Toteutuneet toimenpiteet Henkilöstö-, tila- ja yksikkökustannukset. Investointibudjetin toteutuminen

Transkriptio

1 1 Kaupunkisuunnittelukeskus: Talous 1.1. Kaupungin toimintakate ei Toimialan (TYT) toimintakate ei Toimintakate Toimintakate on vähintään heikkene vuoden 2009 heikkene vuoden 2009 tasosta. alkuperäisen talousarvion tasosta. mukainen. 1. Kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. 1.2 Omistajaohjauksen kautta PKS yhteisöjen tuottavuus on kehittynyt. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus paranee. Henkilöstö-, tila- ja yksikkökustannukset PKS -yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa on sovittu tuottavuustavoitteista. Toimintamenot ovat hyväksytyn talousarvion mukaiset. Tuottavuus on kasvanut tulosyksiköissä tavoitteiden mukaisesti Vuosikatteella rahoitetaan 60 % investoinneista vuonna Asukaskohtainen lainamäärä ei ylitä kaupungin lainojen osalta 1800 euroa/asukas ja konsernilainojen osalta 6000 euroa/asukas. Investointiohjelman laajuuden ja ajoituksen systemaattinen seuranta ja arviointi. Investointibudjetin toteutuminen 1.5. Kaupunkikonsernin Seudullisten organisaatioiden ja Tulosten saavuttaminen toiminnan ja talouden ohjaus ja liikelaitoksen talousohjaus on hallinta on tehokasta. tehokasta ja tukee tilaaja-tuottaja - mallin mukaista toimintatapaa. Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus Investointien toteutus on budjetin mukainen. Huomioidaan normaalit toimintaan kuuluvat investointien muutokset. Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä on tiivistänyt yhteistyötä kaupungin organisaatioiden kanssa ja verkostojen laajennus- ja saneerausinvestoinnit on sovitettu yhteen kaupungin investointiohjelmien kanssa. Kaavainfratyöryhmä on kokoontunut puolivuosittain verkostojen yhteensovittamiseksi. Lisäksi HSY on laatinut kuntien kanssa yhteistyössä vesihuollon seudullisen kehittämissuunnitelman vuosille

2 2 Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus Helsingin seudun liikennekuntayhtymä on tiivistänyt yhteistyötä kaavoituksesta, maankäytöstä ja asumisesta vastaavien kaupunkien organisaatioiden kanssa. KSK ja HSY ovat tehneet yhteistyötä liikenteen päästöjen vaikutusten arvioinnin edistämiseksi. Kaupunkisuunnittelukeskus: Henkilöstö 2. Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla. Toimialalla johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla. Tyhymatriisin lukuarvo Työhyvinvointi pysyy vähintään vuoden 2012 tasolla. Espoolainen johtaminen on kehittynyt, johtamisen arviointiin on toimivat mittarit. TYHY-matriisin lukuarvo ei vielä käytettävissä. Kaupunkisuunnittelukeskus on hyväksytty johtamisen kehittämisen pilottiyksiköksi Henkilöstö- ja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista. Tulosyksikkötasoilla henkilöstöja osaamisrakenne tukee palveluiden tuottamista Osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä kaikissa tulosyksiköissä ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. Kaupunkisuunnittelukeskus hyödyntää henkilöstösuunnittelussa osaamisperustaista henkilöstösuunnittelun mallia. KSK:n uusi käyttöönotettu organisaatiorakenne tukee paremmin palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista.

3 Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä toimialalla. Toimiala kehittää kokonaisvaltaisesti asiakaspalvelutoimintaansa. KSK:ssa on käynnistetty asiakaspalvelun kehittämishanke. KSK on mukana toimialatasoisessa asiakaspalvelun kehittämisessä Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Toimialan henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Kuukausipalkkaisten Kuukausipalkkaisten terveysperusteiset terveysperusteiset poissaolot poissaolopäivät/henkilötyövuos ovat enintään vuoden 2012 i tasossa. (-tapaturmataajuus ja työmatkatapaturmataajuus pienenevät) Kuukausipalkkaisten terveysperusteiset poissaolot laskivat tarkastelujaksolla tammi-syyskuu vuoden 2012 tasosta. Tarkemmat luvut saadaan vuoden 2013 osalta saadaan vuoden 2014 alussa Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Toimialan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä, % Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. KSK palkkasi yhden uuden maahanmuuttajataustaisen henkilön vuonna Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus oli ,5 % Kaupungilla on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on solmittu alakohtaisia sopimuksia, jotka ovat konkretisoituneet harjoittelupaikoiksi. Harjoittelijoiden ja kesätyöpaikkojen määrä Harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen määrä pysyy vähintään vuoden 2012 tasolla. Kaupunkisuunnittelukeskukses sa oli vuonna harjoittelijaa, joka on kaksi enemmän kuin vuonna 2012.

