajenee. Sähköisen palvelusetelin suunnittelu etenee kuntayhteistyönä. Espoossa pilotoidaan suun terveydenhuollon osiota. Vanhusten palvelut Palveluseteliasiakkaat 1.1.- oli 227 sis. asumispalvelut ja kotihoidon Palveluseteliasiakkaita 1.1.- 31.10.2012 oli 190 sis. asumispalvelut ja kotihoidon 3.11. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyyssekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyyssekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. Keskeisille palveluille laadittujen mittarien käyttö Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna. Espoo osallistuu Kuntaliitossa toteuttamaan kuudenkymmenen suurimman kaupungin kanssa sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun ja yhdentoista suurimman kunnan terveydenhuollon kustannusten vertailuun. Espoo osallistuu kuuden suurimman kunnan kanssa keskeisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hinta- ja laatuvertailuun. Johtamisessa käytetään toimintaja taloustilastoja karkealla tasolla. Talousarvioon sisältyy suunnitelma tehtäväalueittain palvelujen määrällisestä kehityksestä. Määrä ja hintakehitystä seurataan osavuosikatsauksissa. Toimiala on mukana henkilökunnan hyvinvointia mittaavassa Kunta 10 tutkimuksessa ja laajassa asukastyytyväisyystutkimuksessa ja järjestää tehtäväkohtaisia asiakastyytyväisyysmittauksia. Potilasturvallisuuden järjestelmällisestä seurannasta saadaan tietoa johtamisen tueksi. 9
Sosiaali- ja terveystoimi 4. Asiakas ja kaupunkilainen: Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Mittari / arviointikriteeri Tulos / 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Asiakastyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla. Laaja asuinkuntaindeksi (asteikko 1-5) tulos Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Vuoden 2013 palveluiden käyttöä koskeva tyytyväisyyskysely on tehty ja tuloksia analysoidaan. Toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. Terveysasemilla kolmas vapaa Kiireettömään hoitoon aika lääkärille (T3) nopeutuu pääsy terveyspalveluissa vuoden 2012 tasosta. nopeutuu edellisestä Hoitoonpääsy vrk sisällä vuodesta. 2012/2013 tot.hammaslääkärille, suuhygienistille. Terveysasemien takaisinsoitto toteutuu 30-40 minuutissa. Odotusaika lääkärille (T3) on lyhentynyt edellisvuoden 6 viikosta 3 viikkoon, mutta alle 7 vrk ei toteudu. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on pysynyt kutakuinkin edellisvuoden tasolla 5. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. 5.9. Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Omenatorin suunnitelmia on täsmennetty. Toimiala on osallistunut asemanseutujen suunnitteluun. Tulos toteutuu 10
Sivistystoimi Sivistystoimi 1. Talous: kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Toimintakate, Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimintakatteen ennustetaan alittuvan säästötoimenpiteistä johtuen. 1.2. Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. Sivistystoimen toiminnan kustannustehokkuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. PKS-yhteisöjen sekä PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen merkittävimpien konserni- ja kanssa ei ole vuonna 2013 sovittu tuottavuustavoitteista. osakkuusyhteisöjen kanssa on sovittu Tulos ei toteudu. tuottavuustavoitteista. 1.5. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Yhteistyöverkosto ja sen tehtävät Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa on rakennettu yhteistyöverkosto Verkostoyhteistyö jatkuu. Kumppaneiden kanssa on työstetty yhteistyön muotoja. Oph tulosrahoitusmittari; Espoon seudun työllistyminen ja jatko-opiskelu koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus on parantunut. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä on 47,5 % (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 %. Vastaavat luvut v. 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 45,2 % ja jatko-opiskelun osalta 1,7 %. 11
