Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kh 30.3.2015 / 88 Kv 18.5.2015 / 16

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 4 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 1.1.4 Tuloslaskelman tarkastelua ja olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 17 1.1.5 Arvio kunnan todennäköisestä tulevasta talouskehityksestä ja riskeistä... 18 1.1.6 Kunnan henkilöstö... 19 1.1.7 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 20 1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 21 1.1.9 Ympäristötekijät... 22 1.2 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestäminen... 22 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 24 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 24 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 26 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 27 1.5 Kokonaistulot ja -menot... 31 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 32 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 32 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 32 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 34 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 35 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 37 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 41 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 41 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 41 2.1 Käyttötalouden toteutuminen... 41 10 Kunnanhallitus... 41 100 Hallinto... 41 200 Elinkeinoelämän kehittäminen... 44 250 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri... 51 40 Sivistyslautakunta... 52 450 Perusopetus... 52 420 Varhaiskasvatus... 53 400 Muu sivistystoimi... 54 50 Tekninen lautakunta... 61 500 Hallinto ja sisäiset palvelut... 61 520 Kiinteistö- ja yhdyskuntapalvelut... 64 540 Kaukolämpölaitos... 68 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 71 2.3 Investointien toteutuminen... 73 2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 76 2.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. 77 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 78

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 3 3.1 Tuloslaskelma... 78 3.2 Rahoituslaskelma... 79 3.3 Tase... 80 3.4 Konsernilaskelmat... 82 3.4.1 Konsernituloslaskelma... 82 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma... 83 3.4.3 Konsernitase... 84 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 86 4.1 Kunnan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät... 86 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 86 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 88 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot... 91 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 91 4.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 94 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 95 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 96 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 97 5.1 MAAKAASULAITOS... 97 570 Maakaasulaitos... 103 5.2 VESIHUOLTOLAITOS... 106 580 Vesihuoltolaitos... 109 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 113 7 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 113 8 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 114 LIITTEET... 115

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 4 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnat varautuivat vuoden 2014 osalta taloudellisesti vaikeaan ajanjaksoon kun Suomen bruttokansantuote taantui edelleen ja työttömyys kasvoi. Ruokolahden verotulot olivat kuitenkin hieman odotettua suuremmat, muutos edelliseen vuoteen oli noin 4,3 %. Myös kunnan saamien valtionosuuksien kasvu (noin 5,6 %) oli merkittävä, joskin vuodesta 2015 alkaen valtionosuuksiin kohdistuu merkittävä leikkauspaine lainsäädännön muutosten seurauksena. Kun kunnan eri hallinnonalojen menot pysyivät ennakoituina tai ennakoitua alhaisempina ja tulot ennakoitua suurempina, muodostui vuosikate hyväksi, lähes 2,3 miljoonaksi euroksi. Hyvä vuosikate mahdollisti ylimääräisen 0,7 miljoonan euron poistoerän kohdentamisen Kirkonkylän koulurakennukseen. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 407 000 euroa, joka oli selvästi ennustettua parempi. Kunnan toiminnan kannalta tilikauden merkittävin ratkaisu liittyi Kirkonkylän koulun tulevaisuuteen. Kunnanvaltuusto linjasi syksyllä 2014 periaatteen, jonka mukaan koulutyö sisäilmaongelmaisessa koulurakennuksessa päättyy ja uusi koulu rakennetaan samalle alueelle. Mainitulla linjauksella on käänteentekevä vaikutus kunnan lähivuosien taloudelliseen liikkumavaraan ja palvelutuotantoon. Vuonna 2014 toteutettiin pääosa kunnan uuden päiväkodin rakennustyöstä noin neljän miljoonan euron kustannusarvion mukaisesti. Lainannostovaltuutta rakennustyön kustannuksiin ei käytetty vuonna 2014. Päiväkoti otetaan käyttöön keväällä 2015. Kunnan suurin yksittäinen menoerä on sosiaali- ja terveystoimi, jonka palvelutuotannosta maksettiin Eksotelle 19,6 miljoonaa euroa vuonna 2014. Eksoten menotalous pystytiin vakauttamaan ja sen menojen nousu on ollut selvästi alle sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallisen kustannusindeksin. Vuonna 2014 valmistelussa ollut sosiaali- ja terveydenhuoltolain uudistus kariutui ja siirtyi eduskuntavaalien 2015 jälkeiseen aikaan. Myöskin valtakunnallinen kuntarakenneuudistus kariutui Etelä-Karjalassa. Ruokolahden kunta arvioi kuntauudistushankeen myötä syntyneen Imatra-Ruokolahti- Rautjärvi kuntaliitosehdotuksen Ruokolahden kannalta epäedulliseksi. Samalla kunta päätti lopettaa kuntarakenne- ja kuntaliitosselvittelyt ja keskittyä kehittämään toimintaansa itsenäisenä kuntana. Sivistystoimea työllistivät perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisut. Kirkonkylän koulun sisäilmakysymys näkyi toiminnassa siten, että yksittäisille opettajille ja oppilaille haettiin korvaavia työskentely-ympäristöjä. Varhaiskasvatuksen puolella koko Vaittilan päiväkoti toimi väistötiloissa Kunnan kiinteistöjen sisäilmakysymykset kuormittivat huomattavasti myös teknistä toimea rakennusten ja rakenteiden kuntoselvitysten muodossa. Uuden päiväkodin rakennuttaminen ja Kirkonkylän koulun sisäilmaa koskevien selvitysten tuottaminen olivat mittavia lisätehtäviä teknisen osaston ns. normaalitoiminnan ohessa. Teknisen toimen erityishaaste on jo usean vuoden ajan ollut kunnan taseessa olevan ikääntyvän ja teknisesti vanhentuneen rakennuskannan ylläpito ja korjausvelan kasvun hallinta.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 5 Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä pysyi likipitäen ennallaan. Henkilökustannusten kasvu oli erittäin hillittyä. Kunnan henkilöstön ikääntyminen ja kunnille osoitettujen velvoitteiden kasvu kuormittavat henkilöstöä aiempaa voimakkaammin. Talouden reunaehtojen ollessa tiukat, joudutaan kunnan tuottamien palveluiden laajuutta ja palvelutasoa tarkastelemaan entistä kriittisemmin myös Ruokolahdella. Antti Pätilä kunnanjohtaja 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Savolainen Jouko KESK puheenjohtaja Kymäläinen Suna SDP I varapuheenjohtaja Launiainen Toivo KOK II varapuheenjohtaja Ahonen Harri PS Halonen Helli SDP Hanhisalo Jorma KD Heinänen Topi KESK Helminen Kristiina KESK Henttonen Mirja KESK Ijäs Esko SDP Jaatinen Matti KESK Kalpio Matti PS Kokkonen Vesa SDP Kyyrö Heidi SDP Kärki Timo KOK Liimatainen Irja KESK Luukkonen Mika KESK Paananen Taina KESK Ravattinen Osmo SDP Röyti Sinikka KOK Sikiö Jarmo PS Tella Anne KESK Tiilikainen Kimmo KESK Tonder Mika KOK Usvasuo Tea KESK Vertanen Jenna SDP Vesterinen Jarmo KESK Vuoden 2014 aikana kunnanvaltuusto kokoontui kahdeksan kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin 82 pykälää. Kunnanvaltuuston seminaareja pidettiin kaksi. Seminaarissa 26.5.2014 käsiteltiin kuntarakenneselvitystä ja kunnan tulevaisuuden näkymiä. Seminaarin 13.10.2014 aiheina olivat Kirkonkylän koulun tilanne, Etelä-Karjalan kuntajakoselvittäjien ehdotus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 6 Seminaarissa kunnanvaltuusto linjasi kunnan jatkavan itsenäisenä kuntana sekä Kirkonkylän uuden koulun rakentamisen. Lisäksi kunnanvaltuustolle pidettiin 23.6.2014 valtuustoinfo, jossa selvitettiin Kirkonkylän koulun sisäilma-asioita ja kunnan kaukolämpöverkkoa sekä annettiin tilannekatsaus kuntarakenneselvityksestä. Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet: Röyti Sinikka, pj. Hanhisalo Jorma, vpj. Ainoa Tea Kalpio Matti Liimatainen Irja Henkilökohtaiset varajäsenet: Tella Riitta Rantasola Matti Jäppinen Eila Paavilainen Seppo Väänänen Anni Toiminta ja yhteistyö Valtuuston valitsemana tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela. Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää hallinnon ja talouden tarkastus sekä antaa arviointi kunnanvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain 75 :n mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Ruokolahden kunnan tarkastussäännön 4 :n mukaan lautakunnan tehtävänä on seurata tarkastussuunnitelman toteutumista ja tehtävien suorittamista sekä tehdä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämisestä ja tehdä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajien ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunnan on myös huolehdittava siitä, että tilintarkastusta ja sisäistä tarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat hyvän tilintarkastustavan mukaiseen suorittamiseen.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 7 Toimintamuodot Vuonna 2014 lautakunta on pitänyt 11 kokousta. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet BDO Audiator Oy:n järjestämiin seminaareihin ja koulutuksiin sekä kunnanvaltuuston seminaareihin. Lautakunta on kuullut johtavia viranhaltijoita toimialojensa toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta sekä seurannut osavuosikatsauksia. Tilintarkastajat ja lautakunta ovat pitäneet yhteisiä kokouksia. Tilintarkastaja on antanut väliraportin joulukuussa 2014. Lautakunnan työn painopistealueina olivat perusopetuksen kuljetukset, saatavien seuranta ja perintä, sekä vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen. Lautakunta on tutustunut vuoden 2014 talousarvioon, vuosien 2015 2017 toiminta- ja taloussuunnitelmaan, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien pöytäkirjoihin ja tilinpäätösasiakirjoihin sekä henkilöstöraporttiin. Tarkastuslautakunnan toimintaan ja tilintarkastukseen käytettiin 10 996 euroa vuonna 2014. Kunnanhallitus Varsinaiset jäsenet: Paananen Taina, pj. Ijäs Esko, I vpj. Ahonen Harri, II vpj. Halonen Helli Heinänen Topi Kärki Timo Tella Anne Henkilökohtaiset varajäsenet: Jaatinen Matti Kokkonen Vesa Sikiö Jarmo Vertanen Jenna Henttonen Mirja Kostiainen Ari Helminen Kristiina Kunnanhallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 23 kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin 365 pykälää. Toimikunnat Henkilöstötoimikunta Jäsenet Pätilä Antti Ahonen Harri Ijäs Esko Tella Anne puheenjohtaja Henkilöstötoimikunnan valitsee kunnanhallitus toimikaudekseen. Henkilöstötoimikunta hoitaa kunnalle kuuluvat, viranhaltijoiden ja työntekijöiden henkilöstöasiat, joita ei ole määrätty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 8 Henkilöstötoimikunta kokoontui vuonna 2014 yhden kerran. Muut toimikunnat Henkilöstötoimikunnan lisäksi kunnanhallituksen asettamina toimivat seuraavat toimikunnat: yhteistoimintatoimikunta vanhusneuvosto sisäilmastotyöryhmä ja hyvinvointitiimi. Kunnan jäsenyys eri yhteisöissä ja kuntayhtymissä on liitteenä. Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Pohjalainen Pauli, pj Liimatta Juhani, vpj Liutu Ari Repo-Laitinen Virpi Paakki Sirpa Varajäsenet (eivät henkilökohtaisia) 1. Lipponen Maiju 2. Luukkonen Kari 3. Hölsä Paavo 4. Pulkkinen Vesa 5. Rouhiainen Marjatta Keskusvaalilautakunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2014 ja pöytäkirjoihin merkittiin 32 pykälää. Sivistyslautakunta Varsinaiset jäsenet Henttonen Mirja, pj. Vertanen Jenna, vpj. Frosti Piia Ravattinen Osmo Rummukainen Reino Tonder Mika Vesterinen Jarmo Kärki Timo Henkilökohtaiset varajäsenet Kuisma Mira Kamunen Sanna Hämäläinen Sonja Tynninen Vesa Sikiö Jarmo Kontunen Eveliina Lehtinen Seppo kunnanhallituksen edustaja Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana yhdeksän kertaa. Sivistyslautakunnan esittelijänä toimi sivistystoimenjohtaja Eija Markkanen ja sihteerinä määräaikainen palvelusihteeri Virpi Äijö.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 9 Tekninen lautakunta Varsinaiset jäsenet Usvasuo Tea, pj. Kokkonen Vesa, vpj. Kyyrö Heidi Narinen Anu Paavilainen Seppo Sikiö Erkki Tella Juha Ijäs Esko Henkilökohtaiset varajäsenet Sikiö Niina Ahvonen Reijo Kuusitunturi Pirjo Kekäläinen Tuija Rummukainen Reino Laitinen Markus Kattainen Kari kunnanhallituksen edustaja Tekninen lautakunta kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa ja käsitteli 68 pykälää. Teknisen lautakunnan esittelijänä toimi tekninen johtaja Arja Villanen ja sihteerinä palvelusihteeri Kirsi Hallikainen. Lupa- ja toimitusjaosto Varsinaiset jäsenet Kokkonen Vesa, pj. Sikiö Niina, vpj. Kyyrö Heidi Luukkonen Mika Tella Juha Henkilökohtaiset varajäsenet Ahvonen Reijo Kekäläinen Tuija Kuusitunturi Pirjo Vento Simo Kattainen Kari Lupa- ja toimitusjaosto vastaa teknisen toimen johtosäännössä tarkemmin määritetyssä laajuudessa rakentamiseen liittyvistä viranomaistehtävistä sekä yksityistielain mukaisista tiehallintoviranomaistehtävistä. Lupa- ja toimitusjaosto kokoontui neljä kertaa ja käsitteli 17 pykälää. Lupa- ja toimitusjaosto piti seitsemän toimitusta. Lupa- ja toimitusjaoston esittelijänä rakennusvalvontaan liittyen toimi rakennustarkastaja Timo Kapanen, yksityistieasioissa maanmittausinsinööri Mika Palovaara ja sihteerinä palvelusihteeri Kirsi Hallikainen. 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmantalous ja Suomi, yleinen poliittinen tilanne Vuonna 2014 talouden elpyminen eteni Yhdysvalloissa, pääosin massiivisen dollarielvytyksen ansiosta. Osatekijänä Yhdysvaltain talouden elpymisessä on öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku. Öljytuotteiden hinnan laskun pääsyynä on taas se, että öljyntuottajamaat eivät ole supistaneet tuotantoaan kulutuksen vähenemisen edellyttämällä tavalla. Öljyn ja muiden energiatuotteiden halpeneminen on ollut osasyynä siinä, että osassa euroalueen talouksista on käynnistynyt deflaatio. Euroalueen voimakkaampana taloutena jatkaa Saksa, jonka johdolla toteutettava tiukka talous- ja rahapolitiikka on kutistanut Etelä-Euroopan kriisitalousmaiden taloudellisen liikkumatilan ahtaaksi. Erityisesti Kreikan tilanne vaikeutui vuoden 2014 aikana. Venäjän otettua Krimin niemimaan haltuunsa kärjistyi Ukrainan kriisi

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 10 entisestään. Länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet alkoivat eristää Venäjää läntisestä kauppajärjestelmästä, josta koitui kovia takaiskuja myös Suomen taloudelle. Lisäksi öljyn hinnan jyrkkä lasku romahdutti Venäjän ruplan kurssin, jonka vaikutus venäläisten kulutuskäyttäytymiseen oli merkittävin sitten vuoden 1998 ruplakriisin. Suomen kokonaistuotanto aleni vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin. Suomen talouden tila heijastui maan luottoluokituksen laskuna kolmen A:n luokasta tasolle AA+. Suomen vientivetoisen talouden huonoa menestystä on selitetty heikolla hintakilpailukyvyllämme, tuotteidemme innovatiivisilla ja laadullisilla puutteilla suhteessa kilpaileviin tuotteisiin, markkinointiosaamisen puutteilla, euron korkealla kurssilla suhteessa mm. Ruotsin kruunuun, ylisuureksi paisuneella julkisella sektorilla ja julkisen sektorin uudistusten hitaudella. Edellä mainittujen ns. yleisten syiden ohella tai rinnalla Suomi ja Suomen tuotantoelämä on edelleen ankaran rakennemuutoksen kohteena. Vientipainotteisen investointituotteisiin perustuvan teollisuuden uudistaminen jatkuu, jonka seurauksena kotimaan tuotantoa rationalisoidaan ja tuotantoa siirretään lähemmäksi markkinoita. Maamme keskeisten teollisten, palveluyritysten ja rahoitusyritysten kannattavuus on itse asiassa edelleen varsin hyvä tai vähintään kohtuullinen. Näissä yrityksissä kannattavuutta on haettu kustannuksia karsimalla, jonka seurauksena työvoiman määrää on vähennetty. Vuoden 2014 lopussa Suomen työttömyysaste oli 13,9 % jossa kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 8,5 % (työvoimahallinnon tilaston mukaan). Kuluttajahintojen nousu (inflaatio) tasaantui edelleen ja oli 1,0 % vuonna 2014 kun se vuonna 2013 oli 1,5 % ja 2,8 % vuonna 2012. Sekä valtion velkaantuminen että kuntien ja kuntayhtymien lainakanta olivat ja ovat edelleen voimakkaassa kasvussa. Valtion velkaantumiskehityksen ongelmat toivottiin voitavan ratkaista myönteisellä talouskehityksellä. Tämä toive ei toteutunut vuonna 2012, ei vuonna 2013 eikä myöskään 2014. Valtion vuoden 2014 budjetin loppusummasta, joka oli noin 54 miljardia euroa, katettiin lainanotolla noin 7 miljardia. Valtionvelan kokonaismäärä on miltei 100 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2014 lopussa lähestyi jo 18 miljardia euroa. Vuosittainen lainakannan kasvu on ollut 1 2 miljardia. Lainakanta koostuu pääosin infra- ja toimitilarakentamisesta. Kuntien tuleekin arvioida entistä kriittisemmin investointitarpeita huomioiden tulevaisuuden palvelutarpeet huolimatta siitä, että korkotaso on edelleen pysynyt historiallisen matalana. Investointien kriittiseen tarkasteluun on syytä erityisesti kunnissa missä väestöennuste on voimakkaasti aleneva ja ikääntyvä. Julkisen talouden, huomioiden valtion, kuntien ja kuntayhtymien lainat, Suomen velkaantumisaste vuonna 2014 suhteessa bruttokansantuotteeseen ylsi 59,3 prosenttiin, joka miltei ylittää EU:n perussopimuksessa mainitun kriittisen 60 %:n viitearvon. Kuntatalous Suomessa Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 11 Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2003 2014* *Tilinpäätösarviot Kuntien investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan kuntien vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 733 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 542 euroa. Suomen kuntien yhteenlaskettuun lainakantaan on lisäksi huomioitava kuntayhtymien lainakanta, joka kasvattaa kuntien ja kuntayhtymien kokonaisvelan lähelle 18 miljardia euroa. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Suomen taloutta, mukaan lukien kuntatalous, vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kestävyysongelmat ja vaikea suhdannetilanne. Ikärakenteen jyrkkä muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä kehitys jyrkkenee 2020-luvulle tultaessa eli ikärakenteen kannalta hankalammat vuodet ovat vielä edessä. Kestävyysvajeen kasvun estäminen ja sen vähentäminen on valtava haaste kuntataloudelle. Valtioneuvosto julkisti loppukesällä