4 4 Kaupunkisuunnittelukeskus: Palvelujen järjestäminen 3. Palvelurakenne on uudistettu kattavasti ja kestävästi ja palvelut järjestetään kustannustehokkaasti Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluvalikoima muodostaa tavoitteiden mukaisen palveluiden kokonaisuuden ja palvelut on järjestetty tilaaja-tuottaja-mallia hyödyntämällä. Edistetään palvelujen järjestämistä tavoitetila konseptin mukaisesti. Ohjaus toimii suunnitellusti. Palvelut on järjestetty tilaajatuottaja-mallia hyödyntämällä. Ennusteen mukaan palveluostot tulevat toteutumaan lähes suunnitellusti Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokkuus Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokkuus. Suoritemäärät, toimitusajat, sähköisten palveluiden kehittyminen. Arvioidaan palvelutuotantoa (oma-/ostopalvelu) työkalulla. Palvelut ovat oikea-aikaisia ja resurssit oikein kohdennettuja. Sähköistä lupa-asiointia kehitetään edelleen toimialatasoisesti Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen Toimialan asiakaspalvelua yhtenäistetään ja lisätään sähköisiä palveluita Käyttöönotetut palvelut / suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. KSK:n kaikki luvat ja asemakaavan muutokset voidaan hakea sähköisesti ja kokemukset järjestelmästä ovat olleet positiivisia. Hakemusten sähköistä käsittelyä KSK:ssa kehitetään edelleen. Lisäksi selvitetään sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia.

5 Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. Esteettömyyssuunitelman toteutuminen Palvelut on saavutettavissa esteettömästi. Espoon kotisivuille viedään entistä enemmän havainnemateriaalia kaavoitusprosessin aikana Suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muiden kieliryhmien palvelut voivat sijoittua yhteisiin toimitiloihin Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen Tilasuunnittelussa parannetaan toiminnan ja tilojen käytön taloudellisuutta, muunneltavuutta ja energiatehokkuutta sekä yhteiskäyttömahdollisuuksia Hallinto- ja palvelutoimitilojen tilatehokkuutta parannetaan. Kiinteistöjen energiataloutta, tilatehokkuutta ja toiminnallisuutta kehitetään. Yhteistyötiloja on toteutettu ja organisaatiomuutoksen yhteydessä on aloitettu uusien yhteistilojen suunnittelu.

6 Kaupunkikonsernin sisäiset palvelut ovat tehostuneet merkittävästi Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyyssekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa Arviointivälineistö on käytössä. Toimialan palveluprosessit pidetään jatkuvasti ajanmukaisena. Kaupunkisuunnittelukeskus: Asiakas ja kaupunkilainen 4. Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä Espoolaiset kokevat asuinalueensa, yhteisönsä ja kaupunkikeskukset turvallisina Espoolaisten mahdollisuudet osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen ovat lisääntyneet. Asuinalueet ja kaupunkikeskukset koetaan turvallisiksi. Aluekehittämishankkeissa ja lähiöprojekteissa on luotu uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia osallistua lähiympäristön kehittämiseen. Keskeisille palveluille laadittujen mittarien käyttö Toiminnassa huomioidaan kaupungin turvallisuusohjelman tavoitteet ja toteutuneet toimenpiteet. Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna. Ympäristökriteereitä ja energiasäästötavoitteita sovelletaan omassa palvelutuotannossa ja kaikissa hankinnoissa. Kaupunkilaisten turvallisuus on lisääntynyt. Turvallisuusohjelman toimenpiteitä on toteutettu. Asuinalueiden kehittämissuunnitelman mukaiset vuoden 2013 kehittämistoimenpiteet on tehty. Keskeisten palveluiden kuten kaavoituksen ja lupa-asioinnin mittaristo- ja arviointijärjestelmää ollaan kehittämässä. Kaavoituksen toteumaseurantaa tehdään jo säännöllisesti. Kehitetään sähköistä lautakuntakokousta. Julkaisuja julkaistaan sähköisenä Espoon kotisivuilla. Kaupunkilaisten kokemuksia asuinalueestaan kartoitettiin syyskuun 2013 aikana toteutetulla kyselyllä. Vastuu asiasta on siirretty toimialan esikuntaan organisaatiomuutoksen yhteydessä.