Sivistystoimi 2. Henkilöstö: Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. 2.5. henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. työntekijöiden osuus sivistystoimen henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista erityisesti maahanmuuttajien käyttämissä palveluissa. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos henkilöstöstä, % henkilöstöstä kasvaa. Lokakuun lopussa 2013 maahanmuuttajataustaisia oli sivistystoimessa - 31.10.2012 2,8 % (210 henkilöä) - 3,4 % (253 henkilöä) 3. Palvelujen järjestäminen: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tila 2020 -konseptin mukaisesti. 3.1. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Kouluterveyskyselyn vastaukset Lasten ja nuorten kasvua tuetaan kasvatuskumppanuuden avulla. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on jatkettu kasvatuskumppanuuskoulutusta, käyty varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut kaikkien vanhempien kanssa ja laajennettu dialogisiin vanhempainiltoihin liittyviä käytäntöjä osana Tukevasti alkuun -hanketta. Suomenkielisessä opetuksessa on käytössä varhaiskasvatuksen tavoin osin yhteisiä malleja ja osin paremmin kouluyhteisöön sopivia malleja dialogisiin vanhempainiltoihin. Pedagogisten yhteisöjen rakentamista ja kasvatuskumppanuuskoulutusta on jatkettu. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen Finno-familjeskola -konsepti edistää kasvatuskumppanuutta. Opetussuunnitelmassa määritellään yhteiset linjaukset moniammatilliselle yhteistyölle nivelvaiheissa. Tulostavoitteen mittarina toimivan kouluterveyskyselyn vastaukset on saatu, ja ne analysoidaan loppuvuodesta. 3.3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen Käyttöönotetut palvelut / suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 toteutettavaksi hyväksyttiin 4 sähköistä palvelua (resurssivarausjärjestelmä; sähköinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma; kaukun ja kulttuurin avustushakemus; liikunnan avustushakemus). Resurssivarausjärjestelmä ja sähköinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma etenevät suunnitellusti. 12
Sivistystoimi Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Avustushakemusten toteutus pysähtyi määrittelyvaiheeseen sähköisen asiointialustan hankintaan liittyvän selvityksen vuoksi. Tulos ei toteudu. 3.4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset.. Uusittu toimitilaprosessi on vakiintunut käyttöön. Sivistystoimessa toimitaan uuden toimitilaprosessin mukaisesti ja prosesseja kehitetään edelleen mm. tarveselvitysten osalta. 3.5. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Esteettömyys otetaan huomioon uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. 3.11. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyyssekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. Sivistystoimessa on käytössä keskeisten palvelujen taloudellisuus-, tuottavuus-, laatu- ja asiakastyytyväisyysmittarit. Keskeisille palveluille laadittujen mittarien käyttö Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluina. Mittareita tehdään yhteistyössä konserniesikunnan kanssa. Lisäksi sivistystoimessa hyödynnetään palvelujen mittaamisessa muun muassa Kuntaliiton vertailutietohankkeiden mittareita ja vertailutietoja sekä päivähoidon kuusikkovertailuja. 13
Sivistystoimi 4. Asiakas ja kaupunkilainen: Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Mittari / arviointikriteeri Tulos / 4.3. Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. Käytäntöjä, jotka tukevat lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä on vahvistettu. Ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneet/tarjotut lisäopetuspaikat/ paikan vastaanottaneet tulos Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjotaan lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta. Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjottiin lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta. Omnia, Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen vastasivat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen haussa olivat mukana Espoon ja Kirkkonummen perusopetuksen lisäopetus (10. luokka) sekä seuraavat Omnian koulutukset: ammattistartti, starttipaja, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Etsivän nuorisotyön ohjaajat ovat tukeneet nuorten sijoittumista koulutukseen tai muuhun nuoren kannalta sopivaan toimintaan. 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Espoolaiset ovat tyytyväisiä sivistystoimen järjestämiin palveluihin. Laaja asuinkuntaindeksi (asteikko 1-5) Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Vuoden 2013 palveluiden käyttöä koskeva tyytyväisyyskysely on tehty ja tuloksia analysoidaan. Toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. 5. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Matinkylän palvelutorin ja Espoonlahden alueen suunnitelmat etenevät ja sivistystoimen palvelujen sijoittuminen sisältyy suunnitelmiin. Sivistystoimi on mukana myös Tapiolan, Niittykummun ja Jousenpuiston asemaseutujen suunnittelussa ja suunnitelmat tarkentuvat kaavoitusvaiheessa. 14
Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen ja ympäristötoimi 1. Talous: kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Toimintakate Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate toteutuu alkuperäisen talousarvion mukaisesti. 1.2. Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. Omistajaohjauksen kautta PKS yhteisöjen tuottavuus on kehittynyt. PKS -yhteisöjen sekä Tulostavoitteista on sovittu yhteisöjen kanssa. merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa on sovittu tuottavuustavoitteista. 1.5. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Seudullisten organisaatioiden ja liikelaitoksen talousohjaus on tehokasta ja tukee tilaaja-tuottaja -mallin mukaista toimintatapaa. Tulosten saavuttaminen Espoon Asunnot Oy huolehtii omaisuuden arvon säilymisestä rahoittamalla perusparannukset omalla tulorahoituksella ja lainanotolla. Espoon Asunnot Oy rahoittaa perusparannukset omalla tulorahoituksella ja lainanotolla. Vuoden 2013 ohjelmoidut korjaukset 8 milj. ja peruskorjauksiin investoidaan n. 25 milj.. Tulosten saavuttaminen Toteutuksen eteneminen Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %. Asukastyytyväisyys on vähintään vuoden 2012 tasolla ja asiakaspalvelua on kehitetty. Länsimetro Oy:n metron rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti siten, että hanke pysyy suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Louhintatyöt valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Käyttöasteen 98 % arvioidaan toteutuvan. Kuluvan vuoden asukastyytyväisyyden arvioidaan olevan vuoden 2012 tasolla. Uusi asiakastyytyväisyyskysely on käynnissä ja valmistuu joulukuussa. Asiakaspalvelun kehittäminen etenee. Rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. 15
Tekninen ja ympäristötoimi Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Sisäinen tuottavuus on parantunut 2,5 %. Jätehuollon investointisuunnitelman toteutuneet toimenpiteet. Tehtäväalueen perussopimuksen mukaisuus ja niitä hoitavan henkilöstön määrä Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä toteuttavat yhteistä toimintaohjelmaa hallinnon ja yleiskustannusten hillitsemiseksi. Jäte- ja vesihuollon investointitaso toteutetaan pidemmän aikavälin (20 vuotta) kokonaistalouden tarkastelun tasoisena. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä osana tuottavuusohjelmaansa on pitäytynyt perussopimuksen tarkoittamissa tehtävissä. Toimintaohjelma on käynnissä tuottavuuden tehostamiseksi. HSY on laatinut Espoon kanssa yhteistyössä vesihuollon seudullisen kehittämissuunnitelman vuosille 2013-2022 ja investoinnit on sovitettu yhteen kaupungin investointiohjelmien kanssa. Tekninen keskus vastaa jätehuoltokoordinaattorin tehtävistä. HSY on toteuttanut perussopimusta. HSY Helsingin seudun Espoo ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on ympäristöpalvelut tiivistänyt yhteistyötä ja vesi- sekä viemäriverkostojen laajennus- ja -kuntayhtymä on tiivistänyt saneerausinvestoinnit on sovitettu yhteen kaupungin investointiohjelmien yhteistyötä kaupungin kanssa. organisaatioiden kanssa ja verkostojen laajennus- ja saneerausinvestoinnit on sovitettu yhteen kaupungin investointiohjelmien kanssa. Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus. Helsingin seudun liikenne Yhteistyötä HSL:n kanssa on tiivistetty Metron ja muiden liikennehankkeiden -kuntayhtymä on tiivistänyt yhteydessä. Kaupunkisuunnittelukeskus ja HSY ovat tehneet yhteistyötä yhteistyötä kaavoituksesta, liikenteen päästöjen vaikutusten arvioinnin edistämiseksi. maankäytöstä ja asumisesta vastaavien kaupunkien organisaatioiden kanssa. 16
Tekninen ja ympäristötoimi Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Laadittu suunnitelma Kaupungin omistamien kiinteistöjen korjausvelan kattamisesta laaditaan suunnitelma. Suunnitelman laatiminen on käynnissä. Suunnitelmaa toteutetaan priorisointilistojen, investointiohjelman, vuosi- ja peruskorjausten sekä tilajärjestelyjen suunnitelmien mukaisesti. 2. Henkilöstö: Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. 2.5. henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Toimialan maahanmuuttajataustaisten henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos henkilöstöstä, % henkilöstöstä kasvaa. osuus on pysynyt ennallaan 1,3 % henkilöstön osuudesta vuoden alusta. Tulos ei toteudu. 