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 12 2013 rakennepoliittisen ohjelmansa talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen. Tähän ohjelmaan liittyy myös kunnille asetettu erittäin mittava ja kunnianhimoinen tavoite kuroa umpeen kestävyysvajetta kahdella miljardilla eurolla. Keinoksi valtioneuvosto esitti, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti ja että miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omien toimin mm. tuottavuutta parantamalla. Jo vuonna 2014 voitiin todeta, että nämä kuntataloudelle asetetut säästötavoitteet ovat erittäin haasteelliset. Haasteelliset ne ovat erityisesti sen takia, että kuntien velvoitteet eivät näytä vähenevän vaan lisääntyvän. On selvää, että kuntatalous pysyy kireänä lähivuodet. Rakennepoliittisen, siis kestävyysvajetta umpeen kurovan uudistusohjelman ohella valtio aikoo kuroa valtiontalouden tulojen ja menojen epäsuhtaa umpeen leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Jo nyt tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksia vuonna 2015 päättyvällä hallituskaudella 1,3 miljardia euroa eli vähentävät kuntien valtionosuuksia 16 %. Lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu niin, että uusi järjestelmä on voimassa vuonna 2015. Uudistus on odotettu ja perusteltu, mutta määrittää usean kunnan taloudenpidon uudelle pohjalle vuodesta 2015 lähtien. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Maan hallitus pyrki torjumaan kuntatalouden (ja samalla valtiontalouden) ongelmia käynnistämällä mittavan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen heti hallituskautensa alussa. Vuonna 2013 julkistettiin uudistettu kuntarakennelaki, keskeisimmät ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä valtionosuuslainsäädännön ehdotetut uudistukset. Uusi kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013. Lakiin sisältyy määräaikainen säännös kuntaliitoksiin liittyvästä selvitysvelvollisuudesta. Ruokolahden selvitysvelvollisuus liittyy Lappeenranta-Imatra yhdyskuntarakennekytkennän kautta, työssäkäynti- ja työpaikkaomavaraisuuskriteerien kautta sekä asukaslukukriteerin kautta. Käytännössä kaikki liitosselvitykseen velvoittavat keskeiset kriteerit täyttyivät Ruokolahden kohdalla. Ruokolahti osallistui kaikkien muiden Etelä-Karjalan kuntien tavoin koko maakunnan kattavaan selvitykseen, jossa tarkasteltiin kahden tai yhden kunnan muodostamisen mahdollisuutta. Kesällä 2014, selvityksen ollessa vielä kesken, Imatran kaupungin keskeiset poliitikot tekivät yllättävän avauksen tavoitteena muodostaa kolmen kunnan, Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven kattava yhteinen kunta. Tehtyyn avaukseen Rautjärvi suhtautui myönteisesti, mutta Ruokolahti jätti asian auki kunnes kuntarakenneselvitys valmistui syksyllä 2014. Syksyllä sekä kunnanhallitus että valtuusto päättivät, äänestyksen tuloksena, että kunta ei enempää selvittele kuntaliitoksia tai yhdistymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu sai vauhtia maaliskuussa 2014, kun hallituspuolueet yhdessä opposition kanssa sopivat lain toteutuksen periaatteista. Periaatteista keskeisin oli se, että maa jaetaan viiteen kuntayhtymämallilla toimivaan SOTE-alueeseen, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueillaan. Palvelujen toteutusvastuu oli tarkoitus antaa 19 kuntayhtymälle, Etelä-Karjalassa Eksotelle. Jo keväällä 2014 todettiin, että yllä mainitun SOTE-aluejaon toteutuminen johtaa merkittäviin kuntien päätösvaltaa rajaaviin perustuslaillisiin ongelmiin.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 13 Lisäongelma esitetyssä mallissa oli se, että uusilla kustannusjakoperusteilla osassa kuntia kustannukset nousisivat kohtuuttomasti. Myöskään tehokkaasti palveluja tuottavat kunnat tai kuntayhtymät, esimerkkinä Eksote, eivät hyötyisi taloudellisesti vaan niitä pikemmin rangaistaisiin tekemistään uudistuksista. Mainittujen ongelmien seurauksena SOTE-järjestämislain valmistelu siirtyi keväällä 2015 valittavalle uudelle eduskunnalle. Loppusaldoksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksista vuosina 2011 2015 näyttää jäävän lähes nollatulos. Toisaalta merkittävä määrä erilaisia kuntien tilaa koskevia selvityksiä on tehty, jotka auttanevat kuntia ja kuntapäättäjiä hahmottamaan jatkuvasti haasteellisemmaksi muodostuvaa toimintaympäristöä. Väestö Kunnan asukasmäärä 31.12.2014 oli 5 404 henkilöä. Asukasluku väheni 103 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Imatran seutukunnan väestö väheni toimintavuoden aikana 477 henkilöllä. Väkiluku 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2012 5 404 5 507 5 577 - naisia 2 721 2 770 2 807 - miehiä 2 683 2 737 2 770 Ikärakenne 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2012 henkilöä % henkilöä % henkilöä % 0 7-vuotiaat 350 6,47 362 6,57 373 6,70 8 19-vuotiaat 639 11,82 658 11,95 682 12,22 20 64-vuotiaat 2 791 51,65 2 902 52,70 2 980 53,44 yli 65-vuotiaat 874 16,18 784 14,24 848 15,20 yli 75-vuotiaat 750 13,88 801 14,54 694 12,44 Yhteensä 5 404 100,00 5 507 100,00 5 577 100,00 Kunnan asukastieheys on 5,74 henkilöä / maa-km 2. Tilastokeskuksen väestöennuste: 2020 5 258 2025 5 126 2030 5 005 2035 4 889 Imatran seudun väestökehitys vuosina 2014 / 2013 oli seuraava: Väestö henkilöä muutos, hlöä muutos, % 2013 2014 2013 2014 2013 2014 Imatra 28 219 28 037-75 -182-0,3-0,6 Parikkala 5 509 5 373-82 -136-1,5-2,5 Rautjärvi 3 682 3 626-112 -56-3,0-1,5 Ruokolahti 5 507 5 404-70 -103-1,3-1,9

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 14 Työpaikat / työllisyys Työvoima ja työttömyys Imatran seutukunnalla 31.12.2014 Työvoima Työttömät Työttömien %-osuus työvoimasta Työttömien muutos-% Työttömistä ed. vuoteen naisia -% Alle 25 -v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät kk:n uudet avoimet työpaikat Imatra 12 528 2 272 18,1 % 15,20 % 41,9 % 389 470 67 Rautjärvi 1 458 257 17,6 % 18,40 % 38,9 % 39 77 6 Ruokolahti 2 377 306 12,9 % 8,90 % 44,1 % 21 86 2 Parikkala 2 252 339 15,1 % -5,80 % 42,8 % 36 96 13 Yhteensä 18 615 3 174 17,1 % 12,10 % 41,9 % 485 729 88 Työssäkäyvät toimialoittain Imatran seutukunnalla vuonna 2012 Toimialat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Imatra 11 286 95 3 045 752 7 275 119 Rautjärvi 1 060 91 381 36 535 17 Ruokolahti 1 106 172 76 52 779 27 Parikkala 1 650 338 135 157 992 28 Yhteensä 15 102 696 3 637 997 9 581 191 2007 2008* Uustuotanto Kuntaan valmistui kertomusvuonna (suluissa edellisen vuoden lukemat): Kaava-alueelle haja-asutusalueelle yhteensä Omakotitaloja 1 (4) 5 (4) 6 (8) Rivitaloja 0 (0) 0 (0) 0 (0) Valtion tukitoimenpiteet Valtion korkotuen hakemuksia uudisomakotitaloihin tai omakotitalojen perusparannuksiin ei kunnassa toimintavuonna jätetty. Korjausavustusten käsittelyn hoitaa Imatran kaupunki. Valtion avustuksiin antamasta määrärahasta 43 000 euroa (20 387 ) myönnettiin avustuksia kolmelle (2) hakijalle vanhus-, veteraani- tai vammaisperheeseen 42 000 euroa (14 655 ). Pientalojen tulorajaperusteisia energia-avustuksia ei myönnetty (2/4 875 ). Kaksi asunto-osakeyhtiötä on saanut valtion asuntorahastolta suoraan perusparannuksen käynnistysavustusta yhteensä 99 190 euroa.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 15 Vuokra-asunnot Kuntakonsernin vuokra-asuntokanta toimintavuoden lopussa oli 334 (340) asuntoa. Näistä Ruokolahden Vuokratalot Oy:n asuntokanta on 151 asuntoa ja Vanhustentaloyhdistyksen omistuksessa on 59 asuntoa. Uusia asuntoja ei vuoden aikana valmistunut eikä hankittu. Vuokra-asuntojonossa on vuoden aikana asuntotoimessa ollut 194 (203) hakijaa, joista alle 25-vuotiaita 14 (14). Asuttamispäätöksiä tehtiin asuntotoimistossa 75 (79), joista 13 (10) vanhustentaloissa Koivurannassa ja Säästötiellä ja 25 (16) hoidollisin perustein. Vaihtuvuus asunnoissa oli 22,45 % (21,5 %). Vuokrataloyhtiön asuntojen käyttöaste oli 97,92 % (98,14 %). Ongelma-asuminen on hoidettu normaaliasumisen keinoin ja tukena on käytetty asumisneuvontaa. Asumisneuvonta tapauksia ei vuoden aikana ole ollut. Kaavoitus / maankäyttö Ruokolahdella kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. Maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n määrittämänä kunnan kaavoittajana toimii tekninen johtaja, eriasteisten kaavojen laatimiseen liittyvät asiantuntijatehtävät hoidetaan ulkopuolisina konsulttipalveluina. Yleiskaavat ja pääosan asemakaavoista hyväksyy kunnanvaltuusto. Ainoastaan vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat hyväksyy johtosäännön nojalla kunnanhallitus. Yleiskaavoitus Ruokolahden rantayleiskaava Ruokolahden rantayleiskaava on astunut voimaan vuonna 2002 ja kaavan tarkistus tehtiin 2009. Kunnanvaltuusto käsitteli maanomistajan aloitteesta rantayleiskaavan muutoksen Valkinhovin alueella ja rantayleiskaavan muutoksen Immalanjärven Jussinniemen alueella. Käynnistettiin Mietinsaaren rantayleiskaavan harmonisointi vastaamaan Saimaan rantayleiskaavaa. Kertomusvuonna valmisteltiin sisäjärvien alueella Kalalammin rantayleiskaavan muutosta maanomistajan aloitteesta. Keskustaajaman osayleiskaava Keskustaajaman osayleiskaava on hyväksytty 20.4.2009. Kertomusvuonna ei tehty muutoksia taajaman osayleiskaavaan. Asemakaavoitus Keskustaajaman asemakaava Keskustaajaman asemakaavaan ei kertomusvuonna kohdistettu toimenpiteitä. Oritlammen asemakaava

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 16 Oritlammen asemakaavaan ei kertomusvuonna kohdistettu toimenpiteitä. Huhtasenkylän asemakaava Huhtasenkylän asemakaavaan ei toimintavuonna kohdistettu toimenpiteitä. Freelandian asemakaavan tarkistaminen Freelandian alueen Saimaan Lomaharju Oy:n asemakaavan tarkistamiseksi tehty kaavoitusaloite vedettiin pois valmistelusta ja kaavan tarkistaminen keskeytettiin. Valkinhovin ranta-asemakaava hyväksyttiin kertomusvuonna. Kaavojen pohjakarttojen ajantasaisuutta parannettiin tekemällä mm. rakennusten täydennyskartoituksia. Omakotitalotuotannon edellytykset eri taajamissa Toimintavuoden aikana kaava-alueilta myytiin kaksi omakotitonttia ja haja-asutusalueelta yksi tontti. Kertomusvuonna varattiin kaksi omakotitonttia, jotka myös myytiin vuoden aikana. Vuoden aikana valmistuivat myyntiin kaavamuutoksen viimeisetkin tontit Käringinrannan ja Salosaaren alueilla. Kunnan vapaat AO -tontit: 31.12.2013 31.12.2014 kpl kpl KESKUSTAAJAMA - Kirkonseutu 2 2 - Kärinki 7 7 - Käringinranta 17 17 - Pikettivuori 1 1 - Ukonsalmi 22 26 - Vaittila 11 11 - Taidetie ORITLAMMEN TAAJAMA 13 13 HUHTASENKYLÄN TAAJAMA 11 11 yhteensä 84 88 Lisäksi kunnan alueella on asuntotuotantoon varattuja tontteja Virmutjoella. Keskustaajaman kaava-alueella on myös yksityisillä vapaita omakotitontteja noin 20 kappaletta. Teollisuustontteja myytiin kaksi kappaletta. Joukkoliikenne Kunta on liittynyt joukkoliikenteen / linjaliikenteen osalta Etelä-Karjalan seutulippujärjestelmän piiriin 1.3.1997. Seutulipun hinta Ruokolahdella on 60 euroa ja niitä myytiin vuonna 2014 yhteensä 139 kappaletta.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 17 Talvikaudella linja-autoliikenne kunnassa on pääosiltaan kunnan ostamaa koululaisliikennettä. Palveluliikenne Palveluliikenteen kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat 147 108 euroa. Palveluliikenteenä hoidetaan esi- ja perusopetuksen koulumatkoja ja asiointiliikennettä kuntakeskukseen. Lisäksi hoidetaan koulujen ja varhaiskasvatuksen ateriakuljetukset Kirkonkylän koulun ja terveysaseman keittiöistä. 1.1.4 Tuloslaskelman tarkastelua ja olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunta jatkoi varautumista kireään taloustilanteeseen korottamalla syksyn 2014 talousarviokäsittelyssä kunnan tuloveroprosenttia vuodelle 2015 jälleen yhdellä yksiköllä. Tuloveroprosentti on 2000-luvulla ollut seuraava: - vuoteen 2002 16,0 % - vuosina 2003 2008 17,0 % - vuonna 2009 18,0 % - vuosina 2010 2012 18,5 % - vuosina 2013 2014 19,5 % - vuodelle 2015 20,5 %. Keskimääräinen tuloveroprosentti Suomen kunnissa vuonna 2014 oli 19,74, joten Ruokolahden kunnallisvero oli hieman alle kuntien keskimääräisen. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2014 olivat (suluissa vuoden 2013 tilanne) - vakituinen asuinrakennus 0,50 % (0,40 %) - muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,10 % (1,00 %) - voimalaitosrakennus 1,50 % (1,50 %) - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % (0,90 %) Alla olevaan taulukkoon on koottu tilinpäätöstiedoista eri verolajien tuotto vuosina 2011 2014 ja kunakin vuonna vallinnut kunnallisveroprosentti sekä laskennallinen (efektiivinen) kunnallisveroprosentin tuotto Verolaji TP 2011 TP2012 TP2013 TP2014 Kunnallisvero 14 609 15 272 16 384 16 682 Yhteisövero 1 619 1 033 1 329 1 495 Kiinteistövero 1 181 1 356 1 425 1 738 Yhteensä 17 409 17 663 19 102 19 916 Kunnallisvero- % Efekt. vero-% Vero-%:n tuotto 18,50 18,50 19,50 19,50 13,46 13,23 14,10 14,02 789 700 825 500 840 200 855 500

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 18 Kunnallisveron tuotto on tarkasteltuina vuosina vähitellen noussut ja keskeisin syy tähän on veronmaksajien tulotason nousu, joskin veroprogressio ja verovähennysten muutokset vaikuttavat. Huomioitava tässä on se, että kunnan väkiluku ja työvoiman määrä on tarkastelujaksona pääosin ollut laskeva. Yhteisöveron muutokset heijastavat makrotalouden kuten myös yritysten talouden heilahtelua. Kiinteistöveron tuotto on myös ollut kasvava silloinkin kun kiinteistöverojen taso on pysynyt ennallaan. Tämä kertoo siitä, että kiinteistöveropohja on vähitellen laajentunut mm. vapaa-ajanasuntojen rakentamisen seurauksena. Vuodesta 2014 ennustettiin kuntatalouden vaikeaa vuotta, mutta Ruokolahdella kielteisimmät talousennusteet eivät toteutuneet. Tuloslaskelma 2014 osoitti vuosikatteeksi 2,261 miljoonaa euroa ja suunnitelman mukaisten poistojen (1,955 miljoonaa euroa) jälkeen tulokseksi 0,306 miljoonaa euroa. Tulos mahdollisti ylimääräisen 0,7 miljoonan euron poiston, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi jäi 0,407 miljoonaa euroa kun varauksia ei tehty. Talousarvion 2014 loppusyksyllä tehdyssä tarkistuksessa vuosikate- ja tulosennuste näytti huomattavasti toteutunutta heikommalta. Ennen ylimääräisen poiston tekemistä ero TA-2014 tarkistuksen tuloksen ja toteutuneen välillä oli lähes 1,45 miljoonaa euroa. Talousarvion tarkistusvaiheen ja toteutuman suuri poikkeama on osin selitettävissä ennakoimattomilla, mutta yllättävän systemaattisilla tulojen aliarvioinnilla ja menojen yliarvioinnilla, jota Ruokolahdella on historiallisesti harjoitettu. Tämä viittaa siihen, että hallintokuntien talousarvioiden toteuman ennakointia on syytä tarkentaa. Verotulojen ennakointi talousarvion tarkistusvaiheessa on aiemmin osunut varsin tarkasti kohdalleen, mutta vuoden 2014 verotuloissakin toteuma ylitti TA-2014 tarkistuksen arvion lähes 300 000 eurolla. Oleellisia muutoksia kunnan toiminnassa ei tehty vuonna 2014. Henkilöstökulujen vaatimaton kasvu, 0,88 %, on osoitus tiukasta palkkamenokurista. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelman myötä ja varhaiskasvatuksen toimiessa edelleen hajautetusti syntyi ylimääräisiä henkilöstökuluja sivistystoimeen, joista kuluista osa saadaan hallintaan uuden päiväkodin valmistuessa vuoden 2015 keväällä. Kunnan lainamäärä vuoden 2014 lopussa oli 6,688 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 7,216 miljoonaa euroa). Uutta lainaa ei nostettu, vaikka kunnalla oli valtuutus neljän miljoonan euron lainannostoon päiväkodin rakentamista varten. Vapaa oma pääoma taseessa 31.12.2014 oli 6,703 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 6,326 miljoonaa euroa). Lainamäärä asukasta kohden oli 1 239 euroa (vuoden 2013 lopussa 1 310 euroa). Konsernin kokonaislainat vuoden 2014 lopussa olivat 12,829 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 13,903 miljoonaa euroa). Asukasta kohden konsernilainat olivat 2 374 euroa (vuoden 2013 lopussa 2 525 euroa). 1.1.5 Arvio kunnan todennäköisestä tulevasta talouskehityksestä ja riskeistä Kunnan talouskehitys vuonna 2014 oli siis odotettua myönteisempi huolimatta siitä, että vuodesta 2014 ennustettiin kuntataloudelle vaikeaa. Uhkakuvan tulevalle talouskehitykselle muodostavat edelleen, jo kolmatta vuotta jatkuva taloustaantuma, paikalliset suurteollisuuden irtisanomiset ja eläköityvä väestö. Näiden kaikkien tekijöiden olettaisi murentavan kunnan tuloveropohjaa. Lisäksi maan hal-

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 19 lituksen ja eduskunnan kyvyttömyys viedä eteenpäin Suomen valtiontalouden tasapainottamisen kannalta välttämättömiä uudistuksia luo epävarmuutta ja heikentää kuntien talouskehityksen ennustettavuutta. Vuonna 2015 voimaan astunut valtionosuusuudistus vähentää kunnan vuotuista valtionosuussummaa arviolta 1,5 miljoonaa euroa asteittain vuodesta 2015 alkaen. Uudistuksen vaikutus on täysimittaisesti voimassa vuonna 2019. Valtakunnallisesti merkittävä sote-järjestämislain uudistus edennee uuden vuonna 2015 valittavan eduskunnan toimesta. Sen vaikutus kuntatalouteen on epäselvä. Kunnan investointitarpeet jouduttiin vuonna 2014 arviomaan täysin uudelleen. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelman seurauksena kunta joutuu uusimaan koko koulurakennuksen ja hankkimaan väliajaksi alkaen vuodesta 2015 väistötilat koululle. Uuden koulurakennuksen investoinniksi on arvioitu 10 14 miljoonaa euroa ja väistötilojen käyttötalouskustannukseksi 0,6 0,8 miljoona euroa vuodessa. Kouluinvestoinnin takia kunnan palvelutuotantoa ja muita investointeja joudutaan arvioimaan täysin uudelta pohjalta. Kunnan muiden kiinteistöjen korjausvelka on hallittavissa erityisesti jos luovutaan kunnan perustoimintojen kannalta toisarvoisista kiinteistöistä. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat kuitenkin muodostamassa uuden ja merkittävän taloudellisen riskitekijän, joka realisoitui täysimittaisesti Kirkonkylän koulun kohdalla.. Ilman yllättävää kouluinvestointia voisi Ruokolahden kunnan tilannetta ja talouskehitystä ennakoida myönteiseksi tai ainakin vakaaksi ja arvioida kuntarakenneselvityksen yhteydessä tehtyä päätöstä pysyä itsenäisenä taloudellisesti perusteltuna. Edessä oleva mittava kouluinvestointi seurannaisvaikutuksineen kuitenkin horjuttaa kunnan taloutta ja rajaa kunnan muita kehittämismahdollisuuksia vakavasti. 1.1.6 Kunnan henkilöstö Ruokolahden kunnan palveluksessa oli 31.12.2014 yhteensä 185 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta 0,5 %. Vuoden 2013 lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 186 henkilöä. Henkilöstön määrä ja rakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 149 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt 0,68 % vuoteen 2013 verrattuna. Vakinaisen henkilöstön osuus oli 80,5 % koko henkilöstöstä (79,6 % vuonna 2013).