7 Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy hyvänä. Edistämme esteettömyyttä. Helsingin seudun liikennekuntayhtymän palveluselvitys Joukkoliikenteen palvelutaso on säilynyt vähintään vuoden 2012 tasossa. Tavoite on toteutunut. Joukkoliikenteen tarjottu palvelusuorite on kasvanut tarkastelujaksolla. Seutulinjoilla kumulatiivinen kasvu tarkastelujaksolla marraskuu marraskuu 2013 oli 6,6 %, mutta sisäisillä linjoilla laskua 3,1 %. Pääosa joukkoliikenteestä tehdään seutuliikenteessä, joten kasvutavoite toteutuu Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut Espoolaiset hoitavat suurimman osan asioinnistaan sähköisesti. Sähköinen asiointi on lisääntynyt. Sähköisen asioinnin tarjonnan lisääntyminen kuntalaispalveluissa. Suurin osa toteutetusta aineistosta viedään Espoon kotisivuille sekä tiedottamista ja markkinointia on lisätty, jotta sähköinen asiointi lisääntyy Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Espoolaiset ovat tyytyväisiä toimialan järjestämiin palveluihin. Laaja asuinkuntaindeksi (asteikko 1-5) Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Vuoden 2013 asuinkuntaindeksiä ei ole vielä saatavissa.

8 8 Kaupunkisuunnittelukeskus: Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki 5. Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhtenäisen kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita houkuttelevan kampusverkoston. 5.1 Aalto-yliopiston ja Laurean maankäyttöön liittyvät toimintaedellytykset on luotu Aalto-yliopiston laajentumisen mahdollistava asemakaavoitus etenee. T3 aluetta kehitetään ja lisätään asuntojen määrää. Otaniemen asemakaavat ja muut suunnitelmat ja niiden toteutus etenevät asuintonttien ja liikennejärjestelyjen osalta. Otaranta-Servinniemi (220207) valmisteluaineisto oli nähtävillä loppuvuodesta 2012 ja ehdotus tuodaan lautakuntaan 2014 alussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Otaniemen suunnittelun periaatteet (teesit) Tekesin, Finnveran ja Finpron uuden toimiston mahdollistava asemakaavan muutos (Kivimies, muutos) hyväksyttiin KH:lle KSK järjesti lautakuntaseminaariin T3- alueen kehittämisestä Selvitys Raide-Jokerin linjauksesta Otaniemen kautta valmistui vuoden 2013 aikana.

9 9 Otaniemen kampuskilpailun tulos julkistettiin ja asemakaavoitus on käynnistetty. Otanimen alueen pysäköintiselvitys tuodaan lautakunnan päätettäväksi tammikuussa Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto - kokonaisuutta kehitetään tieteen, taiteen, talouden (T3) ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. 5.2 Metron rakentaminen ja Tapiolan keskustan uudistaminen on käynnissä. 5.2 Suurpellon rakentaminen etenee. Tapiolan keskusta-alueen kaavojen eteneminen. Kehä I:n liikennejärjestelyihin liittyvät toimenpiteet etenevät. Suurpellon keskusta-alueen hanke etenee. Suurpellon päiväkoti valmistuu. Opinmäen rakentaminen on käynnistynyt. Suurpellon kaavaalueiden IV ja V maankäyttösopimukset on tehty ja kaavat vahvistettu. Suurpellon kaava-alueiden VI ja VII kaava-aineistot ovat olleet nähtävillä. Alueen 1. kaupan rakentaminen on aloitettu. Varmistetaan metron rakentamisen eteneminen suunnitelmien mukaisesti ja vahvistetaan Tapiolan keskuksen uudistumista. Suurpellon asemakaavat ja muut suunnitelmat ja niiden toteutus etenevät. Matinkylä-Kivenlahtimetrotunnelin asemakaava sai lainvoiman KV hyväksyi Jousenpuiston asemakaavan. Tapiolan kirkon asemakaava oli hyväksyttävänä KSL:ssa Tapiolan keskus (metroaseman maanpäällinen osa) hyväksyttiin KV:ssa Tapiolan keskus (teatteri) kaavaehdotus oli nähtävillä huhtikuussa Tavoite toteutuu. Suurpelto IV & V -alueiden asemakaavat on hyväksytty kaupunginhallitukselle.