3. Palvelujen järjestäminen: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tila 2020 -konseptin mukaisesti. 3.3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen. Toimialan asiakaspalvelua yhtenäistetään ja lisätään sähköisiä palveluita. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Käyttöönotetut palvelut / suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. Sähköisiä palveluja on laajennettu kehittämissuunnitelman mukaisesti. On otettu käyttöön uudistettu ja laajennettu rakennuslupa- ja kiinteistötoimitusten hakupalvelu ja sähköinen kiinteistöjen huoltokirjan. Sähköisistä palveluista etontti -palvelun ja maan kaivu- ja sijoituslupien sähköinen hakupalvelun kehittäminen etenee. Sähköinen kokousjärjestelmäprojekti on käynnissä. 3.4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon Uusittu toimitilaprosessi on vakiintunut käyttöön. Uusitun toimitilaprosessin tavoitteena on parantaa tila- ja kustannustehokkuutta sekä päätöksenteon laatua. 17
jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. Tekninen ja ympäristötoimi Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos 3.5. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Esteettömyys huomioidaan suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Tekninen keskus on laatinut esteettömyysohjelman, jota on käsitelty teknisessä lautakunnassa. Esteettömyystoimenpiteitä toteutetaan aiempien suunnitelmien ja lainsäädännön mukaisesti. Asiakaspalveluun on palkattu esteettömyysneuvoja. 3.11. Palveluiden arviointiin on Arviointivälineistö on käytössä. Keskeisillä palveluille laatu-, asiakastyytyväisyys- laadittujen mittarien käyttö. sekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna. Toimialan yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna. Mm. Tekninen keskus hyödyntää FCG Oy:n Kaupunkitutkimus 2013 sekä TEKPA (valtakunnallinen katujen ja viherhoidon laadun tutkimus) -tutkimuksia johtamisen työkaluna. Toimialalla käytetään valtakunnallisesti tai pääkaupunkiseudun yhtenäisiä mittaustapoja. 18
Tekninen ja ympäristötoimi 4. Asiakas ja kaupunkilainen: Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Mittari / arviointikriteeri Tulos / 4.2. Espoolaisten mahdollisuudet osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen ovat lisääntyneet. Aluekehittämishankkeissa ja lähiöprojekteissa on luotu uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia osallistua lähiympäristön kehittämiseen. tulos Asuinalueiden kehittämissuunnitelman mukaiset vuoden 2013 kehittämistoimenpiteet on tehty. Kehittämistoimenpiteitä on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. 4.3. Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy hyvänä. Edistämme esteettömyyttä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän palveluselvitys Joukkoliikenteen palvelutaso on säilynyt vähintään vuoden 2012 tasossa. Joukkoliikenteen palvelutaso on säilynyt edellisvuoden tasolla. Joukkoliikenteen tarjottu palvelusuorite on kasvanut vuoden 2012 tasosta. Seutulinjoilla kumulatiivinen kasvu tammi-syyskuussa 2,8 %, mutta sisäisillä linjoilla laskua 0,2 %. Pääosa joukkoliikenteestä tehdään seutuliikenteessä, joten kasvu toteutuu. 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Espoolaiset ovat tyytyväisiä toimialan järjestämiin palveluihin. Laaja asuinkuntaindeksi (asteikko 1-5) Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Vuoden 2013 palveluiden käyttöä koskeva tyytyväisyyskysely on tehty ja tuloksia analysoidaan. Toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. 5. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. 5.5. Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu. Luodaan edellytykset 2 500 asunnon vuosituotannolle. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Kaavojen mahdollistama asuntojen vuosituotannon määrä. Kaupungilla on kaavalliset ja Vuoden alusta (1.1 - ) on alkanut yhteensä 1 857 asunnon kunnallistekniset valmiudet rakentaminen. 2 500 asunnon vuosi- Ksl hyväksyi /hyväksyi Kh:lle mennessä uutta asuinkerrosalaa tuotannolle. 307 000 k-m2. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. 19