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 20 Vakinaisen henkilöstön määrään sisältyvät myös virka-/työvapaalla olevat ja määräaikaisen henkilöstön määrään myös lyhyet sijaisuudet, joissa palvelussuhde oli voimassa 31.12.2014. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli kunnan palveluksessa vuoden 2014 lopussa 38 henkilöä, joista palkkatuella työllistettyjä yhteensä seitsemän henkilöä. Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 19,5 % (20,4 % vuonna 2013). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista palkkatuella palkattuja oli 3,8 % koko henkilöstöstä (1,6 % vuonna 2013). Koko maassa kunta-alan henkilöstöstä määräaikaisia oli lokakuussa 2013 yhteensä 22,2 % ja näistä palkkatukihenkilöstöä 1,5 % (Tilasto-keskus lokakuun tilasto 2013). Vuoden 2014 suoriteperusteinen palkkasumma oli 6 123 681,32 euroa (6 094 350,07 euroa vuonna 2013). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 31.12.2014 ja vuosina 2012 2014 Kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä 31.12.2014 on 49,8 vuotta ja vastaavasti kunnissa keskimäärin 45,7 vuotta (Tilastokeskus, lokakuun tilasto 2013). Keski-ikä on hieman laskenut vuoden 2013 lopusta, jolloin se oli 50,05 vuotta. Naisten keski-ikä oli 49,99 vuotta ja miesten 48,88 vuotta. Toimialoittain tarkasteltuna ikääntyneintä henkilöstö oli keskushallinnossa, jossa keski-ikä oli 55,6 vuotta ja alhaisin keski-ikä oli sivistystoimessa 48,8 vuotta. Sairauspoissaoloja kertyi 15 päivää / henkilö (15,5 pv / henkilö vuonna 2013). Henkilöstökertomus vuodelta 2014 laaditaan erillisenä asiakirjana. 1.1.7 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunnanvaltuusto on 9.2.2015 / 7 hyväksynyt hyvinvointikertomuksen vuosilta 2013 ja 2014. Kertomuksen johtopäätöksissä todetaan seuraavaa: Kunnan asukkaiden hyvinvointia on kertomuksessa arvioitu ensisijaisesti THL:n koostaman tilastoaineiston pohjalta. Fakta-aineiston rinnalla voidaan pyrkiä myös tunnistamaan kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kokemusta, johon vaikuttavat useat, määrällisesti vaikeasti mitattavat tai arvioitavat tekijät.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 21 Kertomuksen pääkohderyhmät ovat lapset ja nuoret sekä ikäväestö. Työikäisen väestön tilannetta kuvaavat lähinnä työllisyys/työttömyysaste ja alkoholinkäyttö sekä sen tai mainittujen tekijöiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset. Kunnan asukkaiden työllisyystilanne on heikkenevä, mutta seutukunnan tilanne huomioiden kuitenkin kohtuullinen. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, mikä on seurannaisvaikutustensa takia huolestuttavaa. Kunta onkin tehnyt vuodelle 2015 lisäpanostuksen työllisyyden hoitoon. Kunnan asukkaiden alkoholinkulutus on jonkin verran vähäisempää kuin muulla seutukunnan alueella. Tämä myönteinen asia ilmenee myös muuta seutukuntaa alhaisempana päihde- ja väkivaltarikollisuutena. Vakavia tai muuta seutukuntaa vakavampia ongelmia ei ruokolahtelaisten lasten ja nuorten parissa ilmene. Vakavat ongelmat mainituissa ryhmissä ilmentävät useimmiten kokonaisten perheiden ongelmia. Näihin ongelmiin Eksoten toimintamallit pureutuvat nykyisin varsin hyvin. Lasten ja erityisesti nuorten tilanne on osin kaksijakoinen. Perheiden ongelmat, kuten pitkittynyt työttömyys tai päihderiippuvuus, heijastuu ensin lapsiin. Tässä suhteessa tilanne Ruokolahdella ei ole huono, mutta saattaa heiketä, jos työllisyystilanne oleellisesti vaikeutuu. Toisaalta kunnan asukas- ja elinkeinorakenne puskuroi kielteistä kehitystä. Nuorten tilanteeseen voi vaikuttaa kunnan laajuus ja rakenne. Koulumatkat voivat olla pitkät myös ajallisesti. Aikaa ja voimia sekä mahdollisuuksia liikuntaan ja sosiaaliseen toimintaan on kylien nuorilla todennäköisesti jonkin verran vähemmän kuin taajaman nuorilla. Lisäksi on selvää, että kunnan järjestämä nuorisotyö tavoittaa parhaiten keskustaajamassa asuvat nuoret ja varhaisnuoret. Toisaalta on mahdollista, että keskustaajaman ulkopuolella asuvilla nuorilla on omat harrasteensa ja sosiaaliset ryhmänsä, jotka voivat olla taajamien ns. kielteisten vaikutusten ulkopuolella. Kunnan ikääntyvän ja vanhusväestön tilanne ei poikkea seutukunnan väestön tilanteesta ainakaan huonompaan suuntaan. Pikemminkin ikäväestö kuten kunnan koko väestö on hieman keskimääräistä terveempää kuin seutukunnan väestö. Ruokolahdella kuten koko Suomessa erityshaasteen tuo ikäväestön osuuden ja määrän nopea kasvu, osin eliniänkin kasvun ansiosta. Erityisesti yli 75-vuotiaiden osuus ja määrä kasvavat nopeasti. Laitoshoidon purku ja vanhusten kotona tapahtuvan hoidon sekä omaishoidon voimakas lisääntyminen tulee voimakkaasti kuormittamaan terveyden-huollon henkilöstöä. Kunta joutuu kriittisesti arvioimaan panostustaan vanhusväestönsä hyvän tai edes asiallisen hoidon turvaamiseen, etenkin jos kuntaan suunniteltu tehostetun palveluasumisen toteutus viivästyy merkittävästi. Vuosille 2015 2016 suunniteltu hyvinvoinnin ylläpitoon ja edistämiseen liittyvä toiminta pohjautuu käynnissä oleviin tai käynnistyviin toimenpiteisiin. Kunnan on tietenkin ylläpidettävä valmius reagoida yksin tai yhteistyökumppaneiden kanssa myös ennakoimattomiin asukkaidensa hyvinvointia vaarantaviin ilmiöihin tai muutoksiin. 1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toiminnan suunnittelun suurimmat epävarmuustekijät ovat taloudelliset ja lainsäädännölliset muutokset. Talouskehityksen kannalta verotulokertymän kasvu

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 22 on välttämätön, jotta kunta pystyy itsenäisenä ylläpitämään nykyisen palvelutason. Lainsäädännön muutokset tullevat vähentämään kunnan saamia valtionosuuksia, mikä osaltaan lisää paineita verotukseen. Tuleva sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislaki taas määrittää sitä, kuinka kustannustehokkaasti terveys- ja sosiaalipalvelut, jotka muodostavat lähes 60 % Ruokolahden käyttömenoista, tuotetaan. 1.1.9 Ympäristötekijät Kunta hankkii ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden palvelut Imatran seudun ympäristötoimen yhteistoiminta-alueelta. Yhteistoiminta-alueen henkilöstön määrä ja osaaminen ovat osaltaan takaamassa, että ympäristötoimen operatiivinen toiminta on laadukasta ja ehkäisee ympäristöriskien toteutumista. Kunnan oman toiminnan kannalta merkittäviä potentiaalisia riskejä sisältyy vesihuollon toimivuuteen. Kunnan uudet ympäristönsuojelumääräykset valmistuivat 2014. Sininen Haapavesi oli merkittävin selvitys- ja kokeiluhanke kunnan alueella. Kansalaisille suunnatun monipuolisen vesiensuojelutiedotuksen ohella hankkeessa valmisteltiin maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelun kokeilukohteita. Kunnan talouden kannalta merkittävä ympäristö- ja talousriski liittyy Soinilansalmen pengertien pitkittyneeseen oikeuskäsittelyyn. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu kesältä 2013 johtaisi voimaan astuessaan yli 1,6 miljoonan euron siltainvestointiin, jonka myönteisistä ympäristövaikutuksista ei kuitenkaan ole varmuutta. Kunta valitti mainitusta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, jonka ratkaisua odotettiin vuoden 2014 aikana päätöstä kuitenkaan saamatta. 1.2 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntalain muutoksen johdosta kunnanvaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet 3.2.2014 / 8. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen sekä lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukainen toiminta. Kunnan hallintotoimintaa on ohjeistettu hallintosäännössä ja taloudellisten tavoitteiden sekä niiden saavuttamisen seuraamista talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Lakien ja kunnan toimielin päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitus on 28.12.2012/403 antanut ohjeen, jonka mukaan talous- ja toimintaraportit käsitellään valtuustotasoittain/lautakunnittain kahden kuukauden välein kunnanhallituksessa. Varojen käyttöä valvotaan systemaattisesti. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on määritelty.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 23 Eri toimialojen keskeisiin toimintaprosesseihin sisältyy riittävästi valvonta, jotka varmistavat toiminnan tuloksellisuuden. Tuloksellisuuden arviointia varten ei kunnassa ole ohjaus- ja mittausjärjestelmää. Riskien hallinnan järjestäminen Toimialakohtainen riskien tunnistus ja kartoitus on tehty. Omaisuusriskit on kartoitettu vuonna 2013 ja tarkistettu vuonna 2014. Vahinkoriskiä on pienennetty päivittämällä vakuutusturva vastaamaan kartoitusta. Rahoitusriskin hallintaan on päätetty varautua korkosuojauksella. Koko kuntaa koskevaa varautumissuunnitelman yleistä osaa on päivitetty vuonna 2013. Toimialakohtaisten varautumissuunnitelmien päivittäminen on aloitettu vuonna 2014. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteita. Sopimustoiminta Sopimusten järjestelmällisestä tarkastuksesta ei ole annettu erillistä ohjetta. Sopimusten noudattamisen valvonnasta huolehtii kukin hallintokunta. Sopimukset on tallennettu vuodesta 2013 alkaen sähköiseen järjestelmään valvonnan tehostamiseksi. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on osa kunnan normaalia johtamista. Sisäiseen tarkastukseen ei ole palkattu erikseen henkilöstöä eikä ostettu palveluja.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 24 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 5 413 5 845 Toimintakulut -34 703-33 210 Toimintakate -29 290-27 365 Verotulot 19 916 19 102 Valtionosuudet 11 716 11 096 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 11 20 Muut rahoitustuotot 16 66 Korkokulut -106-101 Muut rahoituskulut -2-7 Vuosikate 2 261 2 811 Poistot ja arvonalentumiset -1 955-1 922 Tilikauden tulos 306 889 Tilinpäätössiirrot 101 102 Tilikauden ylijäämä 407 291 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,60 17,60 Vuosikate/Poistot, % 115,66 146,24 Vuosikate, euroa/asukas 418,38 510,40 Asukasmäärä 5 404 5 507 Maksurahoituksen eli palvelujen käyttäjien osuutta toimintamenoista kuvataan toimintatuottojen osuudella toimintakuluista. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot /(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku kertoo maksurahoituksen osuuden toimintakuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Laskentakaava euromääräiselle vuosikatteelle = yhteenlaskettuna verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja muut rahoitustuotot - vähennettynä toimintakatteella, korkokuluilla ja muilla rahoituskuluilla = vuosikate.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 25 Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. (Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet.) Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Vuosikate euroa / asukas Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattavat olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 26 1.3.2 Toiminnan rahoitus 2014 2013 1 000 1 000 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 2 261 2 811 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -81-154 2 180 2 657 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -3 919-1 495 Rahoitusosuudet investointimenoihin 560 70 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 191 226-3 168-1 198 Toiminnan ja investointien rahavirta -988 1 459 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) Antolainasaamisten vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) -528-613 Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) -528-613 Oman pääoman muutokset ( + / - ) -30 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1-5 Vaihto-omaisuuden muutos 15 Pitkäaikaisten saamisten muutos Koulukeskuksen valtionosuus Lyhytaikaisten saamisten muutos -32 344 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 38 68 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 20 406 Rahoituksen rahavirta -539-207 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 527 1 252 Rahavarat 31.12. 2 160 3 687 Rahavarat 1.1. 3 687 2 434 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -1 107 507 1 651 649 Investointien tulorahoitus, % 67,32 197,30 Lainanhoitokate 3,74 4,08 Kassan riittävyys, pv 20 38 Asukasmäärä 5404 5507

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 27 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investoinnin omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan tilikauden seuraavista tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys. 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 28 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 2013 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 28 886 27 592 Aineettomat hyödykkeet 47 51 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 47 51 Aineelliset hyödykkeet 25 083 23 765 Maa- ja vesialueet 4 060 4 049 Rakennukset 14 298 15 737 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 909 3 740 Koneet ja kalusto 95 72 Ennakkomaksut ja keskener. hankkeet 2 720 167 Sijoitukset 3 756 3 776 Osakkeet ja osuudet 3 711 3 731 Muut lainasaamiset 45 45 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0 0 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0 0 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 165 5 674 Vaihto-omaisuus 15 Aineet ja tarvikkeet 15 Saamiset 2 005 1 973 Pitkäaikaiset saamiset 69 69 Lainasaamiset 69 69 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1 936 1 904 Myyntisaamiset 962 920 Lainasaamiset Muut saamiset 172 138 Siirtosaamiset 802 846 Rahoitusarvopaperit 14 14 Osakkeet ja osuudet 14 14 Rahat ja pankkisaamiset 2 147 3 673 VASTAAVAA YHTEENSÄ 33 051 33 267

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 29 VASTATTAVAA 2014 2013 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 19 847 19 470 Peruspääoma 13 144 13 144 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 6 296 6 035 Tilikauden ylijäämä/-alijäämä 407 291 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 061 3 162 Poistoero 2 361 2 462 Vapaaehtoiset varaukset 700 700 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 12 13 Valtion toimeksiannot 0 0 Lahjoitusrahastojen pääomat 7 7 Muut toimeksiantojen pääomat 5 6 VIERAS PÄÄOMA 10 131 10 621 Pitkäaikainen 7 337 7 857 Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta 6 160 6 688 Saadut ennakot 0 Muut velat/liittymismaksut 478 469 Siirtovelat 699 699 Lyhytaikainen 2 794 2 765 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 528 528 Saadut ennakot 0 0 Ostovelat 1 185 1 122 Muut velat 125 127 Siirtovelat 956 987 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 33 051 33 267 TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 69,31 68,04 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 27,35 29,47 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 6 703 6 326 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 1 240 1 149 Lainakanta 31.12., 1000 6 688 7 217 Lainakanta 31.12., /asukas 1 238 1 310 Lainasaamiset, 1000 45 45 Asukasmäärä 5404 5507

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 30 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste % = 100 * (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma - Saadut ennakot. Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. Jos Omavaraisuus on 50 prosenttia tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (Vieras pääoma saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuloista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 31 Lainat euroa / asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.5 Kokonaistulot ja -menot Kunnan kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Valtionosuudet merkitään tuloihin tulonvähennyksenä silloin, kun niiden määrä on negatiivinen. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja menoissa valmistus omaan käyttöön, pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot ja pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. Kokonaistulot ja -menot -laskelma on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että kokonaistulojen ja -menojen erotus on yhtä suuri kuin rahoituslaskelman muut maksuvalmiuden muutokset ja rahavarojen muutos -erien itseisarvojen summa silloin, kun mainitut erät rahoituslaskelmassa ovat erimerkkiset ja itseisarvojen erotus, kun ne ovat rahoituslaskelmassa saman merkkiset.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 32 TULOT milj. MENOT milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot 5,41 Toimintakulut 34,70 Verotulot 19,92 - Valm. omaan käyttöön Valtionosuudet 11,72 Korkokulut 0,11 Korkotuotot 0,01 Muut rahoituskulut 0,00 Muut rahoitustuotot 0,02 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korj.erät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (+), hyödykkeiden luovutusvoitot -0,13 väh. (-) - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot -0,05 Rahoitusosuudet inv.menoihin 0,56 Investoinnit Käyttöom. myyntitulot 0,19 Investointimenot 3,92 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset 0,53 Lyhyaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennykset 0,00 Oman pääoman lisäys Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 37,69 Kokonaismenot yhteensä 39,24 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tilinpäätökseen on kuntalain 68 a :n mukaan sisällytettävä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 2 Yhteensä 7 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toiminnan ohjauksen perusteena on 1.1.2013 voimaan tullut konserniohje. Kunnanvaltuuston 3.2.2014 / 8 hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet sisältävät määräykset konserniyhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuusta ja konserniyhtiöiden raportointivelvollisuudesta.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 33 Konserniyhtiöitä on ohjattu valitsemalla kunnanhallituksen edustajat konserniin kuuluvien yhtiöiden yhtiökokouksiin. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 16.12.2013 / 104 hyväksynyt taloussuunnitelman yhteydessä konsernitavoitteet vuosille 2014 2016. Ruokolahden Vuokratalot Oy on kiinnittänyt huomiota seuraaviin asioihin: 1. Käyttövuokran kasvavista vuokrankorotuspaineista huolimatta yhtiön taseasema pidetään vakaana hoitamalla suunnitellut lainanlyhennykset. Yhtiön lainapääoma 31.12.2014 on lainasuunnitelman mukainen eli 4 157 929 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä. 2. Taloussuunnitelmassa vuosina 2014 2016 on yhtiön tuloksen arvioitu olevan 75 % vuotuisesta lainanlyhennyksestä, 248 980 euroa. Vuokratalot Oy:n tulos vuodelta 2014 on 223 802,euroa, joten tavoite on saavutettu. Tavoitetta voitaneen nostaa jäljellä olevalle suunnitelmakaudelle 80 %:iin lainojen lyhennyksestä. 3. Kiinteistöille ei lasketa syntymään harkitsematonta korjausvelkaa. Kaikilla kiinteistöillä ovat voimassa kokonaishuoltosopimukset. Talokierrot tehdään 1 2 kertaa vuodessa. Talojen ikääntymisen vuoksi kokonaisvaltaista suunnitelmallisuutta korjauksissa pyritään parantamaan. 4. Asuntojen aktiivikäyttöastetavoite on 97 % ja laskennallinen vuokratappio (tyhjät asunnot, aikaviive vuokrauksessa, remonttijaksot ja muut vuokratappiot) on enintään 5 % maksimaalisesta vuokratulosta. Toimintavuoden käyttöaste on 97,92 % (98,14 % vuonna 2013). Tyhjäpäivät olivat 1 159 pv (1 169 vuonna 2013). Huomioitavaa on, että Lankilantie 53 tuottaa puolet tyhjäpäivistä. Haja-asutusalueen vuokra-asuntoihin on vaikeuksia saada asukkaita. Yhtiö on sopeuttamisen osalta sidoksissa muuhun kunnan kiinteistöstrategiaan. Tilikauden päättyessä vuokrarästit olivat 5,08 % (5,7 % vuonna 2013). 5. Pyritään huollollisen palvelutason parantamiseen, kuitenkin kohtuullisin taloudellisin panoksin. Huoneistojen hoidossa yritetään aktivoida myös asukkaiden omaa panosta. Jos kulumaa pystytään ehkäisemään sisätiloissa, on sillä vääjäämättä myös merkitystä lopulliseen vuokratasoon. 6. Ruokolahden kunta tutkii mahdollisuutta selkeyttää kunnan roolia kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omistajana sekä suoran omistuksen että Ruokolahden Vuokratalot Oy:n kautta.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 34 Ruokolahden Vuokratalot Oy:n asuntojen omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2014. 7. Kohdekohtaiset erityistavoitteet: 1. 2. 3. Energiaselvityksiä jatkotyöstetään edelleen yhdessä teknisen toimen kanssa. Energiaselvitykset on tehty kaikkiin kiinteistöihin. Kosteusvaurioiden ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Satunnaisten, runsaiden pistevuotojen poistamiseksi on Lampikuja 2 -kiinteistössä uusittu sisätilojen vesi- ja kiertovesiputket. Yhtiö hakee tapauskohtaisesti valtionhallinnolta aravastatuksesta vapautumista mahdollisesti ajan vaatiman markkinasopeutumisen helpottamiseksi. Yhtiöllä ei ole aravalainoja. Vuonna 2014 ei ole haettu vapautuksia. Konserniin kuuluvien asunto-osakeyhtiöiden on talousarvion mukaan edellytetty toimivan kannattavasti ja huolehtivan riittävästi kiinteistöjensä kunnossapidosta ja talouden tasapainosta. Tavoitteena on ollut realisoida ensisijaisesti kunnan omistamia huoneistoja asunto-osakeyhtiöissä. Vuoden 2014 aikana myytiin kahden asunto-osakeyhtiön osakkeet. 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Ruokolahden kuntakonserniin kuuluvat liitetiedoissa luetellut konserniyhteisöt. Ruokolahden Vuokratalot Oy:lle kuuluu 15 kiinteistöä ja kaksi osakehuoneistoa, joissa on yhteensä 151 asuntoa. Vuokratalot Oy:n taseen loppusumma 31.12.2014 oli 8 932 794,04 euroa. Taseessa on lainaa 3 908 946,52 euroa. Kaikissa lainoissa on Ruokolahden kunnan omavelkainen takaus. Yhtiön velkaantumisaste on aleneva. Korko- ja rahoituskulut olivat 16 740,87 euroa ja lainaehtojen mukaiset lainojen lyhennykset 248 980 euroa on saatu hyvän maksuvalmiuden turvin maksettua. Vuokria ja käyttökorvauksia yhtiö peri 2014 yhteensä 979 532,59 euroa, muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli -9,5 prosenttia. Asuntojen käyttöaste oli tavoitteen mukainen, 97,92 prosenttia. Käyttökate on 42,63 prosenttia (39,9 prosenttia vuonna 2013). Kaikkien konserniin kuuluvien yhtiöiden on katsottu toimineen kannattavasti ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja talouden tasapainosta on huolehdittu. As Oy Ruokolahden Elvinkulmassa on 4 huoneistoa, joista kaksi on asuinkäytössä ja kaksi huoneistoa on Eksoten avopsykiatrian päivätoimintayksikkönä (Mattila). Taseen loppusumma 31.12.2014 oli 332 928,86 euroa. Lainaa yhtiöllä ei ole. Vuonna 2014 vuokria ja käyttökorvauksia yhtiö peri 20 346,89 euroa.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 35 Asunto Oy Ruokolahden Veikkojenpolku on asuinrivitalo, jossa on 12 asuntoa. Kunta omistaa niistä seitsemän asuntoa. Tuottoja yhtiö peri 14 830,95 euroa. Taseen loppusumma on 696 283,20 euroa. Yhtiö on velaton. 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Toimivallan ja vastuunjako on määritelty uudistetuissa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteissa, jotka tulivat voimaan 1.1.2014 alkaen. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konserniohjeen ja kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnanhallitus antaa kuntaa, eri yhteisöjen, laitosten tai säätiöiden toimielimissä edustaville henkilöille ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallitus seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista sekä vastaa tytäryhtiöiden valvonnan järjestämisestä. Konserniohjaus on pääasiassa perustunut tapauskohtaiseen harkintaan ja sen perusteella annettuun ohjeistukseen yhtiökokousedustajille ja yhtiöiden hallintoelimissä toimiville edustajille. Tytäryhteisöt ovat lisäksi velvollisia neuvottelemaan konsernijohdon kanssa ennen erityisen merkittävien päätöksien tekemistä konsernijohdon ohjeiden antamista varten. Ohjeita annetaan mm. seuraavissa asioissa: - hallituksen jäsenten valinta - toimitusjohtajan valinta sekä tämän työsuhteen ehdoista päättäminen - tilintarkastajien valinta - toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen - yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttaminen - yhtiön toimialan kannalta poikkeuksellisen merkittävä investointi tai omaisuuden luovutus - poikkeuksellisen huomattava lainanotto, lainananto ja takauksen tai vakuuden antaminen - taloudellisesti poikkeuksellisen merkittävien sopimusten tekeminen - yhtiökokoukselle tehtävä voitonjakoehdotus - muu yhteisön toimintaedellytyksiin tai palvelukykyyn olennaisesti vaikuttava asia - yhtiön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan tai saneerausmenettelyyn hakeutuminen. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden asettaminen tytäryhtiöiden toiminnalle toteutuu taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita tai virheitä.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 36 Tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta Tytäryhtiöt ovat raportoineet kunnanhallitukselle toiminnastaan ja taloudestaan tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytär- ja osakkuusyhteisöissä Omaisuusriskiä on pienennetty vakuutuksin. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteiden mukaisesti konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä..