10 10 Opinmäen koulukeskuksen mahdollistava asemakaavan muutosehdotus Suurpelto I on hyväksytty. Opinmäen rakentaminen on käynnistynyt. = > Pohjanvahvistustyöt käynnissä. Suurpellon kaava-alueiden IV ja V maankäyttösopimusten sopimusneuvottelut ovat käynnissä. Nygrannaksen (Suurpelto VI ja VII) lähtökohdat ja tavoitteet palautettiin KSL:ssa Suurpellon keskusta-alueen asemakaavamuutos viivästynyt ELYn lausunnon seurauksena. Kaavaehdotus hyväksyttäneen nähtäville alkuvuodesta Väliaikaiselle kaupalle löydettiin ratkaisu alueelta ja kauppa on toiminnassa Otaniemen innovaatioympäristö tuottaa kasvuhakuisia yrityksiä ja maailmanluokan palveluinnovaatioita. Otaniemen innovaatioympäristö tuottaa kasvuhakuisia yrityksiä ja maailmanluokan palveluinnovaatioita.

11 Kaupunki osana metropolialuetta on tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoimasta tunnettu edelläkävijä merkittävimpien kansainvälisten verkostojen ja Kaupunki osana metropolialuetta on tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoimasta tunnettu edelläkävijä merkittävimpien kansainvälisten verkostojen ja kaupunkiseutujen keskuudessa. kaupunkiseutujen keskuudessa Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu. 5.5 Luodaan edellytykset asunnon vuosituotannolle. 5.5 Uudistuotannosta 20 % on valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. 5.5 Espoon Asunnot Oy tuottaa vuosittain 300 asuntoa. 5.5 Hyödynnämme kunnallistekniikan rakentamisavustukset ja kiinteistöjen energia-avustukset. Kaavojen mahdollistama asuntojen vuosituotannon määrä Asuntotuotannon määrä Espoon Asunnot Oy:n vuosituotannon määrä Laadittu suunnitelma Haettujen avustusten määrä Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Uudistuotannostaon keskimäärin 20 % valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Kaupunki on laatinut hyvät etukäteissuunnitelmat riittävän tonttitarjonnan osoittamisesta Espoon Asunnot Oy:lle ja Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle. Kunnallistekniikan rakentamisavustukset ja kiinteistöjen energiaavustukset vuodelle 2013 on haettu. Ksl hyväksyi /hyväksyi KH:lle mennessä uutta asuinkerrosalaa k-m2. KSL:n pitää saada asuinkerrosalaa hyväksyttyä (tai ehdottaa KH:lle) k- m2 vuodessa. Yhdessä Espoon Asunnot Oy:n ja tonttiyksikön kanssa on laadittu 5 vuoden tuotantoohjelma, jota seurataan. Kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2014 on lisätty asemakaavoja, jotta voidaan taata asemakaavavarannon riittävyys pitkällä tähtäimellä. Kaavoitusohjelmaan tuotiin merkittäviä uusia kaavoituskohteita.

12 Joukkoliikenneyhteyksiä palvelukeskittymiin parannetaan, joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu. 5.6 Nykyisen joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen. 5.6 Länsimetron, kaupunkiradan ja Kehä II:n jatkamisen suunnittelun eteneminen. Matkustajamäärä Liityntälinjastosuunnitelman sovittaminen Espoon joukkoliikennestrategian linjauksiin Metro-osuuden Matinkylä - Kivenlahti rakentamisen aloitusvalmiuden kehittyminen. Länsimetron (Linja Matinkylään) liityntälinjaston yksityiskohtainen suunnittelu on käynnistynyt. Kehä II liittymä Suurpellon alueella on valmistunut. Espoon suunnan joukkoliikenteessä matkustaminen on lisääntynyt vähintään 2,0 % edellisvuodesta. Sovitetaan yhteen Länsimetro - hanke ja siihen liittyvät hankkeet. Osallistutaan HSL:n liityntälinjastosuunnitteluun. Länsimetron Matinkylä- Kivenlahti rakennussuunnittelu käynnistyy. Länsimetron liityntälinjaston suunnittelu etenee. Länsiväylän kehittäminen etenee joukkoliikenteen osalta välillä Matinkylä-Espoonlahti. Luodaan edellytykset Espoon kaupunkiradan jatkamiselle. Kehä II liittymä Suurpellon alueella valmistuu. Seutulinjoilla kumulatiivinen kasvu marraskuu marraskuu ,6 %, mutta sisäisillä linjoilla laskua 3,1 %. Pääosa joukkoliikenteestä tehdään seutuliikenteessä, joten kasvutavoite toteutuu. Matinkylä-Kivenlahtimetrotunnelin asemakaava sai lainvoiman Finnoo I:n (Finnoo metroasema) valmisteluaineisto oli nähtävillä tammikuussa Hannusjärvi (Kaitaan metroasema), Yläsoukka (Soukan metroasema) ja Kivenlahdenpuisto (Kivenlahden metroasema) osallistumis- ja arviointisuunnitelmien arvioitu aikataulu on vuonna Espoonlahden keskuksen (metroasema) valmisteluaineisto oli nähtävillä loka-marraskuussa Länsimetron liityntälinjaston suunnittelu on käynnistynyt.