Uudistuotannosta 20 % on valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Tekninen ja ympäristötoimi Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Asuntotuotannon määrä Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Välillä 1.1 - on alkanut yhteensä 123 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, (joista 63 Espoon Asuntojen tuotantoa). Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Espoon Asunnot Oy tuottaa vuosittain 300 asuntoa. Espoon asunnot Oy:n vuosituotannon määrä Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Keskimäärin aloitetaan 300 asuntoa vuosittain. Tämän vuoden 2013 tuotanto-ohjelma käsittää 198 asuntoa, joista on aloitettu 63 asuntoa. Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Matinkylän palvelutorin hankesuunnittelun käsittely oli kh:lla 6.5.2013 ja valtuusto hyväksyi hankesuunnitelman 10.6.2013. Tapiola-Matinkylä-välille laaditaan kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmaa. 5.10. Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin käyttämästä energiasta yli 50 % on uusiutuvaa. CO2 -päästöjen kehityksen kaupunkitasoinen raportti CO2 -päästöt ovat vähentyneet ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Kasvihuonekaasujen päästölaskennan lopullinen tieto: kokonaispäästöt kasvoivat 7 % vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011, asukaskohtaisten päästöjen kasvu 5 % vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011. Tavoite ei toteudu päästökehityksen osalta. Koordinaatioryhmä on kokoontunut säännöllisesti, ilmastotoimia ja viestintäsuunnitelmaa on toteutettu. Tulos ei toteudu. 20
Palveluliiketoimen toimiala Palveluliiketoimen toimiala 1. Talous: kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. Toimialan (PALI) toimintakate ei heikkene vuoden 2009 (TYT liikelaitokset) tasosta. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Toimintakate Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Hallinto- ja kehittämisyksikön toimintakate tulee olemaan budjetoitua parempi per 31.12. Myös Tietotekniikkapalveluiden ja Kaupunkitiedon tulosyksiköiden toimintakatteet ennustetaan ylittyvän budjetoidun tason. Tulos-% Liikelaitosten tulos on positiivinen. Tuloksen ennustetaan ylittyvän budjetoidun 0-tason. 2. Henkilöstö: Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. 2.5. henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Toimialan maahanmuuttajataustaisten henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos henkilöstöstä, % henkilöstöstä kasvaa. osuus henkilöstöstä - 10/2013 6,78 %, - 7/2012 6,68 %. Tulostavoitteen toteutuminen on epävarmaa. 21
Palveluliiketoimen toimiala 3. Palvelujen järjestäminen: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tila 2020 -konseptin mukaisesti. 3.3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen. Palvelutuotantoa ja prosesseja Käyttöönotetut palvelut / kehitetään innovatiivisesti. suunnitellut (%) Mittari / arviointikriteeri Tulos / tulos Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. Toimialalla ei ole suoranaisesti sähköiset palvelut 2013 -ohjelmassa tehtäviä. Sähköisten HR-lomakkeiden projekti käynnissä Tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. 3.4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. Uusittu toimitilaprosessi on vakiintunut käyttöön. Toimiala ottaa käyttöön uuden toimitilaprosessin tehtyjen päätösten mukaan. 3.5. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. 3.11. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyyssekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. Esteettömyyssuunnitelman totetuminen Arviointivälineistö on käytössä. Keskeisille palveluille Toimialajohdon raportointi on laadittujen mittareiden käyttö systemaattista. Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna. Toimialalla ei ole toimenpiteitä esteettömyyssuunnitelmassa. Tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Raportointiin on otettu laajasti mukaan suoriteseurantaa vuonna 2012. Tehokkuuden seurantamittareita on kehitetty vuoden 2013 aikana. Tarkoituksena on ottaa käyttöön mittareita, jotka kattavat suuren osan toiminnasta. Asiakastyytyväisyyskyselyitä kehitetään ja PALI -tason asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan loppuvuodesta 2013. Lisäksi uusi palautekanava on otettu käyttöön. 22
Palveluliiketoimen toimiala 4. Asiakas ja kaupunkilainen: Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Valtuustokauden tavoitteet ( Oma valtuustokauden Mittari / arviointikriteeri Tulos / 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Asiakkaat ovat tyytyväisiä toimialan (PALI) järjestämiin palveluihin. Laaja asuinkuntaindeksi (asteikko1-5). 3,60 v. 2011 tulos Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Vuoden 2013 palveluiden käyttöä koskeva tyytyväisyyskysely on tehty ja tuloksia analysoidaan. Toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. 23