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 37 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 24 072 23 622 Toimintakulut -52 026-50 388 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 21 25 Toimintakate -27 933-26 741 Verotulot 19 916 19 102 Valtionosuudet 11 716 11 096 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 22 29 Muut rahoitustuotot 23 69 Korkukulut -156-147 Muut rahoituskulut -3-7 Vuosikate 3 585 3 401 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 693-2 634 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 9 4 Tilikauden tulos 901 771 Tilinpäätössiirrot 82-627 Vähemmistöosuudet 109 104 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 092 248 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 46,27 46,88 Vuosikate/Poistot, % 133,13 129,14 Vuosikate, euroa/asukas 664 618 Asukasmäärä 5 404 5 507

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 38 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHAVIRTA 2014 2013 Vuosikate 3 586 3 401 Satunnaiset erät 9 4 Tulorahoituksen korjauserät -29-131 3 566 3 274 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -4 528-2 017 Rahoitusosuudet investointimenoihin 569 86 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 191 333-3 768-1 598 Toiminnan ja investointien rahavirta -202 1 676 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) 0 0 Antolainasaamisten vähennykset ( + ) 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) 835 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) -1 021-995 Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) -2-1 021-162 Oman pääoman muutokset ( + / - ) -30 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -4-6 Vaihto-omaisuuden muutos 7-12 Saamisten muutos -296 373 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten 103-178 velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -190 178 Rahoituksen rahavirta -1 241 16 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 443 1 692 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 708 5 151 Rahavarat 01.01. 5 151 3 459-1 443 1 692 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 4 vuodelta, -1 062 430-214 415 Investointien tulorahoitus, % 90,59 176,12 Lainanhoitokate 3,18 3,11 Kassan riittävyys 45 35 Asukasmäärä 5 404 5 507

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 39 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 36 389 35 207 Aineettomat hyödykkeet 394 359 Aineettomat oikeudet 256 213 Muut pitkävaikutteiset menot 69 29 Ennakkomaksut 69 117 Aineelliset hyödykkeet 34 548 33 404 Maa- ja vesialueet 4 290 4 263 Rakennukset 22 555 24 233 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 985 3 829 Koneet ja kalusto 735 650 Muut aineelliset hyödykkeet 171 173 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 2 811 255 Sijoitukset 1 446 1 445 Osakkuusyhteisöosuudet 86 65 Muut osakkeet ja osuudet 1 314 1 334 Muut lainasaamiset 45 0 Muut saamiset 1 1 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 535 1 211 Valtion toimeksiannot 534 1 211 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0 0 Muut toimeksiantojen varat 0 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT 7 782 8 936 Vaihto-omaisuus 130 137 Aineet ja tarvikkeet 77 86 Keskeneräiset tuotteet 53 51 Ennakkomaksut 0 0 Saamiset 3 944 3 648 Pitkäaikaiset saamiset 504 504 Lainasaamiset 67 40 Muut saamiset 437 465 Lyhytaikaiset saamiset 3 440 3 144 Myyntisaamiset 1 423 1 408 Lainasaamiset 763 502 Muut saamiset 320 273 Siirtosaamiset 934 960 Rahoitusarvopaperit 28 27 Osakkeet ja osuudet 14 14 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 0 Muut arvopaperit 14 13 Rahat ja pankkisaamiset 3 680 5 123 VASTAAVAA YHTEENSÄ 44 706 45 354

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 40 VASTATTAVAA 2014 2013 OMA PÄÄOMA 21 123 20 166 Peruspääoma 13 144 13 144 Osuus kuntayhtymän oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusarahasto 43 43 Muut omat rahastot 403 402 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 6 442 6 329 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 092 248 VÄHEMMISTÖOSUUDET 126 130 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 703 3 786 Poistoero 2 805 2 928 Vapaaehtoiset varaukset 898 858 PAKOLLISET VARAUKSET 241 168 Eläkevaraukset 2 8 Muut pakolliset varaukset 239 160 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 585 1 265 Valtion toimeksiannot 533 1 211 Lahjoitusrahastojen pääomat 46 47 Muut toimeksiantojen pääomat 6 7 VIERAS PÄÄOMA 18 928 19 839 Pitkäaikainen 13 028 14 035 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 639 12 829 Lainat julkisyhteisöiltä 169 53 Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat 549 481 Siirtovelat 672 672 Lyhytaikainen 5 900 5 805 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 008 1 021 Lainat julkisyhteisöiltä 13 Saadut ennakot 23 19 Ostovelat 1 906 1 822 Muut velat 458 461 Siirtovelat 2 491 2 481 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 44 706 45 354 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 55,56 52,83 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 33,94 36,83 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 7 534 6 577 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 1 394 1 194 Konsernin lainakanta 31.12. 1000 12 829 13 903 Konsernin lainat /asukas 2 374 2 525 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 829 542 Kunnan asukasmäärä 5 404 5 507

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 41 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnanhallitus esittää tilikauden 306 153,07 tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan poistoeroa 100 858,47 euroa. 2. Tilikauden 2014 ylijäämä 407 011,54 euroa siirretään taseen edellisten vuosien ylijäämään. 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalouden toteutuminen 10 Kunnanhallitus 100 Hallinto Vuosi 2014 oli valtuustokauden 2013 2016 toinen vuosi. Kunnanviraston henkilökunnan lomat keskitettiin ja virasto oli suljettuna 8.7.2014 28.7.2014 sekä juhlapyhien välipäivinä. Yhteensä sulkupäiviä oli 21. Johtavat viranhaltijat osallistuivat vuoden 2014 aikana Etelä-Karjalan kuntarakenneselvityksen valmistelu- ja ohjausryhmiin. Selvityksen ohjausryhmässä oli myös kunnan luottamushenkilöedustus. Selvitys valmistui 30.9.2014. Tietotekniikka Kirkonkylän koululla uusittiin työasemia 30 Windows 7-koneella. Kymmenen vanhaa työasemaa asennettiin uudelleen Windows 8.1 käyttöjärjestelmällä. Hallinnon puolella uusittiin vanhoja takuun umpeutuneita kannettavia tietokoneita seitsemän sekä muutamia yksittäisiä työasemia. Kopiointi- ja tulostuslaitteita uusittiin tarpeen mukaan X-Partnerin sopimukseen kuuluvana. Kaikki palvelintuotanto pyritään ajamaan virtuaalipalvelimilla. Varmistusohjelmisto päivitettiin uuteen versioon. Toukokuussa uusittiin nauhavarmistusasema entisen vikaantumisen vuoksi. Tammikuussa päättyi suoraveloitus. Suoraveloitus korvattiin suoramaksulla ja e- laskulla. Samalla kaikki laskutukset, pois lukien päivähoidon maksut, pyrittiin lähettämään sähköisenä eteenpäin joko suoramaksuina, e-laskuina tai sähköisenä kirjeenä OP-Pohjolan tulostuspalvelun kautta. Konserni-ohjelma jouduttiin uusimaan kokonaan uuteen versioon, koska vanha ohjelmisto ei toiminut kuin Windows XP-koneissa. Tietoturvariskin vuoksi Windows XP-koneita ei saanut käyttää enää maaliskuun 2014 jälkeen.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 42 Aditron ilmoitettua palkkaohjelma Personec R:n tuen päättymisestä lopullisesti vuoden 2015 lopussa päätettiin siirtyä vuoden 2015 aikana Personec FKohjelmistoon. Personec R-ohjelman laajennettua tukea jatkettiin vuoden 2015 loppuun. Ruokolahden kunnanhallitus päätti kokouksessaan 6.10.2014, että sähköisten asiointitarpeiden lisääntyessä ja tietotekniikan yleistyessä palveluissa on tarkoituksenmukaista siirtää Ruokolahden kunnan perustietotekniikka (työasemapalvelut ja palvelimet) Saimaan talous ja tieto Oy:n hoidettavaksi. Muutoksella saavutetaan kustannustehokkaasti parempi toimintavarmuus, keskitetystä yhteisestä ympäristöstä saatavat uudet palvelut sekä suuren toimijan hankinnoista saama kustannustehokkuus. Loppuvuoden 2014 aikana rakennettiin Ruokolahden verkkoasiointipalvelua yhdessä muiden Etelä-Karjalan kuntien kanssa. Palvelussa käytetään pankkitunnistautumista ja palvelun kautta voidaan lähettää asuntohakemus, esiopetukseen ilmoittautuminen, hakulomake koululaisen iltapäivätoimintaan, kesätyöhakemus, kirjaston asiakkaaksi ilmoittautuminen, koulutilojen vuokraus, oppilasilmoitus, päivähoitohakemus sekä venepaikkahakemus. Marraskuussa aloitettiin tietotekniikkapalveluiden siirron valmistelu. Joulukuussa siirrettiin CGI:n Vesikanta, Kaasukanta sekä Vesikanta Saimaan talous- ja tieto Oy:n palvelimelle ja sovellukset samalla virtualisoitiin, jotta niitä voitiin käyttää siirtymäaikana myös kunnan koneista. Valmiussuunnittelu Varautumista ja valmiusasioita kehitettiin edelleen. Erityistä huomiota pyrittiin kiinnittämään normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä nostamaan työntekijöiden tietoisuutta ja toimintatapoja häiriötilanteissa. Koulutus katsottiin yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä. Etenkin uusia työntekijöitä koulutettiin Pelastusopiston järjestämillä alueellisilla koulutuksilla valmiusasioihin ja toimintaan häiriötilanteissa. Ulkoistetuissa palveluissa huomioitiin entistä tarkemmin myös normaaliolojen häiriötilanteet sekä toiminta poikkeusoloissa. Tarjouspyynnöissä ja uusissa sopimuksissa valmiustilanteessa toimiminen piti kuulua aina sopimuksessa huomioitaviin asioihin. Kunnan kiinteistöjen pelastussuunnitelmat sekä valmiussuunnitelmat päivitettiin ajan tasalle. Uusien toimipisteiden valmiussuunnitelmat ja pelastussuunnitelmat tehtiin jo olemassa olevien suunnitelmien pohjalle ottaen huomioon omat erityispiirteet. Suurimpia muutoksia olivat Kurkvuoren uusittu pumppaamo sekä Lauttapolun vesihuollon ja viemäreiden poikkeusolojen häiriötilanteita varten asennettu varavoima, joka mahdollistaa vesihuollon ja viemäröinnin toiminnan myös sähkökatkosten aikana. Yhteistyö Etelä-Karjalan pelastusviranomaisten sekä muiden kuntien valmiusvastaavien kanssa jatkui edelleen Kuntaturva-ryhmän kokoontuessa säännöllisesti. Vuoden 2014 painopistealueena oli yhteistoiminta alueen paloviranomaisten kanssa sekä yleisesti toiminta kriisitilanteissa.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 43 Kriittiset toiminnat kartoitettiin ja niiden turvaaminen häiriö- ja poikkeusoloissa. Hallinnon tavoitteiden toteutuminen Kunnan taloustavoitteet on asetettu seuraavasti: 1. Käyttötalouden menokehys sopeutetaan tuloihin ja palvelutarpeeseen. Vuosi 2014 on valtuustokauden 2013 2016 toinen vuosi ja osatavoite toteutui ylijäämäisenä tilikauden tuloksena arvioitua suuremman verorahoituksen, myyntitulojen sekä tiukan menojen tarkkailun vuoksi. Hyvään tulokseen vaikutti lisäksi arvioitua matalampi korkotaso. 2. Ylläpidettävät ja kehitettävät palvelut on selvästi priorisoitu. Kuntarakenneselvityksen vuoksi palveluiden priorisointityö kuntastrategian osana siirtyi vuodelle 2015. 3. Käyttötalouden sopeutusta jatketaan vuosien 2015 2016 aikana. Vuoden 2014 aikana aloitettu päiväkodin rakentaminen vähentää käyttötalouden menoja. Päiväkoti valmistui vuoden 2015 helmikuussa. Toimialojen rakenteiden tarkastelua tehdään jatkuvasti toiminnan ja toimintaympäristön muuttuessa. 4. Välttämättömät korvausinvestoinnit toteutetaan. Tärkeimmät vuodelle 2014 suunnitellut korvausinvestoinnit on toteutettu. 5. Muilla kuin korvausinvestoinneilla on oltava osoitettavissa oleva positiivinen tulosvaikutus. Vuonna 2014 päiväkodin rakentamisen lisäksi toteutettiin vain korvausinvestointeja. 6. Kunnan henkilöstökustannukset eivät kasva. Vuoden 2014 henkilöstökulut kasvoivat 0,88 %. Kunta-alan vuoden 2014 palkkaratkaisun kustannusvaikutuksen on arvioitu olevan 1,2 % koko sopimuskaudelle 1.3.2014 31.12.2015. Ta-toteutuma 100 / Hallinto Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 2 807 999 2 723 840 84 159 Toimintatuotot 504 940 636 118 131 178 Netto 2 303 059 2 087 722 215 337 Sisäiset erät, menot 100 480 124 156-23 676 Sisäiset erät, tuotot 879 170 828 947-50 223 Netto 778 690 704 791-73 899 Suunnitelmapoistot 38 250 36 632 1 618

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 44 200 Elinkeinoelämän kehittäminen Ruokolahti ostaa edelleen elinkeinopalvelut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:ltä (Kehy) yhdessä Imatran ja Rautjärven kanssa. Kehitysyhtiössä mukana olevat kunnat Imatra, Rautjärvi ja Ruokolahti neuvottelivat uudesta sopimuskaudesta ja solmivat uuden osakassopimuksen vuosille 2014 2017 siten, että kuntakohtainen maksuosuus muodostuu asukasluvan perusteella ja on edelleen 45 euroa / asukas. Ruokolahden maksuosuus vuonna 2014 oli noin 250 000 euroa. Vuonna 2014 voimaan astunut sopimus määrittää periaatteet yhteisen seudullisen elinkeinostrategian toteutuksesta ja päivittämisestä, elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteuttamisvastuusta ja rahoituksesta ja elinkeinoasioiden hoidosta sekä elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta. Kehitysyhtiö saavutti asetetut tavoitteet vuonna 2014 kohtuullisen hyvin huolimatta Suomen (ja Venäjän) talouden alavireestä. Yhtiön talous on vakaalla pohjalla eikä merkittäviä talousriskejä lähitulevaisuudessa ole näkyvissä. Seutukunnalle perustettiin 142 yritystä, joista Kehyn kautta miltei puolet. Kehitysyhtiön tehtävä aloittavien yritysten ja toimintansa jo vakiinnuttaneiden yritysten perusneuvonnassa on tarpeellinen ja selkeä. Kehyn riskirahoituksen osuus on perustellusti tarkkaan rajattu ja vähäinen. Projektitoiminnan osuus on vaihdellut ja on tällä hetkellä hyvin hallittavalla tasolla. Kehyn taloudellinen tuloskehitys on ollut vakaata ja myös vuoden 2014 tulos oli positiivinen (konsernin osalta noin 74 000 euroa). Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet 2014 2016: 1. Kunta tarjoaa monipuoliset asumisen mahdollisuudet, mitattavana tavoitteena vähintään viisi uudisrakentamiseen luovutettua omakotitonttia vuodessa. Tontteja luovutettiin kolme, joten tavoitteesta jäätiin hieman. 2. Kunta tukee elinkeinopolitiikallaan uusien toimialojen (esimerkiksi bio-energiaala, tuulivoima, puukomposiittituotanto) sijoittumista alueelleen ja seutukunnalle Kunnan energiaklusterin yritykset ovat keskittyneet Puntalan teollisuusalueelle, jolla on jo useamman vuoden toiminut kolme bioenergiatuottajaa. Uutena yrityksenä Puntalan alueelle sijoittui vuonna 2014 Itula Oy, joka on valtakunnallisesti merkittävä energiataloudellisten lämmönjakokomponenttien valmistaja. Energia-alan yrityksiin voidaan lukea myös useat kunnan alueella toimivat puunkorjuuyritykset, joista osalla on energiapuun korjuuseen erikoistunutta kalustoa ja osaamista. Kunnan alueella vuodesta 2011 vireillä ollut kahdeksan turbiinin tuulivoimahanke oli edelleen valitusprosessissa vuonna 2014. 3. Kunta tukee Etelä-Karjalassa voimakkaasti kasvavaa matkailuelinkeinoa edesauttamalla ruokolahtelaisten palveluyritysten markkinointitoimenpiteitä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy vastaa Ruokolahden kunnan matkailumarkkinoinnin toteuttamisesta osana seutukunnallista markkinointia. Markkinointivälineinä ovat mm. seutukunnalliset opaskartat ja esitteet sähköisessä muodossa ja painettuina, joita on julkaistu vuosittain.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 45 Lisäksi Kehitysyhtiö on mukana maakunnallisessa gosaimaa -markkinointihankkeessa. Kunta päivittää oman alueensa matkailupalveluyritysten yhteystiedot vuosittain ja julkaisee ne kunnan kotisivuilla. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvattu joitakin Imatran seutukunnan ja Ruokolahden elinkeinotoiminnan tunnuslukuja vuosilta 2013 ja 2014.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 46