13 13 Espoon kaupunkiradan mahdollistavat asemakaavat ovat lainvoimaisia ja ratasuunnittelu on käynnissä Kaupungin elinvoimaisuutta on vahvistettu eheyttämällä kaupunkirakennetta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 5.7 Kaupunkirakenteen vahvistaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Niittykummun kaavamuutoksen eteneminen. Finnoon alueen suunnittelun eteneminen metron jatkon aikataulussa ja kh:n hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Pientalotonttien tarjonta Tehostamme uuden maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin: - Finnoo - Niittykumpu - Länsimetron jatke Pientaloalueiden asemakaavoitusta on tehostettu siten, että pientalotonttien tarjontaa saadaan lisätyksi. Niittykummun keskuksen mahdollistava asemakaava sai lainvoiman Finnoon suunnittelu etenee KH:n tavoitteiden mukaisesti. KSK:ssa on käynnistetty pientaloprojekti, jossa edistetään pientalokaavoitusta ja tutkitaan keinoja pientalotuotannon toteutumiseksi valtuustosopimuksen mukaisesti.

14 Yritystoiminnan kasvu on vahvistanut kaupungin tulopohjaa. Varmistetaan kilpailukykyisten ja kiinnostavien yritysalueiden ja tonttien riittävä määrä. Espoossa on tarjolla riittävä määrä kilpailukykyisiä ja kiinnostavia yritysalueita ja tontteja. Varmistetaan Kehä III varren yritysalueiden kehittymismahdollisuudet maakuntakaavassa. Perkkaa IIB -toimitilakaavaa (Tieto ja Rovio) hyväksyttiin KV:ssa Kellarinmäki-Friisinmäki (130304) lainvoimainen. Kivimies, muutos (Tekes, Finnvera & Finpro) hyväksyttiin KH:lle Suurpelto I, muutoksen (kauppakeskus) kaavaehdotus hyväksyttäneen alkuvuodesta Koivu-Mankkaa II:n (Orion) KSL hyväksyi KH:lle Lasihytinrinteen asemakaava ja Lommilan kauppakeskuksen mahdollistava kaavamuutos hyväksyttiin valtuustolle Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen. Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Tapiola-Matinkylä-välille laaditaan kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmaa. Matinkylän metroaseman viereisen Tynnyripuiston palveluiden sijoittumisesta on sovittu.

15 Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti Kaupungin käyttämästä energiasta yli 50 % on uusiutuvaa. CO2 -päästöjen kehityksen kaupunkitasoinen raportti. CO-päästöt ovat vähentyneet ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. CO2-päästöjen kehitys Ilmasto- ja energiatyö koordinoidaan ja toteutetaan tulosyksiköiden yhteishankkeina. Kuntien energiatehokkuussopimuksen tavoitteet on saavutettu. Kasvihuonekaasujen päästölaskennan raportti saadaan alkuvuodesta Vuonna 2012 kokonaispäästöt kasvoivat 7 %. Kaupunkisuunnittelukeskus on jatkanut muiden tulosyksiköiden kanssa ilmastoja energiatyötä mm. poikkihallinnollisessa kestävän kehityksen kehitysohjelmassa. Uusiutuvan energian osuus kasvaa. Kuntien energiatehokkuussopimuksen Espoon toimintasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on jatkettu vuonna 2013.

16 16 Asemakaavoissa luodaan edellytyksiä uusiutuvien ja monipuolisten energiaratkaisujen käyttöönottoon. Kehitetään kokonaisuuksina projektikohtaisesti edellytyksiä uusiutuvien ja monipuolisten energiaratkaisujen käyttöön, esimerkiksi Finnoossa, jossa tutkitaan energiapaalujen käyttöä lämpöenergian tuotannossa. KSK:ssa on valmistunut kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnolla ja kansainvälisessä innovaatiokilpailussa palkittu energiatietopalvelu, jonka avulla voidaan parantaa kaavallisia valmiuksia monipuolisten energiaratkaisujen käyttöön. KSK on saanut energiainsinöörin vakanssin, joka täytetään tammikuussa 2014.