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 47 Ruokolahtelaisten toimijoiden osalta Kehy:n toiminnan volyymi ja tuloksellisuus on väkilukuun suhteutettuna samaa tasoa kuin koko seutukunnalla. Imatran seutukunnan ja koko Etelä-Karjalan työpaikkakehitys oli entistä voimakkaammin palveluliiketoiminnan varassa, jossa Venäjältä tulevan kysynnän merkitys oli erittäin vahva vielä vuonna 2013. Vuonna 2014 tilanne muuttui täysin Venäjän ruplan arvon romahdettua ja Ukrainan kriisin kärjistyessä. Vuoden 2014 taxfree ja rajanylitystilastot eivät vielä kuvaa tilannetta, johon Imatran seutukunnan ja koko Etelä-Karjalan palvelusektori ajautui vuoden 2014 lopulla. Tällöin venäläisten ostosmatkailun ja muun palvelukysynnän volyymi väheni noin kolmannekseen, jopa neljännekseen aiemmasta. Työllisyys Imatran seutukuntaa leimaa edelleen rakenteellinen työttömyys, johon työvoimapoliittiset toimet tehoavat vain osittain. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos Imatran seutukunnalla jatkuu ja näkyy mm. niin, että metsäteollisuus pystyy suoraan työllistämään entistä vähemmän. Ruokolahdella työttömyys on pysynyt vuonna 2014 kohtuullisesti hallinnassa työttömyysasteen ollessa 12,9 % vuoden lopussa, kasvua edelliseen vuoteen kuitenkin 8,9 %. Ruokolahdella työttömien työnhakijoiden (mukaan lukien lomautetut) kokonaismäärästä oli 496, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 21 ja yli vuoden työttöminä olleita 86. Työttömyyden ohella huolestuttava tekijä Imatran seutukunnalla on työvoiman määrän väheneminen. Työvoiman määrän kielteisessä muutoksessa on kyse sekä asukasluvun määrän laskusta että työllisten siirtymisessä eläkkeelle. Nämä molemmat tekijät heikentävät kuntien verotulopohjaa. Rajamatkailu ja -liikenne Rajamatkailun määrä Etelä-Karjalassa kääntyi vuonna 2014 laskuun, joka jyrkkeni vuoden 2014 lopulla. Imatra-Svetogorsk rajapaikalla ylitysten vuotuinen määrä väheni edellisen vuoden lähes 2,5 miljoonasta ylityksestä noin 164 000 eli 6,5 %.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 48 Seutukunnan tax free -kaupan määrä putosi 29 %. Ruokolahdella venäläisten vaikutus päivittäistavarakauppaan lienee vähäinen. Venäläisten tekemien kiinteistökauppojen lukumäärä vuonna 2014 oli Ruokolahdella 21 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu hinta vajaa 2,7 miljoonaa euroa. Kauppojen lukumäärä ja niihin käytetty rahamäärä on enemmän kuin puolittunut vuosista 2008 2011. Kantatie 62:n heikko liikenneturvallisuus otettiin aiempaa voimakkaammin esiin yhdessä Imatran kaupungin ja Puumalan kunnan kanssa. Asiasta järjestettiin kansanedustajatapaaminen Puumalassa alkukesästä 2014 ja tapaaminen eduskunnan liikennevaliokunnan kanssa syksyllä. Tavoitteena on saada liikkeelle edes pienimuotoisia liikenneturvallisuuskorjauksia Syyspohjasta Puumalan suuntaan alkavalla kapealla tieosuudella. Yrittäminen Ruokolahdella on hieman yli 300 rekisteröityä yritystä tai toimipaikkaa, mukaan lukien maatalousyritykset ja muualla toimivien yritysten sivutoimipaikat. Suurimmat työnantajat ovat kunta, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja Stora-Enso / Tornator. Suurimmat ruokolahtelaiset yritykset olivat V-P Toiviainen Oy, Trans-Raunila Oy ja ReiKe Oy sekä monikuntaisista yhteisöistä Etelä-Karjalan Osuuskauppa. Kunta on aktiivisesti mukana Ruokolahden Yrittäjät ry:n toiminnassa, mm. tukemalla tapahtumia tilajärjestelyin, osallistumalla yrittäjien matkoihin ja tapahtumiin sekä markkinoimalla kuntaa yhteismarkkinointifoorumeilla. Paikallinen yrittäjäjärjestö lukeutuu maakunnan aktiivisimpiin sekä järjestäytymisasteella että aktiivisuudella mitattuna. Kunnan oma elinkeinojen edistäminen on keskittynyt teollisuustonttien ja toimitilojen vuokraukseen ja uusien toimitilojen järjestelyyn. Ruokolahden kunta on pyrkinyt varautumaan yritystoiminnan tarpeisiin riittävällä tonttivarannolla. Kunnan teollisuustontit ovat keskittyneet keskustaajaman ympäristöön sekä Oritlammen ja Puntalan alueille. Kunnan omistamat teollisuustilat ovat tällä hetkellä täyskäytössä vuokrattuna eikä vuokraukseen sisälly poikkeuksellisia riskejä. Muidenkaan toimijoiden kuin kunnan omistamaa tuotantokäyttöön soveltuvaa toimitilaa ei ole vapaana. Konkurssipesän hallussa ollut ns. Raudus Timber -halli Puntalassa siirtyi vuonna 2014 energiateknologiayritys Itula Oy:n omistukseen ja kunta möi alueen tontin yritykselle. Tuotantotilojen kysyntää kunnan alueelta on enemmän kuin tarjontaa. Yritystoiminnan haasteena Ruokolahdella on se, että erityisesti matkailupalvelusektorilla vahvojen tai kasvuhakuisten yritysten määrä on vähäinen. Kunnan omat toimet yrittäjyyden ja yritysten kasvuhalukkuuden lisäämisessä ovat rajalliset. Kunta on kaavoittanut tuulivoimatuotantoon aluetta, joka sijaitsee Hauklapin ja kantatie 62:n tuntumassa. Toimintaa valmistelee TuuliSaimaa Oy, joka suunnittelee alueelle kahdeksaa tuulivoimaturbiinia. Hankkeen eteneminen odottaa hallintooikeuden kaavalle myönteisen ratkaisun jälkeen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyä ja päätöstä.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 49 Elinkeinopoliittinen yhteistyö Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun yhteistyö Ruokolahti on mukana Lappeenranta-Imatra-kaupunkiohjelmassa, johon osallistuvat kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Kaupunkiohjelman tarkoitus on Etelä-Karjalan / Lappeenranta-Imatra seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen uusilla innovatiivisilla toimintamalleilla sekä uusien työpaikkojen luominen ja yrittäjyyden vahvistaminen alueen toimivia yhteistyöverkostoja kehittämällä. Ohjelman koordinointi ja vetovastuu on Etelä-Karjalan liitolla. Kunnat varasivat kaupunkiohjelmaan 2 euroa/asukas. Seutuyhteistyö Ruokolahden, Imatran, Rautjärven ja Parikkalan kunnat tekevät monipuolista ja aktiivista seutuyhteistyötä mm. seututyövaliokunnan ja seutuparlamentin kautta. Kuntajohtajista ja hallintojohtajista koostuva seututyön valiokunta kokoontui vuonna 2014 yhdeksän kertaa. Lisäksi seutuparlamentti kokoontui kaksi kertaa. Imatran seutukunnan kuntarakenneselvittelyn pysähdyttyä syksyllä 2014 kyseenalaistettiin myös seututyövaliokunnan ja seutuparlamentin tarpeellisuus. Kunnilta saadun palautteen perusteella seututyövaliokunnan toimintaa päätettiin jatkaa, mutta seutuparlamentin kokoon kutsumista ei toistaiseksi nähdä tarpeelliseksi. Leader-hankkeet Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry toimii Imatran kaupungin maaseutualueilla, Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa. Kärki-Leaderin hallitus antaa lausuntonsa hankkeiden rahoituskelpoisuudesta, joskin ELY-keskus arvioi hankkeita vielä erikseen. Ruokolahti on mukana Etelä-Karjalan Kärki-Leaderissa. Leader-ohjelmakausi päättyi vuoden 2013 lopussa kuitenkin niin, että osaa hankkeista toteutettiin vielä 2014. Uuden Leader-ohjelmakauden 2014 2020 valmistelu ja haku toteutettiin vuonna 2014. Uuden ohjelmakauden Virtauksia ja valintoja Kärki-Leader -kokonaisrahoitus kuudelle vuodelle on 5,54 miljoonaa euroa kun se edellisellä ohjelmakaudella oli 5,84 miljoonaa euroa. Ruokolahden osuus kuntarahoitusosuudesta on lähes 27 000 euroa /vuosi, yhteensä 160 000 euroa vuosille 2014 2020. Maaseutu- ja kylätoiminta Kunnan alueella toimii 20 kylätoimikuntaa/asukasyhdistystä. Kunta avusti kylätoimikuntien / asukasyhdistysten hankkeita yhteensä noin 15 000 eurolla. Kunta avusti maaseutuyrittäjiä tukemalla hyötyeläinten eläinlääkäripalkkioita ja metsätaloussuunnitelmien laatimista. Matkailun kehittäminen Ruokolahden kunnan matkailuneuvonnasta on vastannut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, jolla on matkailutoimisto Imatralla. Ruokolahden oma matkailutoimisto sijaitsee kirjastossa.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 50 Kesäkaudella matkailuinfoa antoivat aiempaan tapaan koululaistyöntekijät Ruokolahden kotiseutumuseossa, Ruokolahti-talolla, Halosen talolla ja Taitotalossa. Ruokolahden kunta hoiti itse asiakaspalvelun, oman esitemateriaalin tuottamisen ja jakelun, infopisteiden, eräiden matkailukohteiden ja opaskarttojen ylläpidon ja oli mukana kunnan matkailuyrittäjien kanssa matkailun kehittämishankkeissa. Kesätoritoiminnan käytännön järjestely ulkoistettiin Katariinan Kahvituvalle. Uutena kulttuuri- ja matkailutuotteena järjestettiin Ruokolahden kesäpäivät heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Tapahtumaan sisältyi nuorten bändiesiintymisiä ja toritoimintaa, paikallisen ravintolayrityksen kanssa järjestetty iltatapahtuma ja iltatori. Menestykselliseksi arvioitu tapahtuma saa jatkoa myös vuonna 2015. Matkailun markkinointikulut sisältyivät Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:lle maksettuun elinkeinoelämän kehittämiseen tarkoitettuun maksuosuuteen. Maataloustoimi Vuosi 2014 oli Lappeenrannan kaupungin hallinnoiman Etelä-Karjalan maaseututoimen toinen toimintavuosi. Imatran maaseututoimistolta hoidetaan Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden viljelijätukiprosesseja. Edellisvuoteen verrattuna tukea hakevien maatilojen määrä Ruokolahdella väheni kahdella tuenhakijalla, ollen nyt 98 tuenhakijaa. Myös maksettujen maataloustukien määrä väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Maataloustukia maksettiin kunnan alueella yhteensä 1,83 miljoonaa euroa. Yhtään sukupolvenvaihdosta ei tehty. Maidontuotantotukea maksettiin vuoden lopussa 19 lypsykarjatilalle. Lypsykarjatilojen määrä on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Peltoa oli viljelyssä yhteensä 2 704 hehtaaria. Viljelty peltopinta-ala kunnan alueella väheni 50 hehtaaria edellisvuoteen verrattuna. Maatilojen keskipinta-ala oli lähes edellisvuoden tasolla, ollen 27,3 hehtaaria tilaa kohden. Viljakasveja viljeltiin 898 hehtaarin alalla ja nurmikasveja 1 651 hehtaarin alalla. Peltoviljelyn kannalta vuosi 2014 oli poikkeuksellisen sateinen. Ruokolahden Kotaniemen mittauspisteellä satoi touko kesäkuun aikana 230 millimetriä. Juuri ennen viimeistä kylvöpäivää, ajanjaksolla 16.6 30.6, samalla mittauspisteellä satoi 50 millimetriä. Kylvöjen suorittaminen oli haastavaa. Osa viljelijöistä ilmoitti kokonaan kylvämättä jääneistä aloista. Kesäkuun sateiden jälkeen pitkään jatkunut kuumuus ja kuivuus vaurioittivat kasvustoja. Useat ruokolahtelaiset viljelijät jättivät satovahinkoilmoituksen. Yhtään satovahinkokorvaushakemusta ei kuitenkaan jätetty. Myöskään petoeläinvahinkokorvauksia ei jätetty. Lomatoimi Parikkalan kunta on Melan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti huolehtinut paikallisyksikölle kuuluvista hallintotehtävistä myös Ruokolahden kunnan alueella. Lomituspalveluihin oikeutettuja yrittäjiä vuonna 2014 oli Ruokolahdella 29 henkilöä. Lomitettuja vuosilomapäiviä oli 752, sijaisapua 313 päivää ja maksullista lomitusta käytti 20 yrittäjää yhteensä 173 päivää.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 51 Ta-toteutuma 200 / elinkeinoelämän kehittäminen Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 341 072 322 605 18 467 Toimintatulot - 12 12 Netto 341 072 322 593 18 479 Sisäiset menot 6 770 7 285-515 Sisäiset tulot 10 000 25 545 15 545 Netto 3 230 18 260 15 030 250 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) aloitti toimintansa 1.1.2010. Toimintaa Ruokolahdella valvoo ja ohjaa kunnanhallitus. Kuntajohtajien ja palvelujohtajien kokouksiin osallistuvat kunnanjohtaja ja / tai hallintojohtaja. Vuosittaisiin palvelusopimusneuvotteluihin yhdessä Eksoten johdon kanssa on osallistunut kunnanhallituksen puheenjohtajisto. Kuntakohtainen palvelusopimus perustuu palvelukuvaukseen ja kunnan maksuosuus piirille muodostuu kahdesta erillisestä osasta: 1. järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut, joiden maksuosuus vuonna 2014 Ruokolahdella oli 19 541 556 euroa, 2. lisäpalvelut, joita kunta ei piiriltä ostanut vuonna 2014. Lisäksi Eksoten kanssa on tehty sopimukset ruokapalvelujen myynnistä ja toimitilojen vuokrauksesta. Eksoten Ruokolahden kunnalta vuokraamien toimitilojen vuokra oli vuonna 2014 noin 740 000 euroa. Eksoten kustannustehokkuutta lisäävän suunnitelman mukaisesti Ruokolahdella toteutettiin hyvinvointiasemakokeilu vuoden 2014 aikana. Kokeiluajan jälkeen hyvinvointiaseman toiminta vakinaistettiin. Eräänä hyvinvointiaseman keskeisenä toimintamuotona on tehostettu palveluohjaus, jolla pyritään vastaamaan asiakkaan monimuotoiseen palvelutarpeeseen ja ohjaamaan asiakas tarpeen kannalta tehokkaimpaan palvelumuotoon. Eksoten vuoden 2014 toimintakulut olivat 418 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 1,4 %. Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella Eksote onnistui talouden sopeuttamisessa ennakoituakin paremmin, ylijäämäksi muodostui 11,7 miljoonaa euroa. Taseeseen aiemmin kertyneen jäämän kattamisen aikataulua on voitu nopeuttaa. Vuoden 2014 loppuun mennessä alijäämä oli supistunut 24,8 miljoonaan euroon, josta Ruokolahden osuus on 1,234 miljoonaa euroa. Maan hallituksen käynnistämä SOTE -uudistus ajautui vuonna 2014 umpikujaan, jota ratkaistiin yhdessä hallituspuolueiden ja opposition voimin. Näinkään luotu etenemismalli ei ollut perustuslaillisen tarkastelun kannalta kestävä ja uudistus siirtyi vaalien 2015 jälkeiselle ajalle.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 52 Ta-toteutuma 250 / Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 19 546 000 19 541 556 4 444 40 Sivistyslautakunta 450 Perusopetus Ruokolahden kouluissa on järjestetty perusopetuslain ja -asetuksen mukaista laadukasta opetussuunnitelman ja oppilaan kykyjen mukaista perusopetusta. Kunta on ollut mukana OKM:n rahoittamassa erityisopetuksen kehittämishankkeessa 2008 2013 ja Perusopetuksen laatukriteerit -hankkeessa 2010 2013. Perusopetuksen arviointia ja kehittämistä jatketaan edellä mainittujen hankkeiden pohjalta. Esi- ja perusopetuksen yhteistyötä on tiivistetty kaikilla kouluilla. Kunnan kaikki koulut ovat mukana kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu -ohjelmassa sekä Liikkuva koulu -hankkeessa. Iltapäivätoiminnan ryhmät ovat toteutuneet kaikilla kouluilla vuoden 2014 aikana. Tavoitteena perusopetuksen suorittamisessa ollut koko ikäluokan peruskoulun päättötodistuksen saaminen toteutui. Kaikki keväällä 2014 peruskoulunsa päättäneet sijoittuivat jatko-opintoihin. 1.8.2014 voimaantulleen uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan toteuttamista on tehty yhteistyössä Eksoten kanssa. Vuoden 2014 perusopetuksen toimintaan on vaikuttanut Kirkonkylän koulun sisäilmaongelma. Koulunjohtajat, rehtori, sivistystoimenjohtaja ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja osallistuivat Opetushallituksen KuntaKesu -koulutusprosessiin, joka jatkuu vuonna 2015.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 53 Ta-toteutuma 450 / Perusopetus 420 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen toimintaa on innostanut uuden päiväkodin rakentaminen ja valmistuminen käyttöönotettavaksi 1.4.2015 alkaen. Koko henkilökunta on osallistunut muutosvalmennuskoulutukseen, joka jatkuu keväällä 2015. Ruokolahden päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa toteutettiin päivähoitolain ja - asetuksen mukaista, seutukunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvaa varhaiskasvatusta. Lasten yksilöllisiä varhaiskasvatussuunnitelmia laadittiin ja päivitettiin yhdessä vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuuteen perustuvan suunnitelmallisen yhteistyön kautta on kehitetty lapsille ja perheille annettavaa päivähoitopalvelua. Päivähoitolain takaama, subjektiivinen oikeus päivähoitoon pystyttiin toteuttamaan. Kaikissa yksiköissä on huolehdittu laillisesta aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta koko hoitopäivän osalta. Huhtasenkylän ja Käringin ryhmäperhepäiväkodit jatkoivat toimintaansa. Omassa kodissa työskenteli viisi perhepäivähoitajaa. Salosaaren päiväkoti toimi edelleen väistötiloissa ja Rasiahon kerhotiloissa. Muut yksiköt toimivat entisellä tavalla.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 54 Avoin varhaiskasvatuskerho jatkoi toimintaa Jaakkiman kristillisellä opistolla. Se kokoontui kaksi kertaa viikossa (4h/pv). Toiminnasta vastasi kunnan perhepäivähoidon ohjaaja yhdessä päivähoitajan kanssa. Kerho toimii lastenohjaajaopiskelijoiden harjoittelupaikkana. Kerholaisia oli keväällä 11 ja syksyllä 10. Erityispedagoginen tuki jakautuu kolmiportaiseen malliin, jotka ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Yleisen tuen antamista on tehostettu esimerkiksi oppimisympäristöjä muokkaamalla ja pienryhmätoiminnalla. Yleisen tuen kattavuus vaikuttaa siten, että tehostettuun tukeen siirtyminen tapahtuu käytännössä usein vasta esiopetusvuoden lopulla tai ensimmäisen kouluvuoden aikana. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelua kunta on myynyt Rautjärvelle (1pv/vko) ja Parikkalaan (1pv/vko) kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Lakisääteiseen, maksuttomaan esiopetukseen osallistui koko ikäluokka, oppilaita oli kevätlukukaudella 40 ja syyslukukaudella 46. Esiopetusta järjestettiin Vaittilan, Virmutjoen ja Huhtasenkylän kouluilla sekä Rasilan esiopetusryhmässä Kerrostiellä. Esiopetuksessa toteutettiin esiopetuslain mukaista opetussuunnitelmaa. Esiopetusoppilaat siirtyivät perusopetuslain alaiseen oppilashuoltoon elokuun alusta. Ta-toteutuma 420 / Varhaiskasvatus 400 Muu sivistystoimi Kansalaisopisto Kansalaisopisto on tarjonnut monipuolista, yleissivistävää opetusta ja harrastusmahdollisuuksia eri-ikäisille eri aineryhmissä. Vuonna 2014 kokonaisopiskelijamäärä oli 881 ja alle 16 -vuotiaita opiskelijoina oli 130. Päätoimisia opettajia oli yksi ja tuntiopettajia 36. Vuonna 2014 kansalaisopiston valtionosuuden perusteena oleva tuntimäärä oli 2 760 tuntia. Suosituimpia kursseja olivat kitaran- ja kanteleensoitto-, Minä laulan-, sekä laulaen musikaaliin, tanssikimara, kuntoryhmä, kuntosalicircuit- ja kuvataideryhmät. Kurssiarvioinnit on tehty lähes kaikista kursseista. Kurssiarvioinnissa tavoitteena oli keskiarvo 3,8 asteikolla 1 5. Kurssien kokonaisarvosanat olivat keskimäärin 4,6.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 55 Kirjasto Kirjastopalveluja tarjoaa pääkirjasto Suovilla. Kirjasto on kaikille avoin ja aineistojen lainaukset ovat maksuttomia. Kirjaston perustehtävät ovat - kirjallisuuden, musiikin ja elokuvien lainaus - omaehtoisen oppimisen ja tiedonhaun tukeminen - kuntalaisten tietoyhteiskuntataitojen lisääminen - kulttuuritila, jossa järjestetään näyttelyitä, teemapäiviä ja vierailuja - sosiaalinen tila eli kuntalaisten yhteinen seurustelupaikka, jossa oleskellaan, tavataan tuttuja ja luetaan lehtiä. Vuonna 2014 kirjastosta tehtiin 70 972 lainausta eli 12,9 lainaa / asukas. Käyntejä kirjattiin 39 365 eli 7,1 käyntiä / asukas. Heili -kirjastojen verkkokirjastokäyntejä kirjattiin Ruokolahden osalta 24 276. Kyläkouluille ja esikouluille koottiin toiveiden mukaisesti kirjapaketteja, joita vaihdettiin useamman kerran. Ruokolahden kirjasto kuuluu Etelä-Karjalan yhteiseen Heili-kirjastokimppaan. Heili-kirjastoilla on yhteinen asiakas- ja aineistorekisteri, kirjastokortti, yhteiset säännöt ja aineiston kuljetuspalvelut. Kirjaston kirjat ja lehdet ostettiin yhteishankinnalla muiden Etelä-Karjalan kirjastojen kanssa. Kirjastossa järjestettiin 10 erityyppistä näyttelyä. Kirjastossa toimi vuonna 2014 Yhteispalvelupiste yhteistyössä Kelan kanssa. Kelan virkailija oli tavattavissa maanantaisin. Etelä-Karjalan energianeuvontaa järjestettiin tiistaisin kello 12.00 15.00 kesäkuun loppuun saakka. Kirjasto myi kuntosalin avainkortteja ja kirjastossa toimi matkailuinfo.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 56 Kulttuuritoimi Kunnan kulttuuritoimen palvelut järjestettiin kunnan omana toimintana yhteistyössä järjestöjen kanssa. Musiikin perusopetuksen opetuspalvelut ostettiin Ruokolahden Musiikkikoululta. Kulttuuritoimi järjesti Kansallisen veteraanipäivän juhlan yhteistyössä Ruokolahden seurakunnan kanssa Jaakkiman kristillisellä opistolla. Juhlan teemana oli sukupolvien välinen vuorovaikutus ja juhlassa esiintyi kansalaisopiston nuoria solisteja. Itsenäisyyspäivänä 6.12.2014 kulttuuritoimi järjesti 97-vuotisen Suomen itsenäisyysjuhlan. Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku koordinoi laajalla yhteistyöllä tuotettua maakunnallista METKAT -lastenkulttuuriviikkoa. Ruokolahden METKAT-viikolla järjestettiin lastentapahtumia päivähoito- ja kouluikäisille lapsille. Ruokolahden kouluilla vieraili muun muassa Teatteri Imatran Kähvelletyn koiven metsästäjä - näytös, Loiskis-orkesteri ja kirjastolla perinnemummo piti satutuokion. Kesän 2014 aikana järjestettiin ohjelmaa kesätoreille yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja yhdistysten kanssa. Kesän päätapahtumana toimi Ruokolahden kesäpäivät, joka keräsi kokoon järjestöjen ja muiden toimijoiden kautta erilaiset kesätapahtumat yhdeksi kokonaisuudeksi heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Kulttuuritoimi hoiti tapahtuman markkinoinnin. Liikuntatoimi Kunnan tulee luoda edellytykset kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen erityisesti huomioon erityisryhmät. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä sekä fyysistä aktiivisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnassa kaikille hallinnonaloille. Tavoitteena on näin turvata mahdollisimman tasa-arvoiset liikuntapalvelut sekä liikuntajärjestöille että kaikille liikunnanharrastajille kunnassa. Ruokolahden Kunnossa kaiken ikää vietti 20-vuotissyntymäpäiviään näyttävällä juhlalla 19.11.2014. Ruokolahden kunta oli mukana valtakunnallisessa Voimaa Vanhuuteen -hankkeessa. Hankkeessa on tarkoitus kiinnittää huomiota toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten mahdollisuuteen harrastaa liikuntaa turvallisessa seurassa. Ulkoiluystävätoiminta kuuluu osaksi hanketta. Ulkoliikuntapaikkojen hoito siirtyi 1.1.2015 alkaen teknisen toimen alaisuuteen. Nuorisotoimi Nuorisotoimen tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 57 Ruokolahden nuorisotoimella oli hallinnassaan keskustaajamassa sijaitseva nuoriso- ja järjestötila Putka, joka toimi avoimena nuorisotilana sekä järjestöjen käytössä. Nuorisotilatoiminta siirtyi Putkan tiloista liikuntahallin aulaan marraskuussa 2014. Kunnan nuorisotoimintana järjestetään avoimien ovien toimintaa nuorille kahtena arki-iltana viikossa. Toiminnan pääpainona on tarjota nuorille mahdollisuus opetella sosiaalisen kanssakäymisen taitoja sekä ohjata turvalliseen, terveelliseen, päihteettömään ja väkivallattomaan elämäntapaan. Nuorisotiloissa työskenteli nuorisosihteeri, kerho-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä. Vuonna 2014 aloitettiin koulunuorisotyö Ruokolahdella. Kunnan nuoriso-ohjaaja teki puoli työpäivää maanantaisin Kirkonkylän koululla. Nuorisotoimi osallistui oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaan ja oli aktiivisesti mukana koulun kasvatustyössä. Nuoriso-ohjaajan siirryttyä liikuntasihteerin sijaiseksi koulunuorisotyö tuossa muodossaan päättyi väliaikaisesti ja kerho-ohjaaja siirtyi maanantaisin puoleksi päiväksi koulunuorisotyöhön kohtaamaan nuoria välitunnneilla. Nuorisoneuvosto Runne toimii aktiivisesti nuorten äänikanavana kunnassa. Runne järjesti lasketteluretken kevättalvella Kolille ja piti marraskuussa Vaikuta, älä valita päivän Kirkonkylän koululla. Runne järjesti Ruokolahden kesäpäivien yhteyteen nuorille suunnatun bänditapahtuman ja nuorten ilmaisen kirppistorin. Kaksi runnelaista toimi tapahtuman tuotantotiiminä kahden viikon kesätyöjaksollaan. Runnelaiset vierailivat syksyllä eduskunnassa Kimmo Tiilikaisen ja Suna Kymäläisen vieraana. Nuorisotoimi teki säännöllistä yhteistyötä Kanuppien (Kaakon nuoriso-ohjaajat) verkostossa, Junan kyydissä -hankkeessa (koulunuorisotyön ja nuorisotyön laadun kehittämishanke) sekä toimi vetäjänä nuorisolain tarkoittamassa monialaisessa lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä. Ruokolahden kunnan etsivän nuorisotyön palvelut ostettiin Laptuote -säätiöltä. Ruokolahden käytössä oli etsivä nuorisotyöntekijä puolella työajalla. Etsivä nuorisotyöntekijä tekee maanantaisin päivätöitä ammattiopisto Sampon Imatran yksikössä ja illalla nuorisotilalla. Nuorisotakuuasioita hoitaa käytännössä TE-toimisto. Kunnan nuorisotoimi seuraa nuorisotakuun toteutumista. Työttömänä alle 25-vuotiaita vuoden alussa oli 29 ja vuoden lopussa 21. Ruokapalveluyksikkö Ruokapalveluyksikkö vastaa koko kunnan ruokapalvelujen tuottamisesta ja myy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (Eksote) ruokapalveluja Ruokolahden yksiköille. Myyntituloina Eksotelta on saatu 744 240, 61 euroa vuonna 2014. Ruokapalveluyksikkö suunnittelee eri asiakasryhmilleen omat ruokalistansa. Ruokalistat kiertävät kuuden viikon välein. Juhlapyhät ja erilaiset teemat antavat lisävaihtelua ruokalistoille. Erityisruokavaliot huomioidaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Ruokapalvelu toteuttaa asiakaslähtöistä palvelua tarjoamalla terveyttä edistävää ja monipuolista ruokaa. Ruokaa valmistaa ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 58 Ruokapalvelussa noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamia suosituksia: - kouluruokasuositus vuodelta 2008 - ravitsemushoitosuositus vuodelta 2010 - ravitsemussuositukset ikääntyville vuodelta 2010 - suomalaiset ravitsemussuositukset vuodelta 2014. Ruokapalvelun valmistuskeittiöinä toimivat hyvinvointiaseman keittiö sekä Huhtasenkylän ja Kirkonkylän koulujen keittiöt. Palvelukeittiöinä toimivat Vaittilan ja Virmutjoen koulukeittiöt sekä päivähoidon toimipisteet: Salosaaren päiväkoti- ja Rasilan päiväkotikeittiö, Rasiahon kerhohuone-, Rasilan esiopetuksen ja Käringin ryhmäperhepäiväkodin keittiöt. Koulujen ruokalistasuunnittelussa on pyritty huomioimaan asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksista tulleita toiveita. Oppilaan yksilölliset tarpeet huomioidaan eritysruokavalioissa. Kouluateria kattaa noin 1/3 oppilaan energian ja suojaravinteiden tarpeesta. Aterian täysipainoisuus riippuu annoksen oikeasta koostamisesta, sillä oppilaat annostelevat ruokansa omatoimisesti itsepalvelulinjastolta. Annostelun avuksi oppilaille on tehty lautasmalli ravitsemussuositusten mukaisesti. Välipalojen perustan muodostavat kasvikset, hedelmät, marjat ja kuitupitoiset viljavalmisteet. Kirkonkylän koulukeittiö on valmistanut ateriat myös Virmutjoen ja Vaittilan kouluille sekä Rasiahon kerhohuoneelle ja Rasikunnan esiopetusryhmälle. Hoitolaitosten ateriat ovat terveyttä edistävää, täysipainoista ja vaihtelevaa suomalaista perusruokaa. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan eritysruokavalioissa. Hoitolaitoksissa tarjottu ruoka kattaa kokopäivän energian ja suojaravinteiden tarpeen. Hoitolaitoksessa olevalle asiakkaalle tarjotaan aamupala, lounas, iltapäiväkahvi sekä kahvileipä ja päivällinen ja iltapala. Kotiateriapalvelun ruokalista noudattaa terveysaseman lounasruokalistaa. Ateriaan kuuluu pääruoka lisäkkeineen, salaatti ja jälkiruoka. Hyvinvointiaseman keittiö valmistaa ateriat hoitolaitoksille, päiväkodeille, henkilöstöruokailuun ja kotiateriapalveluun. Keittiö toimii seitsemänä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Omavalvontaohjelmat liitteineen, valmistus- ja jakelukeittiöiden osalta on päivitetty vuoden 2014 aikana. Elintarvikehygienia näytteitä on otettu säännöllisesti eri työpisteissä.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 59 Ta-toteutuma 400 / Muu sivistystoimi Sisäinen valvonta sivistystoimessa vuonna 2014 1. Toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden varmistaminen Talousarvion toteutumisen seurantaa on tehty kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaan. Lisäksi noudatetaan kunnanhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeita ja hankintaohjeita. Sijaisia palkataan vain silloin, kun se on välttämätöntä. Koulujen ja kansalaisopiston opetustuntimääräpäätökset vaikuttavat olennaisesti sivistystoimen talouteen ja toimintaan. Tuloksellisuutta sivistystoimen eri osa-alueilla on seurattu asiakaspalvelukyselyin. Koulut tekevät vuosisuunnitelmiensa mukaista itsearviointia ja osallistuvat opetushallituksen järjestämiin valtakunnallisiin kokeisiin. Koulunjohtajat toimittavat arviointiraportit sivistyslautakunnalle tiedoksi. 2. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Voimassa olevien säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista edistetään ohjauksella, keskusteluilla ja koulutuksen avulla. 3. Riskien hallinnan järjestäminen Koulujen, päiväkotien, kirjaston ja ruokapalveluyksikön valmius-, pelastus-, kriisiym. turvallisuussuunnitelmien ajan tasalla pitämien on olennainen osa riskienhallintaa. Henkilö- ja omaisuusriskien toteutumisen ennakointiin ja niistä aiheutuviin toimenpiteisiin on osallistuttu yhdessä teknisen toimen kanssa mm. rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Kunnanhallituksen asettama sisäilmastotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja tarvittaessa tilanteen mukaan päivähoidon ja koulujen kiinteistöillä. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan hallintosääntöä, sivistystoimen johtosääntöä ja hankintaohjeita noudatetaan omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa ja hoidossa. 5. Sopimusten noudattaminen ja valvonta

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 60 Sivistystoimen sopimukset ovat kunnanhallituksen tai sivistyslautakunnan tekemiä. Sivistystoimen esimiehet valvovat sopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa. 6. Tietoturvan järjestäminen Kunnan yleiset tietoturvaohjeet on annettu koko sivistystoimen henkilöstölle. Henkilötietojen oikeaan käyttöön on kiinnitetty erityistä huomiota.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 61 50 Tekninen lautakunta 500 Hallinto ja sisäiset palvelut Tekninen osasto Tekninen osasto on kertomusvuonna tuottanut teknisen huollon palveluja sekä kuntalaisille että kunnan eri hallinnonaloille ja kuntakonserniin kuuluville yhtiöille. Teknisen osaston koko henkilöstömäärä oli 18 henkilöä, joista kolme oli osa-aikaisia. Kiinteistö- ja kunnossapitoinsinööri siirtyi syyskuussa päiväkodin rakennuttamisen projektitehtäviin osa-aikaisena ja hänen tilalleen palkattiin viransijaiseksi 1.9.2014 alkaen uusi henkilö. Päiväkodin suunnittelun projektitehtävissä toimi arkkitehti osa-aikaisena. Teknisen toimen työnjohdon alaisuudessa oli kuusi nuorta kesätyöntekijöinä lähinnä kiinteistöjen alueiden kunnossapitotehtävissä. Teknisen osaston tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkamenojen määrärahavaraukset on tehty keskitetysti osaston asianomaisessa tulosyksikössä. Työntekijöiden palkkamenot kirjataan suoraan tulosalueen tulosyksikköjen menoiksi. Tästä syystä tulosyksikköjen talousarviomenot ja menojen toteutuminen eivät ole vertailukelpoisia. Ruokolahdella kunnan kaavoittajana toimii tekninen johtaja, joka vastaa kaavahankkeiden ja maankäyttöön liittyvien sopimusten valmistelusta kunnanhallitukselle sekä yhteydenpidosta osallisiin. Kertomusvuonna hyväksyttiin Valkinhovin rantayleiskaavan ja asemakaavan muutokset sekä rantayleiskaavan muutos Immalanjärven Jussinniemessä. Kertomusvuonna on aloitettu kuntajaon tarkistuksessa Ruokolahteen liitetyn Mietinsaaren rantayleiskaavan harmonisointi. Kunnassa on vireillä maanomistajan aloitteesta Sisäjärvien alueen rantayleiskaavan muutos Kalalammella. Rantalinnan kylpyläalueen ranta-asemakaavan tarkistus on vireillä. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Kiinteistö- ja mittauspalvelut tulosyksikkö valmisteli yhdeksän kiinteistökauppaa kunnanvaltuustolle / kunnanhallitukselle sekä yhden vuokrasopimuksen. Osoitejärjestelmän ylläpitoon liittyen tehtiin normaaleja pieniä tarkennuksia eikä uusia osoiteteitä nimetty. Koordinaattijärjestelmän muutos Euref -järjestelmään otettiin käyttöön vuonna 2014. Karttojen ylläpitopalvelut ostettiin Imatralta. Kunnan myöntämät maa-ainesluvat valmistellaan teknisessä toimistossa. Kertomusvuonna kunnanhallitukselle valmisteltiin yksi maa-aineslupa. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan tehtävänä on vastata talon rakentamiseen, rakennetun ympäristön hoitoon ja kuntakuvaan sekä maa-ainestenottoon liittyvistä lupa-, neuvontaja valvontatehtävistä. Rakentamiseen liittyvien lupa- ja tarkastuspalvelujen sekä muiden rakennustarkastajan antamien neuvontapalvelujen kysyntä on koko kertomusvuoden ajan ollut normaalia. Rakennusvalvontaa työllistivät uutena tehtävänä rakentamisilmoitusten valvonta verottajaa varten.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 62 Rakennusjärjestyksen uusiminen saatettiin vireille ja asiaa on valmisteltu keskeisiltä osilta Imatran seudun kuntien kanssa. Toimialalla myönnettiin vuonna 2014 yhteensä 102 rakennuslupaa ja 35 toimenpidelupaa / ilmoitusta. Uusille omakotitaloille myönnettiin seitsemän lupaa, uusille kesäasunnoille 22 lupaa sekä maatalouden tuotantorakennuksille neljä lupaa. Kunnanhallitukselle valmisteltiin yhdeksän poikkeamislupaa lähinnä rakennusten käyttötarkoituksiin tai rakennusten kerrosaloihin liittyen. Ruokolahdella rakennuslupien myöntäminen on delegoitu viranhaltijalle ja tavoitteena ollut kuukauden lupakäsittely on saavutettu. Kuvio: Myönnetyt uudisrakennusten rakennusluvat 2010 2014 Varasto- ja konekeskus Hallinnonalan omat varasto- ja konekeskuspalvelut pidettiin määrällisesti pieninä ja taloudellisesti alhaisella tasolla. Varastopalvelujen toimintatuottoihin on tuloutettu maa-ainesvaraston myynti- ja toimintatuotot. Tulosyksikön menoihin sisältyvät kiinteistöjen kulunvalvonnan ja varallaolopalvelun käyttöön hankitun huoltoauton leasing-vuokrat. Kaikki kunnan tarvitsemat kone- ja kuljetuspalvelut perustuvat tällä hetkellä lähes täysin ostopalveluihin. Teollisuusalueet Teknisen toimen tehtävänä on ylläpitää ja huoltaa yritystoimintaan tarvittavia teollisuusympäristöjä. Tulosalueen vastuulla ovat keskustaajamassa sijaitseva Myllyntaustan teollisuusalue, Oritlammen taajamaan kuuluva teollisuusalue ja Puntalan teollisuusalue. Kertomusvuonna myytiin kaksi teollisuustonttia. Myllyntaustan teollisuusalueen yhdyskuntatekniikan parantaminen aloitettiin kertomusvuonna toteuttamalla kosteikko ja parantamalla hulevesien poistumista alueelta.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 63 Hallintokunnan ulkopuoliset hankkeet Teknisen osaston henkilöstö on osallistunut toimintavuonna hallinnonalan omien investointien ohella seuraavien osaston toimialaan liittyvien ulkopuolisten työkohteiden sekä yhteishankkeiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja urakoinnin valvontaan: Sivistyslautakunta - varhaiskasvatuksen uusien tilojen kilpailutus ja rakentaminen Kirkonkylän koulun yhteyteen - hanke valmistuu 2015 helmikuussa - Kirkonkylän koulun sisäilmastoselvitykset ja rakennuksen korjausten hankesuunnittelu ja toteutus - varhaiskasvatuksen- ja opetustilojen sekä kylätalojen kuntotutkimukset. EKSOTE - Toimitalon tilat vapautuivat Eksotelta kunnan omaan käyttöön Haja-asutusalueen jätevesiprojekti ravinteet talteen - osallistuttiin YM:n organisoiman haja-asutusalueen jätevesineuvonnan hankkeen ohjausryhmään. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen yhteishanke ELY-keskus ja Imatran seutukunnan kunnat. ENNE-hanke - Ruokolahden kunta on mukana energianeuvontahankkeen työryhmän ohjausryhmässä. Hankkeen tavoitteena on jakaa puolueetonta tietoa kuntalaisille energia-asioissa. Sininen Haapavesi -hanke - Imatran seudun ympäristötoimen vetämä Sininen Haapavesi -hanke, jossa Ruokolahden kunta on mukana. Hankkeen tavoitteena on löytää konkreettisia toimia vesialueen tilan kohentamiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen Kuntalaisille ja kunnan hallintokunnille on järjestetty yhdyskuntatekniset palvelut kysyntää vastaavasti. Rakennusvalvonta ja Imatran ympäristötoimi toimivat saumattomasti yhteistoiminnassa haja-asutusalueen rakennusten jätevesihuollon kehittämiseksi. Ruokolahden kunta hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset. Uudistettiin jäteveden käsittelysopimus Imatran kaupungin kanssa. Teollisuustontteja on ollut tarjolla kysyntää vastaavasti.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 64 Ta-toteutuma 500 / hallinto ja sisäiset palvelut Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 744 660 553 482 191 178 Toimintatulot 67 000 62 609 4 391 Netto 677 660 490 873 186 787 Sisäiset menot 64 830 74 101-9 271 Sisäiset tulot - - - Suunnitelmapoistot 21 100 19 177 1 923 520 Kiinteistö- ja yhdyskuntapalvelut Kiinteistö- ja yhdyskuntahuollon tulosyksikön tehtävänä on suunnitteluttaa, rakennuttaa sekä ylläpitää Ruokolahden eri hallintokuntien, kuntalaisille järjestämien palveluiden tai asukkaiden hyvinvointiin liittyvien toimintojen tarvitsemat tilat. Kiinteistöt Teknisen hallinnonalan vastuulla oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 52 kiinteistöä sekä 20 kunnan omistamaa osakehuoneistoa. Eräitä heikkokuntoisia rantarakennuksia lukuun ottamatta kaikki teknisen toimen hallinnoimat kiinteistöt ovat olleet toimintavuonna käytössä. Muutamassa kiinteistössä on ilmennyt sisäilmaongelmia, jotka on käsitelty kunnanhallituksen nimeämässä moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Kiinteistöjen kuntotutkimukset sekä kunnossapitoon liittyvät pitkän tähtäimen suunnitelmat valmistuivat varhaiskasvatuksen ja opetustilojen kiinteistöihin sekä kylätaloihin. Palvelukeskuksen ja hyvinvointiaseman sekä Metsäkoulun selvitykset valmistuvat vuoden 2015 aikana. Kiinteistöjen kunnossapitoon liittyen merkittävimmät toimenpiteet olivat Virmutjoen koulun ikkunoiden ja sadevesijärjestelmän uusiminen sekä Pohjalankilan kiinteistön ja terveystalon myyntiin liittyvät vesihuollon ja lämmitysjärjestelmän erottamiseksi liittyneet työt. Hallinnonalan ylläpitämät kiinteistöt ovat olleet joko kunnan omassa käytössä tai vuokrattu ulkopuolisille. Seuraavat kiinteistöt ovat kertomusvuoden lopussa teknisen toimen vastuulla vastikkeetta. - Pohjalankilan kylätalo, Pohjalankilan kyläyhdistyksen käytössä - Tarkkolan kylätalo, Tarkkolan kyläyhdistyksen käytössä - Äitsaaren kylätalo ja asuntola, Äitsaaren kyläyhdistyksen käytössä - Paloasema/keskusvarasto, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen käytössä - Taitotalo ja piharakennus, taideyhdistyksen käytössä - Rasilan työtupa, Työn Vuoksi Oy:n käytössä - Museorakennus, kotiseutuyhdistyksen käytössä - Kuuselan kiinteistöt, kunnan henkilökunnan käytössä - Huhtasenkylän rantasauna, Huhtasenkylän kyläyhdistyksen käytössä - Peippola, Tarkkolan kyläyhdistyksen käytössä - Soinilan kiinteistö, Ruokolahden Erätovereiden käytössä

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 65 - Virastotalo, järjestöjen kokouskäytössä. Talonmiespalvelut toteutetaan ostopalveluina. Siivoustoimessa palvelut on keskitetty ja osaston omat resurssit on hyödynnetty täysimääräisesti. Lakisääteiset energiaselvitykset on tehty kunnan kiinteistöille. Merkittävimmät kiinteistöjen ylläpitokustannukset muodostuvat lämmityksestä ja sähköstä. Kuvio: Kunnan kiinteistöjen kulujakauma 2011 2014 Jätehuolto Ruokolahden kunnan alueella kunnan vastuulla olevasta jätehuollosta vastaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy uudisti hyötyjätepisteverkostoa ja aluejätepisteverkostoa kertomusvuoden aikana. Kunta antoi lausuntonsa jätehuoltomääräyksistä sekä palveluverkoston uudistamisesta. Yleiset ja yksityiset tiet Haja-asutusalueen elinvoimaisuuteen liittyen kunta on tukenut pysyvää asumista avustamalla yksityisteiden kunnossapitoa sekä valtionavustuskelpoisten teiden rakenteellista parantamista. Kunta on maksanut yksityisteiden tiekunnille, joiden tien pituus on vähintään 500 metriä ja tien varressa on pysyvää asutusta, kunnossapitoavustuksia toimintavuonna yhteensä 149 534 euroa. Rakentamisavustuksia ei toimintavuonna yksityisteille maksettu, koska kohteita ei ollut. Kunnan avustusta saavia yksityistiekuntia oli yhteensä 92 ja avustettavien tieosuuksien kokonaispituus oli 338 kilometriä. Mietinsaaren lossille on maksettu avustusten määrärahasta erillinen 20 000 euron avustus.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 66 Kuvio: Yksityistieavustukset vuosina 2009 2013 Liikennealueet Kadut väylät ja pysäköintialueet Kunnan vastuulla on noin 50 kilometriä katuverkkoa ja kevyen liikenteen väyliä noin 20 kilometriä. Liikenneväylien talvikunnossapitoon käytetään valtaosa tulosyksikön taloudellisista resursseista. Talvikunnossapito toteutettiin koneellisten töiden osalta täysin ostopalveluina ja tekninen lautakunta määritteli aurausrajaksi viisi senttimetriä. Katujen auraus on pyritty toteuttamaan tasapuolisesti koko kaava-alueella. Aurausurakat kilpailutettiin kertomusvuonna. Katujen ja väylien rakennushankkeina saatettiin valmiiksi Kasvitarhan alueen katuverkko sadevesilinjoineen. Hanke liittyy Ruokolahden kunnan ja Etelä-Karjalan Säästöpankin väliseen sopimukseen kyseisen alueen kehittämisestä asuinalueeksi. Sudenaution kaavatonttien toteuttamiseen liittyi Vatasenrannan yksityistien perusparannus, joka tehtiin kertomusvuonna ja kunta luovuttaa tien tiekunnalle sopimuksen mukaisesti. Ajoneuvoliikenneyhteyden rakentamista jatkettiin Ruokolahden päiväkotia varten. Multapakantietä peruskorjattiin omana työnä. Katujen viheralueet Rakennettuja ja jatkuvan hoidon piirissä olevia katujen viheralueita Ruokolahdella on erittäin vähän. Myös näiden alueiden kunnossapito on pääosin ostopalvelujen varassa. Katuvalaistukset Katuvalaistuksen kartoitus ja kuntoselvitys tilattiin Imatran Seudun Sähköltä Oy:ltä. Kunnan katuvalaistusverkostossa on noin 100 vaihdettavaa elohopealamppua. Kertomusvuonna hankittiin vaihtolamppuja ja aloitettiin uusiminen normaalien huoltokierrosten yhteydessä. Yleisen turvallisuuden parantamiseksi taajamien katuvalaistukset pidettiin jo vakiintuneen käytännön mukaisesti päällä myös yöllä.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 67 Liikennealueet -tulosyksikön kokonaismenot ilman palkkakustannuksia olivat seuraavat: - kadut, väylät ja pysäköintialueet 89 755 euroa - katujen viheralueet 18 863 euroa - katuvalaistukset ja energia 57 405 euroa. Tulosyksikön tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettu hyvän liikenneturvallisuustason ylläpitäminen. Tavoite toteutui, koska vakavilta liikenneonnettomuuksilta katuverkon alueella vältyttiin. Puistot ja muut yleiset alueet Puistot ja muut yleiset alueet -tulosyksikkö käsittää puistojen, leikkikenttien, venerantojen, laitureiden ja toriympäristön ylläpidon. Kertomusvuonna tehtiin kunnan teknisen osaston vastuulla olevien leikkikenttien Imatran ympäristötoimen tarkastuspöytäkirjojen edellyttämät korjaukset. Puistojen ja lähivirkistysalueiden kunnossapitotaso pidettiin kertomusvuonna entisenlaisena. Hoitotöissä keskityttiin tavoitteiden mukaisesti rakennettujen puistojen ja teiden viheralueiden hoitoon. Yleisille alueille hankittiin uusia puistonpenkkejä. Liikuntatoimen kanssa toteutettiin torin tuntumaan lähiliikuntapaikka laitteineen. Vaittilan kotisatama valmistui. Keskustori oli kesällä moninaisessa käytössä. Torialueen kunnossapitoa on ylläpidetty aiemman käytännön mukaisesti ja toripaikkojen valvonta on ostettu torimaksujen tuotolla torikahvilayrittäjältä. Ta-toteutuma 520 / Kiinteistöt ja yhdyskuntapalvelut Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 1 757 680 1 721 872 35 808 Toimintatulot 1 636 285 1 695 046 58 761 Netto 121 395 26 826 94 569 Sisäiset erät, menot 302 720 393 566 90 846 Sisäiset erät, tulot 510 576 98 949-411 627 Suunnitelmapoistot 1 117 050 1 663 772 546 722 Sisäinen valvonta teknisessä toimessa vuonna 2014 1. Toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden varmistaminen Talousarvion toteutumisen seurantaa on tehty kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaan. Talouden seuranta raportoidaan tekniselle lautakunnalle kahden kuukauden jaksoissa. Lisäksi noudatetaan kunnanhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeita ja hankintaohjeita.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 68 Kaukolämpölaitoksen, maakaasulaitoksen ja vesilaitoksen tuloksellisuutta seurataan laskutuskausittain. Kaukolämpö- ja maakaasulaitoksen laskutuskaudet ovat kahden kuukauden välein ja vesilaitoksen neljän kuukauden välein. Ulkoistettujen toimintojen laatua ja sopimuksen mukaisuutta seurataan vuosittain. Asiakaspalaute välitetään urakoitsijoille ja sovitaan korjauksista. 2. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Voimassa olevien säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista edistetään ohjeistuksella ja koulutuksella. 3. Riskienhallinnan järjestäminen Teknisen toimen riskienhallintaa toteutetaan työmaa- ja työmenetelmäkohtaisilla riskien arvioinnilla, turvallisuussuunnitelmilla sekä henkilöstön koulutuksella. Henkilö- ja omaisuusriskien toteutumisen ennakointiin ja niistä aiheutuviin toimenpiteisiin on osallistuttu yhdessä tilojen käyttäjien kanssa. Laitoksille on laadittu riskienkartoitukset valmiussuunnittelun yhteydessä, joita ylläpidetään harjoittelemalla ja henkilökuntaa kouluttamalla. Riskien arvioinnin perusteella ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin ja esitetään määrärahat talousarvioon. Kiinteistöille on laadittu kuntotutkimukset ja PTL-suunnitelmat kymmenelle vuodelle. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan hallintosääntöä, teknisen toimen johtosääntöä ja hankintaohjeita noudatetaan omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa ja hoidossa. 5. Sopimusten noudattaminen ja valvonta Teknisen toimen sopimukset ovat kunnanhallituksen tai teknisen lautakunnan tekemiä tai johtosäännöillä viranhaltijoille delegoituja sopimuksia. Teknisen toimen esimiehet valvovat sopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa. 6. Tietoturvan järjestäminen Kunnan yleiset tietoturvaohjeet on annettu koko teknisen toimen henkilöstölle. 540 Kaukolämpölaitos Lämpöhuoltopalvelut tuotetaan maakaasulla toimivalla Nällisuon kaukolämpölaitoksella. Kaukolämpö jaetaan verkostolla kiinteistöihin. Kunnan kaukolämpöverkossa on 93 asiakasta. Kaukolämpöverkkoa on 4,5 km tiiviimmässä osassa Rasilan taajamaa. Toimintavuonna kaukolämpöverkostoon ei liittynyt uusia kiinteistöjä, verkostosta irtisanoutui yksi kerrostalo, kaksi liikerakennusta, yksi rivitalo ja yksi pientalo. Kaukolämpölaitoksen taloudellinen tulos ja toiminta toteutuivat pääsääntöisesti taloussuunnitelman mukaisesti. Nällisuon lämpökeskuksen käyttämää maakaasua on maakaasumarkkinalain säännösten mukaisesti hankittu sisäisenä ostona maakaasulaitokselta noin 13 GWh.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 69 Kaukolämpötoiminta on tavoitteiden mukaisesti pysynyt kunnalle kannattavana toimintana. Kaukolämpötariffeja ei kertomusvuonna tarkistettu. Yleisesti maakaasulla tuotetun kaukolämmön hintaan ei tullut korotuksia, koska maakaasun ostohinta oli edellisvuotta hieman edullisempaa. Kaukolämpölaitoksen lämmönsiirtoverkostoa saneerattiin terveysaseman pihaalueella. Kunnassa valmistui energiatuotantoselvitys, jossa tutkittiin korvaavia energiantuotantomuotoja. Selvityksen mukaan kiinteän polttoaineen kattila mitoitettaisiin noin 1,5 MW ja huippukuorma ja kovin pakkaskausi ajettaisiin edelleen maakaasulla, joka muuten jäisi varapolttoaineeksi. Kiinteän polttoainekattilan sijaintipaikkoina tutkittiin nykyistä lämpökeskuksen tonttia, vesitornin mäkeä ja Kantatie-62 itäpuolta. Kiinteän polttoaineen kattilalaitoksen sijoittaminen Kantatie-62 itäpuolelle osoittautui logistiikan ja ympäristöhäiriöiden kannalta parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Kunnanvaltuusto käsitteli energiaselvityksen keväällä 2013 ja energiatuotannon selvityksiä jatketaan. Ta-toteutuma 540 / Kaukolämpölaitos Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 83 480 86 544-3 064 Toimintatulot 720 000 699 907-20 093 Netto 636 520 613 363-23 157 Sisäiset erät, menot 730 240 611 903 118 337 Sisäiset erät, tulot 227 600 228 455 855 Suunnitelmapoistot 43 190 33 068 10 122 Ta-toteutuma 50 Tekninen lautakunta yhteensä Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 3 933 720 3 645 107 201 504 Toimintatulot 3 289 185 3 327 428 88 101 Netto 644 535 317 679 289 605 Sisäiset erät, menot 1 120 230 1 098 223 22 007 Sisäiset erät, tulot 1 523 476 1 088 803-434 673 Suunnitelmapoistot 1 181 340 1 716 017 534 677

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 70 Kuvio: Teknisen toimen menot (ulkoiset ja sisäiset) toiminnoittain Kuvio: Teknisen toimen tulot (ulkoiset ja sisäiset) toiminnoittain

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 71 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen TP 2013 TA 2014 TA-tark.2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 3 010 062,43 2 896 650 2 896 650 3 019 487,88 Maksutuotot 471 306,22 419 900 419 900 451 387,08 Tuet ja avustukset 147 826,26 76 700 76 700 130 531,29 Muut toimintatuotot 2 215 957,22 1 796 585 1 738 585 1 811 597,76 Toimintatuotot yhteensä 5 845 152,13 5 189 835 5 131 835 5 413 004,01 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 009 323,21-6 198 480-6 198 480-6 049 376,63 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 545 323,53-1 544 640-1 544 640-1 556 031,10 Muut henkilösivukulut -276 265,95-318 460-318 460-294 235,44 Henkilöstökulut yhteensä -7 830 912,69-8 061 580-8 061 580-7 899 643,17 Palvelujen ostot -22 076 890,06-23 853 873-23 788 296-23 682 892,41 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 107 174,18-2 253 170-2 253 170-2 049 856,09 Avustukset -676 097,63-694 945-697 345-557 785,88 Muut toimintakulut -519 412,96-483 080-529 880-512 677,06 Toimintakulut yhteensä -33 210 487,52-35 346 648-35 330 271-34 702 854,61 Toimintakate -27 365 335,39-30 156 813-30 198 436-29 289 850,60 Verotulot 19 102 062,29 19 647 000 19 647 000 19 915 664,79 Valtionosuudet 11 095 557,00 11 531 000 11 681 000 11 715 866,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 20 453,24 25 000 25 000 11 324,49 Muut rahoitustuotot 65 597,42 18 500 18 500 15 965,55 Korkokulut -100 987,78-206 000-206 000-105 669,81 Muut rahoituskulut -6 578,65-2 300-2 300-2 357,70 Vuosikate 2 810 768,13 856 387 964 764 2 260 942,72 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 922 066,77-1 415 000-1 415 000-1 954 789,65 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos 888 701,36-558 613-450 236 306 153,07 Poistoeron lisäys (-) tai väh.(+) 102 276,28 106 390 106 390 100 858,47 Varausten lisäys (-) tai väh. (+) -700 000,00 Tilikauden ylijäämä (alij.) 290 977,64-452 223-343 846 407 011,54

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 72 Verotulojen erittely Verotulot 2014 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kunnan tulovero 16 508 000 16 508 000 16 682 384,23 174 384,23 Yhteisövero 1 720 000 1 720 000 1 738 308,59 18 308,59 Kiinteistövero 1 419 000 1 419 000 1 494 971,97 75 971,97 Yhteensä 19 647 000 0,00 19 647 000 19 915 664,79 268 664,79 Kunnan tuloveron määräytymisperusteet Tuloveroprosentti Verotettava tulo, euroa Muutos, % 2009 18,00 83 026 919 3,2 2010 18,50 82 751 088-0,3 2011 18,50 86 025 428 4,0 2012 18,50 86 579 187 0,6 2013 19,50 89 346 325 3,2 Kiinteistöveroprosentit 2014 2013 Vakituinen asuinrakennus 0,50 0,50 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,10 1,10 Voimalaitosrakennus 1,50 1,50 Yleinen kiinteistö/rakennus/maapohja 0,90 0,90 Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma talousarvio muutokset muutosten jälkeen Poikkeama Valtionosuudet 11 531 000 150 000 11 681 000 11 715 866,00 34 866,00

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 73 2.3 Investointien toteutuminen Kunnanhallitus 800 Irtain käyttöomaisuus - Atk-hankinta Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 60 520 58 045 2 475 810 Maa- ja vesialueet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 45 000 45 000 0 Toimintatuotot 25 000 33 161 8 161 Netto 20 000 11 839 8 161 - Tontit Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 45 000 45 000 0 Toimintatuotot 25 000 11 562-13 438 Netto 20 000 33 438-13 438 - Muu maaomaisuus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 0 21 599 21 599 820 Aineeton käyttöomaisuus - Osakkeet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 0 0 0 Toimintatuotot 23 000 19 741 3 259 Netto 23 000 19 741 3 259 Sivistyslautakunta 850 Talonrakennus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 2 950 000 3 159 794-209 794 Toimintatuotot 560 000 560 000 0 Netto 2 390 000 2 599 794-209 794 - Kirkonkylän koulu Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 100 000 46 543 53 457 - Ruokolahden päiväkoti Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 2 850 000 3 113 251-263 751 Toimintatuotot 560 000 560 000 0 Netto 2 290 000 2 553 251-263 751 860 Urheilu- ja ulkoilualueet - Tori, lähiliikuntapaikan rakentaminen Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 20 000 18 006 1 994

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 74 Tekninen lautakunta 880 Talonrakennus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 82 000 28 848 53 152 Toimintatuotot 57 100 57 064-36 Netto 24 900 28 216 53 116 - Toimistorakennus, Raudus Timber Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 57 100 57 064-36 Netto 57 100 57 064-36 - Palveluasumisen suunnittelu Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 40 000 0 40 000 - Virmutjoen koulu Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 42 000 28 848 13 152 Toimintatuotot Netto 42 000 28 848 13 152 900 Liikenneväylät Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 326 700 155 361 171 339 Toimintatuotot 0 0 0 Netto 326 700 155 361 171 339 - Tiet ja väylät Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 268 700 113 178 155 522 - Tievalaistukset Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 15 000 13 188 1 812 - Kestopäällystystyöt Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 30 000 28 995 1 005 - Liikenneturvallisuuskohteet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 13 000 0 13 000 910 Muu julkinen käyttöomaisuus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 87 700 76 287 11 413 Toimintatuotot 0 0 0 Netto 87 700 76 287 11 413 - Torit ja pysäköintialueet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 17 000 16 964 36

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 75 - Puistot ja leikkipaikat Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 16 000 15 319 681 - Venerannat ja laiturit Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 54 700 44 004 10 696 920 Kaukolämpölaitos Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 90 000 70 621 19 379 960 Maakaasulaitos Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 8 000 10 475-2 475 970 Vesihuoltolaitos Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 283 700 296 102-12 402 Toimintatuotot 0 0 Netto 283 700 296 102-12 402 Investoinnit yhteensä Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot 3 953 620 3 918 537 35 083 Toimintatuotot 665 100 669 965 4 865 Netto 3 288 520 3 248 572 39 948

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 76 2.4 Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan, miten kunnan menot on rahoitettu. Laskelman avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, anto- ja ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan. TP 2013 Ta 2014 Ta 2014 tark. Tp 2014 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 2 810 768,13 856 387 964 764 2 260 942,72 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -153 594,68-154 800-50 000-80 968,16 2 657 173,45 701 587 914 764 2 179 974,56 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -1 494 615,36-4 948 620-3 908 620-3 918 537,06 Rahoitusosuudet investointimenoihin 70 000,00 560 000 560 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 226 452,50 218 000 155 100 190 933,21-1 198 162,86-4 730 620-3 193 520-3 167 603,85 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 459 010,59-4 029 033-2 278 756-987 629,29 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) Antolainasaamisten vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) 4 000 000 2 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) -613 051,55-528 436-528 436-528 436,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) -613 051,55 3 471 564 1 471 564-528 436,00 Oman pääoman muutokset ( + / - ) -30 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -5 114,20-935,22 Vaihto-omaisuuden muutos 14 815,90 Pitkäaikaisten saamisten muutos Koulukeskuksen valtionosuus 338 093 338 093 Lyhytaikaisten saamisten muutos 344 031,37-32 281,62 Korottomien pitkä- ja lyhytaik.velkojen muutos 67 542,89 38 127,29 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 406 460,06 338 093 338 093 19 726,35 Rahoituksen rahavirta -206 591,49 3 809 657 1 809 657-538 709,65 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 252 419,10-219 376-469 099-1 526 338,94 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 686 846,57 2 160 507,63 Rahavarat 01.01. 2 434 427,47 3 686 846,57 1 252 419,10-1 526 338,94

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 77 2.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Poikk. N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok-muut:n tuma keama toiminta- B arvio set jälkeen arvio set jälkeen kate KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Hallinto N 2862 47 2909 2848 61 1442-58 1384 1465 81 142 Elinkeinoelämän kehitt. N 351-3 348 330 18 10 10 26 16 34 E-K sos.- ja terv.piiri N 19646-100 19546 19542 4 4 Sivistyslautakunta Muu sivistystoimi N 2740 2740 2546 194 1496 1496 1457-39 155 Varhaiskasvatus N 2752 2752 2673 79 280 280 332 52 131 Perusopetus N 4983 4983 5064-81 175 175 189 14-67 Tekninen lautakunta Hallinto ja sisäiset palvelut N 809 809 628 181 67 67 63-4 177 Kiinteistö- ja yhd.kuntapalv. N 2020 40 2060 2014 46 2147 2147 2365 218 264 Kaukolämpölaitos N 814 814 800 14 947 947 928-19 -5 Maakaasulaitos N 1043 1043 970 73 1081 1081 1031-50 23 Vesihuoltolaitos N 327 327 332-5 570 570 600 30 25 TULOSLASKELMAOSA Verotulot N 19647 19647 19916 269 269 Valtionosuudet N 11531 150 11681 11716 35 35 Korkokulut N 206 206 106 100 100 Muu rahoitus N 2 2 2 0 57 57 41-16 -16 Poistoeron muutos/väh. N 101 101 101 Varausten muutos/lisäysn INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Irtain käyttöomaisuuus N 50 10 60 58 2 2 Maa- ja vesialueet N 45 45 45 0 125-100 25 33 8 8 Aineeton käyttöomaisuusn 0 0 93-70 23 20-3 -3 Sivistyslautakunta Talonrakennus N 4000-1050 2950 3160-210 560 560 560 0-210 Urheilu-ja ulkoilualueet N 20 20 18 2 2 Tekninen lautakunta Talonrakennus N 82 82 29 53 57 57 57 0 53 Liikenneväylät N 326 326 155 171 171 Muu julkinen käyttöom. N 88 88 76 12 12 Kaukolämpölaitos N 90 90 71 19 19 Maakaasulaitos Maakaasuverkosto N 8 8 10-2 -2 Vesihuoltolaitos Vesijohto- ja viem.verkosto N 284 284 296-12 0-12 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaam. lisäys Antolainasaam. vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys N 4000-2000 2000 0-2000 -2000 Pitkäaik.lainojen vähennys N 528 528 528 0 0 Lyhytaik.lainojen muutos Oman pääoman muutokset 30 30 Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ 44031-1011 43020 42331 749 43668-1461 42207 40900-1307 -588

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 78 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma 2014 2013 Toimintatuotot Myyntituotot 3 019 487,88 3 010 062,43 Maksutuotot 451 387,08 471 306,22 Tuet ja avustukset 130 531,29 147 826,26 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 1 811 597,76 2 215 957,22 Toimintatuotot yhteensä 5 413 004,01 5 845 152,13 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 049 376,63-6 009 323,21 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 556 031,10-1 545 323,53 Muut henkilösivukulut -294 235,44-276 265,95 Henkilöstökulut yhteensä -7 899 643,17-7 830 912,69 Palvelujen ostot -23 682 892,41-22 076 890,06 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 049 856,09-2 107 174,18 Avustukset -557 785,88-676 097,63 Vuokrakulut Muut toimintakulut -512 677,06-519 412,96 Toimintakulut yhteensä -34 702 854,61-33 210 487,52 Toimintakate -29 289 850,60-27 365 335,39 Verotulot 19 915 664,79 19 102 062,29 Valtionosuudet 11 715 866,00 11 095 557,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 11 324,49 20 453,24 Muut rahoitustuotot 15 965,55 65 597,42 Korkokulut -105 669,81-100 987,78 Muut rahoituskulut -2 357,70-6 578,65 Vuosikate 2 260 942,72 2 810 768,13 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 954 789,65-1 922 066,77 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos 306 153,07 888 701,36 Poistoeron lisäys (-) tai väh.(+) 100 858,47 102 276,28 Varausten lisäys (-) tai väh. (+) -700 000,00 Tilikauden ylijäämä (alij.) 407 011,54 290 977,64

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 79 3.2 Rahoituslaskelma 2014 2013 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 2 260 942,72 2 810 768,13 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -80 968,16-153 594,68 2 179 974,56 2 657 173,45 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -3 918 537,06-1 494 615,36 Rahoitusosuudet investointimenoihin 560 000,00 70 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 190 933,21 226 452,50-3 167 603,85-1 198 162,86 Toiminnan ja investointien rahavirta -987 629,29 1 459 010,59 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) Antolainasaamisten vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) -528 436,00-613 051,55 Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) -528 436,00-613 051,55 Oman pääoman muutokset ( + / - ) -30 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -935,22-5 114,20 Vaihto-omaisuuden muutos 14 815,90 Pitkäaikaisten saamisten muutos Koulukeskuksen valtionosuus Lyhytaikaisten saamisten muutos -32 281,62 344 031,37 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 38 127,29 67 542,89 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 19 726,35 406 460,06 Rahoituksen rahavirta -538 709,65-206 591,49 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 526 338,94 1 252 419,10 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 160 507,63 3 686 846,57 Rahavarat 01.01. 3 686 846,57 2 434 427,47-1 526 338,94 1 252 419,10

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 80 3.3 Tase VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 28 885 760,79 27 591 978,43 Aineettomat hyödykkeet 46 601,16 51 413,18 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 46 601,16 51 413,18 Aineelliset hyödykkeet 25 082 959,26 23 764 624,08 Maa- ja vesialueet 4 060 374,92 4 048 535,57 Rakennukset 14 298 384,55 15 736 847,55 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 908 672,98 3 740 441,94 Koneet ja kalusto 95 260,51 71 783,44 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 2 720 266,30 167 015,58 Sijoitukset 3 756 200,37 3 775 941,17 Osakkeet ja osuudet 3 710 764,03 3 730 504,83 Muut lainasaamiset 45 436,34 45 436,34 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 357,33 352,05 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 357,33 352,05 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 165 378,59 5 674 251,81 Vaihto-omaisuus 0,00 14 815,90 Aineet ja tarvikkeet 0,00 14 815,90 Saamiset 2 004 870,96 1 972 589,34 Pitkäaikaiset saamiset 68 704,00 68 704,00 Lainasaamiset 68 704,00 68 704,00 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1 936 166,96 1 903 885,34 Myyntisaamiset 961 829,92 920 121,63 Lainasaamiset Muut saamiset 172 070,22 137 869,29 Siirtosaamiset 802 266,82 845 894,42 Rahoitusarvopaperit 13 994,73 13 994,73 Osakkeet ja osuudet 13 994,73 13 994,73 Rahat ja pankkisaamiset 2 146 512,90 3 672 851,84 VASTAAVAA YHTEENSÄ 33 051 496,71 33 266 582,29

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 81 VASTATTAVAA 2014 2013 OMA PÄÄOMA 19 847 157,13 19 470 145,59 Peruspääoma 13 144 113,00 13 144 113,00 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 6 296 032,59 6 035 054,95 Tilikauden ylijäämä/-alijäämä 407 011,54 290 977,64 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 061 365,56 3 162 224,03 Poistoero 2 361 365,56 2 462 224,03 Vapaaehtoiset varaukset 700 000,00 700 000,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 11 904,31 12 834,25 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lahjoitusrahastojen pääomat 6 561,93 6 556,65 Muut toimeksiantojen pääomat 5 342,38 6 277,60 VIERAS PÄÄOMA 10 131 069,71 10 621 378,42 Pitkäaikainen 7 336 915,04 7 856 750,80 Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta 6 159 734,33 6 688 170,33 Saadut ennakot 0,00 0,00 Muut velat/liittymismaksut 477 988,71 469 388,47 Siirtovelat 699 192,00 699 192,00 Lyhytaikainen 2 794 154,67 2 764 627,62 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 528 436,00 528 436,00 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat 1 184 791,05 1 122 312,86 Muut velat 124 931,57 127 164,71 Siirtovelat 955 996,05 986 714,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 33 051 496,71 33 266 582,29

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 82 3.4 Konsernilaskelmat 3.4.1 Konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toimintatuotot 24 072 437,66 23 622 396,75 Toimintakulut -52 026 178,17-50 387 949,78 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 21 447,60 25 323,29 Toimintakate -27 932 292,91-26 740 229,74 Verotulot 19 915 664,79 19 102 062,29 Valtionosuudet 11 715 866,00 11 095 557,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 22 099,92 28 601,51 Muut rahoitustuotot 22 838,50 69 206,78 Korkukulut -155 623,92-146 620,70 Muut rahoituskulut -2 863,32-7 207,72 Vuosikate 3 585 689,06 3 401 369,42 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 692 973,69-2 633 950,93 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 8 939,32 3 805,26 Tilikauden tulos 901 654,69 771 223,75 Tilinpäätössiirrot 81 916,91-627 273,26 Vähemmistöosuudet 108 585,88 104 089,79 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 092 157,48 248 040,28

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 83 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma TOIMINNAN RAHAVIRTA 2014 2013 Vuosikate 3 585 689,06 3 401 369,42 Satunnaiset erät 8 939,32 3 805,26 Tulorahoituksen korjauserät -28 822,34-130 926,11 3 565 806,04 3 274 248,57 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -4 527 580,67-2 017 013,41 Rahoitusosuudet investointimenoihin 569 071,16 85 739,26 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 190 933,22 333 084,39-3 767 576,29-1 598 189,76 Toiminnan ja investointien rahavirta -201 770,25 1 676 058,81 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) Antolainasaamisten vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) 835 396,60 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) -1 021 392,94-995 066,99 Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) -2 445,22-1 021 392,94-162 115,61 Oman pääoman muutokset ( + / - ) -30 000,00 93,43 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -4 071,91-5 863,89 Vaihto-omaisuuden muutos 7 397,62-11 720,52 Saamisten muutos -296 446,64 373 412,29 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten 103 665,40-178 071,17 velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -189 455,53 177 756,71 Rahoituksen rahavirta -1 240 848,47 15 734,53 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 442 618,72 1 691 793,34 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 708 151,42 5 150 770,14 Rahavarat 01.01. 5 150 770,14 3 458 976,80-1 442 618,72 1 691 793,34

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 84 3.4.3 Konsernitase VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 36 388 784,51 35 206 496,99 Aineettomat hyödykkeet 394 062,49 359 017,70 Aineettomat oikeudet 256 241,61 213 360,00 Muut pitkävaikutteiset menot 68 683,44 29 080,29 Ennakkomaksut 69 137,44 116 577,41 Aineelliset hyödykkeet 34 548 258,66 33 402 601,70 Maa- ja vesialueet 4 290 252,36 4 263 122,01 Rakennukset 22 555 103,62 24 232 382,65 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 985 479,41 3 829 080,57 Koneet ja kalusto 734 623,86 650 261,02 Muut aineelliset hyödykkeet 171 416,82 173 242,86 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 2 811 382,59 254 512,59 Sijoitukset 1 446 463,36 1 444 877,59 Osakkuusyhteisöosuudet 86 204,29 64 932,88 Muut osakkeet ja osuudet 1 313 872,66 1 333 558,30 Muut lainasaamiset 45 436,34 45 436,34 Muut saamiset 950,07 950,07 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 534 834,74 1 211 264,41 Valtion toimeksiannot 534 477,41 1 210 912,36 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 357,33 352,05 Muut toimeksiantojen varat 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT 7 782 438,90 8 936 008,60 Vaihto-omaisuus 129 995,44 137 393,05 Aineet ja tarvikkeet 76 844,94 86 232,81 Keskeneräiset tuotteet 53 079,17 51 088,91 Ennakkomaksut 71,33 71,33 Saamiset 3 944 292,04 3 647 845,41 Pitkäaikaiset saamiset 503 679,21 504 332,81 Lainasaamiset 66 539,58 39 641,15 Muut saamiset 437 139,63 464 691,66 Lyhytaikaiset saamiset 3 440 612,83 3 143 512,60 Myyntisaamiset 1 423 572,71 1 408 042,62 Lainasaamiset 762 650,06 502 014,85 Muut saamiset 320 456,40 273 016,99 Siirtosaamiset 933 933,66 960 438,14 Rahoitusarvopaperit 27 725,52 27 434,73 Osakkeet ja osuudet 13 994,73 13 994,73 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit 13 730,79 13 440,00 Rahat ja pankkisaamiset 3 680 425,90 5 123 335,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ 44 706 058,15 45 353 770,00

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 85 VASTATTAVAA 2014 2013 OMA PÄÄOMA 21 123 478,81 20 165 633,47 Peruspääoma 13 144 113,00 13 144 113,00 Osuus kuntayhtymän oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusarahasto 42 649,48 42 649,48 Muut omat rahastot 403 026,81 402 224,71 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 6 441 532,04 6 328 606,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 092 157,48 248 040,28 VÄHEMMISTÖOSUUDET 125 997,70 130 493,79 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 702 838,46 3 785 557,47 Poistoero 2 805 200,00 2 928 024,72 Vapaaehtoiset varaukset 897 638,46 857 532,75 PAKOLLISET VARAUKSET 241 139,37 167 545,96 Eläkevaraukset 1 760,10 7 640,96 Muut pakolliset varaukset 239 379,27 159 905,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 584 706,01 1 265 207,58 Valtion toimeksiannot 533 035,67 1 210 915,73 Lahjoitusrahastojen pääomat 45 848,32 47 426,00 Muut toimeksiantojen pääomat 5 822,02 6 865,85 VIERAS PÄÄOMA 18 927 897,80 19 839 331,73 Pitkäaikainen 13 028 237,61 14 034 709,08 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 638 985,47 12 829 170,49 Lainat julkisyhteisöiltä 168 764,25 52 779,92 Saadut ennakot Liittymismaksu ja muut velat 548 847,90 481 118,68 Siirtovelat 671 639,99 671 639,99 Lyhytaikainen 5 899 660,19 5 804 622,65 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 008 379,38 1 021 396,11 Lainat julkisyhteisöiltä 13 044,58 Saadut ennakot 23 428,97 19 006,47 Ostovelat 1 905 555,38 1 822 189,04 Muut velat 457 867,52 460 980,41 Siirtovelat 2 491 384,36 2 481 050,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 44 706 058,15 45 353 770,00

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 86 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Kunnan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vuoden 2013 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeisiin perustuen. 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt, samoin kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on osallisena. Kaikkien konserniin liitettyjen yhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 87 Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus Osakkuusyhteisöjen yhdistely pääomaosuusmenetelmällä tehtiin ensimmäisen kerran tilikauden 2008 konsernitilinpäätökseen, jossa yhdistelyn vaikutus omaan pääomaan oli 104 626,51 euroa. Vuoden 2014 yhdistelyn vaikutus osakkuusyhteisöjen pääomaan on 15 960,38 euroa.

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 88 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kunta 2014 2013 2014 2013 Yleishallinto 770 140,80 1 247 468,58 636 130,54 1 122 767,94 Sosiaali- ja terveystoimi/piiri 16 469 753,58 15 379 257,52 Opetus- ja kulttuuritoimi 2 754 656,52 2 747 811,92 1 449 445,79 1 454 064,86 Tekninen toimi/yhdyskuntapalv. 3 208 022,51 3 471 381,78 2 457 563,44 2 492 424,86 Maakaasulaitos 297 449,83 331 389,94 297 449,83 331 389,94 Vesilaitos 572 414,41 444 504,53 572 414,41 444 504,53 Kunnan toimintatuotot yhteensä 24 072 437,65 23 621 814,27 5 413 004,01 5 845 152,13 Verotulot 2014 ja 2013 2014 Muutos % 2013 Ennakonkanto 15 335 672,42 1,29 15 140 970,41 Tilitetty aikaisemmilta vuosilta 1 346 711,81 11,60 1 206 770,06 Yhteisövero 1 494 971,97 12,44 1 329 613,29 Kirjattu verotulokohdalle 18 177 356,20 2,83 17 677 353,76 Kiinteistövero 1 738 308,59 22,01 1 424 708,53 Koiravero Verotulo yhteensä 19 915 664,79 19 102 062,29 Valtionosuuksien erittely 2014 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 12 714 903,00 12 444 879,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 585 030,00 316 420,00 Järjestelmämuutoksen tasaus -18 757,00-18 757,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 565 314,00-1 646 967,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä 11 715 862,00 11 095 575,00 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta 2014 2013 2014 2013 Satunnaiset tuotot Ruokolahden Vuokratalot 8 099,42 1 318,52 Itä-Suomen päihdehuollon ky 2 486,22 As. Oy Rlahden Veikkojenpolku 839,90 Satunnaiset tuotot yhteensä 8 939,32 3 804,74 0,00 0,00 Satunnaiset kulut Ruokolahden Vuokratalot 2,49 Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 2,49 0,00 0,00

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 89 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa, joka on vahvistettu kunnanvaltuustossa 12.11.2012/ 54. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: SUOSITUS 2013 alkaen Tasapoisto Menojäännös p. Tasapoisto Menonjäännös p. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 2-5 vuotta 3 vuotta Aineettomat oikeudet 5-20 vuotta 3 vuotta Liikearvo 2-5 vuotta 3 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot 2-5 vuotta 3 vuotta Muut 2-5 vuotta 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 20-50 vuotta 20-50 vuotta Rak.poistosuun- Tehdas- ja tuotantorakennukset 20-30 vuotta 20-30 vuotta nitelma/hyödyke- Talousrakennukset 10-20 vuotta 10-20 vuotta koht. tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset 20-30 vuotta 20-30 vuotta suosituksen muk. Asuinrakennukset 30-50 vuotta 30-50 vuotta aikarajojen välillä. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15-20 vuotta 15 % - 20 % tili 1140, Urheilu- ja vapaa-ajan alueet 15 vuotta 20 % tili 1142, Kadut ja tiet 20 vuotta 15 % tili 1143, Puistot (sis. Leikkipaikat) 15 vuotta 20 % Sillat, laiturit ja uimalat 10-30 vuotta 10 % - 25 % tili 1141, Uimarannat ja venelaiturit 15 vuotta 20 % Muut maa- ja vesirakenteet 15-30 vuotta 10 % - 20 % tili 1144, Muut maa- ja vesirakenteet 10 vuotta 15 % tili 1145, Rakennetut piha-alueet 10 vuotta Vedenjakeluverkosto 30-40 vuotta 7 % - 10 % Viemäriverkko 30-40 vuotta 7 % - 10 % tili 1146, Vesijohtoverkosto 30 vuotta 7 % Kaukolämpöverkko 20-30 vuotta 10 % - 15 % tili 1147, Kaukolämpöverkosto 20 vuotta 10 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkoval.laitt. 15-20 vuotta 15 % - 20 % tili 1151, Muuntamot, ulkovalaistuslaitteet 15 vuotta 20 % Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 10-20 vuotta 20 % - 22 % Maakaasuverkko 20-25 vuotta 12 % - 15 % tili 1148, Maakaasuverkosto 20 vuotta 12 % Muut putki- ja kaapeliverkot 15-20 vuotta 15 % - 20 % tili 1152, Muut putki- ja kaapeliverkot 15 vuotta 20 % Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskon. ja laitt. 10-20 vuotta 15 % - 25 % tili 1150, Vesi- ja viemäril.koneet ja laitteet 10 vuotta 25 % Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15-20 vuotta 15 % - 20 % Liikenteen ohjauslaitteet 10-15 vuotta 20 % - 25 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10-15 vuotta 20 % - 25 %

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 90 Koneet ja kalusto Rautaiset alukset 15-20 vuotta 15 % - 20 % 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8-15 vuotta 20 % - 27 % 8 vuotta Muut kuljetusvälineet 4-7 vuotta 25 % - 30 % 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet 5-10 vuotta 25 % - 30 % 5 vuotta Muut raskaat koneet 10-15 vuotta 20 % - 25 % 10 vuotta Muut kevyet koneet 5-10 vuotta 25 % - 30 % 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5-15 vuotta 20 % - 30 % 5 vuotta Atk-laitteet 3-5 vuotta 30 % - 40 % 5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet 3-5 vuotta 30 % - 40 % 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Keskimääräiset poistot ja investoinnit 2013 2017 TP TP Taloussuunnitelma 2013 2014 2015 2016 2017 KA Poistonalaiset investoinnit 1 038 006,71 3 873 637,06 3 678 000,00 8 282 000,00 7 809 000,00 Rahoitusosuudet 70 000,00 560 000,00 Invest. omahankintameno 968 006,71 3 313 637,06 3 678 000,00 8 282 000,00 7 809 000,00 4 810 128,75 Suunn. mukaiset poistot 1 922 066,77 1 954 789,65 1 400 000,00 1 600 000,00 1 550 000,00 1 685 371,28 Ero -3 124 757,47 Poikkeama % -65 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu tarkastelujaksoon ajoittuvista Kirkonkylän käytössä olevan koulun lisäpoistosta sekä Ruokolahden päiväkodin ja uuden Kirkonkylän koulun investointihankkeista. Kirkonkylän koulun poistosuunnitelmaa on muutettu kunnanhallituksen päätöksellä 2.3.2015 / 57. Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta 2014 2013 2014 2013 Eläkevastuu 1.1. 7 640,96 13 643,48 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella -5 880,86 6 002,52 Eläkevastuu 31.12. 1 760,10 7 640,96 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 1.1. 159 905,00 145 649,67 Lisäykset tilikaudella 114 158,99 49 986,67 Vähennykset tilikaudella -34 684,72 35 731,34 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 31.12. 239 379,27 159 905,00

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 91 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Konserni Kunta 2014 2013 2014 2013 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 10 907,54 74 311,70 140 973,33 Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot 53 759,20 36 448,86 Myyntivoitot yhteensä 0,00 10 907,54 128 070,90 177 422,19 Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 339,14 Rakennusten myyntitappiot 46 763,60 23 827,51 Muut myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä 0,00 0,00 46 763,60 23 827,51 Tilintarkastajan palkkiot 2014 2013 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 4 056,00 4668,50 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat Yhteensä Maa- ja Rakennukset Kiinteät rakeen- Koneeet Keskeneräiset Yhteensä oikeudet vesialueet teet ja laitteet ja kalusto hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 51 413,18 51 413,18 4 048 535,57 15 736 847,55 3 740 441,94 71 783,44 167 015,58 23 764 624,08 Lisäykset tilikauden aikana 20 362,00 20 362,00 45 000,00 75 390,14 608 678,97 55 855,23 3 113 250,72 3 898 175,06 Rahoitusosuudet tilikaudella 560 000,00 560 000,00 Vähennykset tilikauden aikana 33 160,65 57 063,60 90 224,25 Siirto erien välillä 0,00 Tilikauden poisto 25 174,02 25 174,02 1 456 789,54 440 447,93 32 378,16 1 929 615,63 Arvonalennukset ja niiden palaut. Poistamaton hankintameno 31.12. 46 601,16 46 601,16 4 060 374,92 14 298 384,55 3 908 672,98 95 260,51 25 082 959,26 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 46 601,16 46 601,16 4 060 374,92 14 298 384,55 3 908 672,98 2 720 266,30 25 082 959,26 Olennaiset lisäpoistot 700 000,00 700 000,00 Erittely olennaisista lisäpoistoista

Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 92 Pysyvien vastaavien sijoitukset Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kunnan omis-konsernin Kuntakonsernin osuus tusosuus omistusosuus Omasta Vieraasta Tilikauden pääomasta pääomasta voitto/tappio TYTÄRYHTEISÖT Ruokolahden Vuokratalot Oy Ruokolahti 100 % 100 % 4 715 819,67 4 216 974,37 223 802,07 As Oy Elvinkulma Ruokolahti 100 % 100 % 331 584,95 1 343,91 38,77 As Oy Veikkojenpolku Ruokolahti 57,26 % 66,37 % 461 497,80 625,37-1 215,29 KUNTAYHTYMÄT Etelä-Karjalan Koulutusky. Lappeenranta 3,05 % 3,05 % 547 546,97 334 295,23 10 574,11 Etelä-Karjalan sos.-ja terv.piiri Lappeenranta 3,94 % 3,94 % 99 297,17 4 286 485,35 485 364,07 Itä-Suomen Päihdehuollon Ky Mäntyharju 0,82 % 0,82 % 15 636,20 5 511,18-142,01 Etelä-Karjalan Liitto Lappeenranta 4,48 % 4,48 % 102 107,98 22 896,79 10 748,55 OSAKKUUSYHTEISÖT As Oy Tapiontie 28 Ruokolahti 50 % 50 % 66 861,19 465,40-69,39 As Oy Sudenkolo Ruokolahti 0 % 24,4 % 42 508,62 129,38 243,08